Sie sind auf Seite 1von 114

Langenscheidts

Praktisches Lehrbuch
Finnisch

Ein Standardwerk für Anfänger


Vorwort
Das Praktische Lehrbuch Finnisch gibt eine Einführung in die finnische
Sprache der Gegenwart. Es vermittelt einen Wortschatz von etwa zwei-
tausend Wörtern, zahlreiche Redewendungen und Satzbeispiele für All-
tagssituationen sowie alle wichtigen grammatischen Erscheinungen des
Finnischen, wie es heute gesprochen wird. Mit dem Lehrbuch erhält der
Lernende eine vollständige Grundlage, um sich im Lande mündlich ver-
ständigen und leichtere Texte lesen zu können.
Die Anlage des Buchs gestattet eine Aneignung des Finnischen auch im
Selbstunterricht. In der einführenden Lektion werden die Regeln der finni-
schen Aussprache ausführlich beschrieben; die Lesetexte der drei ersten
Lektionen werden in der Lautumschrift wiedergegeben. Dem Einüben der
Aussprache sollte im Anfang viel Aufmerksamkeit geschenkt werden, da
die Verständigung im Finnischen in recht starkem Maße von der genauen
Einhaltung bestimmter qualitativer und oppositioneller Merkmale der
Laute abhängt (z. B. der Einhaltung der Länge und Kürze der Laute).
Der Lehrstoff wird in der Aufeinanderfolge von drei Schwierigkeitsstufen
dargeboten. Im ersten Drittel werden einfache Sätze sowie die häufigsten
grammatischen Erscheinungen vermittelt: Vokalharmonie, Stufenwechsel,
wichtigste Stammveränderungen; im zweiten Drittel weitere grundlegende
Strukturformen des Finnischen: alle gebräuchlichen Kasussuffixe, Posses-
sivsuffixe, Verneinungsformen, Zahlwortformen u.a.; im letzten Drittel
Infinitivformen, Passiv- und Partizipformen sowie deren Verwendung in
der Schriftsprache. Die grammatischen Themen werden - von den ersten
Lektionen abgesehen - als komplexe Einheiten dargestellt. Der Benutzer
des Buchs hat so die Möglichkeit, sich auch mit Hilfe des Registers über
die grammatischen Regeln und Paradigmen zu informieren.
Die Einteilung der Lektionen in vier Abschnitte bietet dem Lernenden die
Möglichkeit, sich gezielt auf die einzelnen Schwerpunkte zu konzentrieren
(Lesetexte, Dialogtexte, Grammatik, Übungen). Es empfiehlt sich, die
Dialogsätze der Lesetexte B vor allem in den ersten vier, fünf Lektionen
mehr oder weniger auswendig zu lernen. Auch im späteren Verlauf wird
der Lernende gut daran tun, sich vollständige Sätze oder Satzteile einzu-
prägen. Auf die Übungen sollte er auf keinen Fall verzichten.
Vorwort Inhaltsverzeichnis

Das Finnische ist keine indoeuropäische Sprache. Es gehört wie z. B. das


Estnische oder das Ungarische der Gruppe der finnisch-ugrischen Sprachen
an und weist als solche strukturelle Besonderheiten auf. Wohl zu den auf-
falligsten zählt hierbei das Prinzip, Wortbeziehungen und andere Bedeu-
tungsvarianten durch Suffixe (Nachsilben) auszudrücken. Der Lernende Inhaltsverzeichnis
wird daher manchmal auf einiges ihm Ungewohnte und vielleicht un-
wichtig Erscheinende stoßen. Er wird u.a. auf den besonderen Stellenwert Erklärung der grammatischen Fachausdrücke 11
der Suffixe achten müssen. Von großer Bedeutung ist es, beim Lernen Abkürzungsverzeichnis 17
möglichst oft die originale finnische Sprache im Rundfunk bzw. auf Platten
oder Kassetten zu hören.
Finnisch wird gelegentlich für schwierig gehalten. Eine Ermutigung zum LAUTLEHRE
Lernen werden die Interessenten vielleicht aus der Tatsache beziehen A Aussprache 18
können, daß die deutschsprachigen Studenten für das Finnische im Durch- B Betonung 18
schnitt nicht mehr Zeit brauchen als für andere europäische Sprachen. C Vokale - Erläuterung der verwendeten Zeichen der intern. Lautschrift,
Diese Erfahrung hat der Verfasser bei der Vermittlung des Finnischen an Aussprache der Vokale 18
D Diphthonge - Aussprache der fallenden und steigenden Diphthonge 20
der Berliner Humboldt-Universität wiederholt machen können. Einen
E Konsonanten - Aussprache 21
Anreiz für das Lernen könnte nicht zuletzt der Umstand bilden, daß das F Glottisverschlußlaut 22
Finnische die Sprache eines Volkes ist, das eine interessante eigenständige
Kultur entwickelt hat: dies mag andeutungsweise auch aus einigen Text- Rechtschreibung - Anfangsbuchstaben, Silbentrennung 23
Das finnische Alphabet 23
beispielen hervorgehen.
Übungen zur Aussprache 23
Richard Semrau Grundzahlen 25

LEKTIONEN
1. Mikä se on?, Missä se on? Hyvää päivää! 27
Grammatik: Nominativ Singular; Genitiv Sg. (I); Genitivstamm, Vokal-
stamm; Häufig vorkommende Worttypen; Fragesilbe -ko,-kö; Vokalhar-
ü npoeKm Hjibu 0paHKa monie; Wortstellung 31
Übungen 34
2. Kuka hän on? Missä hän asuu? Tervetuloa 35
Grammatik: Genitiv Sg. (U); Stufenwechsel (I); Flexion und Flexions-
gruppen des Verbs; Vokalstamm des Verbs; Zum Sprachgebrauch 38
Übungen 41
3. Herra Wagner tilaa huoneen. Paljonko se maksaa? 42
Grammatik: Akkusativ Sg. (I); Stufenwechsel: Präsensformen des Verbs;
Grundzahlen 1-20; Häufig vorkommende Wortstammtypen; Zum Sprach-
gebrauch 46
Übungen 48
4. Helsingin asema. Tiedustelu 49
Grammatik: Stufenwechsel (II); Nominativ u. Akkusativ PL; Postpositio-
nen ; Zum Sprachgebrauch 52
Übungen 54
Inhaltsverzeichnis Inhaltsverzeichnis

5. Helsingin keskusta (1. osa). Haluaisitko kahvia? 55 13. Sanomalehtikirjoituksia. Pyhäpäiviä Suomessa 114
Grammatik: Stufenwechsel (vollst. Tabelle); Partitiv; Vokalstamm, Konso- Grammatik: Essiv; Translativ; Zeitbestimmungen (II); Angabe des Da-
nantstamm; Grundzahlen (Nom., Gen. u. Partitivformen); Zum Sprach- tums; Zum Sprachgebrauch 117
gebrauch ^ . . . 58 Übungen 120
Übungen 62
14. Valtionrautatiet kaavailee junavuorojen supistuksia. Eräs junanvaihto 121
6. Helsingin keskusta (2. osa). Bussissa 63 Grammatik: Pluralformen der Nomina; Genitiv PL; Illativ PL; Konditio-
Grammatik: Lokalkasus (I); Gebrauch des Lokalkasus; Gebrauch der nal (I); Zum Sprachgebrauch 123
Attribute; Pluralformen der Demonstrativpronomen; Wortstellung in Ne- Übungen 126
bensätzen; -ko, -kö in der Bedeutung „ob" 66
Übungen 68 15. Autolla ostoskeskukseen. Myymälässä 127
Grammatik: Passiv: Präsens; Objekt in Passivsätzen; Objekt nach unper-
7. Helsingin keskusta (3. osa). Anna Fischer soittaa Eilalle 69 sönlichen Ausdrücken; Pluralformen der Demonstrativpronomen; se-joka 130
Grammatik: Lokalkasus (II); Gebrauch der äußeren Lokalkasus; Flexions- Übungen 131
formen der Personalpronomen; Verwendung der Pronomen als Frage- und
Ortsadverbien 72
16. Suomalainen kuolee useimmiten maanantaina. Mikä Teitä vaivaa? 132
Übungen 76
Grammatik: Passiv: Imperfekt; Passiv: Perfekt und Plusquamperfekt;
Partizip II Passiv; Zeitbestimmungen im PL; Flexion der Verben vom Typ
8. Kohteliaisuuksia Suomessa. Anna Fischer soittaa toisen kerran 77 „parata" 135
Grammatik: Verneinende Form des Präsens, Verneinungsverb; Vernei- Übungen 137
nende Form von „haben"; Bildung der Adverbien; Uhrzeit; Zum Sprach-
gebrauch 80
17. Teatterin lippumyymälässä. Liisa soittaa teatterin johtajalle 138
Übungen 83
Grammatik: Verneinende Form des Passiv Präsens; Verneinende Form des
Passiv Imperfekts; Verneinende Form des Passiv Perfekts und Plusquam-
9. Helsinkiläiset ajavat metrolla vuonna 1982. Ravintolassa 84 perfekts; Potentialis; Zum Sprachgebrauch 140
Grammatik: Imperfekt Aktiv; Pluralstamm des Nomens - Vokalverände- Übungen 142
rungen vor dem -i-; Imperativ; Vokalstamm und Konsonantstamm der
Verben; Zum Sprachgebrauch 88
Übungen 92 18. Rouva K. esittelee uutta asuntoaan. Talon tavat on noudatettava 143
Grammatik: Konditional (II); Partizip I; Adjektivbildungssuffixe -(i)nen,
-llinen; Umgangssprachliche Verwendung der Demonstrativpronomen .. 146
10. Annan kirje Eevalle. Saunassa 93 Übungen 148
Grammatik: Verneinende Form des Imperfekts; Verneinende Form des
Imperativs; Bildung der Reflexivverben; Flexion von „tämä, tuo, se";
Bildung der Nomina agentis; Zum Sprachgebrauch 96 19. Autolla ympäri Päijänteen. Sattui hirvimetsällä 151
Übungen 99 Grammatik: Steigerung der Adjektive - Komparativ; Superlativ; Infinitiv I
- kürzere und längere Form; Infinitiv II (I); Zum Sprachgebrauch 152
Übungen 156
11. Vappu ja Anna katselevat perhekuvaa. Hämäläisiä kansanlauluja 100
Grammatik: Possessivsuffixe; Flexion von „kuka" und „mikä"; (ei) ku-
kaan, (ei) mikään; Flexion von „joka", „jokin", „joku"; Zum Sprach- 20. Espoo - kaupunki meren rannalla. Vaalikeskustelu vuonna 1956 157
gebrauch 103 Grammatik: Infinitiv III (I); Agenspartizip; Substantivischer Gebrauch
Übungen 106 des Infinitivs; Abessiv 160
Übungen 162
12. Tiedotuksia säästä ja liikenteestä. Eila ja Kalle aikovat mennä elokuviin . . 108
Grammatik: Zusammengesetzte Verbformen; Die Ordnungszahlen; Zeit- 21. Maatalousväki vähenemässä. Nuoren emännän mielipiteitä 164
bestimmungen (I); Zum Sprachgebrauch (Substantivische Verwendung der Grammatik: Infinitiv III (II); Infinitiv II (II); Instruktiv; Attribute bei
Zahlen, Himmelsrichtungen) 110 Mengenangaben 166
Übungen 113 Übungen , 169
Inhaltsverzeichnis 10 11 Erklärung der grammatischen Fachausdrücke

22. Taloudellisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. Luottamusmies-


vaalien jälkeen 170
Grammatik: Komitativ; itse; Entsprechungen für „beide"; Bruchzahlen;
Zum Sprachgebrauch 172
Übungen 175
Erklärung der grammatischen Fachausdrücke
23. Suomessa on kaksi kirjakieltä, ruotsi kolmas 176
Grammatik: Wortbildung - Substantive auf-us, -ys; Pronominaladjektive; Abessiv Kasus, der das Fehlen von etwas bezeichnet, „ohne-
Von Partizipien abgeleitete Adverbien; Adverbiale Verwendung des Parti- was-Fall": rahatta ohne Geld
zips I Passiv; Zum Sprachgebrauch 178 Ablativ Kasus, der die Richtung „von ... weg" bezeichnet,
Übungen 181 Trennungskasus: asemalta vom Bahnhof, häneltä
von ihm
24. Kaksi kansansatua. Kaksi runoa 182 Adjektiv Eigenschaftswort: ruskea puku - das braune Kleid
Grammatik: toinen - Verwendung als Indefinit- und als Reziprokprono- adjektivisch als Adjektiv gebraucht
men; Partizipialgruppe als Ersatz für Temporalsätze; Temporalsätze Adessiv Kasus, der die Lage bei etwas (in unmittelbarer
der Gleichzeitigkeit in der Instruktivform des Infinitivs II; Wortbildung - Nähe) angibt, „worauf-, wobei-Fall": asemalla auf
Frequentativa; Wortbildung - Adverbien 184 dem Bahnhof., pojalla bei dem Jungen (= der Junge
Übungen 187 hat)
Adverb Umstandswort: hän puhuu oikein - er spricht
25. Pentti Haanpää: Kansanrunoja 188 richtig
Grammatik: Steigerung der Adverbien; Wortbildung durch Ableitungs- adverbial als Adverb gebraucht
suffixe; Wortbildung durch Zusammensetzungen; Zum Sprachgebrauch 191 Adverbialsuffix Suffix zur Bildung der Adverbform
Übungen 194 Agens Handlungsträger in der Partizipialkonstruktion
„von jemandem gemacht", „von jemandem be-
wirkt"
26. Elämäkertoja 196 Agenspartizip Partizipform, die einen Relativsatz ersetzt
Grammatik: daß-Sätze - Ersetzen durch Partizipkonstruktionen; Adver- Akkusativ 4. Fall, Wenfall: hän hakee omenan - er holt den
biale Verwendung des Partizips I; Infinitiv IV; Infinitiv V; Anhängepartikeln 199
Apfel
Übungen 202
Aktiv Tätigkeitsform: mies avaa oven - der Mann öffnet
die Tür
27. Karhu ja turisti 203 aktivisch aktivischer Charakter: Bedeutung einiger Formen
Grammatik: Postpositionen und Präpositionen; Konjunktionen 205 des Passivs, die in der Umgangssprache für die 1.
Pers. PL oder für Imperativformen verwendet
werden
Akzent Betonung einer Silbe im Wort oder eines Redeteils
im Satz; Tonfall, Aussprache
ANHANG
Allativ Kasus, der das Ziel angibt, „wohin-, woherauf-
Fall", Wemfall: asemalle zum Bahnhof, pöydälle
Flexionstypen des finnischen Nomens 209
auf den Tisch, hänelle ihm
Flexionstypen der finnischen Verben 213 Artikel Geschlechtswort: der Mann, die Frau, das Kind
Aspekt Hinweis auf den Verlauf einer Handlung (Wieder-
Wörterverzeichnis finnisch-deutsch 215 holung, Abschluß usw.): blicken - erblicken
Register zur Grammatik 229 Aspiration (Aussprache eines Verschlußlautes - k, p, t - mit)
Behauchung
aspiriert behaucht
Erklärung der grammatischen Fachausdrücke 12 13 Erklärung der grammatischen Fachausdrücke

assimilieren angleichen hypotaktisch unterordnend (bei der Verknüpfung von Sätzen):


Attribut Beifügung, Eigenschaft: vanha mies - der alte tiedän, että tulet ich weiß, daß du kommst
Mann idiomatisch der Sprache des jeweiligen Landes eigentümlich
attributiv als Beifügung gebraucht Illativ Kasus zur Bezeichnung der gerichteten Bewegung,
Dativ 3. Fall, Wemfall: er gibt mir das Buch; s. Allativ „wohin-Fall": taloon ins Haus, iltaan asti bis zum
Deklination Beugung der Substantive, Adjektive, Pronomen Abend
und Zahlwörter Imperativ Befehlsform: arma.1 gib!
deklinieren beugen Imperfekt Vergangenheitsform: hän tuli er kam
Demonstrativpronomen hinweisendes Fürwort: tämä diese(r), tuojene(r) Indefinitpronomen unbestimmtes Fürwort oder Umstandswort: joku
denominal von einem Nomen abgeleitet: Zucker - zuckern, alt irgend jemand
- altern Indikativ Wirklichkeitsform des Verbs: hän menee heti er
deverbal von einem Verb abgeleitet: erobern - Eroberung, geht sofort
tragen - tragbar Inessiv „wo-Fall": talossa im Haus
Diminutiv Verkleinerungsform: Körbchen, Mäuschen infinit unbestimmt
Diphthong Zwielaut: au, ei, eu, äu usw. Infinitiv Nennform, Grundform des Verbs; nicht konju-
Elativ Kasus zur Bezeichnung der räumlichen Entfernung gierte Verbform, die Nominalsuffixe erhält
von einem Ort, ,,woher(aus)-Fall": Suomesta aus Inkongruenz Nichtübereinstimmung (zwischen Attribut und Be-
Finnland, autosta aus dem Auto, vom Auto zugswort) : pitkästä aikaa nach langer Zeit
elliptisch ; unvollständig; Auslassung von Redeteilen: Mitä? Instruktiv „wie-, womit-Fall": kaikin voimin mit allen Kräften
Pitääkö minun ...? Was? Ich soll ...? Instrumentalsatz Umstands(glied)satz des Mittels oder des Werk-
Essiv Kasus zur Bezeichnung eines Zustands, „als-was- zeugs
Fall": jouluna zu Weihnachten, lapsena als Kind Interjektion Ausruf, Empfindungswort: voi! oh!
explosiv durch Lösung eines Verschlusses entstehend: k, p, t Interpunktion Zeichensetzung
Faktitivverb Verb, das ein Bewirken, d. h. „etwas machen lassen" Interrogativpronomen Fragefürwort: kuka wer ?, mikä wer ?, was (für ein) ?
zum Ausdruck bringt: rakennuttaa bauen lassen intransitiv nichtzielend (von Verben, die kein Akkusativobjekt
Femininum weiblich(en Geschlechts) verlangen): näkyä zu sehen sein
flektieren beugen, die Form des Nomens bzw. des Verbs Kasus Fall, z.B. 2. Fall = Genitiv
verändern Kausativverb Verb, das die Bedeutung „etwas verursachen" hat:
Flexion Deklination oder Konjugation eines Wortes jalostaa veredeln
Frequentativsuffix Suffix zur Bildung der Verben, die eine sich wieder- Komitativ Kasus, der die Begleitung durch eine Person oder
holende Handlung ausdrücken das Mitführen einer Sache bezeichnet, „mit-wem-
Frequentativum Verb, das eine sich wiederholende Handlung aus- oder was-Fall": lapsineen mit seinen Kindern
drückt : koetella (wiederholt) etwas versuchen Komparation Steigerung des Adjektivs: iso - isompi - isoin
Futur Zukunftsform (im Finnischen = Präsens) kysyn groß - größer - am größten
ich werde fragen (eigentlich: ich frage) Komparativ 1. Steigerungsstufe: vanhempi älter
Genitiv 2. Fall, Wesfall: isän ystävä - der Freund des Vaters Kompositum Zusammengesetztes Wort: valokuva Lichtbild
Genus grammatisches Geschlecht: Maskulinum, Femini- Konditional Bedingungsform: tulisit du würdest kommen
num, Neutrum Kongruenz Übereinstimmung von Attribut und Bezugswort im
Glottisverschlußlaut im Finnischen harter Ansatz, mit dem Anfangs- jeweiligen Kasus
konsonanten eines Wortes gesprochen werden, das Konjugation Beugung, Abwandlung des Verbs: ich gehe, du gehst
auf ein anderes, auf ein Vokal auslautendes Wort usw.
folgt: tule tänne - Aussprache: tulettanne, hae konjugieren ein Verb beugen, abwandeln
kahvia - Aussprache: haek Jcahvia Konjunktion Bindewort: ja und, sillä denn
Homonyme Wörter mit gleicher Lautung, aber verschiedener Konjunktiv Möglichkeitsform: er sagte, er käme ...
Bedeutung: laki l. Zimmerdecke 2. Gesetz Konsonant Mitlaut: b, f, s usw.
Erklärung der grammatischen Fachausdrücke 14 15 Erklärung der grammatischen Fachausdrücke

Kontinuativverb Verb, das eine ununterbrochene, fortdauernde Plusquamperfekt vollendete Vergangenheit: hän oli tullut er war
Handlung ausdrückt: kuunnella zuhören, katsella gekommen
betrachten Possessivpronomen besitzanzeigendes Fürwort: mein, dein usw.
Konsonantstamm Wortteil, der nach Abtrennung des -ta/-tä des Par- Possessivsuffix Nachsilbe, die das besitzanzeigende Fürwort ersetzt
titivs Sg. bzw. des -koon/-köön der 3. Pers. Sg. des Postposition nachgestelltes Verhältniswort: Ihrem Vorschlag
Imperativs übrigbleibt und die Ausgangsform für gemäß
weitere Formen bildet Potentialis Möglichkeitsform: hän sanonee er wird (vielleicht)
Lokalkasus Kasus, der die örtliche oder zeitliche Befindlichkeit sagen
eines Nomens bestimmt, z. B. Inessiv, Elativ, Illativ Prädikat Satzaussage: die Frau bäckt einen Kuchen
Maskulinum männlich(en Geschlechts) Prädikatsnomen Nomen als Teil der Satzaussage
modal die Art und Weise bezeichnend Präfix Vorsilbe: abfahren, «Erzeugen
Modaladverb Adverb der Art und Weise: hyvin sehr, gut; oikein Präposition (einem Substantiv vorangestelltes) Verhältniswort
recht, sehr Präsens Verbform, die im allgemeinen die Gegenwart aus-
Moderativadjektiv Adjektiv mit eingeschränkter oder gemäßigter Ei- drückt: ich gehe
genschaft : vanhahko ältlich Präsenspartizip (infinite) Form des Mittelworts: oppiva lernend,
Modus Kategorie des Verbs, z.B. Indikativ, Konjunktiv oppittava ist zu lernen
usw. Pronomen Fürwort: er, mein, dieser usw.
Momentanverb Verb, das eine plötzliche, einmalige Handlung aus- Pronominaladjektive adjektivisch gebrauchte Wörter, die den Pronomina
drückt : katsahtaa aufschauen, einen Blick werfen zugerechnet werden: semmoinen solch, tällainen
Neutrum sachlichen Geschlechts) derartig
Nomen deklinierbares Wort (Substantiv, Adjektiv) Reflexivpronomen rückbezügliches Fürwort: hän katseli itseään er
Nomen agentis Substantiv, das den Träger der Handlung bezeich- betrachtete sich
net : kalastaja Fischer Reflexivverb rückbezügliches Verb: peseytyä sich waschen
Nominalsuffix Suffix zur Bildung neuer Nomina Rektion Kasus, Präposition oder beides, die zwischen Verb,
Nominativ 1. Fall, Nenn-, Werfall Adjektiv usw. und einem anderen Wort eine Be-
Objekt Satzergänzung, Prädikatserweiterung ziehung herstellen: oven takana hinter der Tür
Objektkasus Kasus, der den Gegenstand oder die Person be- (takana mit Genitiv), ilman rahaa ohne Geld (ilman
zeichnet, mit denen etwas geschieht mit Partitiv)
Orthographie Rechtschreibung Relativpronomen bezügliches Fürwort: das Buch, das ich gekauft
parataktisch nebenordnend (bei der Verknüpfung von Sätzen): habe
hän on poika ja hän on tyttö er ist ein Junge, und Relativsatz durch ein Relativpronomen eingeleiteter Satz
sie ist ein Mädchen Reziprokpronomen wechselbezügliches Fürwort: he rakastavat toinen
Partitiv „Teilungsfall", Kasus, der den Teil eines unbe- toistaan sie lieben einander
stimmten Ganzen, einer Menge angibt: kuppi Richtungsaspekt Verlaufsweise des durch das Verb ausgedrückten
kahvia eine Tasse Kaffee Geschehens mit Bezug auf seine Richtung (wo?,
Partizip Mittelwort: hackend, gebacken woher?, wohin?)
Partizipialkonstruktion Partizipform, die einen Nebensatz ersetzt Simplizia einfache, nicht zusammengesetzte Wörter, Aus-
Passiv Leideform des Verbs, im Finnischen auch (unper- gangswörter für Ableitungen und Komposita
sönliche) man-Form: tehdään wird getan, man tut Singular Einzahl: die, eine Kirsche
Perfekt vollendete Gegenwart: hän on tullut er ist gekom- singularisch den Singular betreffend, im Singular vorkommend
men oder gebraucht
Perfektpartizip (infinite) Form des Mittelworts: oppinut gelernt Subjekt Satzgegenstand: Das Kind spielt mit der Katze
Pers onalpronomen persönliches Fürwort: ich, er, wir usw. Subjektkasus Kasus des Satzgegenstandes
Plural Mehrzahl: die Kirsche« Substantiv Hauptwort: Tisch, Winter
pluralisch den Plural betreffend, nur im Plural vorkommend substantivisch als Hauptwort gebraucht
Erklärung der grammatischen Fachausdrücke 16 17 Abkürzungen

Suffix Nachsilbe: -tta, -lla, -heit, -ung


Superlativ 2. Steigerungsstufe, Höchststufe des Adjektivs bei
der Steigerung: uusin neueste, parhaimmin am Abkürzungen
besten
Synonym sinnverwandtes Wort: Bauer - Käfig Abess. Abessiv Med. Medizin
temporal zeitlich, die Zeitstufe betreffend Abk. Abkürzung Mus. Musik
Temporalsatz Umstandssatz der Zeit: olin puistossa, kun alkoi Abl.,Ablat. Ablativ Nom. Nominativ
sataa ich war im Park, als es anfing zu regnen Adess. Adessiv od. oder
transitiv zielend, mit einer Ergänzung im Akkusativ Adj. Adjektiv Part.,Partit. Partitiv
Translativ Kasus zur Bezeichnung eines Zustands oder einer Adv. Adverb Perf. Perfekt
Eigenschaft als Ergebnis eines Vorgangs: iloksi zur adv. adverbial Pers. Person
Freude, suomeksi auf Finnisch, päiväksi für einen Adv. suff. Adverbialsuffix PL Plural
Tag Agenspart. Agenspartizip poet. poetisch
Translatiwerb Verb mit der Bedeutung „(zu) etwas werden, in akad. akademisch Poss. suff. Possessivsuffix
etwas übergehen": likaantua schmutzig werden Akk. Akkusativ Postp. Postposition
Trennungskasus Sammelbegriff für Kasus, die Trennung oder Tei- Allat. Allativ Potent. Potentialis
lung bezeichnen (Partitiv, Elativ, Ablativ) Arch. Architektur, Bauwesen Präd. Prädikat
Verb Zeitwort, Tätigkeitswort: gehen, singen bzw. beziehungsweise Präp. Präposition
Vokal Selbstlaut: a, o, ä, u usw. dim. diminutiv Präs. Präsens
Vokalharmonie Angleichung des Vokals der Nachsilbe an den vor- dt. deutsch Pron. Pronomen
angegangenen Wurzel- bzw. Stammvokal: kalalla Elat. Elativ Refl. pron. Reflexivpronomen
- kylällä Ess. Essiv Rel. pron. Relativpronomen
Vokalstamm der Teil eines Wortes, der nach Abtrennung des etw. etwas s. siehe
Genitiv-n bzw. des -n der 1. Pers. Sg. Präsens übrig- Fot. Fotografie Sg. Singular
bleibt und die Ausgangsform für weitere Formen frekv. frequentativ Su. Substantiv
bildet Gen. Genitiv Subj. Subjekt
Hdl. Handel Superl. Superlativ
Illat. Illativ Theat. Theater
Imperat. Imperativ tr. transitiv
Impf.Jmperf. Imperfekt Transl. Translativ
Indef.pron. Indefinitpronomen u. a. und andere(s)
Indik. Indikativ übertr. übertragener Sinn)
Iness. Inessiv umg. umgangssprachlich
Inf. Infinitiv unfiekt. unflektiert
Instr. Instruktiv unpers. unpersönlich
Interj. Interjektion usw. und so weiter
Interrog. Interrogativpronomen v. von
intr. intransitiv Verb. Verbindung
jew. jeweilig vern. verneint
jstk jostakin vgl. vergleiche
Komit. Komitativ z.B. zum Beispiel
Kond. Konditional zeitl. zeitlich
Kons. Konsonant Zssgn Zusammensetzungen
L. Lektion z. T. zum Teil
m. mit
\
Lautlehre 18 19 Lautlehre

