Puirka

Maasina
2

2
 3

HAATUMEERE FANNUUJI

I.DEWGAL
. amal
. Nafaa
. Kuurtungu
1. Waalayru yombaye
2. Laal wore
3. Mballiigu
4. altirdu
5. Waalayru
6. Suudu jommbaajo

a Pegol mbalndi

b Fabiyo jommbajjo

II. esngu
. atawere
atawere
. Tagol wuddu
. Laagol wolla innde

3
 4

III. TAADORI
. Joingol suka
. Ndiyam bonam
. Tullaaje
. Yaltugol caali

IV. NGUURNDAM II -JATOOWO

. Coi ii-jatoowo
. Nayawaaku
. Maayde
. Ndongu

Hoore haala:

Gimmballa ko leydi ndi ceene e kocceeje, ndi beeli

e caatli. Ilam ina naata ndi gila e lewru Suliyee;
am eeataa haa Sanwiyee maa Fewiriyee. Oon
waktu nae e pole ee fof keewat ndiyam haa

4
 5

abba dow seeno. o mbeddi aa gite maa fof ko

huo, burgu e paggiri piindi. Jawdi maraandi ina
mbii heen tiw.

E nder ruunde Maasina ndee, ko oon Gimmballa

woni.

Gimmballa ina heedti saahal e aleeri. Bannge

saahal ngal, Gimmballa ina heerondiri e Cooki. Ga
aleeri gah, endi heerondiri e Kunaari; hirnaange
too, endi heerondiri e Farimaki; to funaange too e
aleeri e hayre ndee ndi heerondiri.

Gelleeje e pattue ngoni pudi Gimmballa. So

tawii ko sifaa pooli ladde ndaarataa yah
Gimmballa. A yiat toon baawe, caye,
duguduguuje, tonndukorooje, mutomutoole,
cilileeje, yaaata-diidel, gerle, jaawle, ndawuuje,
kumareeje, gaydooe e ko nanndi e mum.

Gimmballa ina feccii e tule: tulal, Jatooji, Jallue-

aay, Togga, Seeno -orgu, Korommbana e ko
nanndi e mumen.

5
 6

E jaale leol Mali gol, Jatooji woni? Ko wai

Jatooji?

Jatooji ko e jaale leol joyaol Mali bieteengol

Moopti ngol woni. Omo jeydaa e hello Gimmballa
ngoo. Jatooji, aleeri hello ngoo woni. Bae
saahal oo, Jatooji ina heerondiri e laamu Fittuga;
funaange too Jallue-aay; to aleeri too, omo
heerondire e haayre; to hirnaange too, omo
heerondiri e Korommbana. Togga e Seeno-orku.

Beeli tati mawi njarnata Jatooji: aay, Awgudu

e Koraaru.

Gelleeje, pattue e tanne uri heewde e njiimaandi

Jatooji ngoo.

Jatooji ko leol kiingol ngol kitaale sappo e

jeeii: Daba, Labu, Sakal, Sammbangiray, Poy,
Kosin, Sege, Dunnde, Siigara, Mbeeba, Wuro
babolsi, Andalel, Toggere-okki, Karma, Koren,
Wuro kesel e Nguuma laamorgo ngoo.

6
 7

Fule, aleee sahre, Bammbarakooe e Haae

ilam ngoni yime Jatooji. Ndema, durngol, awgol
e njulaagu ngoni golleeji Jatooe.

Jam e jaleee ngoni hakkunde ie mayri haa

um wonti banndiraagu.

Huunde fof ko hei gooto, heii woe ee fof;

uum wai aadi mae oo ko gootum.

Ko wai Jatooji, Jatooji, nde ruggooji ii

ngoodnoo ndee, hay gooto e Jatooe ruggantaa
goo oo; kono so e ndugganaama e nootortoo
ko jame.

So won nii eewruo e, e mballa um, e jatina

um. Ko uum wai haa ladde ndee fof, fui
noddirde e Jatinooe, so kabaaru oo yaawi arde
Jatooe. Falnde mae ndee noddiraa Jatooji.

um wai ebbitere becce iy-Jatoowo gila

ndeen haa hannde.

Jeertaango:

7
 8

Alaa ko njiir-mi wallifaade deftere Aada

Jatooe ndee so wonaa haa sukaae hannde ee
e miiiraae mumen jibinteee caggal mum ee,
kea anndude no aadi ndii woorunoo adan adan.

Nganndon noon, gila Tuubaak naati, ko heewi e

gee aadi ndii mboppaama; hay so e
mboppidaaka, e nattii waeede no e kaani
waireede nii.

Hol uum e houum deftere Aada Jatooe ndee

saawi? (loowi)

Damal dewgal, damal esngu, damal sukkere e

damal mawngu.

Damal heen fof e ko woni e mum e ko nafata.

uum wai so:

-Damal dewgal amat ko gila e amal iy-

Jatoowo haa kuurtungu mum. Huunde fof ko
foti waeede baal aada nder dewgal
woppaaka, hono amal, nafaa kuurtungu,
walla kadi pegol mbalndi e ko nanndi e mum;

8
 9

-Damal esngu ngal, hollita on no debbo

reedu jogortoo hoore mum, no esnirta e no
amnirtee.
-Damal taadori (sukkere), kanngal
maandinta no suka Jatoowo taadirtee, nder
oon waktu, hol uum e hol uum o janngintee
haa o wona neo (kiuo) timmuo;
-Damal mawngu jannginta on ko woni nayewu
e no ndonu wairtee.
Salaam woodanii on, onon hee janngude
deftere ndee. Luon nde woe ee, haa
kaumen ne kea faayiida mayre. On
njaaraama.

1. DEWGAL

9
 10

. amal

iy-Jatoowo der duui sappo e jeeii maa duui

sappo e jeetati haalantee haala dewgal. io
debbo mbo duui sappo e joyi maa sappo e
jeegom ina waawi huurtaade.

Adan adan, so io aleejo sahre ina ama,

mbayeeri aleeri ittetee rokkee rewe galle oo
nguna ndi. Gila o ndi ittaa oo, damal galle ngal
demmbinat mbeu keso nder ndiyam haa o
mbayeerindii sokkaa, araa, duuftaa waaa conndi
ndi defaa.

Hakkundu mum e jippingol fukiire goro ndee,

mbeu demmbinaao oo suutee ittee e ndiyam
am, haa o hea yoorde.

So iiri ndii rottaama, adtinaama, sagata

kumanteeo oo rokkee mbeu nguu wifa, ndii iiri
ngulndi.

Gila o aamooe ee (njulni) juue mae oo

haa o iiri ndii gasoyi maa haa o aamooe ee
kaari, sagata oo wonata tan ko e wifde, haa

10
 11

eewee ko wifata koo so taindirtaa, aame

makko ee, so e taataa, jeewte ee ne taataa.

So ko yiaa koo fof timmii e makko, sagata oo

rokkete debbo, sabu omo waawi mude tampere,
omo waawi mude ko muusi, kono so gootel e ko
limtaa koo akkii, kumal makko nder ndeen
hitaande haaytat gila jooni haa oo waawa wade
um.

So Pullo boeejo humantee, suka oo rokkete sefre

bei maa nai nde durata fotde hitaande. Omo
waawi yahde saamoori, bei mbo durata maa
abbude saahal so tawii ko nai durata noon.

So wonii o waawii mude e tampere majjum,

heege, omka, kolndam e faynude jawdi ndi o
durata ndii, o humante hitaande rewnde heen
ndee, noon lei keddii ii njogorii aada mumen.

Hol no amal wa irtenoo?

-so aleejo sahre noon, o neldat esiraae
makko ee: mbasu, jalo e butaali amri ndi
wuuri ndii, kaum e fetel. Maanaa mum ko

11
 12

hollitde aleejo ina waawi wuurnude debbo oo,

so oon tooaama, omo waawi ittande um
mette.
So esiraae makko ee nannganii mo naam!
neltirat mo tummbue, fukiire e kuundal.
-So amoowo oo ko Pullo boeeje noon, o
neldat esiraae makko: dammbol, irdugal e
labbo. Gee ii gadane ee ina kollita,
amoowo oo wuurnirat debbo mum oo kosam;
huunde sakitiinde ndee woni o rokkat woki
jinngande debbo oo o tooaa fof.
-So o nannganaama naamu, esiraae makko
ee neltirat mo boliiru, kore e irdugal.
-So suka Ceo amata, o neldat esiraae
makko ee, aworgal laana. Firo majjum, so
liingu ina heddii e ndiyam am, kako omo
sellii, abada o rokantaa debbo oo ko jongaa.

So esiraae ee njaoriima mo laal e lai, uum

woni dewgal ngal ina waawi wonde.

Won e rewe, e gorko waawanaa wolla haanaani

amde: yumma mum, yumma yummiraao mum,

12
 13

yumma mum baaba mum, iyum debbo, iy

iyum, banndi mum debbo, goggo mum e suka
goo mo muynidiaa e ko iwi e mum fof; ie
rewe io jiidue yumma e baaba, debbo mo ceer
aa laabi tati, sonaa o huurtanoo goo, o seeree
e oon gorko nde mbaawaa amtude mo, nde
nayael; io e yumma mum fof ko gootum.

Sariya diina hollitii, gorko fotaani yawtude rewe

nayo. Hay so omo yii amde debbo goo, so
wonaa o seera gooto e nayo ee nde o amta mo.

Sifaa sariyaaji i gorko haani anndude so ina ama

debbo.

So gorko anniyiima amtude debbo, o yahat haa e

nokku o o miijii yide debbo oo. Ko uri yieede,
ndaartoowoo tawa ko nder suudu woni, o wia
debbo ndaarteteeo oo addanam ndiyam mi yara.
oon gorko oo wata hakkille no o naatra suudu
nduu. So koyngal aamal o naatiri, maanaa mum
ina moi, kono so koyngal nanal o naatiri, woti
haal hay haala makko, sabu o moaani.

13
 14

o debbo rokkat maa ndiyam am oo, gorko oo

taskitoo no o darorii, so tawii omo wammbondiri
juue makko, um woni debbo gorworo, kono so
omo fiilondiri e dow becce makko, uum ina
holla, omo soomi baasi o o waawi iwrude fof.

So omo woppiti juue ee, maanaa mum, ko omo

heee, omo rewree; kono so o nanngii kecci
makko, uum ina hollita ombo jogii ella.

So tawii emeteeo oo ina yaaji hunduko, uum

woni gorko makko oo waasataa ko aametee haa
abada. Joom kunugel paangel joomi mum
seertataa e tiialla haao haai.

Debbo jahoowo ina daasa koye e leydi, maa ina

yaha ina sooynoo o woi; ina siforee baroowo
wore.

Debbo jahoowo peeeli koye mum gori ii ina

kawrita, omo siforee arsukunte, naatnoowo
moere e nder galle, kono so peeeli koye gori

14
 15

ii ina njaha ina akka leydi, oon debbo ko debbo

njaltinoowo ngaadi galle.

So ii oo sifaaji fof eewaama, eewtaama ina

moi, ndeen seernaae e wileee ngollidee.
Kollita dewgal ngal ina moi, ndeen amal ngal
haala mum haalee.

Hay so uum fof hawrii, hataa eeweede mbela

ameteeo oo ina laairi to jinnaae too
(sukuaagu, maa nofru wooturu).* Caggal uum
fof, nelaao neletee e jinnaae debbo oo, ngam
haaloyde amal ngal.

Nafaa:

aleejo sahre o naataano ko uri koltuuji jeeii,

pae yime io e muudi sappo e joyi nguura
adan.

Sukaae hannde naii um haa koltuuji capane

tati, pae yime nayo maa ko uri uum e
caabune, latiiji, puudi e kaalis moorordi.

So nafaa gadano oo naaama, juulde fof arnde

amo oo hooltinat am amo mum oo.
15
 16

So juulde layya arii, kooltu e mbaraangu baali

yahat, layyaaji njahat.

So Pullo boeejo noon, o naat ko limtaa koo fof,

so wonaa nguura, o lomtinirat um fof kaalis e
kolce ireteee so omo jogii hataan e baawe.

Gila nde debbo amaa haa huurtoo, o haaldataa e

yime wuro gorko ngoo fof. So tawii ko e nder
wuro amtiingo, debbo e gorko oo ngondi,
amaao oo maskoto yime fedde gorko oo ndee
fof, kono so tawii ko e nder wuro famungo e
ngondi, debbo oo maskotoo tan ko yime galle o
gorko oo woni oo tan e giraae gorko mum oo
fof. Nafaa yannge, ina ara e yannge kuurtungu,
sabu iiheeje ndefeteee jawdi kirseteendi,
pijirlooji baeteei. So amaao oo ina e fedde
wuro ngoo o tintinat nde, gila oon alawma araani.
So gorko oo alaa e fedde, o haalanat sehilaae
makko e nokke adiie ee fof.

So tawii ko hono janngo nafaa oo yahata, un unnde

maaro mum watee ko hono hannde nii.

