Urhot Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta
()
Read more from Kaarle Karikko
Väsyneen haudalla: Alkuperäinen novelli Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLakiasia: Näytelmä kolmessa näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsUrhot: Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related to Urhot Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta
Related ebooks
Urhot: Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNurmeksen kapina Historiallinen kertomus Itä-Suomesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSiivekäs hirvi Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNevalaiset Historiallis-romantillinen kertomus Itä-Suomesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHelkavirsiä I-II Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLalli: Murhenäytelmä viidessä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsEteenpäin! Kertomus mereltä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsErämaan taistelu Historiallinen romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomen kansan satuja ja tarinoita Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHelsingin kaunotar Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLähtö Äänislinnasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMuuan suomalainen soturi Kristiina kuningattaren aikakaudella Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNaamioleikki Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIdästä Kertomuksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKaukaisesta lännestä Kolme kertomusta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKaksi pakolaista: Austraalialainen kertomus Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisen kosto eli Tuomas Winterin seikkailut: Historiallinen kertomus 1800-luvun alusta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOnnettaren kalossit Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSeitsemän veljestä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSkandinaviasta Novelli-kirja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVähemmät eepilliset runoelmat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTyön orja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRaatimiehen tytär Historiallis-romantillinen näytelmä kolmessa näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKotona Kuvaelma Itä-Suomesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNuoret kuolemattomat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsDaniel Hjort Murhenäytelmä viidessä näytöksessä ja neljässä kuvaelmassa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKultainen leijona Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuninkaan testamentti: Kadonneen valtakunnan aikakirjat 3 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOma tupa, oma lupa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLähellä kuolon rantaa: Jaakko Pentinpoika Ilkan ja Klaus Eerikinpoika Flemingin kertomukset Pinonäsin herran Hannu Hannunpo Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Reviews for Urhot Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta
0 ratings0 reviews
Book preview
Urhot Historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta - Kaarle Karikko
The Project Gutenberg EBook of Urhot, by Kaarle Karikko
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Urhot Historiallinen novelli Ison vihan
ajoilta
Author: Kaarle Karikko
Release Date: July 18, 2009 [EBook #29442]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK URHOT ***
Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
URHOT.
Historiallinen novelli Ison vihan
ajoilta
Kirjoitti
Kario.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Hj. Hagelberg 1888.
I.
Taisteluretkelle.
Ison vihan
kauhu ja levottomuus levisi kaikkialla maassamme. Siitä toi maine yhä hirvittävämpiä viestejä niihinkin paikkoihin, joissa ei sen jaloissa vielä olevaisesti oltu. Sentähden hehkuikin Keurun silloisen, Herpman-nimisen, kirkkoherran poikain mieli, ja sentähden näkivätkin paljon vaivaa nuo urhot, jotka olivat luonteeltaan lujia ja voimiltaan jäykkiä jättiläis-sankareja.[1]
[1] Heistä suurin oli seitsentä jalkaa pitkä ja niin väkevä, jotta veti jäykimmänkin hevosen kengän käsissään oikoiseksi.
Ei sitä jaksa kärsiä pirukaan, mitä nuo julmurit nyt tekevät … pian tarvitsisi päästä taisteluretkelle. Kunpa jo tulisi miehiä, niin lähdettäisiin, vai miten sinun mielesi on, Taneli?
lausui Juho, yksi tuon mainitun kirkkoherran pojista, veljelleen mainitun pappilan kamarissa.
Tiedäthän sen, veikkonen, mitä tuommoinen julmuus saattaa matkaan,
vastasi Taneli, ja silläpä sinne riennetäänkin; mutta Antero ei kait uskalla lähteä mukaamme — ja vieläpä tuo onkin liian heikko koviin koetuksiin.
Niin onkin, jääköön hän kotiin… Mutta kas, jopa tuolla tulee joukko, ja Maunu-Matti astuu edellä aika vinnakkata,
jatkoi Juho, katsottuaan kamarin akkunasta ulos.
Se on oikein … otetaan lisää miehiä mennessämme niin paljon, kuin saadaan, kunhan vain päästään tielle.
Niin tehdäänkin … vähänhän meitä vielä onkin, ei tule puoltakaan sataa miestä… Ja hiisikö täällä lieneekään miehissä, kun ei heitä saa enempää. Mutta ovathan kumminkin nämä miehet niitä urhoja, ettei heitä kesken hätä häilytä, vaikka niitä vähänkin on.
Luonto se on, joka miestä mittelee,
lisäsi Taneli. Mutta mitäs arvelee Anna sinun menostasi, Juho?
Mitäpäs hän … ei hän sitä suuresti vastaan ole ja heittää kaikki Korkeimman haltuun. Ja sitäpaitsi ei tätä voi ristissä käsin kärsiä, kun maa voihkaa jalkaimme alla, ja heikompi kansa vapisee vihollisen kauhusta.
Jätettyään jäähyväiset isälleen, Yrjö Herpman'ille, ja nuoremmalle veljelleen, Anterolle, sisarelleen, Marialle, sekä emännöitsijäneiti Annalle, lähtivät urhot pienen joukkion kanssa Hämeesen, vihollista torjumaan. Hellimmän liikutuksen tunteilla likistivät heitä kotiin jäävät kaulasta. Kyyneltulvat syöksyivät heidän poskilleen, katsoessaan noita taisteluretkelle lähteviä.
Outoa on äkistään mennä suin päin vaaraan; mutta ei sovi sekään, ettei varjelisi maata ja ihmisten omaisuutta tuommoiselta raatelulta. Sentähden en minäkään kiven kovaan kieltänyt poikaini menoa,
virkkoi kirkkoherra, heittäen viimeisen silmäyksen metsän taakse kadonneiden urhojen jälkeen.
Saas nähdä, miten mokomia nuo viholliset ovat, onko noissa puoltakaan suomalaisen vastustusta,
sanoi Maunu Matti toverilleen matkalla.
Sehän nähdään,
sanoi Tuima-Jussi, luoden silmänsä johtajaansa, Juhoon.
Se vaan on varottava,
muistutti Juho, että elkäämme kukaan antako arkuuden itseänsä masentaa … vannokaamme Korkeamman nimessä, ollaksemme mitä ankarampia vastustamaan tuota kirottua vihollista! Eikö niin, pojat?
Niin — niin!
kuului kaikkien ääni niinkuin yhdestä suusta.
Näin menivät nämät urhot, ottaen mukaansa miehiä, mistä saivat, matkustaessaan Hämeesen, jossa jonkun ajan väijyttyään pääsivät tervehtimään vihollista sillä seurauksella, että saivat saaliikseen kuormaston, jossa oli rahaakin kosolta. He olivat väjyksissä Pälkäneellä, kunnes vihollislaumat menivät Mallasveden toiselle puolelle; sitten voivat he menestyksellä taistella jälellä olevan vähemmän joukon kanssa. Herpman'in poikain, Juhon