Erläuterung der verwendeten Zeichen der internationalen Lautschrift


Aussprache der Vokale

Laut-
zeichen Erläuterungen Kennwort
Lautlehre
kurzes, offenes a, etwas dunkler als in alle (leichte ala
Zungenwölbung zum hinteren weichen Gaumen) Gebiet
Aussprache A langes geschlossenes a, etwas dunkler als in Ahnung aamu
(leichte Zungenwölbung zum hinteren weichen Gaumen) Morgen
Finnisch wird in der Schrift phonetisch eindeutig wiedergegeben. Die Aus-
sprache bereitet schon nach kurzer Übung keine Schwierigkeiten. Die kurzes offenes e m fest, Männer meri
finnischen Laute sind zu einem großen Teil den entsprechenden deutschen Meer
Lauten weitgehend ähnlich. Die Wiedergabe abweichender Aussprache in langes offenes e (ä) wie in Bär tee Tee
der Lautumschrift wird daher auf die ersten drei Lektionen beschränkt. kurzes geschlossenes i wie in Idee bzw. das zweite i in idea
Wesentliche Unterschiede sind dennoch bei der Betonung, bei der Aus- mini; geschlossener als das kurze i im Deutschen Idee
sprache einiger Vokale und Diphthonge, aber auch einiger Konsonanten (die Zunge liegt enger am harten Gaumen)
zu beachten. langes geschlossenes i, etwas dunkler als in Lied, Liebe liima
(Zungenwölbung am harten Gaumen weiter hinten) Leim
Betonung B kurzes offenes o wie in Sonne, oft omena
Apfel
Der Hauptakzent liegt immer auf der ersten Silbe: langes offenes o wie in englisch draw, offener als das koota
'Helsinki, Tampere, 'Inari. (Der Akzent ['], der die betonte Silbe kenn- lange o im Deutschen (Zungenwölbung zum weichen sammeln
zeichnet, steht vor dieser Silbe.) Gaumen weniger hoch)
In zusammengesetzten Wörtern erhält die erste Silbe des zweiten Wort- kurzes geschlossenes u wie in Uran, utopisch; geschlos- uni
bestandteils einen Nebenakzent (gekennzeichnet durch einen untergesetzten sener als das kurze u im Deutschen (die Zunge liegt Schlaf
Punkt): 'sanakirja Wörterbuch, 'kolmetoista dreizehn. enger am weichen Gaumen)
langes geschlossenes u wie in Mut, Ufer uuni Ofen
kurzes halboffenes ü, ähnlich wie in Hülle, Glück yli über
Vokale U langes geschlossenes ü wie in Mühe, Übung tyyni still
Die Vokale werden stets gleich deutlich artikuliert und in ihrem Lautwert ae kurzes sehr offenes ä wie in englisch barrel; offener als älä
unverändert ausgesprochen, unabhängig davon, ob sie kurz oder lang, das kurze ä im Deutschen (Zungenwölbung zum harten nicht
betont oder unbetont sind. Wichtig ist die Beachtung eines fast extremen Gaumen nur angedeutet, die Zunge liegt fast so flach
Kontrasts zwischen langen und kurzen Vokalen. Die kurzen Vokale sind wie beim a)
kürzer als die entsprechenden deutschen, die langen Vokale länger als die ae: langes sehr offenes ä wie in englisch man; offener als lääni
langen deutschen Vokale. das lange ä im Deutschen (Zungenwölbung zum harten Bezirk
Die langen Vokale werden in der Schrift durch die Verdopplung des jeweili- Gaumen nur angedeutet, die Zunge liegt fast so flach
gen Vokalzeichens wiedergegeben. Die Kürze bzw. die Länge eines Vokals wie beim a)
ist ein häufiges bedeutungsunterscheidendes Merkmal: ce kurzes offenes ö wie in können, öffnen öljy Öl
tuli Feuer - tuuli Wind, mene geh! - menee er geht, talon des Hauses - ce: langes halboffenes ö, zwischen Höhle und englisch Töölö
taloon ins Haus. bird; etwas offener als das lange ö im Deutschen Stadtbe-
(Zungenwölbung zum harten Gaumen etwas niedriger) zirk von
(In der Lautschrift bedeutet das Zeichen [:], daß der vorhergehende Vokal
Helsinki
lang zu sprechen ist.)

l
Lautlehre 20 21 Lautlehre

Diphthonge D Steigende Diphthonge

Diphthonge - aus zwei kurzen Vokalen bestehende Silben - sind sehr zahl-
reich im Finnischen. Je nachdem, ob der erste oder zweite Vokal stärker ie i+e nicht verwechseln mit deutschem langen tie
betont wird, unterscheidet man zwischen fallenden und steigenden Diph- i (ie) in dies, nie Weg
thongen. (Das Deutsche kennt nur fallende Diphthonge ei, eu, au.) In den uo u+3 ; , Suomi
ersten drei Lektionen wird der jeweils betonte Bestandteil durch einen Punkt Finnland
unter dem betreffenden Vokal gekennzeichnet.
Yce Y+ce työ
Arbeit
Fallende Diphthonge

Um-
schrift Bildung, Erläuterungen Kennwort
Konsonanten E
ai a+i aina
immer
Ausspräche der Verschlußlaute k, p, t
ei e+i nicht wie ei in deutschem mein, dein eilen
gestern
k, p, t werden im Finnischen (wie in den slawischen oder romanischen
oi o+i noin Sprachen) ohne Aspiration (unbehaucht) gesprochen. Während diese Laute
etwa im Deutschen infolge der Aspiration „hart" klingen (wie kh, ph, th), sind
ui u+i kuin sie im Finnischen sehr „weich" zu sprechen (wie kg, pb, td). Bei der Lösung
als, wie des Verschlusses darf nur wenig Luft entweichen. Es ist wichtig, die „weiche"
Yi Y+i lyijy Aussprache zu beachten, da sonst der Gegensatz zur langen Form der
Blei Verschlußlaute (kk, pp, tt) nicht klar herauskommt.
aei ae+i näin
SO
oei oe+i öinen Aussprache langer Konsonanten
nächtlich
au a+u kaunis Ebenso wie Vokale werden auch die Konsonanten entweder kurz oder lang
schön gesprochen. Die Klangdauer der lang gesprochenen Konsonanten beträgt
bei den Nichtverschlußlauten - mm, nn, ng, 11, rr, ss - etwa das Doppelte
eu e+u nicht wie eu in Europa, neu Eurooppa
der kurzen.
Europa
Bei den langen Verschlußlauten - kk, pp, tt - besteht die Längung darin,
iu i+u liukas daß die Pause vor der Lösung des jeweiligen Verschlusses länger eingehalten
glatt wird. Die Luft wird in der Mundstellung des Verschlusses angehalten,
ou o-t-u joulu bevor der Verschluß mit doppelter Intensität explosiv geöffnet wird. Man
Weihnacht erreicht im Deutschen eine ähnliche Wirkung, wenn in Komposita wie z. B.
aeY ae+Y näyte Eck-kammer, Krepp-papier, Stadt-tor die Konsonanten k, p, t sehr deutlich
Muster gesprochen werden. Auf die deutliche Unterscheidung zwischen langen und
CEY oe+Y pöytä kurzen Konsonanten ist wie bei den Vokalen sehr genau zu achten. Die
Tisch Längung wird in der Schrift durch Doppelschreibung und in der Laut-
umschrift durch einen Doppelpunkt bezeichnet (Matti - Matii).
Lautlehre 22 23 Rechtschreibung

Zur Aussprache einzelner Konsonanten Zur Rechtschreibung


Laut- Anfangsbuchstaben
zeichen Kennwort Erläuterungen, Anmerkungen Mit großen Anfangsbuchstaben werden geschrieben:
1. das erste Wort des Satzes;
b, c, f, g, z kommen nur in Fremd-
wörtern vor 2. alle Eigennamen: Suomi, Helsinki, Virtanen, Matti. In Bezeichnungen
von Staaten, Gesellschaften usw., die aus mehreren Wörtern bestehen, wird
k kala Fisch nicht aspiriertes k, s. oben
nur das erste Wort groß geschrieben: Yhdistyneet kansakunnat Vereinte
P puu Baum, Holz nicht aspiriertes p, s. oben Nationen, Suomen tasavalta Republik Finnland;
t teko Tat nicht aspiriertes t, s. oben 3. die Anredepronomen Te, Sinä Sie, Du in Briefen; Monats- und Tages-
d demokraatti Demokrat wie das d in Demokrat namen, Ableitungen von geographischen Bezeichnungen werden wie alle
h heti sofort wie das h in Haus, Herz (h ist nie Substantive klein geschrieben.
Dehnungszeichen)
X lahti Bucht vor Konsonanten wie ch in ach Silbentrennung
(jedoch ohne Kratzgeräusch)
1 Helsinki Helsinki etwas dunkler als das I im Deut- Nichtzusammengesetzte Wörter (Simplizia) können getrennt werden:
schen, die Zunge liegt breiter an 1. vor einem Konsonanten, z.B. a-se-ma, au-to, pu-he-lin;
m maa Land wie das m im Deutschen 2. vor dem letzten Konsonanten einer Konsonantenverbindung: Ant-ti,
n nimi Name wie das n im Deutschen kart-ta;
ri Helsinki Helsinki n lautet vor k wie in dunkel 3. zwischen zwei verschiedenen Vokalen, wenn diese keinen Diphthong
bilden: pi-an, no-pe-a. Aber: tuom-me, vien-ti, Suo-mi.
m Helsingin Helsinkier ng ist wie langes rj zu sprechen
r ranta Strand gerolltes Zungenspitzen-r Zusammengesetzte Wörter (Komposita) werden nach ihren Bestandteilen
getrennt: maan-tie, syys-kuu.
s Helsinki Helsinki s ist stets stimmlos wie ss in
Wasser (das Finnische kennt nur

v
shekki od. sekki Scheck

vesi Wasser
einen s-Laut)
in Fremdwörtern wird der sch-
Laut durch sh oder s wieder-
gegeben
wie w in Wasser
, a b c d e
Das Alphabet

f g h i
[a:] [bei] [se:] [der] [er] [ef] [gei] [ho:] [i:] [ji:]
m n o p r s t u v y
J

z
k l
[kor] [el]
ä ö
[em] [en] [o:] [pe:] [er] [es] [te:] [ui] [vei] [yr] [tset] [ae:] [ce:]

••

Übungen zur Aussprache


Glottisverschlußlaut (Schlußhauch) F 1. Kurze und lange Vokale, Hauptakzent
Weibliche Vornamen: Anu, Aamu, Mari, Maarit, Elvi, Leena, Heta, Eeva,
Den Glottisverschlußlaut, das Überbleibsel eines geschwufadenen Konso- 'anu 'aimu 'mari 'mairit 'elvi 'lema 'heta 'e:va
nanten, weisen Nomina auf kurzes -e auf, sowie einige Verbformen, die auf
einen kurzen Vokal enden. Er wird zwischen zwei Wörtern als Längung des Ilma, Liisa, Silja, Siiri, Irja, Liisu, Onerva, Sorja, Suvi, Tuula,
anlautenden Konsonanten eines nachfolgenden Worts oder Suffixes hörbar: 'ilma 'liisa 'silja 'siiri 'irja 'liisu 'onerva 'sorja 'suvi 'tuila
Tule tänne! komm her! wird wie tulettanne gesprochen, ebenso kolme kiloa Tuulikki, Tytti, Tyyne, Kyllikki
drei Kilo wie kolmekkiloa, tulepas komm doch wie tuleppas. 'tuilikii tYtri tyme kyhikii .,...-
Ausspracheübungen 24 25 Ausspracheübungen

2. Kurze und lange Konsonanten eu: Eurooppa, Keuruu, Neuvottoma, Seutula, Teuro, Teuva
'euroipia 'keurui 'neuvotioma 'seutula 'teuro 'teuva
Männliche Vornamen: Aku,Erkki,Jyrki,Jukka, Jouko,Pekka,Mika,Mikko,
'aku 'erkri 'jvrki 'jukia 'jouko 'pekia 'mikä 'mikio ay: Käyrämö, Säyneinen, Säynejärvi, Äyräpää, Äyskoski
Kauko, Veikko; 'kaevraemoe 'saevneinen 'sasvnejasrvi 'aevraspae 'aevskoski
'kauko 'veikio oy: Höyhenjärvi, Köyliö, Löytö, Pöykkö, Pöylä, Pöytyä, Röyttä, Vöyri
Aapo, Jeppe, Sampo, Lippo, Topi, Seppo, Tapani, Valpas, Tapio; 'hqeyhenjaervi 'koevlioe 'loevtoe 'pcevkioe 'pcjevlae 'pqevtYae 'rqevtias 'voevri
'aipo 'jepie 'sampo 'lipio 'topi 'sepio 'tapani 'valpas 'tapio
ie: Lieksa, Lieso, Liesjärvi, Lieto, Miehoila, Mieto, Miettula,
Aatos, Antti, Eetu, Matti, Kusti, Pertti, Uoti, Pentti, Santeri 'lieksa 'lieso 'liesjaervi 'lieto 'miehoila 'mieto 'mietiula
'aitos 'antri 'eitu 'matii 'kusti 'pertii 'uoti 'pentii 'santeri
Niemelä, Niemis, Niesi
'niemelae 'niemis 'niesi
3. Kurze bzw. lange Vokale und Konsonanten, Haupt- und Nebenakzent
uo: Kuokkala, Kuolajoki, Kuolajärvi, Kuopio, Luoma, Luonteri,
Fremdwörter, Ortsnamen: appelsiini, banaani, bensiini, filosofia, 'kuokiala 'kuolajoki 'kuolajasrvi 'kuopio 'luoma 'luonteri
'apielsimi 'banami 'bensiini 'filosofia Luopa, Luoto, Suomi, Tuomijoki, Vuolijoki
kaakao, kulttuuri, normaali, salaatti, sitruuna Zitrone, 'luopa 'luoto 'suomi 'tuomijoki Vuolijoki
'kaikao 'kultiuiri 'normaili 'salaitii 'sitruma yö: Lyöttilä, Pyörni, Pyötsaari, Ryömä, Ryöttö, Yövesi
suklaa Schokolade, teatteri, tomaatti, tyypillinen typisch, Berliini, ze 'pvqerni 'pvoetsairi 'rvosmae 'rvcetioe 'vcevesi
'sukia: 'teatieri 'tomaitii 'tyipiliinen 'berlimi
Kööpenhamina Kopenhagen, Lontoo London, Pariisi, Rooma
'kceipenhamina 'lonto: 'pariisi 'roima 6. Grundzahlen

yksi (1), kaksi (2), kolme (3), neljä (4), viisi (5), kuusi (6)
4. Der ä-Laut 'vksi 'kaksi 'kolme 'neljäs 'viisi 'kuisi
seitsemän (7), kahdeksan (8), yhdeksän (9), kymmenen (10);
Ortsnamen: Jääski, Kälö, Kälviä, Kärkölä, Käsmä, Päijänne, Pälkäne, 'seitsemaen 'kaxdeksan 'vxdeksaen 'kvmienen
'jaeiski 'kaelce 'kaelviae 'kaerkcelae 'kaesmae 'paeijaenie 'paelkaene
yksitoista (11), kaksitoista (12), kolmetoista (13), neljätoista (14),
Sääminki, Täräntö, Vänö, Värälä, Vääksy, Äetsä, Ähtäri, Äppelö, 'yksitoista 'kaksitoista 'kolmetoista 'neljästoista
'saeimirjki 'taerasntce 'vaence 'vaerselae 'vaeiksy 'aeetsae 'aextaeri 'aspieloe
viisitoista (15), kuusitoista (16), seitsemäntoista (17), kahdeksantoista (18),
Äänekoski 'viisitoista 'kuisitoista 'seitsemaentoista 'kaxdeksantoista
'aemekoski
yhdeksäntoista (19), kaksikymmentä (20);
'Yxdeksaentoista 'kaksikymientae
5. Diphthonge kaksikymmentäyksi (21), kaksikymmentäkaksi (22),
'kaksikYmientaeYksi 'kaksikYmientaekaksi
Ortsnamen: In zusammengesetzten Ortsnamen bedeuten: joki - Fluß,
'joki kaksikymmentäkolme (23), kolmekymmentä (30),
'kaksikYmientaekolme 'kolmekYmientae
järvi - See, koski - Stromschnelle, pää - Ende, saari - Insel, vesi - See \
sain vesi kolmekymmentäyksi (31), neljäkymmentä (40), viisikymmentä (50),
jasrvi 'koski paei
'kolmekYmientaeYksi 'neljaekymientae 'viisikYmientae
ei, ai: Heikkilä, Heinola, Keitele, Leistilä, Peippu, Reisjärvi, kuusikymmentä (60), seitsemänkymmentä (70), kahdeksankymmentä (80),
'heikiilae 'heinola 'keitele 'leistilas peipiu reisjaervi 'kuisikYmientae 'seitsemaenkYmientae 'kaxdeksankYmientae
Seiskari, Teijo, Teili, Veikkola, Kairala, Laihia, Vainikkala yhdeksänkymmentä (90), sata (100)
'seiskari 'teijo 'teili 'veikiola 'kairala 'laihia 'vainikiala 'YxdeksaenkYmientae 'sata '

L
27 1. Lektion

1. Lektion A
(ensimmäinen kappale)
['ensimiaeinen 'kapiale]
Lukuteksti l A (yksi A)
'lukuteksti 'vksi a:
Lesetext l A
Mikä se on? Missä se on?
'mikae se on 'misiae S8 on
Was ist es ? Wo ist es ?
- Eeva, missä kartta on ?
'eivä 'misiae 'kartia on
- Eva, wo ist die Karte?
- Mikä kartta?
'mikae 'kartia
- Welche Karte?
- Suomen kartta,
'suomen 'kartia
- Die Karte von Finnland.
- Nun, missä se on ? Täällä on sanakirja, suomalais-saksalainen
niin 'misiae se on 'tasiliaeon 'sanakirja 'suomalais-'saksalainen
- Ja, wo ist sie ? Hier ist das Wörterbuch, das finnisch-deutsche
„ sanakirja. Mutta missä kartta on?
'sanakirja 'mutia 'misiae 'kartia on
Wörterbuch. Aber wo ist die Karte?
Onko kartta täällä? Kyllä, se on täällä. Ole hyvä.
'orjko 'kartia 'taeiliae 'kvliae se on 'taeiliae 'ole 'hvvae
Ist die Karte hier? Ja, sie ist hier. Bitte.
- Kiitos. No niin. Siinä on Helsinki, siinä on Lahti, siinä on Kouvola
'kiitos no niin 'simae on 'helsirjki 'simae on 'laxti 'simae on 'kouvola
- banke. Nun ja. Da ist Helsinki, da ist Lahti, da ist Kouvola
ja siinä ... ei, missähän se on ?
ja 'simae ei 'misiaehaen se on
und da ... nein, wo ist es nur ?
1. Lektion 28 29 1. Lektion

Mikä on missä? Kylä on saksaksi Dorf. Jyväskylä on kyllä kaupunki.


'mikae on 'misiae 'kvlae on 'saksaksi ... 'jvvaeskylae on 'kvlias 'kaupunki
Was ist wo? Kylä heißt auf deutsch Dorf. Jyväskylä ist allerdings eine Stadt.
Lappeenranta. Missä se on? Jyväskylä on Keski-Suomen pääkaupunki,
'lapiemranta 'misiae se on 'jvvaeskylae on 'keski-suomen 'paeikaupurjki
Lappeenranta. Wo ist es? Jyväskylä ist die Hauptstadt Mittelfinnlands.
Hetkinen. Se on tuolla. Tämä iso järvi on Saimaa ja tämä Mikä joki täällä on ?
'hetkinen se on 'tuolia 'taemae 'iso 'jaervi on 'saimai ja 'taemae 'mikae 'joki 'taeiliae on
Moment. Es ist dort. Dieser große See ist Saimaa und diese Welcher Fluß ist hier?
kaupunki on Lappeenranta, Se on Kemi. Ja täällä on Kemin kaupunki,
'kaupunki on 'lapieinranta se on 'kerni ja 'taeiliae on 'kernin 'kaupunki
Stadt ist Lappeenranta. Es ist der Kemi. Und hier ist die Stadt Kemi.
Niin on. Kiitos, Mitä Lappland on suomeksi ?
nim on 'kiitos 'mitäs ... on 'suomeksi
So ist es. Danke. Wie heißt Lappland auf finnisch ?
Mitä ranta on saksaksi ? Lappland on suomeksi Lappi. Lappi on täällä,
'mitae 'ranta on 'saksaksi on 'suomeksi 'lapii 'lapii on 'taeiliae
Wie heißt (was ist) ranta auf deutsch? Lappland heißt auf finnisch Lappi. Lappland ist hier.
Ranta on saksaksi Strand, Ufer. Täällä on Ruotsi ja tuolla on Norja. Tämä maa on
'ranta on 'saksaksi 'taeiliae on 'ruotsi ja 'tuolia on 'norja 'taemae moi on
Ranta heißt auf deutsch Strand, Ufer. Hier ist Schweden und dort ist Norwegen. Dieses Land ist
Entä lahti? Mitä lahti on saksaksi? Venäjä,
'entae 'laxti 'mitae 'laxti on 'saksaksi 'venaejae
Und lahti? Wie heißt lahti auf deutsch? Rußland.
Lahti on saksaksi Bucht. Mikä vuori tuolla on?
'laxti on 'saksaksi ... 'mikäs 'vuori 'tuolia on
Lahti heißt auf deutsch Bucht. Welcher Berg ist dort?
Tuollako? Tuo vuori tuolla on Pallastunturi. Pallastunturi on korkea ja
Missä Jyväskylä on?
'tupliako tuo 'vuori 'tuplia on 'paliastunturi 'pal'astunturi on 'korkea ja
'misiae 'jvvaeskylae on
Dort? Dieser Berg dort ist der Pallastunturi. Der Pallastunturi ist ein
Wo ist Jyväskylä ?
kaunis vuori,
Jyväskyläkö? Jyväskylä on tuolla. 'kaunis 'vuori
'JYvaeskylaekce 'JYvaeskvlse on 'tuolia hoher und ein schöner Berg.
Jyväskylä? Jyväskylä ist dort.
Mitä kylä on saksaksi ?
'mitae 'kvlae on 'saksaksi
Was heißt kylä auf deutsch ?
1. Lektion 30 31 1. Lektion

se (-n) es; der, die, das tämä (-n) diese(r,-s), dies, das
Lukuteksti l B (yksi B) B (fron.; für Sachen) hier
'lukuteksti 'vksi bei siinä da täällä hier
suomalainen (-sen) finnisch; Finne, tuo
jene(r, -s), der, die
Lesetext l B Finnin das dort
suomeksi auf finnisch tuolla dort
Hyvää päivää! Suom|i (-en) Finnland Venäjä (-n) Rußland
teksti (-n) Text vuor|i (-en) Berg
'hvvae: 'paeivae: tunturi (-n) Berg (in Lappland) y|ksi (-hden) ein(e), eins
Guten Tag!
- Hyvää päivää! Jälleenkö täällä ? IB
'hvvaei 'paeivae: 'jaekemkoe 'tae:l:ae hyvä (-n) gute(r,-s) mitä kuuluu? wie geht es?
- Guten Tag! Wieder hier ? hyvää (etwas) Gutes, gut näkemiin! auf Wiedersehen !
jatko (-n) Fortsetzung pari (-n) Paar; ein paar
- Päivää, päivää! Joo. Mutta pari päivää vaan. hyvää jatkoa! weiterhin alles Gute ! päivä (-n) Tag
joo umg. Ja. A hyvää päivää! guten Tag!
'paeivae: 'paeivae: jo: 'mut:a 'pari 'paeivae: va:n jälleen wieder, erneut vaan nur
Ja. Aber ein paar Tage nur. kuulua zu hören sein
-Tag, Tag!*
- Mitä kuuluu ? Jaaha. Hyvää jatkoa!
'mitae 'ku:lu: 'ja:ha 'hvvae: 'jatkoa Grammatik
- Wie geht es? Aha. (Alles) Gute weiterhin. 1. Nominativ Singular
- Hyvää. Kiitos, Näkemiin, Suomi on kaunis maa. Finnland ist ein schönes Land.
'hvvae: 'ki:tos 'naekemim Helsinki on iso kaupunki. Helsinki ist eine große Stadt.
- Gut. Danke. Auf Wiedersehen. Siinä on kartta. Da ist die (eine) Karte.

Das Finnische kennt kein grammatisches Geschlecht und keine Artikel. Der
Vokabeln Nominativ Singular hat keine bestimmte Endung. Die Flexionsformen der
Substantive und Adjektive unterscheiden sich nicht.
lA
ei nein liit|to (-on) Verband, Union;
ensimmäi|nen (-sen) erste(r,-s) Vereinigung 2. Genitiv Singular (I)
entä und (in Fragesätzen) lujku (-vun) Zahl; Lese-
-hän, -hän doch, wohl, ja, mal, maa (-n) Land; Erde Helsinki on Suomen pääkaupunki. Helsinki ist die Hauptstadt von
(Anhängepartikel) nur mi|kä (-nkä) welche(r,-s), was für
hetki |nen (-sen) Augenblick ein(e) Finnland. (Helsinki ist Finnlands
iso (-n) groß millai|nen(-sen) was für ein(e), wie Hauptstadt.)
ja und beschaffen
jaaha aha, so missä wo Siinä on Ruotsin kartta. Da ist die Karte von Schweden.
jo|ki (-en) Fluß mitä was Täällä on Kemin kaupunki. Hier ist die Stadt Kemi.
järv|i (-en) See mutta aber 1
kappale (-en) Stück, Lektion niin so; ja(wohl) 1
kartjta (-an) (Land-)Karte no nun, na Die Endung des Genitivs ist -n. Sie tritt an den „Vokalstamm" des Worts
kauni|s(-in) schön Norja (-n) Norwegen
kaupunjki (-gin) Stadt ole hyvä ! bitte ! (in der du- An- (siehe Punkt 3).
keski- in Zssgn Mittel-, rede) Das Genitivattribut steht stets vor dem Bezugswort. Im Finnischen ist also
Zentral-, mittel- on ist
kiito|s (-ksen) Dank; danke pää (-n) Kopf; Ende; Haupt nur die Wortfolge - Finnlands Hauptstadt (und nicht - die Hauptstadt
kirja (-n) Buch ran|ta (-nan) Strand, Ufer Finnlands) möglich.
-ko, -kö Fragepartikel; ob Ruotsi (-n) Schweden
korkea (-n) hoch saksaksi auf Deutsch Der finnische Genitiv bezeichnet auch Aussagen, die im Deutschen durch
kyllä ja, jawohl; aller- saksalainen (-sen) deutsch ; Präpositionen oder durch Wortzusammenstellung wiedergegeben werden:
dings, doch, zwar Deutsche(r)
kylä (-n) Dorf sana (-n) Wort Ruotsin kartta - die Karte von Schweden.
lah|ti (-den) Bucht sanakirja Wörterbuch
Lapjpi (-in) Lappland Kemin kaupunki - die Stadt Kemi. .
1. Lektion 32 33 1. Lektion

3. Genitivstamm, Vokalstamm In Fragesätzen ohne ein Fragepronomen oder Frageadverb erhält das Wort
In flektierten Formen verändern sich die finnischen Wortstämme mehr oder worauf sich die Frage bezieht, die Anhängesilbe -ko oder -kö. Dieses betonte
weniger stark. Die Art der Veränderung hängt davon ab, welchem Worttyp Wort steht immer am Satzanfang.
der jeweilige Stamm zugeordnet wird. Wann -ko und wann -kö eingefügt werden, ergibt sich aus der Vokal-
Veränderungen des Wortstamms, die im Genitiv auftreten, gelten auch für die h a r m o n i e (s. unten).
meisten übrigen Fälle; die Genitivform ist die erste „Schlüsselform". Sie steht
im Wörterverzeichnis in Klammern hinter der Nominativform. (Der einge-
6. Vokalharmonie
klammerte Teil wird entweder der Nominativform oder jenem Bestandteil des
Worts angefügt, der vor dem Trennungsstrich steht.)
Wortstamm und Nachsilbe mit Wprtstamm und Nachsilbe mit
Die Ausgangsform für die Flexion bildet in den meisten Fällen der „Vokal- vorderen Vokalen hinteren Vokalen
stamm". Er wird gewonnen, indem das Genitiv-n abgestrichen wird:
Tämäkö se on ? Is f es dies ? Onko niin ? Ist (es) so ?
Suomen (Gen. Sg. von Suomi) - Vokalstamm Suome-; Siinäkö se on ? Ist es da ? Tuollako se on ? Ist es dort ?
Ruotsin (Gen. Sg. von Ruotsi) - Vokalstamm Ruotsi-. Eikö niin ? (Ist es) nicht so ? Eevako se on ? Ist es Eva ?
Missähän se on ? Wo ist es nur ? Onhan niin. (Es) ist doch so.
Die Unterschiede zwischen der Nominativ- und der Vokalstammform (bzw.
der Konsonantstammform, vgl. Lektion 5) sind Kennzeichen verschiedener Das Gesetz der Vokalharmonie besagt, daß in einem Wort entweder nur
„Worttypen" des Finnischen, die es zu beachten gilt. vordere oder nur hintere Vokale vorkommen dürfen.
Vordere Vokale sind: ä ö y e i
4. Häufig vorkommende Worttypen
Hintere Vokale: a o u
Nom. auf -i Nom. auf -i Nom. auf -lainen (od. -nen) Diesem Gesetz werden Endungen, Suffixe, Anhängesilben angepaßt. En-
dungen oder Nachsilben,'die ein a, o, u enthalten, haben jeweils Parallel-
Suomi - Suomen Ruotsi - Ruotsin suomalainen - suomalaisen formen mit ä, ö, y (z.B. -ko, -kö, -hän, -hän).
järvi - järven teksti - tekstin saksalainen - saksalaisen e und i haben keine Entsprechungen in der hinteren Vokalreihe. Sie kommen
vuori - vuoren Kemi - Kemin in Wörtern mit vorderen und in Wörtern mit hinteren Vokalen vor. In
Diphthongen wird das i sowohl mit vorderen als auch mit hinteren Vokalen
• Einen häufig vorkommenden Worttyp stellen finnische Wörter auf -i dar. kombiniert: äi, öi, yi bilden vordervokalische, ai, oi, ui hintervokalische
Der Vokalstamm lautet hierbei in der Regel auf -e aus. Wörter. Sind e und i die einzigen Vokale im Wort, wirken sie als vordere
• Fremdwörter, Eigennamen, aber auch manche ursprünglich finnische Vokale: eikö, eihän, sehän (falsch wäre: eikö, eihän, sehän).
Wörter behalten ebenfalls im Vokalstamm das -i- bei. Bei zusammengesetzten Wörtern richtet sich die Nachsilbe bzw. Endung
nach dem letzten Bestandteil.
• Substantive und Adjektive, welche die Herkunft oder die Beschaffenheit
von etwas bezeichnen, enden auf -lainen oder -nen. Sie bilden den Vokal-
stamm auf -se-, der in Zusammensetzungen auf -s- verkürzt wird: 7. Wortstellung
suomalais-saksalainen.
Kartta on täällä. Die Karte ist hier.
(Auf andere vorkommende Suffixe und Stammveränderungen wird in den Missä se on ? Wo ist sie?
weiteren Lektionen eingegangen.)
Täällä se on. Hier ist sie.
5. Fragesilbe -ko, -kö Lappland on suomeksi Lappi. Lappland heißt auf finnisch Lappi.