16
 17

Rewe wuro ngoo maa galleeji ii kawrita dingiral,

kiira ina nguna, ina aroo ko wonata aamdu
naooe nafaa oo ee. Wowru lobburu e undugal
lobbal mayri fof oon kawritta. Oon waktu rewe
nayeee ee, kippata ko kore e ngona e fiyde
bawi, kelle e jimi njolondira.

Ceemedaali ii ndokkee ko unetee koo. Duy! Day!

Duy! Day!* Ina yaha e nder ladde. Ko unaa fof
maabue rewe ee aroo, mbesoo, mbatta e
cengele. So e ngasnii e mbaa borewol ngarta
cuui.

Jamma mum, fijirde daee, yime wuro ngoo fof

mbaala ina pija, ina mbeltii haa weeta.

Ina fina beetawe maaro e njaordi ina lianee

naooe nafaa oo.

Ee ngasna, kae nafaa ee, ina njaltinee. e

tirdee iiiije, eum hawra e bami sappo e joyi.
eeo debbo naamnoo, rokkee saawdu comci ii e
nafaaji i um roondii. Hoore donngal ngal ittee.

17
 18

Sukae naooe ee ngidda yaltude wuro ngoo.

Arja! Arja!* Njollondirii.

Yime wuro ngoo ofta yahooe ee haa e

ngoa. Nde e njottinoo leggal mawngal ngal
ndee, mawo wuro gooto falii yahooe ina mbai
koye, ko heddii koo arti cuui.

oon e oon, naooe nafaa ee njahrata haa

wuro ngo e paandii fof yaaynooe tintina ngo.
Yime ngoon wuro njalta jaoraade e goro e
sigareet. Wuro ngoo fija seea, yettee, e njahra
noon, ko nduun yahdu e njahata haa nde e
njottoyii fof.

Nde naooe ee ngarnoo haa caggal cuui wuro

ngoo, e ngitti yeeynooe ittooe kumpa. Yime
maggo fof njalta jaaade addooe nafaa ee
tabalde saala fiyee ina yaha e ladde. Bisimilla
mooon njootee taondirtaa hay. Ho e ee
kollee jippunde mumen. Kouuji ngaddee. Oon
kisi oon celli, jam woni to ngiw on ngasataa,
telataa. Wuro ngoo waala ina iici haa weeta,
kae ngaddaae ee njuppee hakkunde galle oo.
18
 19

Dukkeere comci ndee joinee dow majje. Wai

alawma, marta tintinaae ina ngaara eewde ko
addaa koo.

Fedde rewe ndee uri fof arde eewde, so tawii

ko addaa koo ina yooi, a nanat ee mbia keccel
wuurii! Alla howii keccel! Kono so ko adda koo
yooaani e, garo e rewe ee fof uurtoto
yawta. So addue nafaa ee cikkitiima, e
naamnoo ruttitaade cuui. Ee njottoo to e
njeyaa too, ee njaoree iiri maaro e maafe. e
aama, e njaarnee, e caakoo. Nii nafaaji
naretee haa kuurtungu nguu gasa.

Bale tati caggal garal nafaa ngal, cuddaao oo

sudditee. Fedde makko rewre ndee fijanta mo.
oo gullaali e luukaali ngoni.

Laabi tati jokkondiri, o oortata comci ii iwde e

makko. Laawol nayaol ngol, o accata o suddee.
Fedde ndee luuka e makko ina wia anndi kay a
heersii a jaii dey.

19
 20

Caggal nafaa oo kae jeeii ee njuppee haa

debbo oo hea ko wai kodde.

KUURTUNGU:

Gee jatooe uri huurtinde. Lewru koorka nduu

ina daroo, banndiraae e jinnaae kuurtinoowo oo
ina ngittee kummpa.

Oon waktu, jaotooe ina kaa kuurtinoowo oo

yahde loongal, oorngal wolla tintinoyde yime.
Maanaa mum, ina hakkilina ko heewi, joomi mum
heddoo e majjum. Nde lewru nduu hei bale
noogaas, banndiraae, jinnaae e giiraae
kuurtinoowoo oo fof puoto ardude gooto gooto.

So bale ii tan keddii e lajal, un unnde

kuurtungu nguu waee.

Wuro ngoo ina waaira baeeji ii fof, engo dia.

baeeji ii fof, yime ina naata e maggo. o
eewru aa fof waiyakooe pucci ina ngara
nootaade. Laabi e laawo fof ina keewi yime.
20
 21

Sukaae sagataae unii conndi njaordi, coccii

fetelaaje mumen, lootnii comci i naata ii.

Ceemedaali e rewe maabue ee fof mooriima,

cikiima fadde ande kuurtungo nguu.

Jamma pineteeo haa kuurtungu nguu yottoo oo,

fijirde waalat ina hoita haa naange fua. Ngori
ina fiya daande iheeje ee ina ndottee.

Wore ee ndottanee lee tati, njoowanee gorooje

cappane nayi, akkuru mumen; rewe ee
njahda e lee ii.

Mbaggu fiyee haa suka fof ngono e fedde ndee

ara. Butelaaji nebbam cukkitee, mbaylee e iheeje
ee. Oon waktu a yiat defooe ee ina
ndiiwondira e ullui e dawaai woitaade
amalleeje ee. So yime ee aamii, haa ngasnii,
baaba dewgal ngal wia yoo kuurtungu nguu
ennu. Fetelaaji pellee haa yime yahooe ee
kawra. amakala jahdoowo e kuurtungu nguu
sutee. O ronndoo kaake e comci jommbaajo
debbo oo.

21
 22

Nde oo nguumu ngaama fuii haa gasi ndee,

yime ee ngidda yaltude wuro ngoo.

Debbo e gorko, suka e mawo fof njalta ofta

yahooe ee. Cukalel ngel waawaa yahdu fof maa
ettaama, wolla wammbaa ma maa wolla waaa
ma dow ngelooba.*

Nde yime ee fof njottiinoo, caggal wuro ngoo,

e ngaarondiri pecce ii: fedde yahooe e fedde
e njahataa. Mawo gooto wuro ngoo riiwa e
njahataa ee rutaade e koye mumen. O diidanii
yime yahooe ee diidol anirgol*, o wii jahoowo
fof rewa e maggol. Ina hasii e Joomiraao, haa
kuurtungu nguu arta, leepte fof yiataa. Caliio
rewde maggol ina hasii yia ko dai gite mum
daroo.

So uum fof gasii, yime kuurtungu nguu

njowotoo hetaade, piyane fetelaaji, kijaali pucci,
kanaali bami, moorgol punndi, oolo baggi e
cereeli, iilnaali dillere e koite kelle jaotooe
jimi nbadda oolel abbude dow.

22
 23

Wuro ngo kuurtungu nguu tiindii fof, neldete

tintinoowo. Yime ngoon wuro njaltida e kou e
weltaare jaaade ngu. Noon kuurtungu nguu
yahrata haa nde ngu yottoyii.

Jamma kuurtungu nguu naatirta wuro ngoo. Hay

so hooreee ee njottiima, caggal cuui naange
mutaani, e naatataa so yime ee ngardaani. A
tawat wuro ngoo ittaama kumpa, gilla ndeen
araani. i e fedde yahooe ee noddondira e
jidal, e kaalda ko wonata, fere kuurtungu nguu.

Fere ee ina ama iwde buui sappo yahde buui

teemedere. So kaalis oo hawrii tawat, tintinoowo
oo artii e mae.

e njamira mo naatde wuro esiraae ngoo. Yime

maggo fof njalta fattude kuurtungu nguu. Baggi e
cereeli amdii, kelle noro, noro njaabii, tawtude
kijaali pucci e kanaali bami. Duko e duudaango
darii haa neo fof nanataa ko haaletee.

23
 24

Piyane fetelaaji, punndi yime kaii yime

yiondirde. Jeddi, pabbooje wolla jenni sukaae
taataa hay gootol.

Kuurtungu nguu adortoo ko galle esiraao oo,

hade mum jippinoyde jombaajo. Omo jippinee,
omo neldee kou, daabaa hiraande kaum e
daabaa mo are ee njuata. Oon waktu fof a
tawat fedde rewre jommbaajo debbo oo soodanii
kuurtungu nguu goro, sigareet e almeetiiji.

So tawii nokku o debbo oo huurtotoo oo ina

woi, kuurtungu nguu waaltat oon, kono so
nokku oo woaani, oon jamma fof ngu joftoyat.

So tawii ko um jamma wolla janngo mum subaka

mum, teddue wuro ngoo fof mbuuwtoto ngara
salminde hoore kuurtungu nguu e naamnaade ko
wonata jawdi mumen. oo so wurakooe ee
mbaalii ina kaalda e hooreejo kuurtungu nguu, so
e mbelnitoraaki mo coggu goro, o haaldataa e
mae. Tikkere waala e mum. Ko wuro ngoo
rokki mo fof, o nanngat. Maanaa mum o alaa so
wonaa neo mo kuman aa io mum debbo, a
24
 25

wonii esi mum. Hono noon neo haanaani

fawaade e esi mum so alaa ko rokki wolla ko o
rokkaa, kako e hooreejo kuurtungu nguu
ndokketee, sabu kako darii darnde jommbaajo
gorko oo. uum saabi yim e wuro ngoo haaldude
e hooreejo kuurtungu nguu tan.

Caggal mbelnitordi wuro ngoo, ndeen nelaae

mayri ne naamnotoo mbainirdi.

Neo fotaani waineede so alaa ko yoaa hay

so esiraae noon.

Hooreejo kuurtungu nguu yoat mbainirdi wuro

ngoo, yaafoo nelaae ee.

Caggal mawe fedde rewre ndee, kuurtotooo oo

ndey arat dogna sariya mum.

Hooreejo kuurtungu nguu yoa teemede ii fedde

ndee e teemede ii lootoowo jommbaajo debbo
oo.

So um yoaama, jommbaajo oo lootee, suddee.

oo, debbo mawo dewo gorko mum, o
suddittaa abada suddataa jommbaajo oo. Firo
25
 26

muuum, mbela oon ina luora mo mual e

sabiraare. Oon waktu, tawetee kaake jommbaajo
debbo oo ee njaltinaama: gate, ie, piile, cekke,
kore, taasaaje, barmaaji e ko nanndi e mum fof,
kaaama.

Are kuurtungu ee peccoo e majji, jommbaajo oo

yaltinee, o adoo omo woya, omo ittoo.
Banndiraae e jinnaae makko mbaajoo mo.

Ndeen jommbaajo debbo oo nantintee moere

mum e bonde mum. A nanat nayeee wuro ngoo
ina mbia: dikko moo huurtiima hannde, mbo
yennataa, yeddataa mawe huurtiima hannde,
kooni nehtiio e mawe huurtiima hannde, laabi e
celi nganndaama. Alla rokkii on (are kuurtungu
ee) debbo mbo wonaa haasidi, mbo hiitaaka e
jawdi mum. Yoo a yah e jam dikko moo. Yoo
Alla rokke ie fooftinooe ma.

Jommbaajo oo eyda bojji, piipaali e ittaali.

Caggal rewe nayeee ee, fedde makko rewre

ndee waajoroomo jimol:

26
 27

Maani e maani* (kaari e kaari) mbii ina mbaynee,

So a yahii tinno aa muaa dey muuro aa,

A tawat toon mawe galle,

A tawat toon yumma galle,

A tawat toon baaba galle,

A tawat toon mammiraae galle,

Nde e ngari fof, calminaae,

Nde e ngari fof, mbertanaa e,

So a wertaniie,

eaa ndiyam ndokkaae,

tinno aa muaa dey muuro aa,

hay gooto e rewe ee, jimol ngol woppataa. Mbo

nji aa e mae fof ina moomta goni mum,
ngam yurmeende.

Jommbaajo oo wainee puccu ndaneewu maa

gelooba. Hay oo, fedde makko rewre ndee
seertataa e makko. A nanat ende wia yoora, firo
mum, yoo jommbaajo debbo oo, fiilondir koye
27
 28

mum wata waoo; are kuutungu ee porsa wolla

mbo yortoo o saama. e amta mbo, cia
wainde mbo kadi, mbo filondira koye makko
ee, mbo woppita hoore makko.

Ko sabii jommbaajo debbo oo wade nii? Wata

wieede kako uri yide gorko oo. Hono ndii aadi
fotaani woppeede, kono jangol ngol accee.

Caggal uum fof, yime kuurtungu nguu e

oftooe ee oofdoo yaltude wuro ngoo. Caggal
maggo too are kuurtungu nguu e sukaae wuro
ngoo naatondirta: arane ee, ciat yahdude e
jommbaajo mumen oo, io ee paloo
pooondiral fuoo. Sukaae wuro ngoo
mbeddoo are ee, mbicca e ndoondi, e
mbonnondira aantule, e cira goro e dow comci
mae.

Rokkoram joganom, mbela ko miin tan nji aa

wolla ko miin tan ari ina yaha e ladde, haa o e
tampi fof yime ee mbaynondira.

