Sie sind auf Seite 1von 3

Ejercicios prácticos de términos nisqa/ hina en restructuración oracional

1. Qespichiy huk hunt’a rimayta sapanka rimaykunawan = estructura oraciones con las
siguientes palabras

A. Amachaqekunaq ayllunku Qosqollaqtapi tiyanku . traducción

Amachaqekunaq ayllunku tiyanku Qosqollaqtapi= La familia de los abogados viven en la ciudad del
Cusco.

B. Hanpikamayuqpa p’achan paraqaysara hina kasahan.


Hampikamayuqpa p’achan paraqaysara hina kasahan = La ropa del médico esta reluciente como el
maíz blanco.

C. Qolqe yupaqkuna allinta qhatunaykita qespechinqa.


Qolqe yupaqkuna allinta qespechinqa qhatunaykita= Los contadores Harán crecer tu negocio.

D. Ruwaspa, Ch’uyanchay, kay hunt’arimaykunata, yuyaniykita,


Ruwaspa kay hunt’ arimaykunata, ch’uyanchay yuyaniykita= Realizando estas oraciones fortalece
tus conocimientos.

E. allin runa, Qespichiy, Taytayki hina, kanaykipaq, yachayniykita


…allin runa kanaykipaq yachayniykita qespichiy taytayki hina …= para ser persona de bien, logra
aprender al igual que tu papá

2. Relaciona las expresiones con el significado correspondiente.

A. Mamanchis hina, wasipi llank’ay ( C ) El idioma quechua, hablare como el profesor


B. Llank’aq hina, sayk’usqa kashani (E) Como el joven, ¡enciérrate en la casa!
C. Hamaut’a hina, qeswasimita rimasaq ( B ) Estoy cansado, como el trabajador

D. D. Kay warmi hina, allinta away ( A ) Como nuestra mamá, ¡trabaja en la casa!

E. Haqay wayna hina, wasipi wesqakuy (D ) Como esta mujer, ¡teje bien!
3. Responde las siguientes oraciones interrogativas en forma negativa y tradúcelas Ejemplo /
qhawarichikuy:

- Mamayki, Qosqo lajtapichu tiyan = ¿tu mama vive en la ciudad del cusco?

- Mamayqa manan Qosqo lajtapichu tiyan.= / manan Qosqollajtapichu tiyan.


A. Llajtaykipi sinchitachu parashan? = ¿en tu pueblo está lloviendo mucho?
-manan llajtaypi sinchitachu parashan.
B. Kunan wasiykipi patarata ñawinchashankichu? = ¿hoy en tu casa leerás un libro?
-manan kunan patarata ñawinchasaqchu.
C. Aylluykiwanchu wasipi coronaviusmanta pakakushankichis? =¿con tu familia en tu casa se
están escondiendo del coronavirus?
-manan aylluykunawan wasipi coronavirusmanta pakakunichu.

D. Wasiykipi mamaykita wayk’uyta yanapashankichu? = ¿en tu casa a tu mamá le estas


ayudando a cocinar?
-manan wasiypi mamayta waykuyta yanapashani.

E. Yachaqe masiykikunawanchu kuska wasiykipi tiyashanki? =¿ junto con tus compañeros


vives en tu casa?

Manan yachaq masiykunawan kuskachu wasiypi tiyani.

4. Extrae de cada oración el verbo, luego indica el tiempo y persona a la que pertenece. Y
tradúcelas solamente el verbo conjugado

Ejemplos / qhawarichikuykuna

Verbo tiempo persona traducción

- Haqay yachaqekuna wasinkupi samashanku samashanku presente 3ra pl. están descansando

- Awichanchis hawallajtata ch’usayta munanqa munananqa futuro 3ra sing. querrá


Nota: recuerda que la primera oración esta conjugada en forma progresiva, y la segunda en forma simple, fíjate el
cuadro de conjugaciones antes propuesta.

Verbo tiempo persona traducción

A. Aylluywan kuska wasiypi samashani. samashani presente 1era sing. yo descanso

B. Yachaqmasinwan qolqeta wasipi yupanki . yupanki futuro 2da pl. tu contarás

C. T’anta qhatuq warmi t’antata qhatutun. qhatutun presente 3ra sng. Ella vende

D. Taytanchis erqekunaq chujchanta rutunqaku. rutunqaku futuro 3ra pl. ellos cortarán

E. Kunan p’unchay patarata nawinchasunchis. nawinchasunchis presente 3ra pl. vamos a leer

F. Ruwayta tukuspa wasipi samankichis. samankichis futuro 2da pl. van a descansaran

Das könnte Ihnen auch gefallen