Onko se täällä? Ist es hier? Grundregel: Im Normalsatz steht das Subjekt vor dem Prädikat.
Tuollako se on? Ist es dort? (Wortfolge im Finn. Dort ist es?) Diese Regel gilt auch, wenn ein Satz mit einem Adverb oder einem Frage-
Tämäkö se on? Ist es dies? (Wortfolge im Finn. Dies ist es?) wort beginnt. Abweichungen sind zulässig, wenn ein Wort besonders betont
wird: dieses wird ans Satzende (manchmal auch an den Satzanfang) gesetzt.
1. Lektion 34 35 2. Lektion

Übungen 2. Lektion A
(toinen kappale)
['toinen 'kapiale]
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Genitiv:
Täällä on (Suomi) kartta. Siinä on (Suomi) ja (Skandinavia) kartta. Täällä Lukuteksti 2 A (kaksi A)
on (Suomi) lahti. Siinä on Helsinki, (Suomi) pääkaupunki. Tukholma 'lukuteksti 'kaksi a:
[Stockholm] on (Ruotsi) pääkaupunki. Oslo on (Norja) pääkaupunki. Lesetext 2 A
Tämä on (Eeva) kartta. Siinä on (Anna) sanakirja. Onko tämä (Irene) Kuka hän on? Missä hän asuu?
sanakirja ?
'kuka haen on 'misiae haen 'asui
Wer ist er (sie) ? Wo wohnt er (sie) ?
2. Verwenden Sie die jeweilige Lautform der Fragesilbe bzw. der Silbe Kuka on Matti Koskela ? Matti Koskela on lääkäri,
han/hän: 'kuka on 'matii 'koskela 'matii 'koskela on 'laeikaeri
On(ko/kö) kartta täällä? Kartta(ko/kö)? Tämä(ko/kö)? Siinä(ko/kö) sana- Wer ist Matti Koskela ? Matti Koskela ist Arzt.
kirja on? Sanakirja(ko/kö)? Eeva(ko/kö) tuolla on? Tuolla(ko/kö)? Niin
Hän on helsinkiläinen. Matti Koskelan osoite on: Fredrikinkatu l
(ko/kö)?Ei(ko/kö)niin?
haen on 'helsinkilaeinen 'matii 'koskelan 'osoite on 'fredrikinkatu l
Niin(han/hän) se on. Täällä(han/hän) Eeva on. Missä(han/hän) sanakirja
Er ist ein Helsinkier. Matti Koskelas Adresse ist: Fredrikstraße l,
on? Siinä(han/hän) se on. Tuolla(han/hän) kartta on.
(yksi), Helsinki. Täällä asuu myös Matti Koskelan perhe:
'vksi 'helsirjki 'taeiliae 'asui mvqes 'matii 'koskelan 'perhe
3. Bilden Sie Frage- und Antwortsätze nach folgendem Muster: Helsinki. Hier wohnt auch die Familie von Matti Koskela:
a) Mitä Strand on suomeksi? Strand on suomeksi ranta. Vappu Koskela, Matti Koskelan vaimo, sekä lapset: Kerttu,
- See, Fluß, Berg, Stadt, Land; 'vapiu 'koskela 'matii 'koskelan 'vaimo 'sekae 'lapset 'kertiu
b) Mitä kylä on saksaksi? Kylä on saksaksi Dorf. Vappu Koskela, Matti Koskelas Frau, sowie die Kinder: Kerttu,
- lahti, tunturi, sana, kirja, kappale, kiitos.
Pekka ja Seppo. Kerttu on tyttö. Pekka on poika ja
'pekia ja 'sepio 'kertiu on 'tvtioe 'pekia on 'poika ja
4. Übersetzen Sie: Pekka und Seppo. Kerttu ist ein Mädchen. Pekka ist ein Junge und
Ist das Wörterbuch hier? Welches Wörterbuch? Das deutsch-finnische myös Seppo on poika. Matti Koskela on Kertun, Pekan ja
Wörterbuch. Ja, wo ist es nur ? Hier ist es. Bitte, Anna. Es ist Irenes Wörter- mvoes 'sepio on 'poika 'matii 'koskela on 'kertun 'pekan ja
buch. Aber dies ist das finnisch-deutsche Wörterbuch, wo ist das deutsch- auch Seppo ist ein Junge. Matti Koskela ist Kerttus, Pekkas und
-finnische? Einen Augenblick. Ja, da ist es. Danke. Eeva, wo ist die Karte
von Finnland? Bitte, hier ist die Karte von Finnland und von Schweden. Sepon isä. Vappu Koskela on Kertun, Pekan ja Sepon äiti.
Welcher Fluß ist dieser hier? Es ist der Kymi. Hier ist der Finnische Meer- 'sepon isae 'vapiu 'koskela on 'kertun 'pekan ja 'sepon 'asiti
busen (== Finnlands Bucht). Und wo ist der Pallastunturi ? Dieser Berg ist Seppos Vater. Vappu Koskela ist die Mutter von Kerttu, Pekka
der Pallastunturi. Hier ist Lappland. Lappland ist ein schönes Land. und Seppo.
Matti Koskelan naapuri on Erkki Lindfors. Erkki Lindforsin vaimo
'matii 'koskelan 'naipuri on 'erkii 'lindfors 'erkii 'lindforsin Vaimo
Matti Koskelas Nachbar ist Erkki Lindfors. Die Frau von Erkki
on Brita Lindfors. Erkki ja Brita Lindfors puhuvat kotona ruotsia,
on 'brita 'lindfors 'erkii ja 'brita 'lindfors 'puhuvat 'kotona 'ruotsia
Lindfors ist Brita Lindfors. Erkki und Brita Lindfors sprechen zu
Hause Schwedisch.
2. Lektion 36 37 2. Lektion

Matti Koskela ja Vappu Koskela puhuvat kotona vain suomea, - Hauska tutustua. Kuinka te voitte, rouva Wagner,
'matii 'koskela ja 'vapiu 'koskela 'puhuvat 'kotona vain 'suomea. 'hauska 'tutustua 'kuinka te 'voit:e 'rouva ...
Matti Koskela und Vappu Koskela sprechen zu Hause nur Finnisch. Ich freue mich, Sie kennenzulernen. Wie geht es Ihnen, Frau Wagner,
ja te, neiti Fischer?
Mutta Matti Koskela puhuu myös ruotsia sekä vähän englantia, ja te 'neiti ...
'mutia 'matii 'koskela 'puhu: mvces 'ruotsia 'sekae 'vaehaen 'enlantia und Ihnen, Fräulein Fischer?
Aber Matti Koskela spricht auch Schwedisch sowie etwas Englisch,
- Oikein hyvin. Paljon kiitoksia,
saksaa ja venäjää, 'oikein 'hvvin 'paljon 'khtoksia
'saksa: ja 'venaejae: Sehr gut. Vielen Dank.
Deutsch und Russisch. - Te olette varmaan väsynyt, rouva Wagner. Varmaan te myös,
te 'olet:e 'varmam 'vaesvnvt 'rouva ... 'varmam te mvces
Sie sind sicher müde, Frau Wagner. Sicher Sie auch,
neiti Fischer. Asutte aivan lähellä. Niin, ovatko siis kaikki täällä ?
'neiti ... 'asut:e 'aivan 'laehehae ni:n 'ovatkosi:s 'kaik:i 'tae:l:ae
B Fräulein Fischer. Sie wohnen ganz in der Nähe. Ja, sind also alle hier ?
Lukuteksti 2 B (kaksi B)
'lukuteksti 'kaksi bei Entä matkatavarat? Ovatko matkatavarat myös siinä?
Lesetext 2 B 'entae'matkatavarat 'ovatko 'matkatavarat mvqes 'sima?
Und das Gepäck? Sind die Gepäckstücke auch da?
Tervetuloa
- Kyllä kai. Ei, hetkinen. Missä Kurtin laukku on?
'tervet:uloa 'kvhas kai ei 'hetkinen 'mis:ae ... 'lauk:u on
Willkommen
Wohl ja. Nein, einen Augenblick. Wo ist Kurts Tasche?
Matti Koskela tulee:
- Kenen ? Ai, herra Wagnerin. Millainen se on ?
'mat:i 'koskela 'tule:
'kenen ai 'hena ... 'mikainen se on
Matti Koskela kommt: * *
Wessen ? Ach, die von Herrn Wagner. Wie sieht sie aus (ist sie) ?
- Hyvää päivää! Anteeksi, oletteko herra Wagner?
- Pieni musta,
'hvvae: 'paeivae: 'ante:ksi 'olet:eko 'hena ...
'pieni 'musta
Guten Tag! Verzeihung, sind Sie Herr Wagner?
Eine kleine schwarze.
- Kyllä. Kurt Wagner, - Jaa, sanotteko, pieni musta? Mutta mikä laukku tämä on?
'kvhae ja: 'sanot:eko 'pieni 'musta 'mut:a 'mikäs 'lauk:u 'tsemae on
Ja. Kurt Wagner. Ja, sagen Sie, eine kleine schwarze? Aber welche Tasche ist das?
- Minä olen Matti Koskela. Tervetuloa, herra Wagner! - Niin, siinähän se on. Kaikki kunnossa,
'minae 'olen 'matn 'koskela 'tervet:uloa hena ... nim 'simaehaen se on 'kaik:i 'kun:os:a
Ich bin Matti Koskela. Willkommen, Herr Wagner! So, da ist sie ja. Alles in Ordnung.
- Kiitos. Hyvää päivää, herra Koskela! Saanko esitellä: - Hyvä, jos haluatte, niin voimme jo lähteä,
'khtos 'hvvae: 'paeivae: 'hena 'koskela 'sa:rjko 'esitehae 'hvvae jos 'haluat:e nim 'voim:e jo 'laexteae
Danke. Guten Tag, Herr Koskela! Darf ich vorstellen Gut. Wenn Sie (es) wünschen, so können wir schon gehen.
Irene Wagner, Anna Fischer. - Olkaa hyvä. Mielihyvin,
'olka: 'hYvas 'mielihyvin
Irene Wagner, Anna Fischer. Bitte. Gern.
2. Lektion 38 39 2. Lektion

Vokabeln
2A Kenen laukku se on ? Wessen Tasche ist es ? (Wem gehör t die Tasche ?)
asuja (-n) wohnen perhe (-en) Familie Laukku on Annan. Die Tasche gehört Anna.
englan|ti (-nin) Englisch pojika (-jän) Junge, Sohn
helsinkiläijnen (-sen) Helsinkier(in) puhu|a (-n) sprechen
hän (-en) (per s. Pr on.) er, sie, es ruotsi (-n) Schwedisch Genitivformen können im Deutschen auch mit dem V'erb jemandem gehören
isä (-n) Vater saksa (-n) Deutsch
ka|tu (-dun) Straße sekä sowie wiedergegeben werden.
kosk|i (-en) Stromschnelle suom| i (-en) Finnisch
kotona zu Hause toi nen (-sen) zweite(r), andere(r)
kuka (kenen) wer tyt to (-on) Mädchen
laps|i (-en) Kind vaimo (-n) Ehefrau
lapset Kinder vain nur
lääkäri (-n) Arzt venäjä (-n) Russisch 2. Stufenwechsel (I)
myös auch vähän etwas, ein wenig
naapuri (-n) Nachbar(in) äi|ti(-din) Mutter
osoit|e (-teen) Adresse
Anlaut der (vor)letzten Silbe : k(k), p(p), t(t) Konsonantenwechsel :
2B
ganz mielihyvin gern
Starke Stufe Schwache Stufe Starke Stufe Schwache Stufe
aivan
anteeksi Verzeihung, bitte mi|kä (-nkä) was?, wer?,
esit|ellä (-telen) vorstellen welche(r,-s) ? Hän on Matti. - Siinä on Matin laukku. tt - t
halu|ta (-an) wünschen, mögen musta (-n) schwarz (Er ist Matti. - Da ist Mattis Tasche.)
hauska (-n) hübsch, nett, ange- nei|ti (-din) Fräulein
nehm oikein Adv. richtig; sehr Hän on Seppo. - Siinä on Sepon laukku.
hauska tutustua es freut mich, Sie olkaa hyvä bitte (in der Sie-An- PP- P
kennenzulernen rede) Hän on Pekka. - Siinä on Pekan laukku. kk- k
herra (-n) Herr ol|la (-en) sein (Verb)
hyvin Adv. gut paljon viel
jo schon paljon kiitoksia vielen Dank
jos wenn pien|i (-en) klein In finnischen Wortstämmen sind die Laute k, p, t nicht konstant. Sie wech-
kai wohl, sicher, doch, rouva (-n) Frau seln und können - in der letzten bzw. vorletzten Silbe eines Worts u. a. als
vielleicht saa da (-n) bekommen, erhal-
kaik|ki (-en) alle, alles ten; dürfen lange und als kurze Konsonanten vorkommen, je nachdem in welcher
-kin (Anhänge- auch sano|a (-n) sagen, nennen Silbenart sie stehen.
partikel) siis also
kuinka wie (Frageadv.) tavara (-n) Ware
kunnossa in Ordnung terve (-en) gesund (auch Gruß) In einer offenen Silbe, d. h. in einer Silbe, die auf einen (kurzen) Vokal aus-
lauk|ku (-un) Tasche tervetuloa willkommen
lähellä in der Nähe, nahe an tul|la (-en) kommen; werden lautet, stehen k, p, t in der starken Stufe. Sie werden
lähjteä (-den) (fort)gehen, abfah- tulo (-n) Ankunft in dieser Silbe „stark" (in den angeführten Worten
ren, aufbrechen tutustuja (-n) kennenlernen
matka (-n) Reise, Fahrt; Reise- varmaan sicher (lieh) z.B. als lange Konsonanten) gesprochen.
weg; Entfernung voi|da (-n) können ; sich fühlen
matkatavarat PL Gepäck väsyn |yt (-een) müde
In einer geschlossenen Silbe, d. h. in einer Silbe, die auf einen Konsonanten
(z.B. auf Genitiv-n) auslautet, stehen k, p, t in der
schwachen Stufe. Sie sind in dieser Silbe „schwach"
Grammatik (in den angeführten Beispielen als kurze Konsonan-
1. Genitiv Singular (II) ten) zu sprechen.

Se on Anna Fischerin laukku. Das ist die Tasche von Anna Fischer. Der Stufenwechsel ergibt verschiedene weitere Varianten mit k, p, t und
Tämä on rouva Lindforsin osoite. Dies ist die Adresse von Frau Lindfors. Verbindungen von k, p, t mit einigen anderen Konsonanten (s. Lektionen 4
und 5). Dem Stufenwechsel werden alle Wortarten unterworfen (Substantive,
Fremdwörter und Namen, die auf einen Konsonanten auslauten, erhalten Verben usw.) Neuere Fremdwörter werden vom Stufenwechsel z.T. nicht
im Genitiv Sg. den Bindevokal i. Titel- oder Berufsbezeichnungen sowie betroffen. (Stufenwechsel in Präsensformen des Verbs wird in der Lektion 3
Vornamen vor Familiennamen werden nicht flektiert. erläutert.)
2. Lektion 40 41 2. Lektion

3. Flexion und Flexionsgruppen des Verbs hän: er, sie, es. Die Höflichkeitsform ist die 2. Person Plural (te = ihr, Sie).
Die 3. Person von olla ist unregelmäßig (s. Tabelle). Das Präsens kann für
Präsens (des Indikativs Aktiv) die Gegenwart und Zukunft benutzt werden (he tulevat Sie kommen / sie
Gruppe 1 2 3 4 werden kommen). Verbstammveränderungen als Folge des Stufenwechsels
werden in den Lektionen 3, 4 und 5 erläutert.
Infinitiv- puhua voida haluta tulla olla
form lähteä saada tilata mennä 4. Vokalstamm des Verbs
tutustua bestellen gehen
Den Vokalstamm des Verbs erhält man, wenn das -n der l. Person Singular
Personal- Personal- abgestrichen wird. Der Vokalstamm ist die Schlüsselform für die Bildung
pronomen endungen mehrerer Flexionsformen des Verbs. Die 1. Person Sg. wird daher im Wör-
(minä) puhun voin haluan tulen olen -n terverzeichnis in Klammern hinter der Infinitivform angegeben.
(sinä) puhut voit haluat tulet olet -t In der Gruppe 3 lautet der Vokalstamm meist auf -aa (z. T. auf -a) aus, in
der Gruppe 4 auf -e.
hän puhuu voi haluaa tulee on
lähtee saa tilaa menee od. Vokal-
tutustuu verläng. 5. Zum Sprachgebrauch
(me) puhumme voimme haluamme tulemme olemme -mme • Beachten Sie:
(te) puhutte voitte haluatte tulette olette -tte
Hän puhuu suomea (ruotsia). Er spricht Finnisch (Schwedisch).
he puhuvat voivat haluavat tulevat ovat -vat Mitä on suomeksi (saksaksi) ? Wie heißt (was ist) auf finnisch (auf
lähtevät saavat tilaavat menevät od. -vät deutsch)!
tutustuvat
Mikä? Mitä? Millainen?
Die Personalendungen werden dem Verbstamm (Vokalstamm, s. unten)
angefügt. Es können 4 Hauptgruppen des Verbs unterschieden werden: Mikä kirja se on ? Welches Buch ist es ?
Verbgruppe l: Infinitiv auf -a (nach vorangehendem Vokal) Mitä hän haluaa ? Was möchte er ?
Verbgruppe 2: Infinitiv auf -da (Stamm einsilbig od. auf Diphthonge Millainen laukku se on ? Welche (was für) Tasche ist es?
auslautend)
Verbgruppe 3: Infinitiv auf -ta (in dieser Hauptgruppe sind mehrere Mikä bezieht sich auf das Subjekt und bedeutet was, welches von mehreren,
Untergruppen zu unterscheiden) mitä was ist Objekt, millainen welche(r, -s), was für ein bezeichnet die
Eigenschaft oder Beschaffenheit.
Verbgruppe 4: Infinitiv auf Kons. + a (nach vorangehendem gleichen Kon-
sonanten) He kaikki tulevat. Sie alle (werden) kommen.
Die Personalendung der 3. Person Singular ist die Verlängerung des jeweils Tämä on kaikki. Das ist alles.
vorangehenden Vokals, nach langem Vokal oder Diphthong ist die 3. Person
Sg. endungslos. Die Endung -vat in der 3. Person Plural hat der Vokal- kaikki kann singularisch und pluralisch (alle, alles) gebraucht werden.
harmonie entsprechend die Parallelform -vät (lähtevät).
Das Personalpronomen der 1. und 2. Person Sg. und Pl. wird nur dann
vorangestellt, wenn es besonders betont werden soll (minä tulen - ich Übungen
komme); in der 3. Person Sg. und Pl. dagegen ist die Verwendung des Per-
sonalpronomens unerläßlich (hän puhuu, he lähtevät). Durch das Auslassen 1. Beantworten Sie mit den eingeklammerten Wörtern die nachfolgenden
des Personalpronomens der 3. Person Sg. kann das deutsche Formalsubjekt Fragen und ergänzen Sie die Endungen:
„es" oder die man-Form ausgedrückt werden (voi olla es kann sein; saako Kuka hän on ? (Kurt Wagner. . . vaimo) Kuka on Matti Koskela ?
lähteä ? kann man gehen ?). Da das grammatische Geschlecht fehlt, bedeutet (Erkki Lindfors . . . naapuri) Kuka on Seppo ? (Matti Koskela... ja
3. Lektion 42 43 3. Lektion

Vappu Koskela . . . poika) Kenen poika Kalle on ? (Eino Heikkilä. . .) - Kiitos, herra Koskela. Laukun minä otan itse. Tämä on mukava
Kenen laukku tämä on ? (neiti Fischer. . .) Kenen osoite tämä on ? 'kiitos 'heria 'koskela 'laukun 'minae 'otan 'itse 'taemae on 'mukava
(rouva Laurila . . .) Danke, Herr Koskela. Die Tasche nehme ich selbst. Das ist ein nettes
2. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Genitiv und achten Sie auf hotelli. •/
richtige Aussprache: 'hotelii
Erkki L. on (Matti) naapuri. Matti K. on (Pekka ja Seppo) isä. Vappu K. Hotel.
on (Kerttu) äiti. Brita on (Erkki) vaimo. Jaakko on (Pertti) poika. Pertti
on (Jaakko) isä. Veikko on (Vappu) poika. Vappu on (Veikko) äiti.
- On se. Talo on melko uusi. Tuolla on vastaanotto,
on se 'talo on 'melko 'uisi 'tuolia on 'vastamotio
3. Ergänzen Sie die Verbindungen: Ja. Das Haus ist ziemlich neu. Dort ist der Empfang.
Hän puhu. . . suomea. He p u h u . . . ruotsia. Minä puhu. . . saksaa. Missähän portieeri on? Jaa, siellä hän on ... Hyvää päivää,
Puhu . . . te ruotsia? Missä he asu . . . ? Tule . . . (sinä) jo? Hän tule . . . 'misiaehaen 'portieiri on jäi 'sieliae haen on ... 'hvvaei 'paeivae:
myös. He kaikki tule .. . Ole . . . te herra Wagner? Minä ole ... väsynyt. Wo ist wohl der Portier ? Ach, dort ist er . . . Guten Tag,
He lähte . . . kaikki. Me tule .. . jälleen.
herra Salminen! Herra ja rouva Wagner ovat perillä,
4. Übersetzen Sie: 'heria 'salminen 'heriaja 'rouva ... 'ovat 'periliae
Guten Tag und willkommen, Herr Wagner! Wie geht es Ihnen ? Sehr gut. Herr Salminen! Herr und Frau Wagner sind da.
Sie sind sicher müde ? Ja, ein wenig. Sie sprechen ja Finnisch. (Tehän . ..)
Aber nur wenig. Nein, Sie sprechen sehr gut. Ist alles in Ordnung? Sie Onko kaikki kunnossa?
wohnen wieder hier - ganz in der Nähe. Das ist gut. Vielen Dank. Wenn 'onko 'kaikii 'kuniosia
Sie es wünschen, können wir schon losfahren. Gern. Hier ist eine Tasche. Ist alles in Ordnung?
Das ist alles. - Kyllä, kaikki on kunnossa. Tervetuloa! Hetkinen vielä,
'kvhae 'kaikii on 'kuniosia 'tervetiuloa 'hetkinen 'vielae
Ja, es ist alles in Ordnung. Willkommen! Einen Augenblick noch.
(Portieeri ottaa kirjan ja katsoo) Tässä se on ... sata,
'portieiri 'otai 'kirjan ja 'katsoi 'taesiae se on ... 'sata
(Der Portier nimmt das Buch und schaut nach.) Hier ist es ... 100,
satayksi. .. joo, satayksi on varattu sekä numero satakaksi,
3. Lektion 'satayksi... joi 'satayksi on 'varatiu 'sekae 'numero 'satakaksi
(kolmas kappale) hunderteins... ja, hunderteins ist besetzt und hundertzwei,
['kolmas 'kapiale] mutta satakolme on vapaa ja sataneljä on vapaa. Tämä on
Lukuteksti 3 A (kolme A) 'mutia 'satakolme on 'vapai ja 'sataneljae on 'vapai 'taemae on
'lukuteksti 'kolme a: aber hundertdrei ist frei und hundertvier ist frei. Dies ist der
Lesetext 3 A satakolmen avain ja tämä numero sataneljän.
Herra Wagner tilaa huoneen 'satakolmen 'avain ja 'taemae 'numero 'sataneljaen
/
'heria ... 'tila: 'huonein Schlüssel von hundertdrei und dies von Nummer hundertvier.
Herr Wagner bestellt ein Zimmer Hissi on oikealla ... Jaaha, tässä on vielä tämä lomake,
- No niin, olemme perillä. Saanko auttaa, rouva Wagner? 'hisii on 'oikealla . . . 'jaiha 'taesiae on 'vielae 'taemae 'lomake
no niin 'olemie 'periliae 'sairjko 'autiai 'rouva ... Der Fahrstuhl ist rechts ... So, hier ist noch dieses Formular.
So, wir sind da. Darf ich (Ihnen) helfen, Frau Wagner?
3. Lektion 44 45 3. Lektion

Voitteko täyttää sen täällä alhaalla? Hyvä, minä otan sen. Entä tuo sanakirja - mitä se maksaa?
'voitieko 'taeYtiaei sen 'taeilias 'alhailia 'hYvae 'minae 'otan sen 'entäs tuo 'sanakirja 'mitäs se 'maksoi
Können Sie es hier unten ausfüllen ? Gut, ich nehme ihn. Und das Wörterbuch (dort) - was kostet es?
Tietenkin. (Ottaa sen ja lukee) Sukunimi, etunimi, Anteeksi, mikä?
'tietenkin 'otia: sen ja 'luke: 'sukunimi 'etunimi 'anteiksi 'mikae
Natürlich. (Nimmt es und liest) Familienname, Vorname, Bitte, welches?
syntymäaika, syntymäpaikka, ammatti, asunto, passin numero. Tuo sininen sanakirja,
'sYntYmaeaika 'sYntYmaepaikia 'amiatii 'asunto 'pasiin 'numero tuo 'sininen 'sanakirja
Geburtsdatum, Geburtsort, Beruf, Wohnung, Paßnummer. Das blaue Wörterbuch (dort).
(Täyttää sen) - Olen heti valmis, Irene. Ai, se. Se maksaa 114 (sataneljätoista) markkaa.
taeYtiaei sen - 'olen heti valmis 'irene ai se se 'maksoi 'sataneljaetoista 'märkiä:
(Füllt es aus) - Ich bin gleich fertig, Irene. Äch, das. Es kostet 114 Mark.
Ei mitään, ei mitään. Minä odotan, Se on kallis,
ei 'mitaein ei 'mitaein 'minse 'odotan se on 'kallis
Macht nichts, macht nichts. Ich warte. Es ist teuer.
Anna kirjoittaa myös vielä. Niin mutta...
'ania 'kirjoitia: niYres 'vielae niin 'mutia Jaaha. Se on kyllä hyvä. Se on aivan u u s i . . .
Anna schreibt auch noch. Ja aber... 'jaiha se on 'kvliae 'hYvse se on 'aivan ' u i s i . . .
Ja, so. Es ist allerdings gut. Es ist ganz n e u . . .
Onko tuolla myymälä? Minä käyn siellä. Ostan opaskartan,
'onko 'tuolla 'mYimaelae 'minae 'kaeYn 'sieliae 'ostan 'opaskartan Mutta tässä on vielä pieni sanakirja,
Ist dort ein Geschäft? Ich gehe hin. Ich kaufe einen Stadtplan. 'mutia 'taesias on 'vielae 'pieni 'sanakirja
Aber hier ist noch ein kleines Wörterbuch.
Se maksaa 19 (yhdeksäntoista) markkaa,
se 'maksoi 'Yxdeksaentoista 'markiai
Es kostet 19 Mark.
Kiitos. Otan sen myös. Siis nämä kaksi,
Lukuteksti 3 B (kolme B) B 'kiitos 'otan sen mYces siis 'naemae 'kaksi
'lukuteksti 'kolme bei Danke. Ich nehme es auch. Also diese zwei.
Lesetext 3 B
Kiitos. Kassa on tuolla oikealla,
Paljonko se maksaa? 'kiitos 'kasia on 'tuolia 'oikealla
'paljonko se 'maksai Danke. Die Kasse ist dort rechts.
Wieviel kostet es ?
3A Vokabeln
- Anteeksi, kuinka paljon tämä opaskartta maksaa? '
a|ika (-Jan) Zeit etunim|i (-en) Vorname
'anteiksi 'kuinka 'paljon 'taemae opaskartia 'maksa: alhaalla unten heti sofort
Bitte, wieviel kostet dieser Stadtplan? ammat|ti (-in) Beruf hissi (-n) Fahrstuhl
asun|to (-non) Wohnung hotelli (-n) Hotel
autjtaa (-an) helfen, unterstützen huone (-en) Zimmer
- Se maksaa 18 (kahdeksantoista) markkaa, avai|n (-men) Schlüssel itse selbst
se 'maksai 'kaxdeksantoista 'markiai ava|ta (-an) öffnen katso |a (-n) (hin-, an-, nach-
ei mitään nichts, zugehen
Er kostet 18 Mark. (es) macht nichts
3. Lektion 46 47 3. Lektion

kirjoit|taa (-an) schreiben perillä da, am Ziel 2. Stufenwechsel: Präsensformen des Verbs
kolma|s (-nnen) dritte portieeri (-n) Portier, Pförtner
käy|dä (-n) gehen, besuchen sa|ta (-dan) hundert
lomak|e (-keen) Formular siellä dort Stufe Person Singular Plural
lujkea (-en) lesen sukunimi Familienname
melko unflekt. recht, ziemlich syntymä (-n) Geburt schwache 1. otan kirjoitan otamme kirjoitamme
mukava (-n) angenehm, hübsch syntymäaika Geburtsdatum
myymälä (-n) Geschäft, Verkaufs- syntymäpaikka Geburtsort schwache 2. otat kirjoitat otatte kirjoitatte
stelle talo (-n) Haus
nim|i (-en) Name tietenkin natürlich (Adv.) starke 3. hän ottaa kirjoittaa he ottavat kirjoittavat
numero (-n) Nummer, Ziffer tila|ta (-an) bestellen
odot|taa (-an) warten tässä hier (in unmittelba-
oikealla rechts, auf der rech- rer Nähe) Wie andere Wortarten unterliegen auch Wortstämme der Verbformen dem
ten Seite täytjtää (-an) (aus)füllen Stufenwechsel. Als Stufenwechsel ist in Präsensformen zu beachten:
op| as (-pään) Reiseführer, Beglei- uu|si (-den) neu
ter valmi | s (-in) fertig, bereit 1., 2. Person (Singular und Plural): schwache Stufe
opaskartta Stadtplan vapaa (-n) frei 3. Person (Singular und Plural): starke Stufe
osta|a (-n) kaufen varat |tu (-un) reserviert
otjtaa (-an) nehmen vastaan entgegen Infinitiv: starke Stufe
paik|ka (-an) Platz, Ort vastaanotto Empfang
passi (-n) Paß vielä noch
Es kommen jedoch auch andere Wortstammtypen des Verbs vor, so:
Infinitiv in schwacher Stufe: esitellä
Präsensformen in starker Stufe: (minä) esittelen
3B (sinä) esittelet
hän esittelee
ai ach mark|ka (-an) Mark
entä und (in Fragesätzen) nämä diese (Nom. PL) (me) esittelemme
kalli|s (-in) teuer sini|nen (-sen) blau (te) esittelette
kassa (-n) Kasse sitten dann he esittelevät
maksa | a (-n) kosten; /ahlen tuo (-n) das (dort), jene(r,-s)
(Die -te-Silbe wird im Infinitiv durch das l geschlossen: e-si-tel-lä, während
sie in Präsensformen offen bleibt: e-sit-te-lee).