28
 29

Nde fijirde ndee arti cuui ndee, yime additoo

ina njima nder galle suka debbo oo, ee mbia:

Yeeyi io mum, nelaata kam. Hay so nelii kam,

mi yahataa.

oon mimsa naatata yummiraao oo, o woya. ari

debbo ko nder dewgal mum woni, so wanaa uum
hay gooto woppataa io mum yaha.

So tawii nokke ii ee, ina adondiri, donngal

dewatngal e debbo ngal roondee, kako e hoore
makko, o waintaake.

Wuro ngo e njottii fof, e njaoree teddungal e

kouuli. Ko noon e njahrata haa nde e njottii
fof. oo noon, so wonaa e padondira, mbela e
naatda wuro ngoo.

Jommbaajo debbo oo jippintaake e mbau mum,

so yeenaaka. Omo waawi jippinireede kae,
buui kae wolla kaalis wolla daabaa guuro.

1 Dammbordu yommbaye:

29
 30

Jommbajjo oo ina jippoo e dammbordu mae

nduu, (kako e gorko makko) ina njida.

ie fedde ndee caakotaako so njidaani. Looci

jeeii, cekke jeeii, iee jeeii e cali jeeii
e iirtee.

Joom wuro, wuro ngoo e Almaami maggo

mbeertata daago kuurtungu nguu. Yommbaye
ee, hono debbo e gorko oo fof keta dow maggo,
ndeen e janngata Yaasiin e nduanooe, so
uum gasii, Joom wuro ngoo rokkee buui
teemedere, Almaami oo teemee ii.

Yime ee caakoo. Jommbaajo gorko oo oftee to

wonata too. Hoore makko laee, o wakkoo jaasi, o
waee kufuna, haa nde o dammbitii fof, o
seertataa heen. Nde o seerti heen fof sariyaaji ina
ngoodani mo. Jaasi kii reenata mo e seyaane,
hejjere ina ara, jommbaajo gorko oo ina tawtoya
jommbaajo debbo oo dammbordu too. Gooto e
mae fof ardat e dammboowo mum, ndeen
yommbaye io ee calmondira, ndeen kadi
gorko oo suddita debbo oo.
30
 31

So jommbaajo debbo oo jaii yotteede haa naatii

suudu nduu, dammboowo jommbaajo gorko oo
fellat fetel ittude wuro ngoo kumpa. Oon waktu,
dammboowo jommbaajo debbo oo doganat
dammbordu nduu, walloyde jommbaajo debbo oo
renndinde comci mum, tunwui ii, e peemta
yeewtirde mae.

Beetawe subaka janngo mum, daabaa hirsee,

jommbaajo debbo oo yarnee maafe haa iiam
mum daroo. Sifaa jawdi fof omo yeenee e mum.
Ndii oo aadi ina teddi e jaotooe no feewi.

Eum hollita goo: debbo oo ina heddodii e

cukaagu mum haa huurtii. uum ko aairde
mum, aairde jinnaa e mum.

ii: aairde gorko oo, sabu e um holla omo foti

resde mo, wonaa puuntaao.

E jamaanu mbo kawru en oo, wonaa mbella

jommbaajo oo tawraama miijetee, ko mbaar o
ardaani e reedu wolla o arwaani wietee.

31
 32

Gila jooni haa dammbordu nduu dammbitoo,

beetawe fof, banndiraae rewe jommbaajo gorko
oo, calminiroyat um goro.

Garoowo e mae fof ardat e oftoowo mum. e

njeewtidat e jommbaajo oo seea, e caakoo.

Beetawe fof, daat e banndiraae rewe ee

ndefo payanel jommbaajo. Joomi mum ara, arda
e akkannde goro. Laal fof joinangal e butel
mum nebbam. Noon banndiraae rewe ee
mbaddata jontane haa nde dammbordu nduu
dambitii fof.

Wonaa uum tan, banndiraae rewe ee mbata,

kame ndonndotoo geeeji keewi jowitiie e galle
oo fof.

Mawe ngarata mballa cuddoowo oo e nder

kurtungu nguu, kame ndeenata um.

So kurtungu nguu joftii hannde, beetawe janngo

mum, amakalaen aagotooe falnde jaotooe
ndee fof ngardat koye nder galle oo.

32
 33

ande heen dokkal ngal wata; ande heen ne kay

wudere YOONDE wertanteende kurtungu nguu
naatnetee.

Suudu baaba mum gorko oo fof kawrat, eewa no

golle ee kaani waireede. Hay are nootitaade e
kurtungu nguu mboppetaake ande heen.

Dokkal ngal ko wammbaae fuortoo nde ko

rewata heen fof rewa heen, hono: maabuue,
waylue e ko nanndi e mum.

So joom galle oo ina jogii doole, omo rokka leol

fof kawrungol e kurtungu nguu: Fule, aleee
sahre, Haae, See haa arti e noddaaka nootiien.

Caggal uum amakalaen ee calminoya

jommbaajo gorko oo, e wide um yoo Alla
moin. So dokkal ngal gasii, mbo wonaa garo
nootitaade kurtungu nguu fof yaafaama.

Keen anndude nder jaotooe, sifaa kurtino,

sifaa banndi mum aagotaako um.

2. Laal Jaorgal.

33
 34

Hol no jaotooe njaortoo kurtungu?

So yawtii ko ande kurtungu nguu jofti ndee, ko

heddinoo e donngal ngal baal aamde fof, ko
wuro ngoo ronndotoo um.

Jontane jontane, ndefu mum waetee hakkunde

ie wuro ngoo. So oo defii bottaari, goo oo
defa hiraande, yahrata haa o dammbordu nduu
dambitii fof.

Hunnde heen fof ko wonata aamri, banndiraae

rewe tan ndefata.

Laal ngal wuro ngoo addata ngal wietee ko laal

njaordi. Hol no ngal defirtee?

Jontaao e laal jaordi fof, amat kae ii:

sokka e, aaroo e, gawri majje duuftee conndi e
conndi rokkee boomi mati e ceemedaali
ketondiri, kurba iiri ndii haa naatondira; tawa
noon ko laalo okki ndi wadaa, tayre fiaare ndee
e buti buti* wurwaama.

Oon waktu, a tawat maafe ee ina patta dow

jaynge. Nde um fof enndunoo ndee, laal ngal
34
 35

rottee haa fiya onngo, maafe ee mbaee e

nokku goo; ngal faanee to jommbaajo gorko oo
woni too.

Laal ngal ina joinee, mawo fedde ndee ina

yamira, yoo mbaggu fiye laabi tati, haa o io
fedde ndee woni fof, mbela ina dogana toon, wota
jagge.

Gila nde kurtungu nguu, jaaii haa nde ngu lootni,

alaa fof e iy fedde ndee jahroowo bannge, so
wonaa tintina nde, haala to yahata e alaae e
miijii wade toon.

Laal jaorgal ametaake, so mawo fedde ndee

hawraani heen: so loonjuru hai mo hawrude
heen, ina waajibinaa o itta fedde ndee kumpa.

So mawo oo ina annoo, o haalanat fedde ndee

law, o holla lomto makko. uum ina hollita, fedde
waawaa tabitdde so nde alaa hooreejo, e nde
waawondira boom.

35
 36

Aadi jaotooe: defo laal njaordi fof, kaum

attinta ndiyam cooam am, o adda ndiyam
njareteeam.

Hay gootel e majjum o wataa ko mawo fedde

ndee yamiraani mo. Ko o woopi wade heen fof
ina aawa mo. i e fedde ndee kurloo laal ngal,
jommbaajo gorko oo lommboo hakkunde mawo
oo e tere mayre.

Firo muuum, mawo fedde ndee adotoo soode

juue mum, nde weea cooam am jommbaajo
oo, kaum ne rokka am woe. Firo muuum
Kadi, neo goo ina haani taweede hakkunde
mawo o e tere ee waktu fof. Sabu hooreee
io kejjataa dow salli nguru gooto.

Noon cooam am yahra aamo fade nano, haa

nde yime ee fof cooodii. Caggal uum, mawo
oo hippita laal ngal o bismoo. eeo oo yamira
yoo fue.

Suka fedde fof gadiio mawo oo jolnude junngo

nanngete. Gila nde mawo oo udditi laal ngal, haa

36
 37

o e ngasni aameede, haala fof alaa kadi. Hay

so a noddaama wolla njennire aa bannge a
jaabotaako.

So iy fedde ndee woopii wii: Hey! Ndii iiri ina

wuli, maa ina weli, maa endi metti; o jaggete. A
fuupii lonngere, maa a simtinii maafe e dow
goo, wonaa haala, so a sumii goo a jaggete.

So a haarii, so wonaa mbia mawo mi haarii,

cukko mi haarii, jommbaajo mi haarii, ie fedde
mi haarii, ko njejjit-aa heen fof a jaggete, sabu
joomi mum yahrat a hoynii um. Hay nde kaar
aa, a waawaa sooaade juue maa, so yime ee
fof ngasnaani. uum e wonde, kaar o fof
ummotaako e jonnde mum, rokkirat laal ngal
caggal.

Yoga e ie fedde ndee ina caloo cakkitoo e laal

haa kea jennuo umen, mbela ina njaggee. So
mawo gasnaani aamde hay gooto soootaako
juue mum.

37
 38

So fedde ndee fof aamdii, feccondirii teewu nguu,

mawo oo yamira defo laal njaordi ngal kadi
yoo addu ndiyam cooam am.

O nanngana mawo oo e cukko oo e jommbaajo

oo nokkuyel cooam am, ko heddii koo e ie
fedde ndee mbeeondira nokkuyel ngel haa o e
ngasni sooodaade fof.

Laal jaorgal gonnal fof no gadanal ngal nih,

wairaa nih, noon ngal wairtee haa nde
jommbaajo oo dambitoyii fof.

Cakkittoongal ngal, to suudu jommbaajo too

aamoytee.

So yime ee cooodiima, e joooo, e ketoo

mawo fedde ndee e cukko mum, ko mbiata:
Mawo oo naamnoto cukko mum hol ko mba mi
ko jaggata kam e joonde men ndee? So won ko
cukko teskitii, haala, so alaa, o wia alaa.

Cukko ne naamnnoro hono noon e mawo mum

oo. Yeru mum, mawo ina waawi wide, Mi

38
 39

hippitii laal ngal, mi wii bisimmillaahi, aan foti

wide puee. A wiaani, uum ina jagge.

Nde yime ee fof mbi: Goonga! Goonga!,

cukko oo wia jaii, yoa oon e oon.

Firo muuum jaggaao oo e ie fedde ndee fof,

njoat ina holla kadi fedde ndee ina waawondiri.
So mawo oo e cukko mum ngasnii, ie fedde
ndee naamnondondira, njaggondira, njoa ko
yoetee koo fof.

Kaalis jaggondiral ngal yawtataa buui ii ndeen.

Hakkunde lee jaore ii, ie fedde ndee
reweteee ee njoataa. Caliio yode e mae
haa laal jaordu gonngal ari, pawdi mum ndii
sowete.

So uum fof gasii, mawo woppita yime ee haa

laal jaorgal gongal.

3. Mballiigu kurtungu.

Bale ii caggal dokkal mawngal ngal, daago

mballiigu ngoo weertetee. Hakkunde sallifanaa e
alaasaraa ngo urata weerteede.
39
 40

Yeru mum ko wallondirde, sabu ko ari e bannda

hannde fof, ina waawi arde e maa janngo. Ina
rokka ne, mbo kuurtino oo wallunoo fof, yota
um; woe amloo ande heen. Koo e joom
wuro fof ko gootum e mballiigu. eeo
jommbaajo oo daroo hakkunde yime ee, wia
daande dow ko rokkaa, fode ko rokkaa e innde
dokkuo oo.

A nanat omo wia kaari rokkii buui ujunaaji ii,

kaari mballitordi ngaari tatiiri, kaari wii addanii mo
saakuuji nayi maaro. Won rokkooe comci, kae
maa ndammiri (bei e baali).

So hono nguu mballiigu waaani, kurtino oo

tampat no feewi, sabu o waawaa jaitaade
kurtungu nguu kaum tan gooto; waawaa jogaade
debbo mum, caggal yannge ngee. Hay nder uum
amakalaen ndokataa ko kei. Haa hannde so
wonaa aadi ndii ina heddii e fedde jaotooe
ndee.

40
 41

uum wai jaotooe ina keddii e yurmondirde.

Gila joom kurtungu nguu lootaa, ande fof uri
jirwude, uri welde.

Jamma fof garo, fijirde daete, yime ee

mbaalat ina ngama haa weetndoogo.

Subaka mum, bottaari ina deftee, allooji ii ina

njoooo. aaeeji, buubaaji e liite allat ina ciika.
Yime ee naatat haa sagata uddiree damal.

4. Dambitordu kurtungu:

ande jeegaerde kurtungu nguu; caggal

kaccitaari seea, jombaajo debbo oo e fedde mum
rewre ndee mooondirta dambitol, um wietee
Dambitordu.