3. Grundzahlen 1-20

Nominativ Genitiv Nominativ Genitiv


Grammatik
0 nolla nollan
1 yksi yhden 11 yksitoista yhdentoista
1. Akkusativ Singular (I) 2 kaksi kahden 12 kaksitoista kahdentoista
3 kolme kolmen 13 kolmetoista kolmentoista
Hän ottaa kirjan. Er nimmt das Buch. 4 neljä neljän 14 neljätoista neljäntoista
He tilaavat huoneen. Sie bestellen das Zimmer. 5 viisi viiden 15 viisitoista viidentoista
Otan tämän ison matkalaukun. Ich nehme diesen großen Koffer. 6 kuusi kuuden 16 kuusitoista kuudentoista
7 seitsemän seitsemän 17 seitsemäntoista seitsemäntoista
Der Akkusativ ist Kasus des Objekts, das nicht Teil eines größeren Ganzen 8 kahdeksan kahdeksan 18 kahdeksantoista kahdeksantoista
ist und nicht eine Mengenangabe beinhaltet (Ergänzungen in Lektion 5). 9 yhdeksän yhdeksän 19 yhdeksäntoista yhdeksäntoista
Er hat die Endung -n und ist formgleich mit dem Genitiv Singular (auch im 10 kymmenen kymmenen 20 kaksikymmentä kahdenkymmenen
Hinblick auf den Stufenwechsel).
Attribute (Adjektive, Pronomen) erhalten die gleiche Endung wie das je- .Grundzahlen werden im Finnischen relativ häufig flektiert. Es ist unerläß-
weilige Substantiv. lich, sich auch die Genitivformen der Zahlen 1-10 einzuprägen.
3. Lektion 48 49 4. Lektion

4. Häufig vorkommende Wortstammtypen 3. Lesen Sie und setzen Sie die eingeklammerten Namen in den Genitiv:
Mikä on (uusi hotelli) osoite? (Uusi hotelli) osoite on Rantakatu 10.
Nominativ auf -e Nominativ auf -si Mikä on (Vappu Koskela) osoite? (Vappu) osoite on Fredrikinkatu 1.
Nominativ Genitiv Nominativ Genitiv Mikä on (Matti Salminen) osoite? (Matti) osoite on Pääkatu 18, Helsinki.
Mikä on (Heikki Lindfors) osoite? (Heikki) osoite on Mikonkatu 17,
kappale kappaleen uusi uuden Helsinki.
huone huoneen yksi yhden (Bei Anschriften wird im Finnischen die Straße vor dem Ort angegeben)
lomake lomakkeen viisi viiden

Wortstämme, die im Nominativ auf -e auslauten, bilden den Genitiv Sg. auf 4. Setzen Sie die Zahlen in den Genitiv:
-een (Längung des e!); Wortstämme, die im Nominativ auf -si auslauten, Tämä on (2) hengen huone (henki Person). Onko se (1) hengen huone?
bilden den Genitiv Sg. auf -den. Ei, se on (3) hengen huone. Yksi (4) hengen huone on vapaa. Tämä iso (5)
Wortstämme auf -ke, -pe, -te im Nominativ haben im Genitiv Singular die hengen huone on varattu.
starke Stufe.
5. Übersetzen Sie:
5. Zum Sprachgebrauch Können Sie einen Augenblick (Akk.) warten? Ja, ich warte. Wartest du?
Er wartet schon. Wir warten alle. Warten Sie noch ? Sie (3. Pers. PL) warten
• markan, markkaa auch.
Tämä maksaa markan. Dies kostet eine Mark. Kann ich ein Zimmer bekommen? Bitte. Einen Augenblick. So, hier.
Tuo maksaa kaksi (3, 4, 5 .. .) markkaa. Das kostet zwei (. . .) Mark. Zimmer 101 ist reserviert, aber Zimmer 102 ist frei. Es ist ein kleines, aber
ein gutes Zimmer. Ich nehme es. Was kostet es? Es kostet 20 Mark. So, gut.
Die Zahl eins, ein wird als Mengenangabe gewöhnlich ausgelassen. Maksaa Bekomme ich den Schlüssel ? Bitte. Aber einen Moment noch. Hier ist dieses
bezahlen, kosten erfordert in Verbindung mit eins den Akkusativ (markan). Formular. Natürlich, ich fülle es aus. Ja, ich fülle es hier unten aus. Es ist
Nach 2, 3, 4 usw. steht markkaa (eingehender in Lektion 5). alles in Ordnung.
• Ortsadverbien:
tässä hier (in unmittelbarer Nähe) siinä da (hinweisend)
täällä hier (in der Nähe) tuolla dort (hinweisend)
siellä dort (unbestimmt)
4. Lektion
(neljäs kappale)
Übungen
Helsingin asema A
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Akkusativ:
Helsingin rautatieasema on tärkeä liikenteen keskus.
Minä ostan (kirja). Sinä ostat (opaskartta). Hän ostaa (iso laukku). Me
ostamme (uusi sanakirja). Ostatteko (tämä ruusu; ruusu - Rose) ? He ostavat
Tänne saapuvat monet kaukojunat, niinpä esim. (esimerkiksi)
(hyvä kirja). Minä tilaan (huone). Hän täyttää (lomake). Kirjoitamme junat Turku-Helsinki, Tampere-Helsinki, Rovaniemi-Helsinki,
(postikortti - Postkarte). Kuopio-Helsinki ja muut.
Asemarakennus on iso ja komea. Sisällä ovat odotussalit, mat-
2. Antworten Sie in vollständigen Sätzen und verwenden Sie die eingeklammer-
ten Zahlen:
katoimistot, ravintolat, aseman halli. Hallin kioskit ovat vielä
myöhäänkin avoinna. Täältä ovat aina saatavissa lehdet, kukat
Paljonko tämä sanakirja maksaa? (16 mk; mk Abkürzung für markkaa)
Paljonko tuo pieni kirja maksaa? (7 mk) Mitä tämä laukku maksaa? (110
ja monet ruokatavarat: nakit, piirakat, erilaiset leivät.
mk) Kuinka paljon huone maksaa? (115 mk) Mitä tämä kaikki maksaa? Hallin vieressä, vinosti vastapäätä, on iso kahvila. Kahvilan
(104 mk) Kuinka paljon opaskartta maksaa? (18 mk) vieressä on baari. Täällä ruoka on halpa. Aseman ravintola on
4. Lektion 50 51 4. Lektion

ylhäällä. Ravintolan monet ruoat ja juomat ovat kalliit. Mutta - Sinne kulkee sininen bussi, eikö niin ?
ruoka siellä on hyvä ja myös olut on hyvä. - Aivan oikein. Tuolla se seisoo.
Hyvää matkaa!
- Ystävällinen mies.
Der Bahnhof von Helsinki - Niin, mutta pois nyt.
Der Eisenbahnbahnhof von Helsinki ist ein wichtiges Verkehrs-
zentrum. Erkundigung
Hier kommen viele Fernzüge an, so z. B. (zum Beispiel) die Züge - Jetzt nach Hause.
Turku-Helsinki, Tampere-Helsinki, Rovaniemi-Helsinki, Kuo- - Richtig. Und gleich direkt. Aber wo ist der Busbahnhof? Ist er
pio-Helsinki und andere. dort rechts ?
Das Bahnhofsgebäude ist groß und stattlich. Innen sind die War- (Passant geht vorbei, bleibt stehen).
tesäle, die Reisebüros, Gaststätten, die Bahnhofshalle. Die Kioske - Der Busbahnhof? Er ist links. Dieser Platz hier ist der Eisen-
der Halle sind auch noch spät geöffnet. Hier sind stets zu bekom- bahnplatz.
men Zeitungen, Blumen und viele Eßwaren: Würstchen, Pasteten, - Ist der Busbahnhof weit von hier ?
verschiedene Brote. - Nein. Er ist nicht weit (wörtl. am Ende eines kleinen Weges).
Sie gehen von hier nach dorthin und dann über die Straße.
Neben der Halle, schräg gegenüber, ist ein großes Cafe. Neben - Vielen Dank.
dem Cafe ist eine Selbstbedienungsgaststätte. Hier ist das Essen - Keine Ursache.
billig. Das Bahnhofsrestaurant ist oben. Viele Speisen und Ge- - Ach, ist er dort? Ich erinnere mich, daß der Kulosaari-Bus hier
tränke des Restaurants sind teuer. Aber das Essen ist dort gut abfährt.
und auch das Bier ist gut. Passant:
- So, das ist etwas anderes. Die Stadtbusse fahren hier ab. Die
Tiedustelu B Haltestelle ist dort gegenüber, neben dem Bahnhofsgebäude.
- Dorthin fährt ein blauer Bus, nicht wahr?
- Nyt kotiin! - Ganz richtig. Dort steht er.
-Oikein. Ja heti suoraan. Mutta missä linja-autoasema on? Gute Fahrt!
Onko se tuolla oikealla ? - Ein freundlicher Mann.
(Jalankulkija kävelee ohi, pysähtyy.) - Ja, aber fort jetzt.
- Linja-autoasemako ? Se on vasemmalla. Tämä aukio täällä on
rautatientori. Vokabeln
- Onko linja-autoasema kaukana täältä ? 4A
- Ei. Se on pienen matkan päässä. Menette täältä sinnepäin ja aina immer kahvi (-n) Kaffee
asema (-n) Bahnhof kaukojuna (-n) Fernzug
sitten kadun yli. avoinna Adv. offen, geöffnet kesku|s (-ksen) Zentrum
baari (-n) Selbstbedienungs- kioski (-n) Kiosk
- Paljon kiitoksia. gaststätte komea (-n) stattlich, prächtig
- Ei kestä. ferilaijnen (-sen) verschiedene(r,-s) kuk|ka (-an) Blume
esimerk|ki (-in) Beispiel leh|ti (-den) Blatt; Zeitung
- Ai, onko se tuolla? Minä muistan, että Kulosaaren bussi.lähtee esimerkiksi zum Beispiel leijpä (-van) Brot
täältä. halli (-n) Halle liiken|ne (-teen) Verkehr
hal|pa (-van) billig matkatoimisto (-n) Reisebüro
Jalankulkija: juna (-n) Zug monji (-en) manche (r, -s), viele
- Niin, se on toista. Kaupungin bussit lähtevät täältä. Pysäkki on juoma (-n) Getränk muu (-n) andere(r,-s) .
kalli |s (-in) teuer myöhään Adv. spät
tuolla vastapäätä, asematalon vieressä. kahvila (-n) Cafe nak|ki (-in) Würstchen
4. Lektion 52 53 4. Lektion

neljäjs (-nnen) vierte sali (-n) Saal In offener bzw. geschlossener Silbe ergibt die „starke" oder „schwache"
niinpä so, so auch sisällä drinnen, innen,
odotu|s (-ksen) Warten innerhalb Stufe von k, p, t nicht nur den Gegensatz von lang - kurz (kk-k, pp-p, tt-t,
odotussali Wartesaal tie (-n) Weg, Straße, Bahn vgl. Lektion 2), sondern auch einige weitere Varianten (s. Tabelle).
olu|t (-en) Bier toimisto (-n) Büro
piirak|ka (-an) Pastete tänne hierher In der Regel weisen die Nominativformen die starke Stufe, die flektierten
rakennu] s (-ksen) Gebäude tärkeä (-n) wichtig
rau|ta (-dan) Eisen vastapäätä Adv., gegenüber Formen dagegen die schwache Stufe auf; es sind jedoch auch andere Bei-
rautatie Eisenbahn Postp. m. Gen. spiele zu beachten:
ravintola (-n) Restaurant vieressä Adv., Postp. nebenan, neben
ruo ka (-an) Essen, Speise m. Gen. liikenne Nom. Sg. - schwache Stufe
saa pua (-vun) ankommen, eintref- vinosti Adv. schräg liikenteen Gen. Sg. - starke Stufe.
fen ylhäällä Adv. oben
saatavissa erhältlich, (ist, sind) In der 3. Person Singular und Plural (des Präsens Aktiv Indik.) stehen k, p, t
zu bekommen
und deren Verbindungen stets in der starken Stufe:
4B
1. luen, luet, hän lukee, luemme, luette, he lukevat; (Inf. lukea)
aukio (offener) Platz pysäh|tyä (-dyn) anhalten, stehen-
bussi (-n) Bus bleiben 2. saavun, saavut, hän saapuu, saavumme, saavutte, he saapuvat; (Inf.
että daß pysäkjki (-in) Haltestelle saapua)
hyvää matkaa! gute Reise! pää (-n) Ende; Kopf; Haupt-
jalan zu Fuß päässä Postp. m. Gen. in Entfernung, im 3. lähden, lähdet, hän lähtee, lähdemme, lähdette, he lähtevät; (Inf. lähteä)
jalankulkija (-n) Fußgänger, Pas- Abstand von
sant -päin Adv., Postp. in Richtung nach..., (Tabelle mit allen Varianten des Stufenwechsels in der Lektion 5)
kaukana weit(ab), fern von . . . her
kestä |ä (-n) dauern ; aushaken ; saarji (-en) Insel 2. Nominativ Plural, Akkusativ Plural
wert sein seisoja (-n) stehen
ei kestä keine Ursache sinne dahin
ko|ti (-din) Haus, Heim sinnepäin nach dorthin, dahin Uudet talot ovat tuolla. Die neuen Häuser sind dort.
kotiin nach Hause suoraan Adv. direkt, gerade Täällä ruoat ovat halvat. Hier sind die Speisen billig.
kul|kea (-Jen) gehen, fahren, ver- tai oder
kehren takaisin zurück Ostatko nakit ? Kaufst du Würstchen ?
kävel] la (-en) (zu Fuß) gehen, tiedustelu (-n) Erkundigung
Spazierengehen toista (etwas) anderes Die Endung des Nominativs Plural ist -t. Das Plural-t wird an den Vokal-
linja-auto Autobus, Bus tori (-n) Markt, Marktplatz
men|nä (-en) gehen täältä von hier stamm angefügt. Steht das Prädikatsnomen im Nominativ, erhält es eben-
miejs (-hen) Mann vasemmalla links, auf der linken falls die Pluralendung.
muista |a (-n) sich erinnern Seite
nyt jetzt yli Postp. m. Gen. über Der Akkusativ Plural ist mit dem Nominativ Plural formengleich.
ohi vorbei ystävä (-n) Freund, Freundin
pois fort, weg ystävällinen (-sen) freundlich 3. Postpositionen
Kahvilan vieressä on baari. Neben dem Cafe ist eine Gaststätte.
Grammatik Lähdemme kadun yli. Wir gehen über die Straße.
1. Stufenwechsel (II)
Verhältniswörter werden im Finnischen in der Regel als Postpositionen -
Wortbeispiele : Konsonantenwechsel : als nachgestellte Verhältniswörter - verwendet. Die meisten Postpositionen
erfordern den Genitiv.
starke Stufe schwache Stufe starke schwache
Stufe Stufe a) Postposition päässä, -päin:

ruoka Nom. Sg. ruoat Nom. PL -k- -/- (Schwund) Hotelli on kolmen kilometrin Das Hotel ist 3 km (von hier)
leipä Nom. Sg. leivät Nom. PL -V- päässä,. entfernt.
-P- Talo on pienen matkan Das Haus ist nicht weit (wärtl. am
katu Nom. Sg. kadut Nom. PL -t- -d-
Helsinki Nom. Sg. Helsingin Gen. Sg. -nk- -ng- päässä. Ende eines kleinen Weges).
liikenteen Gen. Sg. liikenne Nom. Sg. -nt- -nn- Lähdemme sinnepäin. Wir gehen nach dahin.
kulkea Inf. kuljen Präs., 1. Per s. Sg. -1k- -lj- Bei Entfernungsangaben wird häufig die Postposition päässä (am Ende,
lähteä Inf. lähden Präs., 1. Per s. Sg. -ht- -hd- im Abstand von) gebraucht; sie erfordert den Genitiv.
4. Lektion 54 55 5.

b) -päin (Postposition in Zusammensetzungen) S.Lektion


Bedeutung: in Richtung nach, von . . . her (sinnepäin nach dorthin, (viides kappale)
tännepäin hierher, missäpäin in welcher Richtung, täältäpäin von hierher,
aus dieser Richtung).
Helsingin keskusta (l. osa) > A
4. Zum Sprachgebrauch Helsingin keskustan muodostaa niemi, joka on noin'4 km (kilo-
Richtungsaspekt bei Verben der Bewegung und des Holens metriä) leveä ja noin 5 km pitkä. Niemi on kivinen ja mäkinen.
Usean kadun varrella näkyvät niemen graniittikalliot. Keskusta
Bussi lähtee täältä. Der Bus fährt hier (wörtl. von hier) ab.
Junat saapuvat tänne. Die Züge kommen hier (wörtl. hierher) an. on siisti ja kaunis.
Ostan täältä kirjan. Ich kaufe hier (wörtl. von hier) das Buch. Keskustan eräs vanha osa on Eteläsatama. Tänne saapuvat isot-
Käyn siellä. Ich gehe hin (wörtl. dort). kin laivat, sellaiset kuin moderni lauttalaiva „Finnjet", joka
kulkee Helsingin ja Travemünden välillä, sekä mm. (muun
Verschiedene finnische Verben erfordern für adverbiale Bestimmungen einen
anderen Richtungsaspekt als die deutschen (wohin-, woher-Aspekt anstelle
muassa) laivat, jotka kulkevat Helsingin, Turun ja Tukholman
des wo-Aspekts im Deutschen). välillä.
Sataman vieressä on Kauppatori. Helsinkiläiset ja monet turistit
••
tulevat usein tänne. Aamuisin täältä saa kaikenlaista tavaraa,
Übungen tuoretta leipää ja tuoreita kukkia, tuoretta kalaa ja tuoreita
hedelmiä, banaaneja, appelsiineja ja omenia, koruja ja paljon
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in die erforderliche Kasusform: muuta. Täällä on aina paljon ihmisiä, mutta kaikki ovat rauhal-
Ostan (piirakka). Hän ostaa (leipä). Ostatko (nakki, PL)? Täällä kaikki lisia ja ystävällisiä.
(ruoka) ovat (halpa). Myös juomat ovat (halpa). Täältä ovat saatavissa Kauppatorin lähellä on Aleksanterinkatu. Se on myös iso kaup-
kaikki (lehti - Nom. PL).
pakatu. Täällä on paljon myymälöitä, tavarataloja, matkatoi-
2. Setzen Sie bei den eingeklammerten Verben die erforderliche Personal- mistoja. Kaikkialla näkee mainostekstejä. Eräs mainosteksti
endung ein: kuuluu: ei päivää ilman Elantoa.
Kuopion juna (saapua) nyt. (Saapua) Kuopion juna tänne ? Kyllä, kaikki
kaukojunat (saapua) tänne. Me (saapua) myöhään. (Lähteä) bussi täältä?
Kyllä, bussit (lähteä) täältä. (Lähteä) Te myös.? Kyllä, me (lähteä) kaikki. Das Zentrum von Helsinki (l. Teil)
3. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Genitiv: Das Zentrum von Helsinki bildet eine Halbinsel, die etwa 4 km
Missä on (Helsinki) linja-autoasema ? Se on tuolla (katu) päässä. Se on breit ist und etwa 5 km lang. Die Halbinsel ist steinig und hügelig.
(linja-autoliikenne) keskus. (Kaupunki) bussit lähtevät täältä. Odotamme An mancher Straße sind die Granitfe^sen der Halbinsel zu sehen.
(pysäkki) vieressä. Asema-aukio on (pieni matka) päässä. Kulosaari on Das Zentrum ist sauber und schön.
(6 tai 7) kilometrin päässä (tai = oder).
Ein alter Teil des Zentrums ist der Südhafen. Hierher kommen
4. Übersetzen Sie: auch große Schiffe, solche wie das moderne Fährschiff „Finnjet",
Ist dies der Bahnhof von Helsinki? Ja, hier ist er. Es ist ein stattliches das zwischen Helsinki und Travemünde verkehrt, sowie u.a.
Gebäude. Und wo ist das Restaurant ? Es ist drinnen. Drinnen sind auch die (unter anderem) Schiffe, die zwischen Helsinki, Turku und Stock-
Wartesäle, Reisebüros, die große Halle. Links ist das Cafe. Rechts neben holm verkehren.
dem Bahnhof sind die Bushaltestellen. Die Stadtbusse fahren hier ab.
Ist das Restaurant noch geöffnet? Ja, es ist auch noch spät geöffnet. Wie ist Neben dem Hafen ist der Markt. Die Helsinkier und viele Tou-
dieses Restaurant? Es ist ein gutes Restaurant. Es ist dort oben rechts. Kom- risten kommen oft hierher. Morgens bekommt man hier allerlei
men Sie? Gern. Waren: frisches Brot und frische Blumen, frischen Fisch und
5. Lektion Iflf
5. Lektion 56 57

frisches Obst, Bananen, Apfelsinen und Äpfel, Schmuckwaren Vor der Theke der Gaststätte:
und vieles andere. Hier sind immer viele Menschen, aber alle - Hier gibt es gute Butterbrote. Nimmst du ein paar Butter-
sind ruhig und freundlich. brote ? Möchtest du eine kleine oder eine große Tasse Kaffee ?
In der Nähe des Marktes ist die Aleksanterinkatu (Straße}. Sie - Ich nehme eine große. Und ein Butterbrot. Brauchst du Klein-
ist auch eine große Geschäftsstraße. Hier sind viele Geschäfte, Waren- geld ? Kommst du zurecht ?
häuser, Reisebüros. Überall sieht man Reklametexte. Ein Reklame- - Sicher doch. Aber schaust du inzwischen nach Plätzen? Neben dem
text lautet: keinen Tag ohne Elanto. Fenster ist ein freier Tisch. Nicht wahr?
- Es sieht danach aus.
Haluaisitko kahvia ? B Bringt das Tablett:
Linja-autoaseman aikataulun edessä: - Hier ist Kaffee. Ich trinke Tee. Nimmst du Zucker ? Und hier
-Voi sentään! Bussi on lähtenyt. Juuri nyt! Seuraava lähtee ist Milch, oder ist es Sahne ? Bitte.
vasta puolen tunnin kuluttua. - Regnet es noch ?
- Alkaa sataakin. - Ja. Aber es macht nichts. Dies hier ist ja ein angenehmer Ort.
-Niin, mitä nyt? Tuolla on baari. Aivan lähellä. Haluaisitko
kahvia ?
- Hyvä idea. Vokabeln
Baarin tiskin edessä: 5A
- Tässä on hyviä voileipiä. Otatko pari voileipää ? Haluaisitko aamu (-n,-a,-ja)
aamuisin
Morgen koru (-n, -a, -ja)
kuin Konj.
Schmuck
wie
morgens
pienen vai ison kupin kahvia ? appeisiin|i (-in,-ia, Apfelsine kuulu|a (-n) zu hören sein; heißt
- Minä otan ison. Ja yhden voileivän. Tarvitsetko pientä rahaa? -eja) laiv|a (-an, -aa, -oja) Schiff
banaan|i (-in, -ia, Banane lautjta (-an, -taa, Fähre
Tuletko toimeen ? -eja) -toja)
Elanto Eigenname: Kon- levejä (-an, -ää od. breit
- Kyllä kai. Mutta katsotko välillä paikkoja? Ikkunan vieressä sumgenossenschaft -ätä, -itä)
on vapaa pöytä. Eikö niin? in Helsinki mainojs (-ksen, -sta, Reklame, Werbung
erä|s (-an, -stä, -itä) ein (gewisser) -ksia)
- Siltä näyttää. etel|ä (-an, -ää) Süden, Süd- mm. (= muun mu- unter anderem
graniit|ti (-in, -tia, Granit assa)
Tuo tarjottimen: -teja) modern|i (-in, -ia, modern
hedelm|ä(-än,-ää,-iä)Frucht; PL Obst -eja)
- Tässä on kahvia. Minä juon teetä. Otatko sokeria? Ja tässä on ihmi|nen (-sen, -stä, Mensch muodosta|a (-n) bilden, formen
maitoa, vai onko se kermaa ? Ole hyvä. ^ -siä) mu|u (-un, -uta, -ita) andere(r, -s)
ilman Präp. m. Part, ohne mä |ki (-en, -keä, -kiä) Berg, Hügel
- Sataako vielä ? jo|ka (-nka, -ta, -ita, der, die, das, welche mäki|nen (-sen, -stä, hügelig
- Sataa. Mutta ei se mitään. Tämähän on mukava paikka. Nom. Pl. -tkaj Rel. (-r,-s) -siä)
pron. niem|i (-en, -eä, -iä) Halbinsel
kaikenlainen (-sen, verschiedene, aller- noin etwa
-sta, -siä) lei nä|hdä (-en) sehen
Möchtest du Kaffee? kaikkialla Adv. überall näkee man sieht
kal|a (-an, -aa, -oja) Fisch nä|kyä (-yn) zu sehen sein
Vor dem Fahrplan (der Zeittafel) der Busstation: kallio (-n, -ta, -ita) Felsen omen|a (-an, -aa, -ia) Apfel
kauni|s(-in,-sta,-ita) schön os|a (-an, -aa, -ia) Teil
- Oje! Der Bus ist abgefahren. Gerade eben! Der nächste fährt kauplpa (-an, -paa, v Handel, Handels-; pitk|ä (-an, -ää, -iä) lang
erst in einer halben Stunde. -poja) Geschäft 4
rauhalli|nen (-sen, ruhig, friedlich
keskust|a (-an, -aa, Zentrum -sta, -sia)
- Es fängt auch an zu regnen. -oja) saa|da (-n) erhalten, bekom-
kilometr|i (-in, -iä, Kilometer men; dürfen
- Ja, was nun? Dort ist eine Gaststätte. Ganz in der Nähe. -eja) satam|a(-an,-aa,-ia) Hafen
Möchtest du Kaffee ? kiv|i (-en, -eä, -iä) Stein sellai|nen (-sen, -sta, solche(r,-s)
kivijnen (-sen, -stä, steinig -sia)
- Eine gute Idee. -siä) siist|i (-in, -iä, -eja) sauber, rein
5. Lektion 58 59 5. Lektion

tavaratalo Warenhaus , vanh[a(-an,-aa,-oja) alt


tuore (-en,-tta,-itä) frisch varrella Postp. Gen. an starke St. schwache St. Wortbeispiele
turistji (-in, -ia, -eja) Tourist viidejs (-nnen, -ttä) fünfte(r,-s)
use|a (-an, -aa, -ita) manche(r,-s), viele välillä Postp. Gen. zwischen; Adv. -hk- -h-, -hk- nahka, nahan od. nahkan Leder
usein oft zwischen -hke- -hje- rohkenen, rohjeta wagen
-1k- -1- jalka, jalan Fuß
5B -lk(e-) -Ije- kulkea, kuljen gehen
a|ika (-jän, -ikää, Zeit pöyjtä (-dän, -tää, Tisch ^1 -nk- -ng- kaupunki, kaupungin Stadt
-ikoja) -tiä) -rk- -r- korko, koron Zins
aikataulu Zeittafel rah|a (-an, -aa, -oja) Geld •

alfkaa (-an) beginnen, anfangen sataa regnen ; es regnet |H -rk(e> -rje- särkeä, särjen zerbrechen
haluaisitko? (Kondi- möchtest du? seuraavja (-an, -aa, nächste(r,-s), fol- jB -uku- -uvu- luku, luvun Zahl
tionalform s. L. 14) -ia) gende(r,-s) .•• kyky, kyvyn Fähigkeit
ide|a (-an, aa, -öitä) Idee siltä (Abi. v. se) danach, so j^H -yky- -yvy-
ikkun|a (-an, -aa, Fenster soker|i (-in, -ia, -eja) Zucker ^H -mm- kampa, kamman Kamm
-öitä) taulu (-n, -a, -ja) Tafel • -mp-
juo|da (-n) trinken tarjot|in (-timen, Tablett • lähteä, lähden abfahren
juuri soeben, gerade -intä, -timia) -ht- -hd-
kahvji (-m, -ia, -eja) Kaffee tarvit|a (-sen) brauchen i^l -1t- -11- ilta, illan Abend
kerma (-n, -aa) .Sahne tee (-n, -ta) Tee •• -nt- -nn- ranta, rannan Strand
kuluttua Postp. Gen. nach, in (zeitl.) tisk|i(-in,-iä, -eja) Theke, Verkaufs- jB
kuplpi (-in, -pia, Tasse tisch ^H -rt- -rr- virta, virran Ström
-peja) toijmi (-men, -nta, Auftrag, Aufgabe, ^1
lähtenyt (Partizip abgefahren -mi a) Arbeit; Amt, ^H Vom Stufenwechsel werden nicht betroffen die Konsonantenverbindungen:
Perf. Aktiv s. L. 12) :
Tätigkeit |B
mai|to (-don, -toa) Milch tulla toimeen zurechtkommen llj sp, st, sk, pt, tk (also z. B. tutus-tua: tutustun - tutustuu). Am Stufen-
(ei) mitään nichts tun ti(-nin,-tia,-teja) Stunde W wechsel nicht beteiligt sind auch einige Fremdwörter, so z. B. auto - auton.
ei se mitään es macht nichts tuo da (-n) (heran-, herbei-) II
näyt (tää (-an) zeigen; 3. Pers. Sg. bringen B
es sieht aus vai oder (in Fragesätzen)
ole hyvä bitte (du-Form) vasta erst (Adv.) 2. Der Partitiv
parji (-in, -ia, -eja) Paar; ein paar voi sentään! oje !
puolji (-en, -ta, -ia) halb; Hälfte voi (-n, -ta) Butter
Haluaisitko kahvia ? Möchtest du Kaffee ?
Minä juon teetä. Ich trinke Tee.
Täällä on paljon tavarataloja Hier sind viele Warenhäuser und
ja myymälöitä. Geschäfte.

Der Partitiv (Teilungsfall) bezeichnet den Teil einer unbestimmten Ganzheit,


Grammatik , ^ einer Menge, Anzahl usw.
Er ist vor allem Objektkasus, wird jedoch darüber hinaus auch als Subjekt-
1. Stufenwechsel (vollständige Tabelle) kasus und in anderen Funktionen verwendet (s. Gebrauch des Partitivs).
Der Stufenwechsel (Konsonantenwechsel in offener bzw. geschlossener
Silbe, vgl. Lektion 2 u. 4) kommt insgesamt in folgenden Varianten vor: a) Bildung des Partitivs

Stamm/ Stamm/ Stamm/ Stamm/ Stamm/ Stamm/


starke St. schwache St. Wortbeispiele
End. End. End. End. End. End.
-k- -/- (Schwund) ruoka, ruoan Speise kioskia niemeä ammattia maata
katua kalaa
-P- -V- leipä, leivän Brot poikaa banaania lahtea pysäkkiä huonetta
-t- -d- katu, kadun Straße Sg- laukkua
taloa päivää hotellia järveä lääkäriä vapaata
-kk- -k- kukka, kukan Blume katuja kaloja kioskeja niemiä ammatteja maita
-PP- -P- lamppu, lampun Lampe Pl. laukkuja poikia banaaneja lahtia pysäkkejä huoneita
-tt- -t- kartta, kartan Karte taloja päiviä hotelleja järviä lääkäreitä vapaita
5. Lektion 60 61 5. Lektion

Endungen des Partitivs Singular: -a, -ä oder -ta, -tä Beachten Sie besonders:
-a, -ä erhalten Wortstämme, die im Nominativ Sg.: Besteht das Subjekt aus einem Zahlwort und dazugehörendem Substantiv,
• auf einen kurzen Vokal auslauten: katu, katua; päivä, päivää. steht das Prädikat im Singular: kaksi päivää on ohi zwei Tage sind jetzt
(Ausnahmen bilden jedoch Wortstämme auf-i, die z.T. auch -ta, -tä-Endung vorbei; täällä asuu kaksi perhettä hier wohnen zwei Familien.
erhalten.) 3. Vokalstamm, Konsonantstamm
Wortstämme auf -i bilden den Partitiv auf -a, -ä, wenn: Wird die Partitivendung -ta, -tä abgestrichen, erhält man den Konsonant-
• sie Fremdwörter sind: kahvi, kahvia; stamm: pieni - Partitiv Sg.: pien/tä - Konsonantstamm: pien-
• sie drei- oder mehrsilbig sind: nosturi, nosturia Kran; ihminen - Partitiv Sg.: ihmis/tä - Konsonantstamm: ihmis-
• dem -i ein ht, m oder v vorangeht: nimi, nimeä Name, lahti, lahtea Der Konsonantstamm ist neben dem Vokalstamm (s. Lektion 1) die zweite
Bucht; järvi, järveä See Wortstammform.
sowie einige weitere. Es gibt Nomina, die nur einen Stamm, den Vokalstamm haben. Neben diesen
„einstämmigen" gibt es die „zweistämmigen" Nomina, die sowohl einen
Die Endung -a, -ä wird an den Vokalstamm in starker Stufe angehängt: Vokal- als auch einen Konsonantstamm haben.
katu - Vokalstamm (in schwacher Stufe): kadu - Part, katua. Kasusendungen werden entweder an den Vokalstamm oder an den Konso-
-ta, -tä erhalten alle übrigen Wortstämme. nantstamm angefügt.
(Wortstämme, die im Nom. Sg. auf -e auslauten, verdoppeln im Partitiv das Größere Wörterbücher führen Tabellen an, aus denen die jeweiligen Genitiv-
-t-: kappale - kappaletta, huone - huonetta.) bzw. Partitivformen ersichtlich sind (s. S. 209-212).
Der Partitiv Sg. ist die 2. Schlüsselform der finnischen Nomina. Sie wird im 4. Grundzahlen (Nominativ-, Genitiv-, Partitivformen)
Wörterverzeichnis in Klammern als zweite Angabe angeführt.
Grundzahlen 1-10 11-20
Endungen des Partitivs Plural 1 y/ksi (-hden, -htä, -ksiä) 11 y/ksitoista (-hdentoista,
2 ka/ksi (-hden, -hta, -ksia) -htätoista,
Im Partitiv Plural steht vor dem -a, -ä bzw. -ta, -tä das Pluralzeichen -i-.
3 kolm/e (-en, -ea, -ia) -ksiätoista)
Nach einem kurzen Vokal wird das -i- zu -j-: iso - isoja, katu - katuja.
4 nelj/ä (-an, -ää, -iä) 12 ka/ksitoista (-hdentoista,
Die Auslautvokale -a, -ä, -i erfahren im Partitiv Plural in den Wortstämmen 5 vii/si (-den, -ttä, -siä) -htätoista,
Veränderungen, die in der Lektion 9 erläutert werden. Der Partitiv Plural 6 kuu/si (-den, -tta, -sia) -ksiätoista)
weist vielfach Parallelformen auf. Er ist die 3. Schlüsselform und wird im 7 seitsem/än (-an, -ää, -iä) usw.
Wörterverzeichnis ebenfalls angegeben. (Weiteres in der L9G2 u. L14G1.) 8 kahdeks/an (-an, -aa, -ia)
9 yhdeks/än (-an, -ää, -iä) 20 kaksikymmentä (kahdenkymmenen,
b) Gebrauch des Partitivs 10 kymmen/en (-en, -tä, -iä) kahtakymmentä, kaksiakymmeniä)
Der Partitiv steht: 21 kaksikymmentäyksi (kahdenkymmenenyhden, kahtakymmentäyhtä)
• nach unbestimmten Zahlwörtern: vähän leipää etwas Brot, paljon kukkia 22 kaksikymmentäkaksi usw.
viele Blumen; 30 kolmekymmentä (kolmenkymmenen, kolmeakymmentä)
• nach Zahlwörtern (Kardinalien im Nom.): kolme kilometriä drei Kilome- 40 neljäkymmentä usw.
ter, kaksi päivää zwei Tage. Das nachstehende Substantiv steht im Partitiv 99 yhdeksänkymmentäyhdeksän (yfydeksänkymmenenyhdeksän,
Singular! yhdeksääkymmentäyhdeksää)
• nach Präpositionen und (vor) einigen Postpositionen: ilman laukkua 100 sata (sadan, sataa)
ohne Tasche, tietä pitkin den Weg entlang; 101 satayksi (sadanyhden, sataayhtä)
• nach dem Verneinungswort ei nicht, kein: ei katua, ei tietä keine Straße, 253 kaksisataaviisikymmentäkolme (kahdensadanviidenkymmenen-
kein Weg. kolmen, kahtasataaviittäkymmentäkolmea)
1000 tuhat (tuhannen, tuhatta, tuhansia) '
(Weitere Erläuterungen zum Gebrauch des Partitivs in Verbindung mit der 4013 neljätuhatta kolmetoista usw.
Verneinung in der Lektion 7.) 1000000 miljoona (-n,-a) .
5. Lektion 62 63 6. Lektion

5. Zum Sprachgebrauch 6. Lektion


Subjekt im Partitiv: (kuudes kappale)
Täällä on aina ihmisiä. Hier sind immer Menschen.
Siinä on hyviä voileipiä. Da sind (gibt es) gute Butterbrote. Helsingin keskusta (2. osa) A
• Mit dem Partitiv kann die Unbestimmtheit des Subjekts ausgedrückt - Tässä on pari kuvaa Helsingistä. Tunnetko ne ?
werden (das deutsche Subjekt hat in solchen Aussagen keinen Artikel).
Das Prädikat steht dabei im Singular.
- Saanko nähdä ? Kyllä, tämän minä tunnen. Tässä on asemata-
lon sisäänkäytävä. Se on asematalon hallissa.
Prädikatsnomen im Nominativ oder im Partitiv:
- Oikein. Se on asematalon sisään-ja uloskäytävä. Tuolla takana
Nämä ruoat ovat kalliit. Diese Speisen sind teuer. näkyvät asematunnelin portaat. Tunneli vie asematalosta
Ruoat ovat kalliita. Die Speisen sind teuer. keskustaan. Se on iso ja pitkä tunneli. Tunnelissa on kauppoja
Das Prädikatsnomen steht im Nominativ, wenn sich dessen Aussage auf ja kioskeja.
ein konkretes, einzelnes, bestimmtes Subjekt bezieht. Es steht im Partitiv, - Tässä toisessa kuvassa on Kansallisteatteri. Talon edessä on
wenn damit eine allgemeingültige, umfassende, über den Einzelfall hinaus- Aleksis Kiven patsas. Teatterin ohjelmassa on joskus Aleksis
gehende Aussage beabsichtigt wird. Kiven draamoja.
- Tässä kuvassa on hyvin tunnettu paikka: Helsingin eteläsatama.
Übungen - Tuossa on kaksi laivaa. Yksi laiva lähtee juuri satamasta ja
toinen saapuu satamaan. Eikö niin?
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Partitiv:
Haluaisitko (kahvi)? Kiitos, juon pienen kupin (kahvi). Mutta minä juon
- Siltä näyttää. Tuolla taustassa näkyy tuomiokirkko. Tuomio-
(tee). Haluaisitko (maito) tai (kerma)? Tässä on (sokeri). Saanko vähän (leipä)
kirkko eli „Suurkirkko", niinkuin monet myös sanovat.
ja (voi)? Tässä on myös (banaani) ja (appelsiini). - Tässä kuvassa on kaunis patsas. Tiedät kai mikä?
2. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den entsprechenden Fall
- Kyllä. Se on Sibelius-monumentti ja se on Sibelius-puistossa.
(Nominativ oder Partitiv): - Tässä on ilmakuva Helsingistä. Keskellä on pitkä katu, se on
Helsingin satama on hyvin (kaunis). Sataman lähellä on (kauppatori). Täältä Mannerheimintie. Se vie pohjoiseen. Tuolla kaukana näkyvät
saa paljon (hyvä ja tuore tavara). Tuolla on (kaunis kukka, PL) ja (hyvä metsät.
hedelmä, PL). Siinä on (hyvä omena, PL). Nämä kukat ovat (halpa). Ihmiset
ovat (ystävällinen). Das Zentrum von Helsinki (2. Teil)
3. Lesen Sie die Zahlen:
- Hier sind ein paar Bilder von Helsinki. Kennst du sie ?
13, 24, 45, 88, 97, 106, 303, 1981, 1982.
- Darf ich sehen? Ja, dieses- kenne ich. Hier ist der Eingang des
4. Übersetzen Sie: Bahnhofsgebäudes. Er ist in der Halle des Bahnhofsgebäudes.
Verzeihung, sind hier freie Plätze (Part.)'! Nein, hierher kommen noch zwei - Richtig. Es ist der Ein- und Ausgang des Bahnhofsgebäudes.
Jungen. Aber dort sind drei freie Plätze. Ach so, danke. Kommst du hierher, Dort hinten ist die Treppe des Bahnhofstunnels zu sehen. Der
Anna? Ich sehe nach, was es hier gibt. Kommst du auch? Ja, hier gibt es viel Tunnel führt aus dem Bahnhofsgebäude ins Zentrum. Es ist ein
Gutes. Möchtest du Butterbrote? Ich nehme ein Würstchen und eine Pastete.
Gut, ich nehme zwei Butterbrote. Möchtest du Kaffee oder Tee? Kaffee.
großer und langer Tunnel. Im Tunnel sind Geschäfte und
Und auch Sahne oder Milch. Keinen Zucker. Aber ich nehme auch Zucker. Kioske.
Und noch Tee. Was kostet dies alles? Das kostet 12 Mark. Brauchst du - Hier auf dem zweiten Bild ist das Nationaltheater. Vor dem
Kleingeld? Nun, ich komme zurecht. Bringst du ein Tablett? Danke, das Haus steht das Denkmal von Aleksis Kivi. Im Programm des
ist alles. Theaters sind manchmal Dramen von Aleksis Kivi.
6. Lektion 64 65 6. Lektion

- Auf diesem Bild ist ein recht bekannter Platz: der Südhafen von Reisender:
Helsinki. - Eine Fahrkarte nach Lauttasaari, bitte. (Er zahlt). Die wievielte
- Dort sind zwei Schiffe. Das eine Schiff fährt gerade aus dem Haltestelle ist es?
Hafen und c[as andere kommt im Hafen an. Stimmt es ? - Wo wollen (gehen) Sie in Lauttasaari hin?
- In den Sportpark.
- Es sieht so aus. Dort im Hintergrund ist die Domkirche
- Der Sportpark von Lauttasaari ist die sechste Station.
zu sehen. Die Domkirche oder die „Großkirche", wie manche
- Danke. Ach, sagen Sie (es), wann ich aussteigen muß?
auch sagen. - Ja, ich sage es.
- Auf diesem Bild ist ein schönes Denkmal. Du weißt wohl wel- Der Bus kommt nach Lauttasaari.
ches ? Fahrer:
- Ja. Es ist das Sibelius-Monument, und es ist im Sibelius-Park. - Nächste Station ist der Sportpark von Lauttasaari.
- Hier ist ein Luftbild von Helsinki. In der Mitte ist eine lange - Vielen Dank.
Straße, es ist der Mannerheimweg. Sie führt nach Norden. Dort Der Bus hält. Der Reisende steigt aus dem Bus.
weitab sind die Wälder zu sehen. ,
Vokabeln
Bussissa B 6A
Matkustaja: draam|a (-an, -aa, Drama patsa|s (-an, -sta, -ita) Denkmal
-oja) pohjoi|nen (-sen, nördlich, Norden
- Saanko kysyä ? Meneekö tämä bussi Lauttasaareen ? edessä Adv., Post p. vorn, vor -sta, -sia)
eli oder porta|at PL (-ita) Treppe
Kuljettaja: hyvin Adv. recht, sehr; gut puisto (-n, -a, -ja) Park
- Menee kyllä. ilm|a(-an,-aa, -oja) Luft; Wetter sisään herein ,
joskus manchmal sisäänkäytävä Eingang
Matkustaja: kansallinen (-sen, national suur|i (-en, -ta, -ia) groß, bedeutend
-sta, -siä) takana Adv., Postp. hinten, hinter
- Yksi lippu Lauttasaareen, olkaa hyvä. (Hän maksaa.) Monesko kansallis- National- taust |a (-an, -aa, Hintergrund
pysäkki se on? keskellä mitten in, -oja)
Adv., Postp. in der Mitte von teatter|i(-in,-ia,-eja) Theater
- Minne te Lauttasaaressa menette ? kirkjko (-on, -koa, Kirche tie|tää (-dän) wissen
-koja) tunnel |i (-in, -ia, -eja) Tunnel
- Urheilupuistoon. kuudejs (-nnen, -tta) sechste tunnetjtu (-un, -tua, bekannt
- Lauttasaaren urheilupuisto on kuudes pysäkki. kuv|a(-an, -aa, -ia) Bild -tuja)
käytäv|ä (-an, -ää, Gang, Flur tun|tea (-nen) kennen; fühlen,
- Kiitos. Ai, sanotteko, milloin minun täytyy nousta bussista? -ia) empfinden
- Sanon kyllä. mets|ä(-än,-ää,-iä)
monument|ti (-in,
Wald, Forst tuomio (-n, -ta, -ita) (Gerichts-)Urteil
Monument tuomiokirkko Dom
Bussi tulee Lauttasaareen. -tia, -teja) tuossa dort, genau dort
Kuljettaja niinkuin (so) wie ulos hinaus, heraus
ohjelm|a (-an, -aa, Programm uloskäytävä Ausgang
- Seuraava pysäkki on Lauttasaaren urheilupuisto. -ia) vie|dä (-n) (fort-, weg)führen,
- paljon kiitoksia. fortbringen
6B
Bussi pysähtyy. Matkustaja poistuu bussista. kuljettajia (-an, -aa, Fahrer, Chauffeur wohin
minne
-ia) mones(ko), kuinka der (die, das)
kysy|ä (-n) fragen mones wievielte
Im Bus lip|pu (-un, -pua, (Eintritts-)Karte, nous|ta (-en) aufstehen; mit
i • - -puja) Fahrkarte; Fahne Elät., Illat.
Reisender: matkusta] a (-n) reisen, fahren (aus-, ein)steigen
matkustajia (-an, Reisende(r), Fahr- poistu |a (-n) fortgehen, sich ent
- Darf ich fragen ? Fährt dieser Bus nach Lauttasaari? -aa, -ia) gast fernen
mihin wohin täytyy (unpers.): muß:
Fahrer: milloin wann minun täytyy ich muß
- Ja, er fährt (hin). urheilu (-n, -a) Sport
6. Lektion 66 67 6. Lektion

Grammatik Sie können Wortstämmen fast aller Wortarten angefügt und in -vielfältiger,
auch übertragener Bedeutung verwendet werden.
1. Lokalkasus (I) Beispiele für Verwendungsmöglichkeiten:
Den deutschen Präpositionen der Ortsangabe entsprechen im Finnischen Inessiv:
drei Lokalsuffixe. Sie geben die drei Richtungsaspekte einer Bewegung an.
Kuvassa näkyy satama. Auf dem Bild ist der Hafen zu sehen.
missä ? wo ? mistä ? wo ... heraus ? mihin (minne) ? wohin ? Pöydässä on ruokaa. Auf dem Tisch ist Essen.
Inessiv Elativ Illativ Hän on oikeassa. Er hat recht. ( = ist im Recht)
Olen talossa. Lähden talosta. Menen taloon. Der Inessiv drückt eine unmittelbare oder feste Verbindung aus, er ent-
Ich bin im Haus. Ich gehe aus dem Haus. Ich gehe ins Haus. spricht dabei auch den deutschen Präpositionen an, auf. Als Zeitangabe be-
Syömme baarissa. Tulemme baarista. Lähdemme baariin. zeichnet der Inessiv einen begrenzten Zeitraum.
Wir essen in der Wir kommen aus der Wir gehen in die Elativ:
Gaststätte. Gaststätte. Gaststätte.
Hän on bussissa. Hän nousee bussista. Hän nousee bussiin. Puhumme Lapin matkasta. Wir sprechen von der Lappland-Reise.
Er ist im Bus. Er steigt aus dem Bus. Er steigt in den Bus. Hän maksaa kirjasta 20 markkaa. Er bezahlt für das Buch 20 Mark.
Asun hotellissa. Poistun hotellista. Menen hotelliin. Der Elativ bezeichnet u.a. den Gegenstand eines Gesprächs oder den Ge-
Ich wohne im Hotel. Ich gehe aus dem Hotel. Ich gehe ins Hotel. genstand, für den man etwas bezahlt oder bekommt.
Illativ:
Somit entsprechen:
die Präpositionen im, in den Suffixen -ssa, -ssä Lähdemme eteläänpäin. Wir gehen südwärts.
die Präposition aus den Suffixen -sta, -stä Menen työhön. Ich gehe zur Arbeit.
die Präpositionen ins, in den/die den Suffixen Vokalverlängerung + n Sataa aamusta iltaan. Es regnet vom Morgen bis zum Abend.
(bzw. -h-n od. -seen; s. unten) Der Illativ wird als Richtungskasus auch in erweiterter Lokalbedeutung ge-
Alle Suffixe werden dem Vokalstamm angefügt, die Suffixe des Inessivs braucht. Als Zeitangabe kennzeichnet er eine Zeitbegrenzung.
(-ssa, -ssä) sowie des Elativs (-sta, -stä) dem schwachen Vokalstamm, die des
3. Gebrauch der Attribute
Illativs dem starken Vokalstamm.
Der Illativ hat drei Suffixe: Asumme tuossa uudessa hotellissa. Wir wohnen in jenem neuen Hotel.
Olen pitkästä aikaa Helsingissä. Ich bin nach langer Zeit in Helsinki.
Vokalstämme Auslautvokal Suffixe Illativform
Attribute - Adjektive wie Pronomen - erhalten die gleichen Kasussuffixe
talo- kurzer Vokal Vokalverlängerung taloon wie die Substantive. In einzelnen Wendungen sind jedoch Abweichungen
kylä- + n kylään (Inkongruenz) zu beachten.
langer Vokal 4. Pluralformen der Demonstrativpronomen
maa- (einsilbig) h + vorangehender maahan
tie- > Diphthong Vokal + n tiehen tämä kirja - nämä kirjat dieses Buch - diese Bücher
huoneeseen tuo laukku - nuo laukut die/jene Tasche - die Taschen
huonee- langer Vokal -seen
perheeseen se talo - ne talot das Haus - die Häuser
perhee- (mehrsilbig)
Die Demonstrativpronomen tämä, tuo, se lauten im Plural auf n- an.
2. Gebrauch der Lokalkasus
5. Wortstellung in Nebensätzen; -ko, -kö in der Bedeutung ob
Die Lokalsuffixe -ssa/-ssä, -sta/-stä, -seen usw. bezeichnen als Grundbedeu-
tung Verhältnisse zum Inneren eines Raumes. Inessiv, Elativ und Illativ Muistan, että bussi lähtee täältä. Ich erinnere mich, daß der Bus hier
werden auch „innere" Lokalkasus genannt („äußere" Lokalkasus in der abfährt.
Lektion 7). Tiedätkö, ovatko he kotona? Weißt du, ob sie zu Hause sind?
6. Lektion 68 69 7. Lektion

In Nebensätzen wird in der Regel die Wortstellung des Normalsatzes bei-


behalten :
7. Lektion
(seitsemäs kappale)
1. Subjekt, 2. Prädikat, 3. Objekt, adv. Bestimmungen u.a.
Die Fragesilbe -ko, -kö entspricht in Nebensätzen der deutschen Konjunk-
tion ob.
Helsingin keskusta (3. osa) A