Caabune e bula coodetee haa keewa. Huunde fof

ko woni comcol galle, ngol tunwi ngol tunwaani fof
lootnoyte ande heen.

Comci ii peccete hakkunde boomi e rewe ee.

e ndoondoo i, e mbaa moorgol fade maayo.
Ee njaha, ee njima, ee poa. Nder jimi ii
ee mbia:
41
 42

Alla reen kurtiio,

Rokka um no jooirii,

Waawa gorko mum e esngu,

Oon waawra mo jawdi

Alla rokku mbo hurtaaki fof hurtoo

Aamiin! Aamiin Yaa Rabbi!

Ko noon rewe ee njahrta haa njottoyoo daande

tufnde. Waktu ee njahana wuro ngoo ko arata e
kilooji ii maa tati. Toon e allata haa hiira.
Toon ne bottaari mae tawtata e.

So jommbaajo gorko oo ina jogii doole, ina rewna e

lootnooe ee dammuwol kirseteengol.
Dammuwol ngol hirsee toon, juee toon lootnooe
ee alla ina pooondira kuce teewu.

So e ngasnii lootnude, comci ii njoorii, e lootoo

haa e laaa, e poppoo nebbam keccam, e
aantoo fatude cuui.

Cukalel dewel ronndetee nokkuyel bangel ndiyam

e hikoode*; debbo dardro darnde fiya dow
42
 43

hikoode ndee. Jommbaajo oo e dammboowo

mum ina njima wide:

Wuro njaee jam arii;

Njaoee min jam arii

Yayno galle maa, galo arii

Noon e njahrata haa e naata galle oo, daage

mbeertee, rewe mawe ee njoooo; bumangal
ngal rootiroo beuwaaruuji e yeeso dewel ngel.

Fijjirde daee, kelle koitee, jaysooji mbaa,

yime ee calminaa, mbarkina, caakoo.

E saanga kikiie, jommbaajo gorko oo e gio

mum jommbidiio e mum oo naatata e cuui ii
yettude yime ee.

5. ALLIRDU:

Kikiie janngo mum, caggal alaasaraa, joonde

allirdu nduu jointee. ande heen wietee
pial poosuuji; sabu ko jogaa koo fof
sarindiraama, alaa fof ko heddii nder poosuuji ii,
so wanaa kanjara.

43
 44

Ina fawaa e iy fedde mbo annaaki fof hawrude e

ande heen.

Debbo fof garo e fedde ndee, so ko suka, so ko

mawo fof weeete goro. Debbo ne fof mbaawo
rokkirat goro, innde am gorol rokkooe um.
Buui, goro koo loomtinirtee. Gila e buui joyi haa
yottoyaade buui noogas maa ko uri uum so
aao ina hakkude gorol ngol e kumanaa o oo.
Ko heaa e allirdu nduu, nokku gooto mooftetee.
Wertaango goro ngoo ina waawi filtoraade noon
ndee cili ii haa cili tati.

Ko heaa koo fof renndinee, njeu jommbaajo

gorko nguu ittee, ko heddii koo feccee hakkunde
amakalaen hawrue heen ee, caggal uum
allirdu nduu saakoo.

allirdu nduu ina ummoo, jommbaajo gorko oo ina

oftee suudu mum, um hollata o dambitiima.

Cakkititooo e laal njaordi ngal, suudu

jommbaajo gorko too naata ngal.

44
 45

Fedde ndee fof hawrat toon ande heen. Yime

mayre tottondira fayidaaji, duondira, caakoo.

Firo fedde wuro ngoo ko darnude sariya dow

ie fedde ndee fof; ko waawondirde e
yarlondirde nder golleeji bateei ii fof, ko
yurmodondirde e wallondirde dow yannge arnge
fof.

Hono ndii oo aadi, pidoori ie wuro ngo fof

sawru wooturu, ina haani wuurtineede so ndi
accaama e waeede ko heddii, ina waawi bonde.

Beetawe janngo mum, garo nootaade kurtungu

nguu fof woppitee. Won rokketeee e are ee
cuddaaje, woe wutteeji ndokketee, ko uri
heewde e mae fof daage kurtungu woni njeu
mumen. Jamaa e hoore mum ittante daage
juuldue. Alaa fof boppeteeo, alaa fof jejjitteeo.

6. Mballudi

Yontere caggal kurtunguu, ie fedde ndee fof

ngaddat. Kaalisaaji i e kei ii e nder kurtungu

45
 46

nguu, baal sariyaaje fof hiisetee. Deweteeo e

mayre fof ummotaako yoaani.

Hakke jawdi ko rewetee ko nde tawraa fof

anndinee yime ee. Kurtino oo nannganee sarti
nde yoata mballudi mum ndii.

Ko um wonnoo mballudi?

Jawdi ndi kurtino oo yaata fedde ndee caggal

nde dambitii. Endi waawi wonde kaalis keoowo
dammuwol cewngol, maa dammuwol e hoore
mum.

So dammuwol, jombaajo gorko oo yoirta so

wonaa fedde ndee jaana mo e dow mum, nde
ngol jaee.

Lebbi seea caggal majjum, fedde ndee nodda

batu goo, sorta alaande nde dammuuji keaai
ii kirsoytee.

Beetawe daweteeo oo, ie fedde ndee fof

kawritat dingiral wuro too, mbadda laawol.
Wakkiie saakuuji, sinndue lae, maa owooe
dammuuji kirseteei ii.
46
 47

A tawat nokku alleteeo oo suanooma. Ko uri

heewde fof e daande ndiyam wondunde e owdi
daaketee.

Dammuuji gaddaai ii fof lelnete, kirsee, waktuyel

gootel, sukaae sagataae ceerndii guri e teewu.

Oon waktu noon, a tawat lee teenaama haa utii;

gase nduppire ngasaama, jaynge ngee
huaama, ndeen teewu nguu fawetee heen,
soooo* fua. Ko noon teewu nguu duppirtee
haa nde ngu enndi fof, so ngu enndii, ngu fawee
dow cate lee keltaae, ngu taee.

ie fedde ndee pirloo ngu. Mawo mayre

bismoo, cukko oo yamira yoo e aam.

Mawo oo hooa hucere wia Joomiraao toownu

diina. amo teewu nguu e ie fedde ndee fof
wiat noon. e aama haa e kaara.

Caggal nde e ngasni, Mawo oo rokkee e yoga

koe ee; cukko oo ama koye ee, ie fedde
ndee peccondira ko heddii koo: tek teki, kuuseeji,
keee, bue e ko heddii e teewu nduppaangu nguu.

47
 48

Wuro ngoo e hoore mum ittante dammuwol, kiol

nduppangol (juangol).

Teewu maggol ko galle joom wuro koo naetee

haa suudu wondu hakkunde makko, neldee njeu
mum.

Mawe ee duanoo sukaae wuro ngoo e wide:

Yoo jam e cellal yotto wuro ngoo; yoo Joomiraao
bao on sukae oo, wa on mawe. En nji
iko mon.

oo noon, aadi ndii ina hollita, ngenndiyakooe

ee fof ko sago naatdue laana.

7. Suudu jommbaajo

Nder aada jaotooe ee, haa hitaande yahda e

naange, jommbaajo debbo oo naatataa jeere. Ko o
soodata fof o neldat. allooji e kiireeli fof nder
suudu jommbaajo too mbatee. So sukae wore
ee ngarii njoooto o kei fof, njooorto no
keiri fof, memat ko kei fof, kaalat ko kei fof,
kaalat ko heaa fof. Firo muuum ko eewde
mbela huurtiie ee (debbo e gorko oo) ina mua,

48
 49

mbela ee kejjee e jawdi mae, mbela ee mbaal

doo.

Ko yommbaye ee kaaldi maa gollidi fof yime

ee teskoto, kimondira gite, maa omondira.

alawma fof garo, jommbaajo debbo oo fittat,

fiat, urtat suudu mum nduu, mbo waaani noon
fof, yime keii ko mbi um: jombaajo kaari kay
ina tunwi, o wondaaka hoore makko.

Kono so omo laai, hay rewe hurtinooe ko ooyi

ngarat eewde ko yooi.

Haa hitaande mum ndee fiiltoo, albalaawu

(musiiba) jano dow wuro ngoo fof hono yooro,
akkere ndiyam, baatti, abuuji, fof ko
jommbaajo debbo oo woytortee.

Haa hitaande ndee fiiltoo kadi o walletaake pale

jeeii, doose jeeii e cekke jeeii gila jooni
haa nde mbo moortii, ndeen mbo feantee
mbalndi.

49
 50

a) Pegol mbalndi:

Kaake e mbo hurtodii ee fof njaltinte ande

heen: pale, doose, cekke, palee, saraaji, kore
mawe, taasaaji, njonngondiree e ko nanndi e
mum. e fof e piete e coccee, e liiree haa
punndi gonndi e majje fof wolla kullo nguurko
ko maaya.

Rewe asooe ee, ngasa gase cali ii, ponnda

e, lelnde gorko ndee e lelnde debbo ndee
coondiree. um juutnata leeso ja otooo.

Engo wona haa meeteruuji sappo njuutndi waktu.

Caggal peewnugol doose ee e pale paweteee
heen ee, njokka heen cekke. No rewe urdata
baawe, woe ina pawondira cekke cappane
nayi maa cappane jeegom; ndeen noon so wonaa
leeso ngoo waanee jooorgal abbirgal. Fabiyo
caaao mbo fooee hoore e hoore mbalndi ndii
haa giwruo boowal fof, kako adoto yide so a
naatii e suudu nduu. Embo wonana joomi mum ko
wietee tarweesta koo.

50
 51

Haa suudu nduu eydoo yoode, occooe

ndawyal kulanooe ina ilee e fabiyo oo.

Caggal uum fof, kuauuji ii kaetee, lee

eaae e kore boogaae pawondiree nder majje,
ale suudu nduu fof kurlee tappiiji caaai e
coodaai. Suudu nduu fof aafee haa wona ina
suma ernde gao.

Huunde fof ko wonata kou e jeenaari fee ee,

gorko oo yoata um. Won e wore hirsooe
dammuuji tigi. Yoo Joomiraao accu tawaangal.

b) Fabiyo Caaao:

Ko wonnoo fabiyo caaa o?

Caaao ko lei fabiyo baali caaao, mbo

pulaagu innitortoo gila Tuubaak naataani.

Hol no fabiyo caaao sairtee?

Golle muuum ina kaamnii, ina tiii. Duui tati

maa nayi um wairtee.

51
 52

Oon waktu, leere baali yiaande fof ko ko soodaa.

Nde lootete haa nde laaa, nde fiee, nde mottee.
Won e mayre awlinee maa wojjinee maa oolinee
maa wolla wuddinee.

Nde debbo caanteeo oo mottii, mottidi, yeyni ko

wonata gese koo, nodda maabo baali saana um
fabiyo.

Lajal nanngee, maabo oo ara, arda e koreeji mum

fof haa ko saetee koo taa.

Maabo oo ia lee caire ee, fooa geese oo,

fuoo tippaade-jaitaade; jaitoo tippoo haa
naange muta.

o ngon aa e ladde ndee fof, a nanat alluuje

caire ee ina mbaa cii! Caa! ande maabo oo
fuotoo ndee fof, mbaalu hirsetee, maaro defee,
nebbam sirme yuppee dow maggo haa waama*.

Ko fotata wonde hujja maabo koo fof, caanteeo

oo roondotoo um, hono: goro, simme, ataaye,
suukara e ko nanndi e mum.

52
 53

Gila o golle ee puaa oo haa e ngasa, maabo

gorko oo ina saa, debbo ina horwoo.

Hoore e hoore lefol fof cuee. Nde maabo oo yottii

lewru e koode fof dammuwol hirsee. alat yime
ina kawrindina sabaka e maaro. Lefol gootol ina
waawi wonde lewru nde gasa. So tawii ko leppi
jeegom caetee, caeteeka kaa ina waawi amde
lebbi joogom; uum ina yahda e dammuuji jeegom
kirseteei ii.

Nder cau fabiyo keeriio, banndiraae e

jinnaae caanteeo oo ina mballitira um lee
defaae, kodde, dammuwol, goro e kaalis.

Fami ko caanteeo oo aami e cau fabiyo*, fof

ina ama ujunnaaji noogas mbuuu, coggu cau
nguu alaa heen.

Fabiyo oo wonaa neo fof waawi sade um,

sabu fere mum tan ina pusa galle.

Ndii aadi oloori galle haa io hurtoo, ina haani

acceede. Neo ina haani wade ko bonnataa

53
 54

ngalu galle mum, fabiyo ina waawi heeede tawa

ndiin jawdi keewndi fof ittaaka.

Banndiraae jaotooe, ngann den een mbaawi

hurtinde ie men rewe, tawa en piaani ko
njogino en, tawa en mboppaani ko taw en e ko
po en wade.