Übungen Helsingin vanhat torit ja kadut ovat pääasiassa kaupungin etelä-


osassa. Mutta monet nähtävyydet sijaitsevat myös Töölön kau-
punginosassa.
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Inessiv: >
Matti asuu (Helsinki). Eila asuu (Lappeenranta). Lauri asuu (Jyväskylä). Töölö on keskustan pohjoinen kaupunginosa. Se alkaa rauta-
He asuvat (kaupunki). Me asumme Matin (uusi asunto). Olemme kaksi tientorilta ja jatkuu 3-4 km länteen ja pohjoiseen. Aseman
päivää (Turku). Tulemme kotiin (kaksi päivää). Tässä (kuva) näkyy Turun pohjoispuolella on Töölönlahti. Lahden rannalla seisoo Finlandia-
satama. talo. Se on hyvin kaunis ja hyvin tunnettu rakennus. Talossa ovat
2. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Elativ; bilden Sie Ant-
usein kongressit, mutta myös konsertit ja muut juhlat.
worten: Talosta pääsee puiston kautta isolle kadulle: Mannerheimin-
Tuletko (kirjakauppa)? Tuleeko hän (tavaratalo). Tuleeko hän (teatteri) ? tielle. Mannerheimintie on kauttakulkukatu pohjoiseen. Se alkaa
Puhutteko te (uusi kirja)? Paljonko te maksatte (kirja)? Paljonko hän maksaa etelässä Erottaja-torilta.
(ruoka ja asunto)? Mitä te tiedätte (Helsinki)? Kadulla kulkee raitiovaunu. Kadun varrella ovat eduskuntatalo,
3. Beantworten Sie die nachfolgenden Fragen und verwenden Sie den Illativ: kansallismuseo, messuhalli. Messuhallin lähellä on Olympiasta-
Mihin tämä bussi menee? (Kulosaari) Mihin laiva saapuu? (Eteläsatama)
dion, urheilun iso keskus.
Mihin juna menee? (Turku) Mihin te menette? (Lyypekki) Mihin tuo tie Hyvin tunnettu tori Helsingissä on Hakaniementori. Täältä
vie? (pohjoinen) Mihin tämä katu vie? (kaupungin keskusta) alkaa Hämeentie. Se ja leveä Itäväylä vievät kaupungista itään.
4. Bilden Sie Satzreihen nach dem Muster: Hakaniementorin varrella on myös paljon toimistotaloja, mm.
Matti Koskela asuu Helsingissä. Hän matkustaa usein Helsingistä Tur- monen työväenjärjestön toimitaloja. Aamupäivällä täällä on kaup-
kuun. patori ja täältä saa silloin myös hyvät suomalaiset puolukka-
Aili Hämäläinen ... Lahti ... Kouvola; Eino Kaukonen Oulu ... piirakat.
Kemi; Kari Mattila ... Turku .. Helsinki; Anja Mäkelä Jyväskylä
... Kuopio.
5. Übersetzen Sie:
Was kennst/du von Helsinki (Elativ}*! Ich kenne vieles (paljon) von Helsinki.
Ich gehe oft (zu Fuß) in der Stadt. Ich bin oft im Hafen. Im Hafen gibt es Das Zentrum von Helsinki (3. Teil)
(ist) immer viel, was man sehen kann (nähtävää). Vom Hafen gehe ich oft
ins Bahnhofsgebäude. Im Bahnhofsgebäude ist ein großes Cafe. Im Cafe Die alten Plätze und Straßen von Helsinki sind in der Haupt-
trinke ich Tee. Oft gehe ich auch in einen Park. In der Nähe der Töölö-
Bucht ist das Finlandia-Haus. Im Finlandia-Haus sind oft auch Konzerte
sache im Südteil der Stadt. Aber viele Sehenswürdigkeiten befin-
(konsertti, s. L. 7 A). Manchmal kaufe ich eine Eintrittskarte für (Illativ) ein
den sich auch im Stadtteil von Töölö.
Konzert. Ich kenne auch den Sibelius-Park. Im Park ist ein schönes Sibe- Töölö ist der nördliche Stadtteil des Zentrums. Er beginnt am
lius-Monument. Manchmal gehe ich ins Nationaltheater. Eisenbahnplatz und setzt sich 3-4 km nach Westen und Norden
7. Lektion 70 71 7. Lektion

fort. Nördlich des Bahnhofs liegt die Töölö-Bucht. Am Ufer der Anna: Kyllä, suunnilleen.
Bucht steht das Finlandia-Haus. Es ist ein sehr schönes und sehr Eila: Niin, siis täällä Kulosaaressa. Bensiiniasemalta kolmas
bekanntes Gebäude. Im Haus sind oft Kongresse, aber auch pysäkki. Voitko tulla huomenna ?
Konzerte und andere Festlichkeiten. Anna: Jaa, mitenhän sopii ?
Vom Haus gelangt man durch den Park auf eine große Straße: Eila: Olen tänään ja huomenna iltapäivällä kotona. Huomenna
den Mannerheimweg. Der Mannerheimweg ist eine Durchfahrts- minulla on aikaa. Voimme lähteä yhdessä Mustikkamaalle.
straße nach Norden. Sie beginnt im Süden am Erottaja-Platz. Anna: Niin . . . mihin?
Eila: Mustikkamaalle. Se on pieni saari ja täällä lähellä. Hyvin
Auf der Straße verkehrt eine Straßenbahn. An der Straße befin- kaunis paikka. Sinne voi kävellä.
den sich das Parlamentsgebäude, das Nationalmuseum, die Mes- Anna: Hyvä, tulen iltapäivällä.
sehalle. In der Nähe der Messehalle ist das Olympia-Stadion, ein
großes Zentrum des Sports.
Ein recht bekannter Platz in Helsinki ist der Hakaniemi-Platz.
Hier beginnt der Hämeweg. Er und die breite (Straße) Itäväyl^ Anna Fischer ruft Eila an
führen aus der Stadt nach Osten.
Im Telefonkiosk. Anna Fischer wählt die Nummer: 6-7-8-9-1-0.
Am Hakaniemi-Platz befinden sich auch viele Verwaltungshäuser, Sie wartet.
u.a. Verwaltungshäuser vieler Arbeiterorganisationen. Am Vor- Eila: Bei Mattila.
mittag ist hier Handelsmarkt, und dann bekommt man hier auch
Anna: Guten Abend. Ist Eila Mattila zu sprechen (anzutreffen) ?
die guten finnischen Preiselbeerpasteten. Eila: Am Telefon. Guten Abend.
Anna: Ich bin Anna Fischer aus Hamburg. Viele Grüße von Eva.
Eila: Ach, von Eva! Danke. Wie geht es ihr?
Anna: Sehr gut. Sie kommt jetzt nach Finnland. Sie fährt mit dem
Schiff und kommt offenbar in der nächsten Woche nach Helsinki.
Anna Fischer soittaa Eilalle B Eila: Ach so. Das ist eine schöne Nachricht. Dann kommt sie
auch hierher. Ich bin sehr froh. Und du bist Anna Fischer? Wo-
Puhelinkioskissa. Anna Fischer valitsee numerot: 6-7-8-9-1-0. her rufst du an ?
Hän odottaa. \ Anna: Ich rufe aus Töölö vom Kiosk an.
Eila: Mattilalla. Eila: Ja, ich erinnere mich jetzt, wer du bist. Hör mal, können
Anna: Hyvää iltaa. Onko Eila Mattila tavattavissa? wir uns vielleicht treffen ? Weißt du, wo ich wohne ?
Eila: Puhelimessa. Hyvää iltaa. Anna: Ja, ungefähr.
Anna: Olen Anna Fischer Hampurista. Paljon terveisiä Eevalta. Eila: So, also hier in Kulosaari. Von der Tankstelle die dritte
Eila: Ai, Eevalta ! Kiitos. Kuinka hän voi? Station. Kannst du morgen kommen ?
Anna: Oikein hyvin. Hän tulee nyt Suomeen. Hän matkustaa lai- Anna: Nun ja, wie paßt es?
valla ja saapuu nähtävästi ensi viikolla Helsinkiin. Eila: Ich bin heute und morgen Nachmittag zu Hause. Morgen
Eila: Vai niin. Tämä on hauska uutinen. Sitten hän tulee tänne- habe ich Zeit. Wir können zusammen (zur Insel) Mustikkamaa
kin. Olen kovin iloinen. Ja sinä olet Anna Fischer? Mistä sinä gehen.
soitat? Anna: So . . . wohin ?
Anna: Soitan Töölöstä, kioskista. Eila: Mustikkamaa. Es ist eine kleine Insel und hier in der Nähe.
Eila: Niin, muistan nyt, kuka sinä olet. Kuule, voimmeko ehkä Ein sehr schöner Ort. Man kann zu Fuß hingehen.
tavata ? Tiedätkö, missä minä asun ? Anna: Gut, ich komme am Nachmittag.
1

7. Lektion 72 73 7. Lektion
i
Vokabeln t
i missä? wo? mistä? woher? mihin? wohin ?
7A
i
millä? auf welchem? miltä? von welchem ? mille? auf welches ?
asi|a (-an, -aa, -oita) Sache, Angelegen- messuhalli Messehalle Adessi v Ablativ Allativ
heit museo (-n, -ta, -ita) Museum
eduskun|ta (-nan, Parlament nähtävyy|s (-den, Sehenswürdig- Olen torilla. Lähden torilta. Menen torille.
-taa) -ttä, -ksiä) keit
erotjtaa (-an) unterscheiden; pohjoispuolella nördlich von Ich bin auf dem Markt. Ich gehe vom Markt. Ich gehe auf den Markt.
trennen puol|i (-en, -ta) Seite
erottaja Trenn-; Grenze puoluk|ka(-an,-kaa, Preiselbeere s
Olemme asemalla. Tulemme asemalta. Saavumme asemalle.
Häme (-en, -ttä) Provinz in Mittel- -oita) Wir sind auf dem Wir kommen vom Wir kommen zum
finnland: Tavast- pääasia Hauptsache Bahnhof. Bahnhof. Bahnhof.
land pääs|tä (-en) gelangen (aus, nach,
i|tä (-dän, -tää) Osten, Ost- zu) 1 Menen bussilla. Tulen bussilta. Lähden bussille.
jatku|a (-n) sich fortsetzen raitio (-n, -ta, -ita) Gleis
juhlja (-an,-aa, -ia) Fest raitiovaunu Straßenbahn ' Ich fahre mit dem Bus. Ich komme vom Bus. Ich gehe zum Bus.
järjestö (-n, -ä, -ja) Organisation seiso |a (-n) stehen . '• Se on hänellä. Saan sen häneltä. Kirjoitan hänelle.
kautta Postp., Gen. durch sijai|ta (-tsen) sich befinden '
kauttakulku Durchfahrt silloin dann i Es ist bei ihm. Ich bekomme es von Ich schreibe ihm.
kesku|s(-ksen,-sta, Zentrum stadion (-in, -ia, -eja) Stadion ' (= Er hat es.) ihm.
-ksia) toimitalo Geschäftshaus, Ver- i i
kongress|i(-in, -ia, Kongreß waltungsgebäude
-eja) t |yö (-yön, -yötä, -öitä) Arbeit i Somit entsprechen:
konsert |ti (-in, -tia, Konzert työvä|ki(-en, -keä) Arbeiterschaft die Präpositionen auf, an, bei den Suffixen -Ha, -llä
-teja) varrella Postp., Gen. an, am Rand von
län|si (-nen, -ttä) Westen, West- vaunu (-n, -a, -ja) Wagen j die Präposition von den Suffixen -Ita, -Itä
messut Pl. Messe (Hdl.) väyl|ä (-an, -ää, -iä) Verkehrsweg, Route ! die Präpositionen zu, an . . . heran dem Suffix -He.
7B ;
Alle drei Suffixe werden dem (schwachen) Vokalstamm angefügt.
bensiin|i (-in, -iä) Benzin sitten dann, darauf '
bensiiniasema Tankstelle soitjtaa (-an) musizieren, spielen 2. Gebrauch der äußeren Lokalkasus
ensi unflekt. nächste(r,-s) (Mus.); telefonie-
Hampuri (-n, -a) Hamburg ren, anrufen Grundbedeutung der äußeren Lokalkasus ist die Ortsangabe. Im Unter-
huomenna morgen soitjto (-on, -toa, Anruf; Klang; schied zu den inneren Lokalkasus (s. Lektion 6) drücken sie eine vermit-
iloijnen (-sen, -sta, froh, fröhlich -toja) Spielen (Mus.)
-sia) so|pia(-vin) passen, recht sein telte oder nur lose Verbindung zum Gegenstand aus. Darüber hinaus
iljta (-Iän, -taa, -toja) Abend suunnilleen ungefähr 1 haben sie vor allem folgende Grundbedeutungen:
iltapäivä Nachmittag ta|vata (-paan) (an)treffen, sich
kovin sehr treffen, begegnen Adessiv
kuul la (-en) hören tavattavissa (ist) anzutreffen
kuule! hör mal! terveisjet Pl. (-iä) Grüße s Ausdruck für haben
kävel|lä (-en) zu Fuß gehen tänään heute x
ma|a (-an, -ata, -ita) Land uuti|nen (-sen, -sta, Neuigkeit, Nach- i minulla on ich habe meillä on wir haben
miten Adv. wie -sia) rieht 1
mustikjka (-an, -kaa, Blaubeere vali |ta (-tsen) wählen sinulla on du hast teillä on ihr habt
-oita) viik|ko (-on, -koa, Woche hänellä on er, sie, es hat heillä on sie haben
nähtävästi offenbar ( -koja)
puheli |n (-men, -nta, Telefon yhdessä Adv. zusammen, gemein- :
j
-mia) ' sam Das Finnische besitzt kein Wort für haben. Es wird mit einer umschrei-
i benden Konstruktion wiedergegeben. Der Besitzende (das deutsche Subjekt)
steht in entsprechenden Ausdrücken im Adessiv. Dabei ist das deutsche
Grammatik Objekt im Finnischen Subjekt: Anna hat ein Zimmer - im Finnischen wörtl.
bei^Anna ist ein Zimmer.
1. Lokalkasus (II) • Beachten Sie: Das Prädikat bleibt stets im Singular, auch wenn das Sub-
Den Präpositionen, welche die Oberfläche oder die Nähe von etwas bezeich- jekt (das deutsche Objekt) im Plural steht:
nen, entsprechen im Finnischen Suffixe der „äußeren" Lokalkasus. Die drei
Suffixe bezeichnen zugleich die drei Richtungsaspekte der Bewegung (bzw. Eevalla on paljon ystäviä. Eva hat viele Freunde.
Handlungsart): Meillä on kaikki uudet kirjat. Wir haben alle neuen Bücher.
7. Lektion 74 75 7. Lektion

Adessiv als Ausdruck des Mittels, der Art und Weise: 3. Flexionsformen der Personalpronomen
Lähdemme Turkuun junalla tai Wir fahren nach Turku mit dem
Nom. Gen. Akk. Part. Inessiv
bussilla. Zug oder mit dem Bus.
Tulen toimeen sadalla markalla. Ich komme mit 100 Mark aus. minun minut minua minussa
minä
sinä sinun sinut sinua sinussa
Der Adessiv bezeichnet das Mittel oder Werkzeug sowie Art und Weise. hänen hänet häntä hänessä
hän
me meidän meidät meitä meissä
Adessiv in Zeitangaben: teidät teitä teissä
te teidän
he heidän heidät heitä heissä
aamulla am Morgen illalla am Abend
aamupäivällä am Vormittag yöllä in der Nacht
päivällä am Tage ensi viikolla in der nächsten Woche
Elativ Illativ Adessiv Ablativ Allativ
iltapäivällä am Nachmittag
minusta minuun minulla minulta minulle
Der Adessiv bezeichnet Zeitangaben nicht näherbestimmten Charakters. sinuun sinulla sinulta sinulle
sinusta
hänestä häneen hänellä häneltä hänelle
Ablativ meistä meihin meillä meiltä meille
teistä teihin teillä teiltä teille
Ablativ als Ausdruck der Trennung, des Eindrucks, der Gefühlswahrneh-
heistä heihin heillä heiltä heille
mung:

Sain kirjan Matilta. Ich bekam das Buch von Matti. Die Personalpronomen flektieren in den meisten Kasus regelmäßig mit den
Näyttää siltä, että katu alkaa Es sieht so (danach) aus, daß die Stämmen minu-, sinu-, häne-, mei-, tei-, hei-. Eine Besonderheit bilden die
täältä. Straße hier beginnt. Akkusativformen, die auf -t auslauten.
Se kuuluu hyvältä. Es klingt gut.

Der Ablativ bezeichnet u. a. den Eindruck, den eine Wahrnehmung hervor-


ruft. Seine Grundbedeutung ist Trennung von etwas, und als Trennungs- 4. Verwendung der Pronomen als Frage- und Ortsadverbien
kasus ist er insbesondere mit einzelnen Verben zu beachten: alkaa, saada,
ostaa u.a., so auch: kysyn Matilta ich frage Matti (im Deutschen Akku- was
tämä diese tuo jene se es
sativ !). Im Satz näyttää siltä es sieht so aus ist siltä eine Ablativform von se Nom. mikä welche
(-r,-s) (-r,-s)
(vgl. Lektion 7/4 und 10/4). (-r,~s)

Iness. missä wo tässä hier tuossa dort siinä da


Allativ
Elat. mistä woher tästä hiervon tuosta von dort siitä davon
Allativ in Ausdrücken, die dem Dativ entsprechen: Illat. mihin, wohin tähän, hierher "tuohon, dorthin siihen, dahin
minne tänne tuonne sinne
Sanotko sen portieerille? Sagst du es dem Portier ? Adess. wird nicht täällä hier tuolla dort wird nicht
Ostan pojalle kirjan. Ich kaufe dem Jungen das Buch. Ablat. verwendet täältä von hier tuolta von dort verwendet
Kirjoitan Annalle. Ich schreibe Anna. Allat. für Adv. für Adv.
\
Grundbedeutung des Allativs ist Bewegung auf ein Ziel zu, das keinen In- Durch Anfügung von Lokalsuffixen wird die jeweilige Bedeutung der Orts-
nenraum oder begrenzten Raum beinhaltet: lähden matkalle ich gehe auf adverbien bzw. Frageadverbien variiert. Suffixe der äußeren Lokalkasus
die Reise. werden dafür nur zum Teil genutzt. Wortstamm von mikä ist mi-, von tämä
Darüber hinaus entspricht er dem Dativ. tä- bzw. tää-.
7. Lektion 76 8. Lektion

Übungen 8. Lektion
(kahdeksas kappale)
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den entsprechenden Fall -
Inessiv bzw. Adessiv: Kohteliaisuuksia Suomessa A
Sibelius-monumentti on (Sibelius-puisto). Finlandia-talo on (Töölönlahden
ranta). Tuomiokirkko on (Senaatintori). Helsingin yliopisto (yliopisto Uni- Kohteliaisuussäännöt ovat Suomessa yleensä samat kuin Pohjois-
versität) on (Fabianinkatu). Eduskuntatalo on (Mannerheimin tie). Asema- tai Keski-Euroopassa. Mutta on myös joitakin eroja.
talo on (Rautatientori). Matkatoimisto on (asematalo). Suomen televisio on
Sana „kiitos" esimerkiksi merkitsee aina „kiitos kyllä". Jos joku
(Pasilan kaupunginosa).
haluaa kieltäytyä, hän sanoo „kiitos ei" tai „en halua enää" j.n.e.
2. Bilden Sie Antwortsätze und verwenden Sie dafür die eingeklammerten
(ja niin edespäin).
Wörter: „Viralliset" tervehdyssanat „hyvää huomenta" tai „hyvää päi-
Mihin te menette? (tavaratalo) Mihin sinä menet? (huone) Minne tämä vää" tai „hyvää iltaa" kuulee harvoin. Suomalaiset tervehtivät
bussi menee? (Lauttasaari) Minne tämä raitiovaunu menee? (Senaatintori) yleensä vain lyhyesti. He sanovat ainoastaan „päivää" tai „terve"
Mihin laiva lähtee? (Tukholma) Minne juna lähtee? (Tampere - Allativ!) tai „hei". „Näkemiin" sanan sijasta he sanovat usein „hei sitten"
Mihin linja-auto menee? (Porvoo) tai „heipä hei". Suomalaiset eivät myöskään anna kättä niin
paljon kuin keskieurooppalaiset, esimerkiksi kun he saapuvat
3. Bilden Sie Sätze mit je zwei Ortsnamen nachfolgendem Muster: vierailulle tai kun he hyvästelevät.
Helsinki - Lappeenranta: Matkustan Helsinkiin ja Helsingistä Lappeen-
rantaan.
Ennen ateriaa suomalaiset eivät tavallisesti toivota „hyvää ruoka-
halua", mutta aterian jälkeen he aina kiittävät ruoasta ja juo-
Turku - Pori; Lahti - Jyväskylä; Mikkeli - Kuopio; Oulu - Rovaniemi
(Allativ); Joensuu - Kajaani; Tampere (Allativ bzw. Ablativ) - Vaasa.
masta.
Vierailuun liittyvät monet vanhat tavat. Kun joku vierailun jäl-
4. Bilden Sie Antwortsätze und verwenden Sie die eingeklammerten Wörter: keen tapaa isäntiä, hän tervehdyksen jälkeen kiittää vierailusta.
Milloin te olette Tampereella? (iltapäivä) Milloin seuraava juna lähtee? Hän sanoo „kiitos viimeisestä".
(ilta) Milloin olet kotona? (myöhään yö) Milloin laiva saapuu Turkuun?
(aamu) Milloin lähdette Turusta? (aamupäivä) Höflichkeiten in Finnland
t
5. Übersetzen Sie: Die Höflichkeitsregeln sind in Finnland allgemein die gleichen
Ich habe hier Bilder von Helsinki. Möchtest du sie sehen? Ja, wo sind sie? wie in Nord- und Mitteleuropa. Aber es gibt auch einige Unter-
Ach, dieses Bild kenne ich. Es ist ein Bild vom Südhafen. Richtig. Und schiede.
links ist die Insel von Katajanokka zu sehen. Von Katajanokka führt eine Das Wort „danke" zum Beispiel bedeutet immer „danke ja".
Brücke (silta) zum Kauppatori. Wenn jemand (es) wünscht, (etwas) abzuschlagen, sagt er „danke
Auf diesem Bild ist ein bekanntes Denkmal zu sehen. Es ist das Denkmal nein" oder „ich möchte nicht mehr" usw.
der drei Schmiede (Schmied sep/pä, -an, -pää, -piä). Es befindet sich im
Zentrum der Stadt. Rechts gegenüber ist das große Warenhaus von Stock- Die „offiziellen" Grußworte „guten Morgen" oder „guten Tag"
mann. Links ist das Studentenhaus zu sehen (Studentenhaus ylioppilastalo). oder „guten Abend" hört man selten. Die Finnen grüßen im
Im Haus ist u.a. ein schöner großer Saal. allgemeinen nur kurz. Sie sagen lediglich „Tag" oder „grüß dich"
oder „hallo". Anstelle des Wortes „auf Wiedersehen" sagen sie
oft „hallo denn" oder „hallo hallo". Die Finnen geben auch
nicht so viel die Hand wie die Mitteleuropäer, zum Beispiel wenn
sie zu Besuch kommen oder wenn sie sich verabschieden.
8. Lektion 78 79 8. Lektion

Vor dem Essen wünschen die Finnen gewöhnlich nicht „guten Eila nimmt den Hörer:
Appetit", aber nach dem Essen danken sie immer für Speise und - Hallo.
Trank. - Hallo, Eila, hör mal, ich kann heute nicht kommen. Ich muß ins
Mit Gastbesuchen sind viele alte Bräuche verbunden. Wenn je- Krankenhaus fahren, am Nachmittag. Der kleine Junge der
mand nach dem Besuch die Gastgeber trifft, dankt er nach dem Leena ist im Krankenhaus. Du weißt es wohl. Ich muß dorthin.
Gruß für den Besuch. Er sagt „danke für das letzte (Mal)". - Ach, um welche Zeit?
- Ich fahre um vier von hier. Es wird offenbar ein paar Stunden
dauern. Ich komme wohl um sechs zurück. Dann ist es schon zu
Anna Fischer soittaa toisen kerran B spät, nach Kulosaari zu fahren.
Puhelimessa: -Das ist ja traurig.
- Anna Fischer täällä. Anteeksi, onko Eila Mattila tavattavissa? - So ist es. Leider.
- Hetkinen . . . Eila, sinulle! - Hast du Zeit, irgendein anderes Mal zu kommen?
- Ich kann es noch nicht sagen. Koskelas fahren morgen aufs
Eila ottaa kuulotorven:
- Haloo. Land, und ich fahre mit. Matti Koskela hat eine Sommerhütte
- Hei, Eila, kuule, en voi tulla tänään. Minun pitää lähteä in Siuntio.
sairaalaan iltapäivällä. Leenan pikkupoika on sairaalassa. Sinä - Ja, hoffentlich hast du einen schönen Tag.
kai tiedät sen. Minun pitää käydä siellä. - Hör mal, Eila, ich habe eine Idee. Was (ist), wenn du mit-
- Ai, mihin aikaan? kommst? Du kennst ja Matti Koskela. Im Auto ist sicher noch
- Lähden kello neljä täältä. Sinne menee nähtävästi pari tuntia. PJatz. Ich werde Matti Koskela fragen.
Palaan kai kuudelta. Silloin on jo liian myöhäistä lähteä - Nun ja, ich weiß nicht. Es kommt etwas überraschend.
Kulosaareen. - Ich kann nochmals in einer halben Stunde anrufen. Du denkst
- Tämäpä ikävää. inzwischen über die Sache nach . . . Ist es recht?
- Niin on. Valitettavasti. - Es ist recht.
- Onko sinulla aikaa tulla jokin toinen kerta?
- En osaa sanoa nyt vielä. Koskelat lähtevät huomenna maalle, ja Vokabeln
minä lähden mukaan. Matti Koskelalla on kesämökki Siun- 8A
tiossa/ , ainoastaan nur, lediglich joitakin Part. Pl. einige
- Niin, toivottavasti sinulla on hauska päivä. an|taa (-nan) geben ; lassen
Essen, Mahl
jo|ku (-nkun, -ta-
kuta, -itakuita)
irgendein(e),
jemand
ateri|a (-an, -aa,
- No, kuule, Eila, minulla on idea. Mitä jos tulet mukaan? -oita) jälkeen Postp. m. Gen. nach
Sinähän tunnet Matti Koskelan. Autossa on varmasti tilaa edespäin vorwärts, voran, kieltäyjtyä (-dyn) abschlagen, sich
weiter weigern
vielä. Minä kysyn Matti Koskelalta. ' ei . . . -kaan (-kään) auch nicht kiit|tää (-an) danken, loben
ennen Präp., Post p., vor (zeitlich) ; kohteliaisuu|s (-den, Höflichkeit
- Jaa, en tiedä. Tulee hiukan yllättäen. Part. ; Adv. früher -tta, -ksia)
- Minä voin soittaa uudestaan puolen tunnin kuluttua. Sinä (ei) enää (nicht) mehr kuin wie, als
ero (-n, -a, -ja) Unterschied kun (temp.) wenn, als; da
ajattelet asiaa välillä . . . Sopiiko ? Euroop|pa (-an,-paa) Europa kä|si (-den, -ttä, -siä) Hand
- Sopii. eurooppalai |nen Europäer ; liit|tyä (-yn) sich anschließen ;
(-sen, -sta, -sia) europäisch verbunden sein mit
halu (-n, -£, -ja) Wunsch, Lust (auf lyhyesti Adv. kurz
Anna Fischer ruft ein zweites Mal an etw.) merkit|ä (-sen) bezeichnen; bedeu-
hei Inter j . hallo ten
huomen (-en, -ta, -ia) Morgen -pa, -pä ( Wort- doch, denn
Am Telefon: hyvästeillä (-en) (sich) verab- hervorhebung)
- Anna Fischer hier. Bitte, ist Eila Mattila zu sprechen ? schieden ruokahalu Appetit
isänjtä (-nän, -tää, Hausherr, Gast- sam|a (-an, -aa, -oja) gleiche(r, -s), der-,
- Moment... Eila, für dich! -tiä) geber; Bauer die-, dasselbe
8. Lektion 80 81 8. Lektion

an|a (-an, -aa, -oja) Wort terveh tiä (-din) grüßen '<
ijasta anstelle toivot taa (-an) wünschen ' In den 4 Hauptgruppen des Verbs lautet die Verneinung somit wie folgt:
rt.f+
ään|tö (-nön, -töä) Regel, Satzung usem ott
a|pa (-van, -paa, Sitte, Art; Ge- vierailu (-n, -a, -ja) Besuch Verneinungs- Hauptverb
-poja) wohnheit viimei nen (-sen, -stä, letzte(r, -s)
availi |nen (-sen, -sta, gewöhnlich -siä) verb 1 2 3 4
-sia) viralli|nen (-sen, -sta, offiziell, amtlich
avallisesti Adv. (für) gewöhnlich -sia) en puhu voi tilaa mene ole
erve (-en, -ttä, -itä) gesund; Grußwort yleensä Adv. allgemein et puhu
ervehdy|s (-ksen, Gruß
voi tilaa mene ole
-stä, -ksiä) hän ei puhu voi tilaa mene ole
emme puhu voi tilaa mene ole
8B ette puhu voi tilaa mene ole
pala|ta (-an) zurückkommen,
he eivät puhu voi tilaa mene ole
ijat|ella (-telen) (nach)denken
liukan Adv. etwas, ein wenig zurückkehren
kävjä (-an, -ää, -iä) traurig; langweilig pikku unflekt. klein
o|kin (-nkin, -takin, irgendein(e), pi |tää (-dän) halten ; müssen ; 2. Verneinende Form von haben
-itäkin) irgendwelche(r,-s) mögen, lieben
kello (-n, -a, -ja) Glocke, Uhr; sairaal|a (-an, -aa, Krankenhaus
Uhrzeit -oita) Minulla ei ole rahaa. Ich habe kein Geld.
cer|ta (-ran, -taa, Mal til|a (-an, -aa, -oja) Raum, Platz;
-t oja) Landgut, Hof Eevalla ei ole aikaa. Eva hat keine Zeit.
ces|ä (-an, -ää) Sommer toivottavasti hoffentlich Heillä ei ole ystäviä. Sie haben keine Freunde.
cuulo- Hör- torv|i (-en, -ea, -ia) Röhre; Mus. Hörn;
cuulotorvi (Telefon-)Hörer (Telefon-)Hörer
iian allzu uudestaan erneut, von neuem, Wie die bejahende .Form von haben (Lektion 7), ist auch die verneinende
ähteä maalle aufs Land fahren nochmals Form eine Umschreibung:
mihin aikaan um welche Zeit valitjtaa (-an) bedauern, klagen
mukaan Adv.; Postp. mit, dabei; nach valitettavasti leider Besitzer \ Adessivsuffix + ei öle + Subjekt (dt. Objekt) im Partitiv.
mök|ki (-in, -kiä, Hütte, Häuschen varmasti sicher(lich)
-kejä) yllät jtää (-an) überraschen
osa|ta (-an) können, etw. be- yllättäen überraschend Abweichungen (Nominativ statt des Partitivs) bilden einige Zustandsan-
herrschen gaben :
minulla on jano ich habe Durst heißt auch in verneinender Form:
minulla ei ole jano.
Grammatik
3. Bildung der Adverbien
1. Verneinende Forni des Präsens, Verneinungsverb
Subj./Präd. Adjektiv Adverb Subj./Präd. Adjektiv Adverb
En juo kahvia. Ich trinke keinen Kaffee. n DUCn
D / ist
• ,
Kirja on . . . . hauska Das lustig.
Hän ei puhu saksaa. Er spricht nicht Deutsch. .
Hän kirjoittaa hauskasti Er schreibt
Emme tunne kaupunkia. Wir kennen die Stadt nicht.
Teksti on lyhyt. Der Text ist kurz.
Eivätkö he ole täällä? Sind sie nicht hier?
Kirjoitan lyhyesti
Asunto on ... hyvä. Die Wohnung
Für die Verneinung verwendet das Finnische ein Verneinungsverb. Es wird
dem jeweiligen Hauptverb vorangestellt. Das Verneinungsverb erhält die ist gut.
Kaikki menee hyvin. Alles geht gut.
Personalendungen, während das Hauptverb in einer unflektierten Kurzform
verbleibt. Sie ist die Form des Vokalstamms ohne eine Endung. Das Objekt Während im f Deutschen Adjektive, die als Adverbien verwendet werden,
steht in verneinten Sätzen immer im Partitiv. ohne Formkennzeichen verbleiben, erhalten sie im Finnischen die Endung
• Anmerkung für die Aussprache: Die Kurzform des Hauptverbs wird mit -sti. Diese wird dem Vokalstamm angefügt.
einem Glottisverschlußlaut gesprochen (hörbar vor Konsonanten): Häufige Adverbendung ist darüber hinaus -in (hyvin gut, harvoin selten).
'en juo kahvia' ist zu sprechen 'en juo (k> kahvia'. (Einige weitere Adverbformen in der Lektion 24)
8. Lektion 82 83 8. Lektion