Naatgol Tuubaak weetinii ko heewi e kaake

kurtungu: pale, doose ina mbaawi lomtinireede
njame maa ndaudi lee. Lefi ii ina mbaawi
loomtinireede armoor. Ko heddii koo ina waawi
rokkireede kaalis mbo jommbaajo oo naftortoo.

II esngu

atawere:

esngu woni ari waaldue; o ngu alaa fof

yeewat, so juutii mette naatat, kako woni mbo
kaalis rokkataa, mbo yinere rokkataa.

Jibineede suka nder galle wonaa juulde, wonaa

mehre sabu o nji aa e galle oo fof moo.

54
 55

Yombaye rewe woe ina ama reedu gila nder

jeeiiire. Woe ne ina mbellina hitaande nde
ama reedu.

Kono so hitaande ndee fiiltiima jommbaajo oo

amaani reedu, rewe fedde makko ndee noddat
mbo batu, e mbaa lai e jaynge haa wula, e
nannga mbo, e mbaa mbo cume cume* wolla e
talla mbo e bul bul* wolla nii e ucca mbo. Nde o
hei iltaade e majjum, o dogat haa cuui. Ina
heewi ko mbo amata reedu e nder ndeen
hitaande fof.

Tuutre um fuortoo. Bale ii fof a nanat

jommbaajo debbo oo sellaani. Tere makko ee
ina njaha, ina eeta, ee njaha, ee mbaata.
Yeeso ngoo fof wiat tal.

A nanat yime ina njeddondira, ina mbia: kaari

kay ko cowiio, kaari kay sowiima.

Lebbi njahi, lebbi ngarti, reedu nduu ina eydoo

teddude haa o woppinee golle mawe goe,
ronndaade dole teddue, waktu e waktu haeede

55
 56

aamde lamam haa nde wiaa lewru makko

dariima.

atawere:

alngu fof garo, o miijante esnude haa kikiie

gooto, kiraae ina kirtee, omo dogana suudu
makko nduu. Esiiko debbo dogani arwinoowo
wuro ngoo. o e ngarata fof tawat arwuo oo
ina waa naat yaltu, omo uuma, omo tappoo e
leydi, omo talloo.

arwinoowo oo feewnana mbo lelnde nder suudu

makko too. O ndaartoya njaareendi cewndi,
laandi, o melandani arwuo oo o lelii. O walla
um hetude nokku oo.

arwuo oo fuoo eemaade, ariwinoowo oo ina

wia mbo mo tiinoo.

Nde mbo wi haa ombo rukitoo fof, arwinoowo

oo tiigoo mbo. o he tata hejjere fof, so tawii
debbo oo hetii hoore mum.

56
 57

iiam yaltii haa heewi, arwinoowo oo eewii

hettude wuddu nduu.

Kettugol wuddu:

arwinoowo oo hettii wuddu nduu, moccii

ooyaani hay seea, miiraao oo yanii. O mooa
um bannge hade makko gasnude lootde cukalel
ngel. O lootii ngel laabi jeeii haa ngel laaii.
Alaa fof o yejjita e tere maggel ee. Ina wiee,
nde cukalel jibinaa, so won o lootoowo oo yejjiti e
tere maggel ee, ina addana cukalel ngel jejjiti*
haa o ngel haai.

Caggal jibineede suka oo, nde omo lootee fof laabi

nayi nayi o waantee haa bale jeeii ee kia.
So e kiii, yumma mum suka oo artat e lootgol
mum kiingol ngol, ii ii, maa tati tati ande
fof.

Nde arwinoowo oo gasni lootde suka oo ndee,

eewa ubbude miiiraao oo.

57
 58

oo so wonaa eso oo daroo, dardoo e seede

mum wata miiiraao oo hippo um addana debbo
oo rafi esngu kadi. een golle fof ko to nder
suudu eso too mbaetee.

arwinoowo oo sara heen gawri, maaro e ko

nanndi e mum. O wulnanamo e fayannde ndiyam*
haa nde wulii wulii* oo loota fof, ndiyam am
wisee e ko waaa koo.

Haade lootam am waanjeede, yummiraao oo

lootat e majjam koye mum. Ina wiee eum reena
suka oo e ko boni fof.

Bale seea tan, ko ubbaa koo fuat. Rewe

mawe galle oo kawrita nder suudu eso too,
tiima puddi ndii, njannga ko wonata nguurndam
suka oo. Daat ko yummiraao oo haalanaa, ko
heddii koo e eewra um suka oo, haa wona ee
mbaawi falanaade um gila yottaaki.

Jaotooe ina keddii e rewde ndii oo aadi haa

hannde. Jooni noon, ko uri heewde e mawe
men e naamnii mi fof, mbi ngann daa firo

58
 59

muuum, ina njia ina waee tan. Ee nganndi ne

mehre waaani um, sabu um rokii acceede.

Bale ii, caggal esngu makko nguu, eso oo

loototoo. Nde omo lootoo fof ko ndiyam ngulam
waetee e horde, hippee e wuddu makko haa
iiam aaniinooam fof regoo.

Horde ndee eirtee ndiyam am, eso oo yarnee

haa tuundi reedu makko fof yaltida. Caggal mum
lootoowo oo loota hoore esnuo oo, haa jubbi
hoore oon ii naatondira. Noon lootoowo oo
wairta ina oosa daande ndee e jokkore ee fof.
So uum fof gasii, eso oo hippee e dow daago,
yaee, gila becce haa koye. ande fof ko nih
eso oo lootiretee haa nde laai fof.

Haa bale jeeii ee timma, eso oo seertataa e

lai hay o alawma gooto, o o yahata fof o
tawdete e makki. Wietee ko eki reena mo e
jinnaaji. Tigguyel ngel ne woppetaake kaum tan e
dow hulde wota o wosteede. Heewii o tigguyo
ngostaa ndewo wolla ngoro nayewo wolla
jinnaaji.
59
 60

Haa yontere ndee timma, gertooe kirseteee

cairaae amako tan eso oo ammintee, yarnee
ndiyam gawde.

Gila nde debbo oo esni ndee haa o inna, garo e

rewe ee fof wiat alhamdullillaahi fof daat ko
addori hono: aamde, kosam, gertooe wolla
ceede* (kaalis).

Nder een alaae, so wuddu tiggu nduu solii,

yumma makko moptat ko yani koo wota doombi
wolla ullui njahdu e majjum, nde addana cukalel
ngel nguyka ka sellataa abada.

INNDE:

ande innde dawraa. Wuro ngoo wolla galleeji ii

fof ngittaama kumpa. Nginnirdi ndii soggaama
haaama. Beetawe mum, dingiral galle ngal fof
fittaama haa laai, ko yooaani e jiki fof
heednaama bannge; daage mbeertaama yime ee
pinii ina ngarda gooto gooto, io io, haa pelle
pelle. Galle oo wii tif yime.

60
 61

Caggal mum seea, Almaami e yime mum

njottiima, calminii, njooiima. Oon waktu, yumma
mum suka oo fotaani eewde iyum, nde um
wonana io oo kaaiio. Nder fabiyo yumma
oo haani taweede wooo um.

Baaba mum suka oo salminii Almaami e ardue

makko. O adda goro koo sara Almaami, ko wonata
innde cukalel ngel koo.

Banngal rewe too, suka oo femmbetee. Sukundu

makko nduu, yowee alal, kaalis fawee dow mayru.
So ko gorko noon, cukalel gorel rokketee adda to
mawe too. Kono so ko ngel dewel, cukalel dewel
rokketee naa sukundu nduu to wore too. Mbeu
wolla orgo nabretee, goggiraao suka oo rokkata
um.

Sukundu nduu nawde to yime too, nde o yottii

fof, yime pawat e mayru juue mumen nduoo.
Innde suka oo rokkee. Ginnirgol hirsee, duaawu
mawo nanngee. Alla wuurnu barkina cukalel
ngel, en noddu ngel hakkunde sukaae ina yaha e
ladde.
61
 62

Fedde rewe ndee tintinee. Soowru e kuljinaali

rewe paa dow.

Gorko gooto faa to rewe too, naata suudu o

cukalel ngel woni oo, ama ngel, inna innde ndee
nder noppi maggel, nodda ngel wide kaari mbiete
aa. Ko diina yamiri koo: noddinee nder noppi
maggel e wide: Alla ko gooto, Muhammadu ko
nulaao makko.

Eum hollita suka oo noddaama feemde e diina

juule. e mbaawaa um ee kurnoo nder noppi
suka oo ii haa annda o rokkaama innde.

Nani limto ine e Fule ndokkatnoo adan adan.

INE WORE INE REWE

Hammadi Diko
Sammba Kummba
Yero Pennda
Paate Daado
Demmba Takko
Njobbo Demmo

62
 63

Caggal ine gadane ee, suka ina waawi amtude

innde jinnaae mum wuure e maaye, wolla ine
nulaae hono: Muhammadu, Muusaa, Iisaa,
Daawuuda, wolla ine sahabaae: Abubakaar,
Umaar, Usmaan, Aali; wolla ine malaykaaji hono:
Jibiriiru, Mikaaiilu e ko nanndi e mum.

Won innirooe alaae ngoode ee: Altine,

Talaata, Alkamisa, Aljumaa. Wolla ine lebbi hono:
Koorka, Taaske, Haaraan, e ko nanndi e mum. So
um fof alaa heen, ine nokkuuje maantiniii hono
nabbe, beeli, pete, gure. Yeru: Awngudu
weendu, Jambanna ferlo, Nguuma ngeenndi.

Debbo innuo oo ina innira suka mum: Tokaraagu,

maayataa, Deere, Wela hoore. Ha a eydoro en
haa hannde, nani Haatumeere ine lslaamiyakooje
gardooje e alaae:

alaae Ine wore Ine rewe

Alet Bubakaar, Kadiija, Mayram
Umaar,
Usumaan
Altine Aamadu, Salamata,

63
 64

Isaaga, Aysata,
Ibaraahiima Raamata
Talaata Muusaa, Maymuuna
Haaruuna,
Yuunus, Saalif
Alarba Jibiriiru, Habsatu,
Mikaiilu, Salmata
Yaayaa, Iisaa
Alkamisa Alhasan, Hawwaa,
Alhuseyni, Huleymata,
Munniiru Rugiyatu
Aljumaa Aadama, Aminata,
Idiriisa, Kaaliidu Jamiilatu
Aset Abdullaay, Faatimata,
Abdarahmaani Jeynaba

Ina hawraa Islaam e keeferaagu fof ina ngooo

innirde ie mumen: Alla, Ibiliisa, Maayde,
Jaannama e ko nanndi e mum.

Haa hannde, to innde too ngon en: njeu

goggiraao nder dammuwol innde ngol ko caggal.
Deniraao rokkete hoore ndee.

64
 65

Bale tati caggal innde ndee, goggiraao noddete,

rokkee sukundu laaandu ndu. O moorda e pale, o
waa oggel keeci, um wietee aaruwal.
Goggiraao oo waa e maggel ceede tati, cukalel
ngel haanee. E wide yime, eum faddanoo
cukalel ngel gite bone e kundue bone.

Nder lootgol cukalel ngel, ndiyam lootiram am

waanjetaake so wonaa nde yumma maggel looti
heen koye mum, ficca am dow mbela cukalel
ngel ina mawnira noon.

Aljumaa e Altine haa nde cukalel ngel mawni,

yumma maggel waat ndiyam e leesel juuldugel
lootira ngel hejjere wolla fade fajiri. Eum wonana
cukalel ngel awndagal.

Hono ndii oo aadi esngu wonaa ko moi no

feewi, sabu jibinde nder njaareende hay so ende
laai, ina addana eso oo abuuli keewi baawi
ittude um e aduna.

Kettirgol wuddu cukalel ngel lai ki laaaani

ooyki ina addana um aw joorngal.

65
 66

esnoyde suudu dogotoro ina reena yumma e

cukalel fof. Ina rokka baaba mum cukalel juddu
esngu, mbo heetaake no adan, nafoore e
moingol karte dante wolla ka ugol dewgal.

Yettoode neo ko baaba mum. Baaba woni ko

wietee koo aderes. i o-kegol wietee io
halal. So neo amii debbo hay so wai ko haani
wade koo fof, so dewgal haaaka so io yaltii
heen, io oo wonaa io laao.

Joomi mum wonaa io laao kadi, so tawaama

baaba mum ko baaao, so yumma makko renndii
e gorko goo, nde o heaa wolla noon so baaba
mum ko anninooo ko ooyi, ko arata e fode
duui nayi wolla nii kadi so tawii o renndaani e
debbo makko oo, ko arata e piiltagol mum lewru
laabi tati. Nder oon waktu, so io heaama
heen, o wonaa iy-laao. oo, sariya mum ina
jiiii seea, sabu so wonaa baaba oo e yumma oo
mbaatoo yeeso Almaami, damal jamaa.

Baaba oo waatoto laabi nayi hollitde renndaani e

debbo mum oo. Caggal ko o filii lewru koo.
66
 67

Debbo oo waatoo caggal makko. So tawii ko

debbo oo e gorko oo mbaatii koo ina luuttondiri,
ceergal ina dagii hakkunde io ee; oo, debbo
oo yahdat e io mum, naat tee mum ee ne
kay.

Hol uum seerata debbo kadi? - So debbo yennii

jinnaae gorko mum oo, wolla o nanngi aadi gorko
goo wolla o saliima gorko oo waalannde wolla
gorko oo waii mo jinnaao mum debbo. oo
sariyaaji mum ina muusi, so tawii gorko oo
mimsitii. Ko um oo o haani wade.

- Nde dewgal woonoo ndee, gorko oo

riminat jeyaae mum ee fof so won;
- Wolla o ammina, o hooltina
miskineee ujunere;
- Wolla ndeen o hoorii lebbi tati
jokkondiri hade makko amtude
debbo oo kadi. So aan e debbo oo, on
ngaldaa diina, dewgal mon ina wai
sari: -so tawii gorko oo ko juulo,
debbo oo ko e diina ngoka woni
67
 68

wolla alaa e diina hay, dewgal mae

ina wona e dow jibino gorko oo
artirat mo e diina makko kaa.
- Wolla so tawii ko debbo oo woni juulo
gorko oo e diina ngoka woni, dewgal
mae yiaaka sabu haa hannde,
gorko oo miijete waklitat debbo mum
oo iwde e diina mum kaa.
Caggal ko haalaa e ko gollaa e dow
innde koo, fijirde eso oo
mooondirta giiraae mum.

Tallorgol:

So debbo esnii, innii, fedde mum rewre o jeyaa

oo arat fijande um. Fijirde ndee ina waawi
wade bale ii haa balde nayi bannge eso oo.
Ndewo ko ina ngarda e ko heewi hono: caabune
haa lootniree, lootiree, bula wolla nebbam keccam
haa cukalel ngel monee; gawri ko eso oo
waanaa gosi: puurnuko e ndewo ko ina

68
 69

mbaa een alaae fof aamataa sonaa ko ari

tan.

Huunde fof ko ko poti gollande eso oo, ko

njennataa. Eko kocca nder majjum kouuli
teddui. Ngoro wuro ko fof to koo ko too
mbata yahaa-ngartaa haa nde ko kooti.

Ndii aadi ina moi bannge, sabu tewnude iy-

wuro mum so hota um, ina ittana joomi mum
yeeweende waktu, ina hollita o o yahi oo, kawral
e njurum o iwri toon.

Ndii oo aadi ina boni dow baasgol aamde

ndewo ko, ngalaa ko torlii koe makko, alanaa
ko torla yime e ko tawi fof, ngalanaa e
kouuli aameteei ii fof ngonat amlaai.

Ko noon um woori, ndii aadi ina haani woppeede,

sabu ko ndi torlata uri ko ndi nafata.

Nde eso oo timmini bale capane nayi fof,

accete hoota suudu baaba makko, firo muuum,
mbela debbo oo ina fooftoo e ngam tampere
esngu nguu; mbela omo hea no o muyniniri

69
 70

iyiiko oo haa yottoo; mbela omo hea no o

hanndorii gorko oo wota o muynin mbadu.

Jahgol makko woofordu, ina reena mo, ina reena

io makko oo.

Hay so tawii baal gorko oo, debbo oo joooto,

gorko ina haani anndude nde o fiilii e lewru, nde o
lootni haa o hea no o teworii wota o am reedu.
So io oo muynaani haa haari, wonat hakilante,
forjat, wontana mo kelu hoore.

Cukalel so heii lebbi tati, yumma maggel

moortoto, sikoo, arta suudu gorko mum.

Baaba jogii kee koreeji mum: nguura, koltu e

safaara. Omo wammba ne ie banndiraae
maako bae.

Ko innde torlata Pullo fof, ina heewi gacce e

nanndugol mum e Aarabe, dow kulol mum Alla,
dow jogagol mum jawdi e dow ngoraagu mum.

Pullo ina hersi haa yawti kaadi, kono noon teddiri

so hollaama.

70
 71

Ko heewi e pulaagu juulii, kono ko juulaani koo ina

heddii e yarde doro e wade ko boni. Ina fami e
gure pulaagu o naatataa, o a tawataa lee
lasaae, nokkuuje tedui wolla jawdi maraandi ndi
fiyetaake, riiwetaake ngontanndi ngoon wuro
sadak.

Pullo ina gooini goodal jinneeji e sukuaae;

kono ko o uri fof fellitande, goodal Joomiraao,
maayde e darnga.

O sikkitaaki ne gollude moere ina moi, njobdi

mum ko baraaji e Alijanna. Golleeje bone
peemrataa joomi mum laakara; joomi mum yiat
oon e oon.

Pullo ina ooftanii konngi seernaae e wileee,

um saabi nde ombo haa talki, lohi e pii.

E ruunde jaotooe ndee, yumma e baaba tan

njiaa io. So io jibinaama, o entaama, o
wonii io yime fof. Keo fof nelat cukalel
ngel, so ngel saliima o fiyat ngel.

71
 72

Wota Alla nel gooto e jinnaae ee wide ko saabii;

wuro ngoo fof feemtat joomi mum, ia -um. So
e immitii kadi, suka oo fiyetaake kadi, neletaake
kadi, woppitte e hoore mum. Cakkitte muuum, o
wonat suka bonnaao, mo bone hei.

Hono iy-jatoowo anndirtee wontii korewol

suudu baaba?

So koo ennoowo yii oon suka ina sikitoo,

naamnikinaade um, tawaae oon ee fof mbii
oo ko io amen; jinnaae ee ina kaani
weltaade, sabu e nganndii e keii io. Kono
so yime fof mbii: oo suka ko iy kaari e kaarien,
jinnaae ee nganndii nganndaa fof celnaama,
njaltinaama suudu baaba.

Taadori:

Joingol suka: (Duhnugol)

Taadori ko yannge teddunge e jaoowo, sabu

iy-Aadama mo taadaaki, hiisetee ko e heefere

72
 73

hay so wonaa. Ko hirsi fof aametaake, ardintaake

fedde ko nde waawi wonde fof.

Nder taadori suka jaoowo janngintee ko ko

gorko haani anndude. Nder taadori ne podooje
keewe njottintee.

Suka jahroowo e duui jeeii maa duui sappo

taadetee. Firo muuum fof, ina yiaa taadiio oo
miijcitoo hitaande nde taadaa ndee waktu fof hay
so wontoyii mawo. E haala mawe, eum uddita
arsuku joomi mum.

So taadori ii ina puoo, yannge mum famataa.

So lajal nanngaama, banndiraae e jinnaae
tintinte. Beetawe Aset um uri fof waawde
waeede. Ko wai Aset koo? Jaabawol mum ina
raii e hakkille Fule, sabu kulle ee fof iii
ndarorii: dewol e gorol; haa arti e lime noon Fule
pecciri ee lime gore e lime dewe.

Hono limre worde seertiri e limre rewre?

73
 74

Limre fof waawnde feccitaade laabi ii haa waasa

wade kedde, ko limre rewre, hono: ii, nayi,
jeegom e ko nandi e mum.

Limre feccitoonde nde ii haa kedde ngona heen,

ko limre worde, hono goo, tati, joyi e ko nandi e
mum. E hakkillaaji Fule, lime dewe ee fof ko
lime jaooje, um wonani e gollirde e.

ettiren alaae yontere ee, haa paamen ko

saabii jaooe cuii Aset?

Puoren Altine, Talaata, Alarba, Alkamisa,

Aljumaa, Aset, Alet. So en kakkillinii, en tawat Aset
ina saama nder limre rewre jeegaerde; ndeen
noon alaande jaoore, sabu nde wai wata, ko
wai fof ina heewi e ko watata.

Ko um e um waetee nder oon jamma? Jamma

pineteeo haa wona Aset oo, fijirde waalat haa
weeta, bummbutu e kelle nor-nor mbadda oolel
gootel.

Janngo mum, gila beetawe law, cukalo

cuddeteko ko fof naete tufle, lootee haa laaa;

74
 75

so e ngasnii, mo woni e mae fof addante

tuufeere o jooii. e ceondira. amnoowo oo
soppinoo yeeso suka fof, hofta pemmborki mum
kii, abbina oyre suka oo, ha ira nguppu oo
gaarawol, o taa, o mocca. Ko noon o amnirta
cukalo ko haa gasa.

Cukalel fof amnangel, fellante fetel, tintinee.

Jinnaae mum e banndiraae mum cukka um,
moni fof e ko waawi dammuwol, kaalis jame wolla
buui ereeji so suka oo woyaani. Caggal majjum
sukaae amnaae ee kaante lefi, e ndokkee
lempeteeje, daabuuje wolla cabbi.

Baawo naani mae ittee. oon e oon

mbaugu jillaa o nebbam keccam, gertooe
cahiraae amako e cue attinee. Cukalo ko
aama teewu, ko mbooa maafe. Gojo gojo*
wontii njaram makko haa o ko njalti. Comci
mae fof kaaii e butel.

o ndoondi woni e caggal cuui ii fof, ko

ndaartoyat, ko ngujoo. Naange e hoore ina ara,
bottaari ndii ina adtinee. Gila o ko coynii ndi
75
 76

oo, a nanat e ko mbia: Ngosiindi ndii nana ara;

Alla ina waawi fergitere bonnandi rufandi.

Alaa ko amnaae ee mbirata noon, so wonaa ko

e amminte haa e tuuta.

Laal ngal ina joinee, selbe oo ina sorta loocol.

O wia yoo e kurlo laal ngal, e njiccoo. e
aama haa nde e kaari. So e kaarii, e ndogana
owdi uundi. Hay oo, sonaa selbe oo eewa e
wota e aano nde addanae teewu baalo.

Alaasaraa ina ara, amnaae ee ina taaroo wuro

ngoo. Gertogal jiangal fof ko barangal. e
ndenndina ko e kei koo fof, e ora um, e
njua, e aama haa e kaara; um ina e ko
yaawnatnoo sellinde e koo.

Futoro ina ara, selbe oo ina artira sukae

amnaae ee cuui. Jimol mae nani:

sukua, sukua,

Bara finndi

76
 77

amnaae ee mbaee nder galle gooto, tawa

daki feaama.

Ndiyam mbonam:

ande jeeiaerde amngal, caggal sallifanaa

seea, sukaae amnaae ee fof naete tufnde
lootoyee. ande heen, amnaae heewe kersata,
sabu mbo teewu maayo woni e mum fof, iirtete.
Selbe oo lootata amnaae ee, nde amnuo e
oo safra e. Fode amnuo oo ko yahde to
tufnde too, o unat gawde haa keewa, o fatna e e
keeel loonde haa awla, um wietee olgu*.

So amnaae ee ngasnii (tiliima) e lootorde, e

ngaccete e piya. amnu o e oo ama leeol
gertogal, o eira um olgu gulo oo, o appa
mo e dow kettol ngoraagu nguu. oo, so wonaa
suka oo jogoo cuusal nde waasa woyde, o waasa
hersude. Noon noon dufnuo oo safrirta sukaae
ee haa e kawra.

77
 78

Dufnaae ee ina ngasa safreede, ee amminee

gertooe defiraae lamam, amako e poobaar.
e njara ndiyam majje.

Oon jamma, e ngaddantee ko teewu juaao haa

heewi. Dufiio fof rokkete ellere nde aaortoo
wota aaoo.

Janngo mum, dufiie ee naata e warde gertooe

gore haa kea elle majje ee, e ndenndina e
elle daabaaji ii.

Saaa saaa fof, amnaae ee naatat wuro ngoo

warde gertooe, maa riiwde cukalo ndewo.
Mawe ee ne ndiiwa e yaltude e maggo.

Burli:

alaae dewe e lootngol njilliie ee ngal, e

naatata e feewnude burli. Ko woni burlol? Burlol
ko leggel baanaangal hoore eaande lefol. Ko
um feewnirtee? Goo ko um huunde tawaande.
Ko neo tawi ina hecci um.

78
 79

ii, haa suuwiie ee njalta muusalla mbo selbo

oo wanoo umen oo. Burli baeteei nder wuro
ngoo njidaa ei selbo oo, sabu i selbe oo ii, gie
mbaetee e maji. Ei mbaawi wonde gie tanne,
ule wolla gie gawde.

Jamma fof garo, selbe oo waajoto njulliie ee no

kaani jogoraade koe mumen nder aduna. Omo
wia ngaccee baasi, ndiiwton torla. Tinnoon
nanngondiron, ngollidon, ngaccidon.

Nder hono um e banndi mum, selbe oo waajotoo

e haa furii njilliie ee dow yime njeenayo, hol
e ngoni een yime njeenayo wondue e yime,
tato e mumen so kaii e maaa wota ha e
mumen; so e kaaani e maaa, wota ha e
mumen. een ngoni: babba maaa, yumma
maaa, ceerno maaa. Hol ko saabii uum?