4. Uhrzeit Ebenso wird täytyy (muß, müssen) gebraucht: Meidän täytyy nousta bus-
sista. Wir müssen aus dem Bus aussteigen.
Paljonko kello on? Wie spät ist es? (Wieviel Uhr ist es?)
Kello on yksi. Es ist ein Uhr. käydä - Rektion in der Bedeutung gehen, besuchen
Kello on puoli kaksi. Es ist halb zwei.
Kello on neljännestä (umg. Hän käy usein teatterissa. Er geht oft ins Theater.
varttia) vaille kolme. Es ist Viertel vor drei. He käyvät vielä koulua. Sie gehen noch in die Schule.
Kello on viittä vailla neljä. Es ist fünf vor vier.
käydä in der Bedeutung zu Besuch sein, sich aufhalten, (oft) sein, gehen er-
Kello on kymmenen (neljänneksen,
fordert für die Adverbialbestimmung den Inessiv.
neljännestä) yli viisi. Es ist zehn (Viertel) nach fünf.
klo 18,00 (klo = Abk. v. kello) (um) 18 Uhr In einzelnen Ausdrücken wird käydä mit dem Partitiv verbunden:
käydä koulua die Schule besuchen.
Bei der Angabe der Uhrzeit wird der Zahl das Wort kello Uhr vorangestellt.
Entscheidungsfragen
Es bleibt stets unflektiert: Hän tuli kello yhden jälkeen (auch: hän tuli
yhden jälkeen) Er kam nach eins.
Tuletko mukaan? - Tulen./En (tule). Kommst du mit? Ja. / Nein.
Vaille (oder vailla) vor erfordert den Partitiv; Lähdettekö myös? - Lähdemme./ Fahrt ihr auch? Ja. / Nein.
yli nach - den Genitiv oder den Partitiv. Emme (lähde).
Für neljännes Viertel (Gen. neljänneksen, Part, neljännestä) wird umgangs-
sprachlich vartti (vartin, varttia) gebraucht. Als Antwort auf Entscheidungsfragen wird gewöhnlich das Verb des Prä'
dikats wiederholt. Bei verneinender Antwort wird in der Regel nur das Ver-
Weitere Wendungen:
neinungsverb (in der entsprechenden Person) genannt.
Tasan kello kahdeksan. Punkt acht Uhr.
Kello yhdeksään mennessä. Bis um neun Uhr.
Kello kymmeneltä. Um zehn Uhr. Übungen
Kello on edellä. Die Uhr geht vor.
Kello jätättää. Die Uhr geht nach. 1. Verneinen Sie:
Minä olen Kurt Wagner. Hän on Anna Fischer. Oletko sinä Matti? Olemme
5. Zum Sprachgebrauch
ensimmäistä kertaa (zum ersten Mal) täällä. Voitteko odottaa vähän aikaa?
pitää - Gebrauch in der Bedeutung halten bzw. mögen Lähdemmekö nyt kotiin? He tulevat mukaan. He voivat auttaa. Pidättekö
te suomalaisesta saunasta?
Liisa pitää Kallea kädestä. Lisa hält Kalle bei der Hand.
Pidän rahat täällä. Ich halte das Geld hier. 2. Verneinen Sie die nachfolgenden Sätze (beachten Sie die Objektkasus):
Pidättekö kirjasta? Mögen Sie das Buch? Ostan kukat. Hän tilaa huoneen. Otatteko appelsiinit. He tuntevat hotellin.
En pidä uudesta filmistä. Ich mag den neuen Film nicht. Hän tuo laukun huoneeseen. Täyttääkö hän lomakkeen? Annatko minulle
pitää in der Bedeutung halten (bewahren, abhalten u. a.) erfordert für das Erkin puhelinnumeron? Saan Heikin osoitteen. Lauri käy usein asemara-
Objekt den Akkusativ bzw. den Partitiv; vintolassa. Pidän Bergmanin uudesta filmistä.
pitää in der Bedeutung mögen erfordert für das Objekt den Elativ. 3. Verneinen Sie:
pitää - unpersönlicher Gebrauch in der Bedeutung sollen, müssen Minulla on aikaa. Sinulla on paljon rahaa. Hänellä on Liisan osoite. Meillä
on Matin ja Erkin puhelinnumerot. Onko teillä puhelin? Heillä on paljon
Matin pitää lähteä. Matti muß gehen. ystäviä. , (
Sinun pitää tulla. Du mußt kommen.
4. Setzen Sie die Adverbendungen ein:
pitää in der Bedeutung sollen, müssen wird unpersönlich gebraucht. Das Hän puhuu aina (rauhallinen). He auttavat (ystävällinen). Sinä kirjoitat
Subjekt steht im Genitiv, während pitää in der unpersönlichen 3. Person hyvin (hauska). Voitko sanoa sen (lyhyt)? Olemme illalla (tavallinen) kotona.
verbleibt. Te tulette hyvin (harva). Meri (das Meer) näkyy (hyvä).
9. Lektion 84 85 9. Lektion

5. Übersetzen Sie: der Tunnelbahn bauen in diesem Abschnitt 17 Arbeiter, und es


Frau Mikkola kommt am Nachmittag im Südhafen an. Wann kommt das verbleibt noch ein Arbeitsauftrag von 6500 Metern.
Schiff dort an? Es kommt um fünf oder um halb sechs. Wir müssen um vier
Uhr hier weggehen. Wie spät ist es jetzt? Es ist zehn vor zehn. Nein, es Alle Schienen sind an Ort und Stelle im Februar 1982, und der
ist schon fünf nach zehn. Ich muß noch ins Büro gehen (käydä). Ich rufe Verkehr beginnt im August des gleichen Jahres. In Betrieb sind
vom Büro (Elativ) im Hotel (lllativ) an und reserviere das Zimmer. Du dann fünf Stationen: (Ostzentrum), Herttoniemi, Hakaniemi,
mußt Blumen kaufen. Kannst du noch ins Blumengeschäft gehen (käydä)? (Eisenbahnplatz) und Kamppi. Anfang 1983 kommen hinzu
Hast du Zeit? Hast du soviel Geld? Ja, ich habe Geld. Ach, aber ich habe Siilitie, Kulosaari und Sörnäinen. Im Herbst 1985 wird die Sta-
kein Kleingeld, und ich muß mit dem Bus fahren. Kannst du mir etwas tion Kaisaniemi fertiggestellt.
Kleingeld geben? Ja, in der Tasche ist Kleingeld. Du kannst Kleingeld aus
der Tasche nehmen. Danke.
Die Länge der Metro zwischen dem Ostzentrum und Kamppi
beträgt über 11 km.
(Helsingin Sanomat, 1980, nach Meldungen vom November)

Ravintolassa B
9. Lektion - Tämä on mukava ravintola!
(yhdeksäs kappale) - Missä haluaisitte istua, rouva Wagner ?
- Istun tähän. Entä Te, mihin Te istutte, herra Koskela? Istukaa
Helsinkiläiset ajavat metrolla vuonna 1982 A tähän! Istu sinä tänne, Kurt! Sopiiko niin?
(Sanomalehtikirj oituksia) - Sopii hyvin. Tässä on ruokalista, olkaa hyvä!
Helsingin liikennelaitos aloitti metron kiskotyöt Hakaniemen ja - Se on hyvin pitkä. Mistä se alkaa ?
Kampin välillä tässä kuussa. Tunnelirataa rakentaa tällä osuu- Tarjoilija:
della 17 työntekijää ja jäljellä on vielä 6500 (kuudentuhannen - Saanko auttaa ? Tässä on lämpimiä ruokia.
viidensadan) metrin urakka. Matti Koskela tarjoilijalle:
Kaikki kiskot ovat paikoillaan helmikuussa 1982, ja liikenne - Tilaamme välillä juomat. Mitä Te haluatte juoda, rouva
alkaa saman vuoden elokuussa. Käytössä on silloin viisi asemaa: Wagner?
Itäkeskus, Herttoniemi, Hakaniemi, Rautatientori ja Kamppi. - Ehkä mehua. Tai mieluummin mineraalivettä.
Vuoden 1983 (tuhatyhdeksänsataa kahdeksankymmenenkolmen) M. K. tarjoilijalle:
alussa tulevat mukaan Siilitie, Kulosaari ja Sörnäinen. Syksyllä - Siis vichyvettä ja kaksi olutta. (Kurt Wagnerille) Te juotte
1985 valmistuu Kaisaniemen asema. olutta, herra Wagner, eikö niin?
Itäkeskuksen ja Kampin välisen metron pituus on yli 11 km Irene Wagner katsoo ruokalistaa.
(kilometriä). - Vaikeaa. En tunne kaikkia ruokia. Kurt ei syö, mitä hän ei
• tunne.
(Helsingin Sanomat, 1980, marraskuun ilmoituksia mukaillen) - Rouva Wagner, antakaa minun auttaa. Saanko lukea Teille
kaikki tunnetut ruoat. Te sanotte sitten, mitä Te haluatte
Helsinkier fahren mit der Metro im Jahr 1982 tilata.
(Zeitungsartikel) - Mainiota.
- No niin. Wieninleike ja ranskalaisia perunoita, savustettu
Helsinkier Verkehrsbetrieb begann die Schienenarbeiten der kyljys ja punakaalia, sianlihakääryle ja sieniä, kanaviilokki ja
Metro zwischen Hakaniemi und Kamppi in diesem Monat. An riisiä, naudanpaisti ja piparjuurikastiketta . . .
9. Lektion 86 87 9. Lektion

Irene W.: - Ausgezeichnet.


- Naudanpaistia. Saanko pyytää, tilatkaa se minulle . . . niin - So. Wiener Schnitzel und Pommes frites, geräuchertes Kotelett
meille! und Rotkohl, Schweinsroulade und Pilze, Frikassee vom Huhn
Tarjoilija asettaa lautaset, lusikat, veitset ja haarukat pöydälle. und Reis, Rinderbraten und Meerrettichsoße . . .
- Te valitsette vielä ? Irene W.:
- Emme. Kaikki on selvä. Tuokaa meille kolme naudanpaistia, - Rinderbraten. Darf ich bitten, bestellen Sie den für mich ...
olkaa hyvä! für uns!
- Saako olla keittoa ? Suosittelen herkkusienikeittoa. Der Kellner stellt die Teller, Löffel, Messer und Gabeln auf den
- Sopiiko kaikille? Sopii. Jälkiruokaa tilaamme myöhemmin. Tisch.
M. K. ottaa lasin, kohottaa sen: - Sie wählen noch ?
- Terveydeksi! - Nein. Es ist alles klar. Bringen Sie uns drei Rinderbraten, bitte!
Kurt W. vastaa: - Möchten Sie Suppe? Ich empfehle Champignonsuppe.,
- Kippis! - Ist es allen recht ? Ja. Nachspeise bestellen wir später.
M. K. nimmt das Glas, erhebt es:
- Zum Wohle!
Kurt W. antwortet:
Im Restaurant
- Prosit!
- Das ist ein angenehmes Restaurant.
- Wo möchten Sie sitzen, Frau Wagner ?
- Ich setze mich hier hin. Und Sie, wo setzen sie sich hin, Herr
Koskela ? Setzen Sie sich hier hin! Setz du dich hier hin, Kurt! (
Ist es recht so ? Vokabeln
- Sehr recht. Hier ist die Speisekarte, bitte! 9A
- Sie ist sehr lang. Wo fängt sie an ? al|ku(-un,-kua,-kuja)Beginn, Anfang mukaillen bearbeitet nach
aloitjtaa (-an, -ti, beginnen, anfangen osuu|s (-den, -tta) Teilabschnitt
Kellner: -takoon) paikoillaan an Ort und Stelle
elokuu (-n, -ta) August pituu|s (-den, -tta, Länge
- Darf ich helfen? Hier sind warme Speisen. helmikuu (-n, -ta) Februar -ksia)
Matti Koskela zum Kellner: ilmoit|taa (-an, -ti melden, benach- raken|taa (-nan, -si bauen
-takoon) richtigen -takoon)
- Wir bestellen inzwischen die Getränke. Was möchten Sie trin- ilmoitujs (-ksen, -sta, Meldung, Nach- ra|ta(-dan,-taa,-toja) Bahn
-ksia) rieht sanomalehti Zeitung
ken, Frau Wagner? jäljellä übrig siilji (-in, -iä, -ejä) Igel
- Vielleicht Saft. Oder lieber Mineralwasser. i
Kamplpi (-in,-pia) Stadtteil von syksy (-n, -ä) Herbst
Helsinki Sörnäinen Stadtteil von
M. K. zum Kellner: ' kirjoitu|s (-ksen, -sta, Artikel Helsinki
- Also Mineralwasser und zwei Bier. (Zu Kurt Wagner) Sie trin- -ksia) te|hdä (-en, -ki, machen, tun
kisko (-n, -a, -ja) Schiene, Gleis -hköön)
ken Bier, Herr Wagner, nicht wahr ? kuu (-n, -ta) Monat; Mond työ (-n, -tä, töitä) Arbeit
käyt|tää (-an, -ti, benutzen, gebrau- työntekij|ä (-an, -ää, Beschäftigte(r),
Irene Wagner sieht sich die Speisekarte an. -täköön) chen -öitä) (Mit-)Arbeiter
- Schwierig. Ich kenne nicht alle Speisen. Kurt ißt nicht, was er käyt|tö (-ön, -töä, Benutzung, Ge- urak|ka (-an, kaa, Arbeitsauftrag
-töjä) brauch; Bötrieb -oita)
nicht kennt. laitojs (-ksen, -sta, Betrieb; Institut valmistu|a (-n,-i, fertig werden
-ksia) -koon)
- Frau Wagner, lassen Sie mich helfen. Darf ich Ihnen alle be- ; marraskuu (-n, -ta) November väli|nen(-sen,-stä,-siä)zwischen, zwischen
kannten Speisen vorlesen. Sie sagen dann, was Sie bestellen mukailjla (-en, -i, anpassen, bearbei- befindlich
-koon) ten; nachahmen vuojsi (-den,-tta, -sia) Jahr
möchten. vuonna im Jahr
9. Lektion 88 89 9. Lektion

9B In den einzelnen Verbgruppen ergeben sich einige Stammveränderungen:


aset|taa (-an, -ti, auf-, hinstellen, mineraal|i (-in, -ia, Mineral 1 2 3 4
-takoon) legen -eja)
ehkä vielleicht nau|ta (-dan, -taa, Rind
haaruk|ka (-an, -kaa, Gabel -toja) otin annoin tiesin sain join tilasin menin olin
-oita) paist|i (-in, -ia, -eja) Braten otit annoit tiesit sait joit tilasit menit olit
herk|ku (-un, -kua, Delikatesse perun |a (-an, -aa, Kartoffel otti antoi tiesi sai joi tilasi meni oli
-uja) -oita)
herkkusieni Champignon piparjuuri Meerrettich otimme annoimme tiesimme saimmejoimme tilasimme menimme olimme
istu|a (-n, -i, -koon) sitzen ; umg. sich punai|nen (-sen, -sta, rot otitte annoitte tiesitte saitte joitte tilasitte menitte olitte
setzen -sia)
juurji (-en, -ta, -ia) Wurzel pyy|tää (-dän, -si, bitten ottivat antoivat tiesivät saivat joivat tilasivat menivät olivat
jälkiruoka Nachspeise -täköön)
kaalji (-in, -ia) Kohl ranskalaijnen (-sen, französisch
kan|a (-an, -aa, -oja) Huhn -sta, -sia) Die Stammveränderungen bestehen im folgenden:
kastik|e (-keen, -etta, Soße riisi (-n, -ä) Reis
-keitä) ruokalista Speisekarte In der Gruppe l , ^ • .'
keit|to (-on, -toa, Suppe savustet|tu (-un) geräuchert
-toja) saun a (-an, -aa, -oja) Sauna, Dampfbad Das auslautende -a des Vokalstamms vor dem -i-:
kippis prosit selv ä (-an, -ää, -iä) klar
kohotjtaa (-an, -ti, (er)heben sien i (-en, -tä, -iä) Pilz • wird zu -o-, wenn der Vokal der l. Silbe (in zweisilbigen Stämmen) kein
-takoon) si |ka (-an, -kaa, -koja) Schwein o oder u bzw. kein -ou-Diphthong ist:
kyljy|s (-ksen, -stä, Kotelett suosit [elia (-telen, empfehlen
-ksiä) -teli, -elkoon) anna/n - annoin
kääryle (-en, -ttä, -itä) Roulade s|yödä (-yön, -oi, essen laula/n - lauloin;
las|i (-in, -ia, -eja) Glas -yököön)
lautajnen (-sen, -sta, Teller tarjoilij|a (-an, -aa, Kellner(in),
-sia) -oita) Serviererin • schwindet, wenn der Vokal der 1. Silbe ein -o- oder ein -u- ist:
leik|e(-keen, -että, Schnitzel terveydeksi zum Wohl(e) ota/n - otin; .
-keitä) vaikeja (-an, -aa od. schwierig,
lih|a (-an, -aa, -oja) Fleisch -ata, -itä) schwer
lu|kea (-en, -ki, lesen vasta|ta (-an, -si, antworten • schwindet, wenn der Stamm 3- oder mehrsilbig ist:
-kekoon) -tkoon) kirjoita/n - kirjoitin.
lusik|ka (-an, -kaa, Löffel vei|tsi (-tsen, -stä, Messer
-oita) -tsiä)
länijmin (-pimän, warm ve|si (-den, -ttä, -siä) Wasser Auslautendes-e oder-ä des Vokalstamms schwindet:
-mintä, -pimiä) vichyvesi Vichywasser, kulje/n - kuljin
mainio (-n, -ta, -itä) ausgezeichnet Mineralwasser
mehu (-n, -a, -ja) Saft viilok|ki (-in, -kia) Frikassee lähde/n - lähdin
mieluummin Adv. lieber im Grammatikteil: tiedä/n - tiesin.
lasku (-n, -a, -ja) Rechnung
Das -t- (bzw. -d-) vor dem -i- wird zu -s-:
tiedä/n - tiesin
(tunte-) (tunne)/n - tunsin.
Grammatik
(-t- bzw. -d- werden nicht zu -s- in einigen Konsonantenverbindungen, so:
1. Imperfekt Aktiv lähden - lähdin, kestän - kestin.)

Laitos aloitti työn. Der Betrieb begann die Arbeit. In der Gruppe 2
Sain rahaa. Ich erhielt Geld. Verben mit langem Stammvokal verkürzen den Vokal:
Hän palasi eilen. Er kam gestern zurück. saa/n - sain. , - ,
He olivat täällä. Sie waren hier.
Verbstämme mit steigendem Diphthong verkürzen den Diphthong (der 1.
Das Zeichen des Imperfekts ist -i-. Es wird dem Vokalstamm angefügt. Die Vokal des Diphthongs schwindet):
Personalendungen sind die gleichen wie im Präsens. Die 3. Person Sg. juo/n -join
bleibt endungslos und lautet auf -i aus. vie/n - vein.
9. Lektion 90 91 9. Lektion

In der Gruppe 3 Der Imperativ ist in der 2. Person Sg. endungslos. Die Form besteht ledig-
Verbstämme mit Infinitivformen auf -ta bilden das Imperfekt auf -si-: lich aus dem Vokalstamm (= l. Person Singular des Präsens ohne das -n
der Personalendung): puhun - puhu!
tava/ta - tapaa/n - tapa/sin annan - anna! usw.
pala/ta - palaa/n - pala/sin.
In der 2. Person Plural wird dem Stamm -kaa angefügt.
Verbstämme mit Infinitivformen auf -ita bilden das Imperfekt auf -itsi:
val/ita - valitse/n - valitsin. Imperativformen werden im Finnischen auch für andere Personen gebildet:
für die 3. Person Sg., die 1. Person PL, und die 3. Person Pl.
In der Gruppe 4 Deutsch können sie in diesen Formen als Aufforderungen oder Empfehlun-
Das -e- des Vokalstammes schwindet vor dem -i- des Imperfekts: gen in Verbindung mit soll, sollen wiedergegeben werden.
tule/n - tulin Das Objekt steht nach Imperativformen der 2. Person Singular und Plural
mene/n - menin. sowie der 1. Person Plural im Nominativ: ota tämä laukku! nimm diese
Tasche! Diese Form wird in finnischen Grammatiken als „Akkusativ II"
• Beachten Sie:
bezeichnet. Das Objekt steht jedoch im Partitiv, wenn es sich um ein „Teil-
In Verbstämmen auf auslautendes -i- fallen Präsens und Imperfektformen
objekt", um eine Teilmenge u.a. handelt: osta kukkia! kauf Blumen!
(bis auf die 3. Person Sg.) zusammen:
Präsens: sovin, sovit, hän sopii, sovimme, sovitte, he sopivat - Bei der Aussprache der Imperativform der 2. Person Sg. ist der Glottis-
Imperf.: sovin, sovit, hän sopi, sovimme, sovitte, he sopivat. verschlußlaut (Schlußhauch) zu beachten, d. h. ein nachfolgender Konsonant
ist als ein Doppelkonsonant (langer Konsonant) zu sprechen:
Das Imperfekt ist im Finnischen die normale Erzählform. Perfektformen
des Deutschen werden im Finnischen gewöhnlich durch Imperfektformen Tule tänne! wird gesprochen: Tule (Otänne! Komm her!
wiedergegeben.
Bildung der Imperativformen in den 4 Verbgruppen:
Da die Imperfektformen teilweise recht kompliziert sind, werden sie von
der 9. Lektion an im Wörterverzeichnis als eine weitere Schlüsselform an- Pers. 1 2 3 4
geführt.
2.Sg. anna vie tapaa valitse mene
2. Pluralstamm des Nomens - Vokalveränderungen vor dem -i-
3.Sg. antakoon vieköön tavatkoon valitkoon menköön
Veränderungen der Stammvokale -a-, -ä- und -e- vor dem -i- (oder -j-) 1.P1. antakaamme viekäämme tavatkaamme valitkaamme menkäämme
gelten in gleicher Weise für die Verbstämme wie für die Nomenstämme; 2. Pl. antakaa viekää tavatkaa valitkaa menkää
so gilt für den Stamm des Partitivs Plural: 3. Pl. antakoot viekööt tavatkoot valitkoot menkööt
-a- wird zu -o- (kala - kaloja), wenn der Vokal der 1. Silbe kein -o- od.
-u- ist;
-a- schwindet (poika - poikia), wenn der Vokal der l. Silbe ein -o- oder -u-
ist;
-ä- schwindet (kylä - kyliä); 4. Vokalstamm und Konsonantstamm der Verben
-e- schwindet (piene - pieniä). \
Solche Veränderungen ergeben sich vor dem -i- auch in anderen Plural- Imperativendungen werden nicht nur dem Vokalstamm des Verbs angefügt.
formen des Nomens (vgl. Lektion 14). Die Verben der Gruppen 3 und 4 weisen einen weiteren Stamm auf: den
Konsonantstamm.
3. Imperativ
Der Konsonantstamm dieser Verbgruppen ist der Wortstamm des Impera-
Osta tämä laukku! Kauf diese Tasche! tivs in der 3. Person Sg., wenn die Endung -koon/-köön abgestrichen wird.
Sanokoon hän sen! Soll er es sagen! Diese Imperativform wird als Schlüsselform (von der 9. Lektion an) im
Lähtekäämme! Gehen wir! Wörterverzeichnis angeführt.
Ottakaa vielä kahvia! Nehmen Sie (Nehmt) noch Kaffee! Der Konsonantstamm bildet die Ausgangsform für einige weitere Verb-
Tulkoot he kaikki! Sollen sie alle kommen ! formen.
9. Lektion 92 93 10. Lektion

5. Zum Sprachgebrauch 2. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in die 2. Person Sg. und 2. Person
PL des Imperativs:
Rektion der Verben antaa lassen, auttaa geben, pyytää bitten
(Lukea) tämän päivän lehti! (Ostaa) tämä kirja! (Tilata) minulle kahvia!
Anna minun tehdä se! Laß es mich machen ! (Tuoda) minulle teetä! (Sanoa) se suomeksi! (Puhua) suomea! (Antaa) minun
Voitteko auttaa minua? Können Sie mir helfen? ajatella asiaa! (Matkustaa) aamupäivällä! (Lähteä) aamujunalla! (Mennä)
Pyydän laskua. Ich bitte um die Rechnung. sinne bussilla. (Tulla) huomenna illalla. (Katsoa) mitä on ohjelmassa!
antaa - in der Bedeutung lassen - erfordert für das Objekt den Genitiv; 3. Bilden Sie den Partitiv Plural zu folgenden Nomina:
auttaa - helfen erfordert für das Objekt den Partitiv; sana, kana, kala, tapa, kirja, sika, aika, asema, poika, ruoka, kukka, juoma/
pyytää - bitten erfordert für das Objekt den Partitiv. kylä, leipä, selvä, järvi, mäki, kivi, lehti, saari, niemi, pieni.
• Beachten Sie folgende Flexionsformen:
4. Übersetzen Sie:
Flexion der Verben tehdä, nähdä
Gestern (eilen) mußte ich nach Tampere fahren. Ich fuhr am Nachmittag
tehdä machen, tun aus Helsinki ab. Ich hatte eine Platzkarte (paikkalippu), und ich saß recht
Präsens: teen, teet, hän tekee, teemme, teette, he tekevät; > bequem. Ich mußte zwei Briefe (kirje) schreiben. Ich dachte, daß ich sie im
Imperf.: tein, teit, hän teki, teimme, teitte, he tekivät. Zug schreibe. Im Wagen war es heiß (kuuma). Ich ging in den Speisewagen
Imperativ: tee! tue, mache! (ravintolavaunu). Ich trank eine Tasse Kaffee. Gerade als (kun) ich aus dem
tehköön! er soll tun! Wagen ging, sah ich Eino. „Setz dich hier hin und trink ein Glas Bier",
tehkää! tut, macht! sagte Eino. Ich mußte mich setzen. Eino erzählte mir, daß er neue Arbeit
hatte. Er baute Saunas. Er erzählte mir, wo er welche (joitakin) baute.
nähdä sehen Nach einer halben Stunde sagte ich: „Ich muß leider wieder zurückgehen,
Präsens: näen, näet, hän näkee, näemme, näette, he näkevät; Leena wartet." Ich kehrte zurück und schrieb wieder den Brief (Partitiv).
Imperf.: näin, näit, hän näki, näimme, näitte, he näkivät. In Hämeenlinna stieg Eino aus. Er ging am Fenster vorbei. Ich weiß nicht,
Imperativ: näe! sieh! ob er (es) sah, daß ich allein (yksin) saß.
nähköön! er soll sehen!
nähkää! seht!
Flexion der Verben vom Typ valita
valita wählen, auswählen
Präsens: valitsen, valitset, hän valitsee, valitsemme, valitsette,he valitsevat;
Imperf.: valitsin, valitsit, hän valitsi, valitsimme, valitsitte, he valitsivat.
Imperativ: valitse! wähle!
10. Lektion
valitkoon! er soll wählen! (kymmenes kappale)
valitkaa! wählt!
\
Annan kirje Eevalle A
Übungen
1. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in Formen des Imperfekts: Hyvä Eeva,
Hän (maksaa) kaikesta. He (antavat) meille rahaa. (Syömme) usein ravin1
lähetän Sinulle paljon terveisiä Eilalta. Kävimme eilen yhdessä
tolassa. Minä (juon) aina teetä. Maija (tuo) maitoa. Heikki (tilaa) ruokaa. Koskelan luona, Koskelan kesämökillä. Se on Helsingin länsi-
(Saatteko) te hotellihuoneen? (Matkustaako) hän Turkuun? (Lähteekö) puolella ja noin 50 kilometrin päässä keskustasta. En tuntenut
laiva Eteläsatamasta? (Saapuuko) juna pääasemalle? (Voitko) tulla mukaan? Helsingin länsiympäristöä ennen, enkä tietänyt, että täällä on
(Pääsettekö) matkalle? niin kaunista. Koskelan mökki on järven rannalla ja syrjässä
10. Lektion 94 95 10. Lektion