Baaba e yumma ko jinnaae maaa, so e njanii e

maaa a helat, so a yanii e mae a helat. Dewal
tan woni hakkunde mon.

79
 80

Ko ceerno koo, hay so o waawaa teettude ma ko o

jannginno maa koo, omo waawi hade ma haa
barke jade maa ndee iwa.

Tato rewe heen ee, so e kaii e maaa, kaaa e

mae haa wula, kono so e kaaani e maaa,
wota ha e mae. Hol e ngoni een? Debbo
maaa, iya, gia.

So debbo haii e maaa, ha e mum haa wula; haa

o annda, aan addi mo, aan amminta mo, aan
holtinta mo. Nde debbo anndi goonga maa ndee
hay ande wootere o jaataa hade e maaa kadi.

So iya haii e maaa, ha e makko haa wula, haa

o annda, wonaa kecciigu woni hakkunde mon;
wonaa banndiraagu woni hakkunde mon; an tigi
jibini mo. So o anndii um, o jaataa hade e
maaa hakadi.

Gia oo, so ha ii e maaa ha muuum haa

annda, kako too maa e nd er bone oo. So o
neo noon, o jaataa hade e maaa caggal

80
 81

mum; o anndat won ko a jaataa, a jaataa tooaa

mo.

Tato sakkittooe ee, so e kaii e maaa, ha e

mae, so e kaaani e maaa ne, ha e mae.
Hee ngoni een yime? Naafigi, gujjo e sukua.

een kay, so e kaii e maaa, ha e mae; so e

kaaani e maaa, ha e mae.

Maanaa naafigi ko so a rewii e maaa, hay gooto a

wiataa jam waali e nokku mum, sabu o renndinat
ma e yime ee fof.

Gujjo, so a rewii e mum, a nanngete ko a gujjo

hono makko, onon io ee fof sawru wooturu
piyrete on.

Sukua oo, bonnat innde, bonnat lasli neo.

Aduna fof wooto ma sabaabunde makko.

een ngoni jeenayo e yime ee, sukaae tinno

on ndewon, ndewondiron. Tinno on ndewon
jinnaae mon.

81
 82

Noon fof e wade no ngoro ko njannginiraa fof,

noon ndewo ko ne njannginirtee, no ko kaani
wuurdude nder cuui mumen e nder aduna. Jade
mum amata ko gila o io debbo fuii
watude hakkille haa o hurtii, haa yottoo o
esngu mum haani um.

So io debbo amnaama, waantee ko

lempeteeje, rokkee haddaare, eum holla, o naatii
e fedde rewe. Oon waktu io debbo ina haani
reende ko haalata, o joootoo e ko gollata.

Nde io debbo fuii tinde hoore mum fof,

wiee tedduo wore wota welsindo hoore mum.
Nde o amaa fof, o haalante no o foti wa de e ko o
foti wade. Nde o hurtii fof o wonii debbo
timmuo.

So hono janngo amnaae ee njaltata, kikiie

mum, e njirloto wuro ngoo hoore e hoore, ee
njirla burli ii, ee mbia: wuro maaniiyo hono
allir-aa? Burli ii ina mbedee tan, ina mbedee.
Debbo e gorko, suka e mawo fof cuuoto annde
heen, haa nde um gasoyi fof.
82
 83

So e ngasnii ngoon wuro, e naata wuro

ndaartungo selbe mae oo. o e nji mbo fof,
yurmeende alaa heen, sabu e piyat mbo haa mbo
gaaoo*. uum wa i so selbe oo ina suuoo
ande heen.

Jaltugol caali*:

Caggal majjum um fof, amnaae ee lootoyte,

kadi laee, ornee comci kesi, kippee kufinaaji,
mbakkinee jaasiije, njowtinee disaaje caaae.

Comci kiii i amnaae ee njoginoo ii fof

ndenndinee, ndokkee selbe oo hono njeenaari.

Ndeen selbe oo ardotoo e haa e jamaa, juulnae

(rakaaje) dare ii; uum ina hollita amnaae
ee ngiwii sukaae naatii e fedde mawngu. e
ngiwii e heefere, e naatii e fedde juule. Ko
diina dogni dow juulo fof, dognat dow mae,
hono: juulde, koorka, jihaai e ko nanndi e mum.
Ko joomi mum yeebii heen fof, ina aawa um.

83
 84

Caggal juulde jamaa oo, selbe oo e amnanooe

ee naatata nder galleeji ii salminde e barkinaade
ko wuro ngoo ko waannoo e koo. So e ngasnii
yirlaade, e njaaoyoo galle suka gadii o
amneede oo. Kame fof, ko toon e mbaalata, e
alla toon. No e poti fof noon alaae e e
mbata nder galleeji ii. o e ngari fof, boomi
mati tawtawtondirat. ande e ngarata haa e
caakoo, wuro ngoo fof hirsanate, defanae.

Fijirde mawnde daee, jamaangu nguu waalat ina

fijee haa weeta. Duaawuuji njaggee, teddule
nanngondiree, yime ee njaafee, caakoo. Alla
hollu en yide kurtungu ina yaha e ladde.

No ngoro ko mbaanaa fof, noon ndewo ko

mbaantee. Hol ko um hollita en? Gondigal
moal hakkunde jibindinaae, gondigal moal
hakkunde ie wuro wooto, gondigal moal
hakkunde ie njiimaandi gootiri. Suka biraao
nih fof, waawaa wonde haasidi, waawaa ade
yime. Ina rokka mbo faamde, hono neo alaa.

84
 85

Kono iy-aadama ina miijoo yime fof ko kam

uri. Kono nde Tuubaak naati, ko heewi e
tawaangal men fof woppaama e dow um
moinaani en, hono amnirten sukaae wuro
huurngo lai ngooti maa wujjude e, maa tallude
e e ndoondi e leydi; um ina adda raao, ina
anngina uube amnaae ee.

Doktoreee ne kaalii, gollal ngal weeii, barami

tampinoowo amnaae ee, fotdeeji ko amniri
ngardaanoo kono fof ustiima.

Nguurndam iy-jaarga:

Coi iy jaarga:

Nde suka jaarga amnaa naati yime, ko yoonata

um tan waata. amen ga rewe gaa, sifaa lei
fof e eewndoto: wa aaje, koye paliie,
lewruuje, tiinde haa yottoo leppire. e cokoto
toni e akkudi haa e mbaa seedeeje.

85
 86

Kawral mum wietee soko suume. Lei cokiii fof

ina ngoni e wanngiyaare. Cokagol ina muusi, ina
tiii.

ande io debbo oo sokotoo ndee, banndiraae

mum e jinnaae mum woue kame fof e
ngittete kumpa. E mae addooe gertooe
kirseteee, maa baali, maa maaro soaako, wolla
nii kaalis. Won e jinnaae suka debbo oo rewooe
e makko eewa so o woyaani.

Suka makko gorko wuro ngoo amat ko heewi e

fereeji makko ii, hono njeenaari cokkoowo oo,
bottaari makko e ko wonata njeenaari mum fof.

ande o sokotoo ndee, suka debbo cokotooo oo

dawdat e cukko mum debbo haade cokkoowo
mum oo. So yawtii ko o hacitii koo, huunde fof
naatataa e goddol makko haa hiira.

e tawat dewoowo e mum oo hawrindinii gollire

makko ee fof, hono: Fimpiti, meselle e limce
abbire. Coketeeo oo leloo, ajjoo dow koye
cokoowo oo; golle ee puee, iiam alejam ina

86
 87

siiwoo. Cokoowo oo tuusira toni ciiwotooi ii

limce abbire ee. Saaa e saaa fof, cokoowo oo
wisat fimpiti e dow toni ii haa iiam
ciiwotooam am daroo.

Omo gasna sokde, naange ina muta. O mocca ko

sokaa koo, o wata fimpiti oo.

Debbo mo sokaaki e diiwaan jatooji oo

hurtotaako adan. Joomi mum iwataa e jaleede haa
o haai, esngu mum wontii jalnorgal suudu
baaba.

Caggal cokdi ndii, rewe ee naatana mooraade

cewi, jommbinoo, loloe e ko nanndi e mum.

Ee cikoroo eemaaji, buui kaalis daneejo,

ceede, kare, berte, pegge, jawe juue e koye,
erkelle, hinere, sanaade, doe haa e eyda
heen puudi e fina.

Baal comci, rewe ina oornoo: cuwaai,

kamisaaji, ee kaa misoraaji.

Ga wore gaa, won e mae ina cokoo tonndu

wolla akkudi so mulla ina e mumen. Won heen
87
 88

ne ina pesoo. Kono e fof comci mae ii ko

gootum. Ee oornoo: pae guri, aate, fokki,
dolloke, sambandoor e ko nanndi e mum. Ee
ndufoo tuubaaji, toppotoppoje, kaskettaaji,
sappuuji e tengaae. Ee njowtoo disaaje, piloo
pilki.

Pae wore ina mbaawi wonde guri, mballuuje,

pettu-pettu, kufunaaje wolla suliyeeje.

Haa aantule ee timma, wore ina mbatta kaae

korbuuje e juue, kaa moonturuuji, mbatta lone,
mbakkoo mukatuuji, danngaaji e jaasiije, oornoo
talki, eyda heen baakaaji lohi, mbeerta leece,
mbuufa boyle (jardue).

Nguurndam iy-jatoowo: ko um inde e lei

Fule.

Nde iy-jatoowo wai suudu haa hei sukaae

io, tato, wontii esiraao. Ko o faggotoo tan o
haantoo. Oon waktu, so debbo ina nodda gorko
mum innataa um, baaba mum kaari o noddirta

88
 89

um; um ne saabii debbo wieede alif joowiio,

sabu nde yii aduna ndee, iy kaari o wietee; so o
huurtiima ko debbo kaari o noddirtee, so jibinii ko
yumma mum kaari woni innde makko.

So duui njahii, duui ngartii, jatoowo esiraao

oo wontii mawo. Ko o joootoo uri ko o
darotoo. Hoore ndee ranwii, gite ee puii
niwude, iie pu iima solde wootere wootere,
noppi ii ndinndii, salli nguru wontii giiiko. o
owdi uundi woni fof, oon o eewata. O allat,
omo nodda, omo nela sukaae: soodanoyam goro,
addanoyam mana mi hampira wolla ar fuan am
teni.

Suka fof mo aw aamol nanngi, maa o sumum

naati; goyo wolla mo hoore mum moccetee fof,
to mawo too naetee. Daaba majjuo maa neo
annotooo fof kako faddinta um. Baasi kewo
hakkunde yime wolla dewgal kaeteengal fof
nder galle makko too waoytee.

Dabbunde fof arnde, cukalo wuro ko fof to

makko too kiirata, ngam tinndi e taali: so debbo
89
 90

wontii mawo, esnondiraama. Ndewo wuro ko

ko fof o makko oo kawritta, o woni
yummiraao mae, ko ko mbatta fof, komaa ko
kaalana mo. Huunde fof ko o unantee, oogantee
wolla ko o gollantee goum kako mbatta.
Aada-tawka, fina joondeeji, kiireeji ii fof nder
suudu debbo mawo too mbattee.

Kuurtotoongel e makko fof, o wallitat um daago

aafaango e gude caaae.

No debbo haani woorude nder suudu mum fof,

debbo mawo oo jannginat ko, gila ko
kuurtaaki.

Cukalel dewel fof peseteengel, coketeengel wolla

mooreteengel nder ladde ndee, to debbo mawo
too yahata.

Keccel fof looteteengel, ooseteengel wolla

cafreteengel fof kako eewetee.

iy-Aadama fof nguurndameeji joyi wuurata nder

aduna so juutii bale.

90
 91

Goo: omo wuura nguurndam laamo. Oon

waktu hawrata ko e nde iy-Aadama ari
aduna ndee yahde duui jeeii, o addante
tan. So o heyii o amminte, so o woyii o
deinte, so o tuunii o lootete.
ii: iy-Aadama wuura nguurndam rawaandu
oon waktu ina yahra e duui sappo e joyi
darnde arii, hakkille alaa. O aamataa haa o
haara, o yarataa haa o omita. Ko woni
boowal tan welata mo: fijirlooji e jeewte
goe. Oon waktu o afete tan, a nanat ina
wiee: so a golliraani nii, a worlotaako, so a
wairaani nii a moirtaake. Ina haani e
yumma maa taw aa.
Tati: omo wuura, nguurndam, mbabba. Ndeen
fedde nguurndam mum ina ama duubi
sappo e jeeii yahde duui cappane nayi.
Oon watku darnde arii hakkille sorii. A tawat
o huurtinii; o jibinii. O adat tan omo adda.
Jamma e alawma fof ko gootum e makko.
Fooftere fof alanaa mo kadi.

91
 92

Nayi: oo, nguurndam waandu iy-Aadama

wuurata. A tawat joomi mum wontii mawo
kellifaao, jiki gite mum ustiima, omo yaha
omo iggitoo, omo yaha omo sooynoo. Ko o
yiata ko adii uri, ko o yiata o woi.
aam nguurndam ina yahda e duui
cappane joyi cappane jeegom.
Joyi: nguurndam oggol-leydi o wuurata
ndeen. o o jooii fof o keddiio. Semmbe
makko gasii, doole ngalaa. Ko darii fof maa
lelo, ko wuuri ne fof maayat. Oon waktu,
huunde fof welataa joomi mum. No
maayrata e o maayata tan o miijotoo.
Aduna oo fof sooftat um. iin duui joomi
mum wietee kojal. Ko Joomiraao
rokkunoo moni fof hono majjum:

Maayde:
Maayde ko huunde fadiraande e guuro fof. Nde
jatoowo maayi, ko wonata teewu makko oo tan
(jinnaae) mbaawi tiimde mo, nde o seertata e
woki ndee. Firo wongo alaa heen so wanaa, nde
92
 93

o arata haa o wukkita woki ndee, omo haani

haalde konngol seedanfaagu bioowol: Mi
seediima Alla ko gooto, Muhammad ko Nulaao
makko.
So eere maayde ndee rokiniimo wide noon,
bigol noon ngol artanii jinnaae makko tawaae
oon ee. o iy-Aadama tuuttata woki oo,
kulle coe keewe ina mbaawi hetaade um,
dow alaa ko anndani, hono celdi,* soe,
mborooam* e ko nanndi e mum.
So neo oo seertii e woki, so wonaa ko limtaa
koo fof loote e mum haa laaa, so galle oo e hoore
mum haalanee maayde makko. Waktuyel gootel,
rewe galle oo e ngulla haa adiie ee fof tina.
Janaysa mum fof, galle oo heewat yime.
Banndiraae, jinnaae e giiraae joomi mum fof
ndoganat galle oo. Garo fof hollat kaum uri
jiidude e maayo oo. Ndeen nelaae nelete nder
gure ee fof tintinde yime ee fof.
So jamma maayde ndee wai, haa maayo oo
waawaa wireede so weetaani, haa o waasa uufde,
o fawete, orgo maa horde hebbinaande
93
 94

njaareendi uundi fawee e dow reedu joomi

mum. Caggal majjum, cukalo fof ngonko nder
suudu nduu njaltinte haa suudu nduu uddee e
maayo oo.
Beetawe janngo mum, maayo oo fonndiree
gawal. Kanngal rokketee sagataae e sukaae
asooe yanaande makko.
Oon waktu maayo oo uutetee. Ndiyam
uuftiram am feewnete; am feewnirtee ko
haako njaai; Tawat ngaska ngaroowa e darnde
maayo oo asaama nder taarorde galle oo, sekko
wolla gawe pawaama dow mayre. Maay o oo
suddee wudere, yaltiniree daago ngo o maayi e
mum ngoo. O fawee dow ko feewnaa koo. Gudde
hono: kine, noppi, ngoraagu maa ndewaagu,
hunuko makko ee cukkiree wiro wota ndiyam
lootiram am naat nder makko.
O fukkiree nano fade bannge aamo ngoo heira
no lootiree. O waklitiree bannge nano ngoo, oo
ne kay o lootee. Caggal um o joinee, o
moomtee; tiinde e caggal fof lootee.

94
 95

Nganndon lootngal woni yumma majjum. So um

gasii, kasake oo uree, wa tee.
So debbo noon, sonaa masiri cuaari mum ndii
ittee, sukundu mum nduu sacee, nde o hea
looteede. Kasake makko ko taadamaare, wutte e
misoor.
So um fof gasii, ndeen maayo oo yaltintee, o
fawee dow gooski, o suddiree disaare laande. O
joinee yeeso Almaami yime ee daroroo gorri
gorri caggal makko, o juulee. oo, kopi
nanngetaake, jooetaake; fof ko darnde gollirtee.
Laabi nayi Almaami wiata Allaahu akbar, Allaahu
ko mawo daande toownetaake so ina janngee.
Almaami salmina.
Yime ee nanngondira gooski kii fade suudu
goonga. Rewe e sukaae famare fof keddoto
cuui. Roondotooe maayo oo ee pooftondira e
makko haa o e njottii. Ko heddii e yime ee
koo waa moorngol Caggal ronndiie ee. Yime
njottoo birille ee, maayo oo joinee dow tulel
nimsa ngel.

95
 96

Hono wirirde asirtee? Hol um wonnoo tulel nimsa?

So darnde maayo oo hulaama, ngaska potoowa e
mum asee ko yanee, ka luggiinee. Saahal e
aleeri ka wairtee; ka woni yumma. Leydi makka
hirnaange joowretee. Nde yumma oo heii hofru
fof, ngaska asee nder mayre kadi. Kayre wietee
io. Ende waawi waeede funaange, ende
waawi aseede e reedu yumma oo. Nder majjum
lune hoore ndee e koye ee peewnetee. Leydi
ka ngaska, funaange mayre joowetee. Kayre
wietee tutel nimsa. Maayo jowaao dow tutel
ngel fof maa nimsitit golle mum bone jawtue
ee fof, haa aagoo nateede golloya ko moi
kadi. um nokku oo wiraa tutel nimsa.
Maayo oo haetee e narugal ngal, wore io
yantude e Almaami oo ndenndata mo nder kabri
oo. Almaami heedata e hoore ndee so lelnira nde
aamo fade funaange, eewde SUUDU KAABA.
Reedu nduu e koye ee leltinee haa moa.
Tuufeeje aaree maa jowee dow io. um
meliree loopal keccel. Daago ngo maayo oo
addiraa ngoo huuree dow mum; leydi tutel nimsa
96
 97

ndii adotoo waeede heen tawo nde ndi yumma oo

ndii rewa heen. Kabri oo ubbee haa mumita. Gie
pawee dow mum, oiniree tuufeeje maa tugaaje
lee teddue wota kulle ladde ngiirtu um.
Leggel mbatakarawel loree bannge hoore ndee.
Are wirde mo ee coppinoo, nduoo caggal mum;
e mbaa moorgol artude. Hay gooto yeccittaako
haa e ngarta cuui. Soootooe juue mumen
coooo; njoootooe njoooo. Duaawu goo
waee Alla wota en njejjit mo ko adii. Firo
muuum so neo fof maayaani e oon nokku ko
adii, hay so o waali duui nuhu (999), oon
maayo kay yejjittaake law, so goo loomtaaki
mo. Kono so won maayo e nder yontere mum
ndee, gadiio oo kay yejjitaama. Yime ee
njettee, wiee pada seea haa lamndee, mbela won
ndewoowo maayo oo, wolla won mo maayo oo
rewata, laabi tati.

So maayo oo debbo noon, gorko jooanto mo

hakke bale tati haa hea no jaorii arooe
duaawu ee. Kono so gorko maayi, debbo makko
97
 98

jooanto mo hakke lebbi nayi e bale sappo.

Kompoleet gooto tan o addantee haa nde o yalti.
So debbo oo jiaao noon, lebbi ii e bale joyi
tan o joootoo.
Nder joonde makko, so debbo oo jibinii heen, o
yalta ande mum heen fof. So io gorko o
jibini, kaliifa o noddirtee. Firo muuum ko Alla
suka oo halfinaa, Caggal baaba mum.
So um io debbo noon, juggal o innirtee.
Maanaa mum mbela iwdi makko ndii ina amtoo.
Nder jonde makko kako debbo oo, ko harmi fof
o haanaani wade: jinaa, haaldude e gorko goo
nder suudu e ko nanndi e mum.
Golle joonde tan o haani wade, hono mottol
rimo, moto baali maa caol bali maa mahdi
potiiji.
Haa yottaade damal galle oo, debbo oo haanaani
yahde so omo jogii golloowo; kono so o alaa,
waajibu e makko tewtoyde no o wuurdi. uum fof
e wonde, o seertataa e comci i o jooorii ii.
ande lebbi joonde ii timmii, duaawuuji
mbaee. Ndeen amoowo debbo oo fof feinta.
98
 99

So gorko maayo oo ina jogii miiraao wolla

mawniraao, oon ina waawi amtude debbo oo,
ngam yurmeende yatimeee ee.
So uum fof alaa heen, omo waawi huurtanaade
keaao fof, sabu ko kako anndi ko nafata mo.
Kono so tawii gorko oo maayraa, diina ina rokki
mo waawde huurtinde debbo goo nder alaae
e o maayraa ee tigi, so omo jogii baawe.
So debbo giwo oon oo, ina jogii miiraao
debbo, omo waawi amtude oon miiraao, so
jinnaae ee ndewrii e majjum. Caggal joonde
debbo maayraao gorko mum, ndongu uri
waeede, sabu debbo oo ina e ko ronetee koo.

Ndongu:
Neo giwoowo e aduna fof, ina aagoo daa ko
acciri koreeji mum baal jawdi ndi ee naftoroo.
uum saabii jatoowo rontaade gila maayaani.
Kako jatoowo e nguurndam makko, maa o
winndii, maa o winndanaama no o ronirtee wota
baasi wa caggal mum. O nodda seede, seedoo no
99
 100

o rontirtee yeeso seernaae. O holla korewol

makko fof ko haani artande um gila o maayaani.
Kono so tawii o ronindiraani haa o maayii, jawdi
ndi o acci ndii yaltinte yeeso yime, ndi hiisee. Ko
wonata amaale makko ee ittee; ko heddii koo
feccee hakkunde koreeji makko ii fof, haa tawee
o pecce tati ngari fof, io gorko oo heat pecce
ii, io debbo yahda e feccere.
Ko saabii ngaal urondiral? - io gorko oo woni
jooiio, kako darii darnde baaba oo. Ndeen
noon jawdi galle ndii haanaani wuuwteede ndi
rokkee io jahoowo nder suudu janandu. Alla
fodanii moni fof ko hei.
E jamaanu mo kawru en oo, ko heewi e iin
neesuuji ngoppaama, sariyaaji goi kesitinaama.
Joonin, ingu baabaagu alaa, aao alaa. Suka
pino e nder ko woodi jooni koo, hono nehortoo.
Ko Joomiraao rokki en anndude hoore men haa
keen no nguurden.
um woni ko koccat mi on seea e aada jatooe.
Mio anniyii um nafat on. On jaarama.

100
 101

TIMMOOE

Caggitori:

Daawa: neesu

Kobaaje: taaruuji

Duy! day!: duko boi e undue waktu un unndu

Jeeiiije (kae): oo kae e amaao

yuppantee haa waa kodde

Nguumu-ngaama: yahaa-ngartaa gonduo e haala

Panirgol: konngol deenoowol neo

Sowgeelobel: mbau dow daande

Hoaaki: oo, tiiaani jawdi

Maani e maani: oo e oo

Naatii suudu: oo, so debbo ittaama suka

Baraao: gorko mo ngoraagu mum maayi

Buti buti: liingel maa kusel keccel batteteengel e

oro (maafe laalo)
101
 102

Fuusu: haala ka alaa o darii

Hikoode: kaakel kippeteengel dow ndiyam wota

dallu, rufa.

Coo! Coo! Duko nebbam e jaynge

Yumma: inna

Gullal: dogdu wulndu, yaawndu

Kar! Kar!: sumireede njamndi ngulndi

Bul bul: ndoondi wulndi

Yeegeeje: kaccol cattungol

Hempuure: sii laal loopewal

Wusi wusi: suka dimaao mo laaaka tawon

Ceede: kaalis maa hujo pamaro ko rewe

pardotoo (aantortoo).

Leemtoiri: ko siiwa, ko haanaani waeede, ko

taii

Dimmude: miijaade wonde

Gojo gojo: njaram moiniraaam gawde

102
 103

Ngooru: daande mbali aameteende

Ganngiije: lee ie garwal

Welendere: loori, doodi nai

Turja: sifaa puddi ndi berfetti jaaji

Ndoyndoywal: dooorgal

algu: gawde pannaae cafrirteee amnaae

Gaaoo: barami

Yaltugol caali: gasnude e taadori.

ancuki: tuuba mbilirba.

Mulla: awu tondu hundoko.

Hampira: sifaa laal loopewal.

Cuui ngoonga: birille, janaale.

Dubiije: lee utte.

Debbo jiaao: debbo maraao.

Ginngi noowo: jirwinoowo galle goo.

Humbaldu: sifaa olo mbo ndewo taadiiko

mbatta senketeere.
103
 104

Humpindirde: homodaade, wonde neo e nokku

teelo

Jagabuunal: foondu mawndu daakuru daande

nanndundu e ciilal, awooru

Jooke: filorde, dammbaare

Mborooam: ndufam njaltoojam e iy-Aadama

oyre: hoore ngoraagu, laaci.

Nguppu: uru kuuroowo ngoraagu nguu.

104
105

105
 106

Onon janngooe teddue, amen ngaddana on oo

huunde e finaa tawaa men

Chers lecteurs, voici un bref aperu de certaines de

nos coutumes et de notre mode de vie.

106