moottoritieltä. Täällä on aivan hiljaista, eikä kuule kuin linnun- Vokabeln


laulua ja metsän suhinaa. 10 A
Päiväkin oli aurinkoinen ja oikea lomapäivä. Iltapäivällä Koske- kirje (-en, -ttä, -itä) Brief käjydä (-yn, -vi, gehen; sein
hyv|ä (-an, -ää, -iä) gut; lieb -yköön)
lalla oli vieras: Juha Toivola, lehtimies. Kävi ilmi, että hän tuntee lähetjtää (-an, -ti, schicken, senden käydä ilmi sich herausstellen
-täköön) erittäin außerordentlich
Sinutkin. luona ; luota ; luo(kse) bei ; von ; zu monipuolinen vielseitig
Postp., Gen. mielenkiintoinen interessant
Hänhän on erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen ihminen ja eilen gestern samalla zugleich
samalla hyvä kertoja. Hän kertoi meille koko illan kaskuja ja länsipuolella westlich von (auf kertoj|a (-an, -aa,-jia) Erzähler
der westlichen ker|toa(-ron,-toi, erzählen
juttuja, ja minä opin paljon uutta Suomesta. Seite) -tokoon)
ympäristö (-n, -ä, -ja) Umgebung koko unflekt. ganz
Koskela oli kovin ystävällinen, hän tarjosi meille hyvän illal- ennen Adv., Postp. vorher, zuvor kasku (-n, -a, -ja) Anekdote, Witz
-ka, -ka Partikel und (In Verb. m. jut tu (-un, -tua, -tuja) Geschichte
lisen: söimme kalaa ja joimme viiniä ja istuimme melkein keski- vern. Verb) op pia (-in, -pi, lernen
yöhön ulkona, kun oli niin valoisaa ja lämmintä. Lopuksi käve- syrj |ä (-an, -ää, -iä) Rand, Seite -pikoon)
syrjässä abseits kovin sehr
limme järven rannalla ja - usko vaan - metsän reunassa näimme moottorji (-in, -ia, Motor tarjo|ta (-an, -si, anbieten
hirven. Tulethan ensi viikolla, toivon kovasti, että tulet. Monin -eita) -tkoon)
moottoritie Autobahn illalli|nen (-sen, -sta) Abendbrot
terveisin, hiljai|nen (-sen, -sta, langsam; still viin|i (-in, -iä, -ejä) Wein
Anna -sia) melkein fast
lin|tu (-nun, -tua, Vogel ; Geflügel yö (yön, yötä, öitä) Nacht
-tuja) keskiyö Mitternacht
laulu (-n, -a, -ja) Lied; Gesang ulkona draußen
suhina (-n, -a) Rauschen, valois|a (-an, -aa, -ia) hell
Geräusche lopuksi am Ende
aurinkoijnen (-sen, sonnig lop|pu(-un,-pua, Ende, Schluß
Saunassa B -sta, -sia) -puja)
oike|a (-an, -aa, -ita) richtig uskoja (-n, -i, -koon) glauben
loma (-n, -aa) Urlaub reun|a (-an, -aa, -ia) Rand
- Astu sisään, mutta varovasti, ovi on matala. viera s (-an, -sta, -itä) Adj. fremd; 5«. hirv|i (-en, -eä, -iä) Elch
- Minä en näe juuri mitään. ; Gast toivo |a (-n, -i, -koon) hoffen
mie|s(-hen,-stä,-hiä) Mann kovasti sehr
- Tämä on oikea maalaissauna. Tuo ikkuna on hyvin pieni. ^ lehtimies Journalist kov|a (-an, -aa, -ia) hart, fest, stark
- Kuumaa on. Kuinka monta astetta täällä mahtaa olla? monin terveisin mit vielen Grüßen
- Noin 80. Lauteilla voi olla enemmän. Kiuas on hyvä, vaikka jo
hyvin vanha. Heitänkö lisää löylyä? 10 B
- Älä nyt heti! Ei kai meillä kiire ole. astu a (-n, -i, -koon) steigen, treten heit|tää (-an, -ti, werfen, aufwerfen
- No, ei suinkaan. Saunassa täytyy olla kuin kirkossa, niinkuin varo a (-n, -i, -koon) vorsichtig sein, -täköön)
sich hüten vor löyly (-n, -ä) Dampf
sananlasku vaatii. varovasti vorsichtig lis|ä (-an, -ää, -iä) Zusatz, Zuschuß
- Ja sauna on köyhän apteekki. Sen minä taas kuulin. Pysyn ov|i (-en, -ea, -ia) Tür lisää Adv. noch mehr
matal|a (-an, -aa, -ia) niedrig, flach älä ,, Verbotsverb"
sittenkin vielä alhaalla, minulla on heikko sydän. juuri gerade, fast küre (-en, -ttä) Eile
- Niin silloin pitää varoa. \ maalais- in Zssgn ländlich, ei suinkaan keineswegs
Land- sananlasku (-n, -a, -ja) Sprichwort
- Muttei se mitään vakavaa ole. Pikkujuttu vain. ikkunja (-an, -aa, Fenster vaa|tia (-din, -ti, fordern
- Älä ota liian kevyesti! -oita) -tikoon)
kuum|a (-an, -aa, -ia) heiß köyh|ä (-an, -ää, -iä) arm; Arme(r)
- Mitäpäs pienestä jutusta. aste (-en, -tta, -ita) Grad apteek|ki (-in, -kia, Apotheke
mah|taa (-dan, -toi, können,(ver)mögen : -keja)
- Niinhän se entinen piikakin sanoi, kun aviottoman lapsen sai. -takoon) : missä se wo wird es wohl taas wieder
Hän puolusti sitä sillä, että se on vielä niin pieni. mahtaa olla? sein? sittenkin dennoch
laute |et PL (-ita) Saunabank pysy|ä (-n, -i, -köön) bleiben
- Pitihän hänen puolustautua. enemmän mehr heiiqko (-on, -koa, schwach
- Tuossa on muuten kuumaa ja tuossa kylmää vettä. Jos haluat kiu|as (-kaan, -asta, (Sauna-)Ofen -koia)
-kaita) sydä]n (-men, -ntä, Herz
peseytyä. Saunan jälkeen voimme juosta järvelle. vaikka obwohl, obschon -miä)
10. Lektion 96 97 10. Lektion

muttei = mutta ei puolustjaa (-an, -i, verteidigen, recht- Die verneinende Aussage des Imperativs wird als zusammengesetzte Form
vakav|a (-an, -aa, -ia) ernst -akoon) fertigen
pikkujuttu Kleinigkeit sitä Part. v. se es gebildet. Dem jeweiligen Hauptverb wird ein gesondertes „Verbotsverb"
liian allzu sillä Adess. v. se damit vorangestellt (älä, älkää usw.).
kevyjt (-en, -ttä, -itä) leicht muuten übrigens, sonst
mitäpäs (mit Elativ) was soll schon, kylm|ä (-an, -ää, -iä) kalt Das „Verbotsverb" erhält die Personalendungen, während das Hauptverb
ach was pes|tä (-en, -i, -köön) waschen in einer infiniten Form verbleibt.
enti|nen(-sen,-stä,-siä) einstig peseyjtyä (-dyn, -tyi, sich waschen
pii|ka(-an, -kaa, Magd, Dienst - -tyköön)
-koja) mädchen juojsta (-ksen, -ksi, laufen, rennen Verneinende Formen des Imperativs in den 4 Verbgruppen lauten:
aviot|on (-toman, unehelich -skoon)
-onta, -tomia) Person Verbots- 1 2 3 4
verb
Grammatik
2.Sg. älä ota lue juo tilaa tapaa mene ole
1. Verneinende Form des Imperfekts 3.Sg. älköön ottako lukeko juoko tilatko tavatko menkö olko
1.P1. älkäämme ottako lukeko juoko tilatko tavatko menkö olko
En sanonut mitään. Ich sagte nichts. 2. Pl. älkää ottako lukeko juoko tilatko tavatko menkö olko
Emme voineet odottaa. Wir konnten nicht warten.
3. PL älkööt ottako lukeko juoko tilatko tavatko menkö olko
Ettekö voinut tulla? Konnten Sie nicht kommen?
Die verneinende Form des Imperfekts wird gebildet, indem dem jeweiligen Das Hauptverb steht in der 2. Person Sg. in der Kurzform des Vokal-
Hauptverb - wie im Präsens - das Verneinungsverb vorangestellt wird. stammes, in allen anderen Personen wird dem Stamm -ko, -kö angehängt.
Das Hauptverb steht in der Form des Partizips II (des Perfektpartizips) Der Stamm ist in den Gruppen l und 2 der Vokalstamm, in den Gruppen 3
Aktiv und erhält die Endungen: im Sg. auf -mit/-nyt (bzw. Kons. + ut/yt), und 4 der Konsonantstamm.
im Pl. auf -neet (bzw. Kons. + eet).
Die Bildung des Partizips II Aktiv: 3. Bildung der Reflexivverben
1 2 3 4
Haluaisitko peseytyä? Möchtest du dich waschen?
sanonut ottanut voinut valinnut tavannut mennyt ollut juossut Hän osaa puolustautua. Er weiß sich zu verteidigen.
sanoneet ottaneet voineet valinneet tavanneet menneet olleet juosseet Istuutukaa, olkaa hyvä! Setzen sie sich, bitte!
In den Gruppen l, 2 werden -nut/-nyt, -neet dem starken Vokalstamm, in den
Gruppen 3, 4 dem Konsonantstamm angefügt. Infolge der Assimilation Formkennzeichen der Reflexivverben ist das Suffix -utu-, -yty-, das dem
lauten die Verben 3, 4 auf -nnut/-nnyt, -nneet bzw. Doppelkonsonant + starken Vokalstamm angefügt wird.
ut/-yt, -eet aus. '
Personalformen des Imperfekts lauten in der Verneinung: 4. Flexion von tämä, tuo, se
en lähtenyt ich fuhr nicht emme lähteneet wir fuhren nicht
et lähtenyt du fuhrst nicht ette lähteneet ihr fuhrt nicht , Nom. tämä tuo se
hän ei lähtenyt er fuhr nicht he eivät lähteneet sie fuhren nicht? Gen. tämän tuon sen
In der höflichen Anrede einer Einzelperson erhält das Hauptverb die Sin- Part. tätä tuota sitä
gularendung : ette lähtenyt. Iness. tässä tuossa siinä
Elät. tästä tuosta siitä
2. Verneinende Form des Imperativs Illat. tähän tuohon siihen
Adess. tällä tuolla sillä Sg.
Älä lähde vielä! Fahr noch nicht!
Älkää lähtekö vielä! Fahrt noch nicht! Nom. nämä nuo ne Pl.
Älkäämme ottako asiaa kevyesti! Nehmen wir die Sache nicht leicht! Part. näitä noita niitä
10. Lektion 98 99
10. Lektion
In flektierten Formen lautet der Stamm der Demonstrativpronomen: Imperfektform von pitää müssen
tämä - tä- im Plural näi-
tuo - tuo- im Plural noi- Minun piti odottaa. Ich mußte warten.
se - si- oder sii- im Plural nii- Heidän piti lähteä. Sie mußten MJUIUCU.
— ••-^j"^"- abfahren.
| =

Der Genitiv Singular wird vom Nominativstamm gebildet.


Die Imperfektform von pitää in der Bedeutung müssen lautet piti
(= 3. Pers. Sg.).
5. Bildung der Nomina agentis (Bezeichnung der Berufe, der ausführenden
Person) und der Substantive

Infinitiv Vokalstamm Nomen agentis Übungen


matkustaa reisen matkusta- matkustaja Reisender 1. Setzen Sie die eingeklammerten Verben (im Imperfekt) in die verneinende
ostaa kaufen osta- ostaja Käufer Form:
tehdä machen, tun teke- tekijä Täter, Verfasser
Me (olimme) teatterissa. Minä (tiesin), milloin se alkaa. Bussi (tuli). Juna
myydä verkaufen myy- myyjä Verkäufer
(saapui). Hän (odotti) asemalla. Minä (pääsin) matkalle. Meillä (oli) rahaa.
myyjätär Verkäuferin
He (tilasivat) kahvia. (Saitteko) te teetä? (Maksoiko) hän laskun? (Kävikö)
tarjoilla servieren tarjoile- tarjoilija Kellner kaikki hyvin?
tarjoilijatar Kellnerin
2. Setzen Sie die eingeklammerten Verben (im Imperativ) in die verneinende
Das Ableitungssuffix zur Bildung der Nomina agentis ist -ja/-jä. Es wird Form:
in der Regel dem Vokalstamm in starker Stufe angefügt.
(Nouse) tähän bussiin! (Osta) matkalippu! (Tulkaa) mukaan! (Istukaa)
Die Femininsubstantive werden mit dem Suffix -tar/-tär bezeichnet, das tähän! (Tuokaa) minulle kahvia! (Tilatkaa) ruokaa! (Juokaa) maitoa!
jedoch häufig ausgelassen wird. (Lähtekäämme) konserttiin! (Matkustakaamme) huomenna! (Juoskoon)
Die Flexionsformen der Femininsubstantive lauten: myyjä[tär, -ttären, hän sinne! (Menköön) hän saunaan! (Heittäkää) löylyä!
-tärtä, -ttäriä.
3. Setzen Sie die eingeklammerten Demonstrativpronomen in entsprechende
6. Zum Sprachgebrauch Kasusformen:

Vokalstamm, Konsonantstamm von juosta laufen Mistä ostit (tämä) kirjan? Etkö tunne (nämä) kirjoja? Anna ei tuntenut
(tämä) kirjaa. Sain (tämä) kirjan (se) pienestä kirjakaupasta. Pidätkö (tämä)
Pitääkö meidän juosta? Müssen wir laufen? kirjasta? Pidän (tuo) kirjasta. (Tämä) kirjassa on paljon hyviä kuvia. (Se)
Älkää juosko, minä juoksen. Lauft nicht, ich laufe. kirjaa en nähnyt kirjakaupassa. Siellä ei ole (ne) kirjoja.

Abweichend von anderen Verben auf -sta (nousta, pestä usw.) weist juosta 4. Übersetzen Sie:
einen Wechsel des Konsonanten in den beiden Stämmen auf: Pekka wohnt nicht in Helsinki, er wohnt in einem neuen Stadtteil nördlich
Vokalstamm: juokse- (Präsens: juoksen, juokset, juoksee usw.) von Helsinki. In der Nähe der Wohnung ist ein schöner Wald. Morgens
Konsonantstamm: juos- (Imperativformen: juoskoon, juoskaamme, juoskö steht Pekka um fünf Uhr auf und er läuft 20-30 Minuten im Wald. Danach
usw.) (sen jälkeen) wäscht er sich zu Hause und frühstückt (trinkt Morgenkaffee).
Er fährt zur Arbeit (Illativ) mit dem Bus um halb sieben. Etwa um vier Uhr
Imperfektformen von käydä gehen, sein kehrt er nach Hause zurück. Er ißt ein wenig und geht dann wieder zum
Se kävi oikein hyvin. Es ging sehr gut. Sportpark (Illativ). Pekka ist ein recht guter Sportler (urheilija). Er läuft
Voi käydä niinkin. Es kann auch so gehen. hundert Meter in der Zeit 11,4 oder 11,5 (Komma pilkku) und 5000 Meter
in etwa 15 Minuten. Liisa, Pekkas Frau sagt oft: Lauf nicht so viel,
Imperfektformen von käydä werden mit -vi- gebildet: du bist abends (iltaisin) ganz müde. Pekka antwortet: Ich bin nicht müde
kävin, kävit, hän kävi, kävimme, kävitte, he kävivät vom Sport (Elativ}, ich bin müde von der Arbeit. Warte, ich werde (aus
mir -Elativ- wird) noch ein großer Sportler.
11. Lektion 100 101 11. Lektion

11. Lektion Hämäläisiä kansanlauluja B


(yhdestoista kappale) Heilani sano
Heilani sano, älä herrajee,
Vappu ja Anna katselevat perhekuvaa A älä unhoita mua koskaan.
Se taitaakin olla jo viimeinen kerta
- Tässä on kuva perheestämme. Tulimme kokoon, kun mummolla oli
kun yhdessä ylös noustaan.
75. (seitsemäskymmenesviides) syntymäpäivä. Ja sen päivän nimi oli maanantai,
- Ovatko he kaikki sukulaisiasi ? oli Kausalan markkina-aatto,
kun heilani minut
- Kyllä ovat. Setiä ja tätejä, serkkuja ja sisaruksia. viimeisen kerran
-Odotapas! Katson, tunnenko ketään. Keskellä on mummosi, asemalle saatto.
eikö niin ?
- Niin on. Ja hänen vieressään istuu isoisäni. Hänkin on jo 75 Näin on käynyt
(seitsemänkymmenenviiden) ikäinen. Kesällä hän täyttää 75
vuotta. Hän on puuseppä ammatiltaan. Hän tekee työtä vielä- Näin on käynyt ja noin on käynyt,
kin, korjaa kaappeja ja tuoleja, kun vaan joku pyytää häntä. ja vast olen viidentoista.
Vaarin takana on isäni, hänen nimensä on Lauri. Lauloi likka lapselleen
kun päästeli kapaloista.
- Hän on aika lailla isänsä näköinen!
Jyrkän kallion reunalla
- Niin on. Hän on ammatiltaan metsänhoitaja. Äitini on tuossa
noita lemmenkukkiä kasvaa.
vasemmalla. Vanhempani ovat tamperelaisia niinkuin isovan-
Ikävä on tuuditella
hempanikin. Äitini on kyllä kotoisin Savonlinnasta. Äitini van-
isätöntä lasta.
hemmat muuttivat 30-luvulla Tampereelle.
- Kuka tuo partainen mies on?
- Hän on veljeni Paavo. Hänkin on syntynyt Tampereella, mutta
hänen nykyinen kotikaupunkinsa on Kuopio. Hän on kuopiolainen
kauppias ja aito savolainen. Hän panee leikiksi joka tilaisuudessa
keksii jonkin riimin tai sanaleikin; sen tapaisen Vokabeln
kuin: hei, hei, Heikki, Mari se Heikillä leikki... Mari on siskoni 11 A
ja Heikki on lankoni. He ovat siinä oikealla. katsel|la (-en, -i, betrachten, sisaruks|et PL (-ia) Geschwister
1 -koon) ansehen -pa, -pä; -pas, -päs doch, mal, nur
- Entä kuka tämä vanhempi rouva on? -mme Poss. suff. unser Adv. suff.
kokoon|tua (-nun, sich versammeln, vieressään neben ihm (ihr)
- Se olen minä. -tui, -tukoon), zusammenkom- isjä (-an, -ää, -iä) Vater
tulla kokoon men isoisä Großvater
- Et ole. Sinä olet nuori. Tarkoitan tätä rouvaa sinun vieressäsi, mummo (-n, -a, -ja) Großmutter -ikäinen -altrig, . . . Jahre
sukulai|nen (-sen, Verwandte(r) alt
- Ai, hänkö? Hän on tätini Sylvi. Hän on naimisissa tämän -sta, -siä) täyt|tää (-an, -ti, in Verb. m. Alter.
-si Poss. suff. dein -täköön) werden
kapteenin kanssa. Miehensä on työssä sisävesilaivalla. Me seita (-dän,-tää,-tiä) Onkel sep|pä(-än,-pää,-piä) Schmied
kaikki pidämme Sylvi-tädistämme erikoisesti: hän auttaa aina tä|ti (-din, -tiä, -tejä) Tante
serkjku (-un, -kua,
puuseppä Tischler
Neffe; Kusine ammatiltaan von Beruf
mielellään. Hän on oikea perheenemäntä. -kuja)
11. Lektion 102 103 11. Lektion

työsken jnellä (-telen, savolaijnen (-sen, Bewohner der Pro-


-teli, -nelköön), -stä, -siä) vinz Savo Grammatik
tehdä työtä arbeiten joka unflekt. jede(r, -s)
te|hdä(-kee,-ki, machen, tun tilaisuujs (-den, -tta, Gelegenheit,
-hköön) -ksia) Veranstaltung 1. Possessivsuffixe
vieläkin immer noch pan|na(-en,-i,-koon) setzen, stellen, le-
korjajta (-an, -si, ausbessern, reparie- gen; machen, tun
-tkoon) ren ; ernten panna leikiksi Scherz treiben Hän on veljeni, ja hän on siskoni. Er ist mein Bruder, und sie ist meine
kaapjpi (-in, -pia, Schrank leikjkiä (-in, -ki, spielen, scherzen Schwester.
-peja) -kiköön)
tuol|i (-in, -ia, -eja) Stuhl riim|i (-in, -iä, -ejä) Reim Miehesi on huoneessaan. Dein Mann ist in seinem Zimmer.
vaari (-n, -a) Großvater keksijä (-n, —, -köön) (er)finden Tulemme mielellämme. Wir kommen gern.
-nsa, -nsä Poss. suff. sein, ihr (sen) tapainen in der Art, derartig He lähtevät kanssanne. Sie fahren mit euch (mit Ihnen).
aika lailla
„, recht, ziemlich sisko (-n, -a, -ja) Schwester
näköijnen (-sen, -stä, aussehend, ähnlich lanjko (-gon,-koa, Schwager Hän asui luonani. Er wohnte bei mir.
-siä) -koja)
hoi|taa (-dan, -ti, pflegen, betreuen vanhemjpi (-man, älter
-takoon) -paa, -pia)
metsänhoitaja Förster, Forstwirt älähän nyt (etwa) nicht doch Den deutschen Possessivpronomen entsprechen im Finnischen Possessiv-
vanhem|mat PL (-pia)Eltern nuorji (-en, -ta, -ia) jung; jugendlich suffixe :
isovanhemmat Großeltern tarkoitjtaa (-an,-ti, meinen; bezwecken -m mein
kotoisin (jostakin) herkommen von -takoon)
muut (taa (-an, -ti, ziehen nach, um- olla naimisissa verheiratet sein -si dein
-takoon) ziehen ; verändern kanssa Postp., Gen., mit; ebenfalls ^
luvulla in Zssgn: umg. Adv. Vokalverlängerung + n oder -nsa sein
30-luvulla in den 30er Jahren kapteen|i(-in,-ia,-eja) Kapitän -mme unser
partainen bärtig olla työssä arbeiten ig
vel|i (-Jen, -jeä, -jiä) Bruder sisävesi Binnengewässer, y -nne euer (Ihr)
syntynjyt (-een, geboren Binnensee
-yttä, -yitä) erikoi |nen (-sen, -stä, besondere(r,-s) Vokalverlängerung + n oder -nsa ihr
nykyi|nen (-sen,-stä, gegenwärtig -sia)
-siä) mielji (-en, -tä, -iä) Sinn; Zuneigung; Die Possessivsuffixe werden dem Vokalstamm in starker Stufe angefügt,
kauppia|s (-an, -sta, Kaufmann, Händ- Lust i
-ita) ler mielellään Adv. mit gern wenn das Substantiv (oder ein anderes Bezugswort)
ai|to (-don, -toa, echt jeweiligem Possessiv-
-toja) suffix im Nominativ Sg. od. PL, im Genitiv Sg. sowie im Akkusativ Sg. oder Pl.
perheenemäntä Hausfrau v
steht. In allen anderen Kasus stehen die Possessivsuffixe nach den jeweils
11 B benutzten Suffixen an letzter Stelle. Der Wortstamm entspricht hierbei der
hämäläi|nen (-sen, Bewohner der Pro- näin so, auf diese Art verwendeten Kasusform.
-stä, -siä) vinz Häme, käynyt (Partizip //) ergangen
tavastländisch noin so, auf jene Art Das Possessivsuffix der 3. Person Sg. und Pl. hat zwei Formen:
kansja (-an, -aa, -oja) Volk vast = vasta erst
heil|a (-an, -aa, -oja) Braut, Liebste lauljaa (-an, -oi, singen Vokalverlängerung + n sowie -nsa.
sano umg. = sanoi -akoon) ',
herrajee um Himmels willen lik|ka (-an, -kaa, Mädchen -nsa erhalten Substantive (oder andere Wörter), wenn sie im Nominativ Sg.
unoh|taa (-dan, -ti, vergessen -koja) umg.
-takoon) lajpsi (-psen, -sta, Kind oder Pl. bzw. in einem Kasus stehen, dessen Suffix auf einen Konsonanten
unhoita poet. = unohda -psia) auslautet (Gen., Akk. und Illativ Sg. und PL).
mua = minua päästel|lä (-en, -i, freilegen, auswik-
(ei) koskaan niemals -köön) keln '|
taijtaa (-dan, -si, können, vermögen kapalo (-n, -a, -ja) Windel In allen übrigen Fällen wird gewöhnlich Vokalverlängerung + n angefügt;
-takoon) jyrklkä (-an, -kää, steil, schroff es kann jedoch ebenfalls -nsa angehängt werden:
taitaa olla es ist wohl -kiä)
noustaan ylös hier: wir stehen auf lem|pi (-men, -pia) Liebe pojalleen, pojallensa seinem Jungen
maanantai (-n, -ta) Montag poet. pojallaan, pojallansa bei seinem Jungen
markkinjat Pl. (-oita) Handelsmarkt, kasv|aa (-an, -oi, wachsen ^
Arbeitsmarkt -akoon) Zur Betonung eines Besitz- oder Zusammengehörigkeitsverhältnisses wird
aat|to(-on, -toa, -toja) Vorabend tuudit [elia (-telen, wiegen
Kausala Ort in Häme -teli, -elkoon) zusätzlich das Personalpronomen in der Genitivform verwendet:
saatjtaa (-an, -toi, -ta- begleiten isä|tön (-ttömän, vaterlos
koon) -töntä, -ttömiä) s • tämä on minun laukkuni dies ist meine Tasche
saatto umg. = saattoi . hän on sinun ystäväsi er ist dein Freund
11. Lektion 104 105 11. Lektion

Das Personalpronomen der 3. Person Sg./Pl- muß verwendet werden, wenn Die Indefinitpronomen (ei) kukaan niemand und (ei) mikään niemand, keiner,
die besitzende Person und das Subjekt des Satzes nicht identisch sind. Das nichts werden in verneinten Sätzen und in Fragesätzen gebraucht, welche
Possessivsuffix der 3. Person allein bedeutet sein eigenes: die Möglichkeit der Verneinung einschließen.
i Matti ottaa laukkunsa Matti nimmt seine (eigene) Tasche Sie werden wie kuka, mikä flektiert, wobei nach Vokalen -an, -an und nach
Matti ottaa hänen laukkunsa Matti nimmt seine Tasche (die eines anderen) Konsonanten -kaan, -kään angehängt werden.
Possessivsuffixe werden auch Verhältniswörtern oder Adverbien angefügt: -(k)aan, -(k)ään werden auch Frageadverbien und Zahlwörtern angefügt;
se on edessäsi es ist vor dir; tulen mielelläni ich komme gern das Adverbsuffix -kin auch lautet in verneinten Sätzen -kaan, -kään:
• Beachten Sie: En kuullut sitä vielä koskaan. Ich habe es. noch nie gehört.
Da die Possessivsuffixe im Nominativ und Akkusativ Sg. wie PL sowie im Emme saaneet yhtään kalaa. Wir erhielten nicht einen Fisch.
Genitiv Sg. in gleicher Weise dem Vokalstamm in starker Stufe angefügt Ei hänkään tietänyt sitä. Er hat es auch nicht gewußt.
werden, fallen die Formen dieser Kasus zusammen:
Hän on poikani Er ist mein Sohn. 4. Flexion von joka (welche,-r,-s, Rel. pron.), jokin, joku (irgendein)
'Hän on poikani ystävä Er ist der Freund meines Sohnes.
(
ovat poikani Sie sind meine Söhne. Nom. joka jokin joku
Esittelin poikani Ich stellte meinen Sohn (bzw. meine Gen. jonka jonkin jonkun
Söhne) vor. > Akk. jonka jonkin jonkun
2. Flexion von kuka (wer) und mikä (wer, was) Part. jota jotakin od. jotain jotakuta
Iness. jossa jossakin, jossain jossakussa
Nom. kuka mikä Elat. josta jostakin, jostain jostakusta
Gen. kenen minkä Illat. johon johonkin johonkuhun
Akk. kenet minkä Adess. Singular jolla jollakin, jollain jollakulla
Part. ketä mitä
Iness. kenessä Nom. Plural jotka jotkin jotkut
missä
Elat. kenestä mistä Part. joita joitakin joitain joitakuita
Illat. keneen mihin Die Pronomen joka und jokin flektieren mit den Stämmen jo-, das Pronomen
Adess. kenellä millä Singular joku flektiert beide Bestandteile des Stammes; die viersilbigen Formen (jota-
Nom. kutka oder ketkä mitkä Plural kuta usw.) werden jedoch selten gebraucht. In Flexionsformen von jokin
Part. keitä mitä wird -akin gewöhnlich durch -ain ersetzt.
Bei der Flexion des Fragepronomens kuka werden die Kasussuffixe dem joku oder jokin bezeichnen eine dem Sprecher unbekannte Person oder Sache
Stamm kene- (bzw. ke-), bei der Flexion des Fragepronomens mikä dem (für Sachen vor allem jokin); eräs ein gewisser dagegen - eine dem Sprecher
Stamm mit- angefügt. bekannte Person oder Sache:
Kuka wird gebraucht, wenn nach der Identität einer Person gefragt wird: Joku kertoi sen minulle Irgendeiner hat es mir erzählt,
Kuka hän on? Hän on Paavo eikä Mikko. Wer ist er ? Er ist Paavo und nicht aber:
Mikko; mikä - wenn nach Attributen einer Person gefragt wird: Mikä hän Eräs ystäväni kertoi sen Ein Freund von mir erzählte es.
on (ammatiltaan)? Hän on insinööri. Wer ist er (von Beruf) ? Er ist Ingenieur.
5. Zum Sprachgebrauch
3. (ei) kukaan, (ei) mikään
Adjektive auf -inen
Kukaan ei tullut. Niemand kam.
Emme nähneet ketään. Wir haben niemanden gesehen. Hän on äitinsä näköinen. Er ist seiner Mutter ähnlich.
Hän ei sanonut mitään. Er sagte nichts. Jyrki on kuudentoista ikäinen. Jyrki ist sechzehn Jahre alt.
En tietänyt mistään. Ich wußte von nichts. Von Substantiven abgeleitete Adjektive auf -inen erfordern für das Attribut
Ostitko mitään? Hast du (überhaupt) etwas gekauft ? den Genitiv.
11. Lektion 106 107 11. Lektion

nimi + Possessivsuffix für heißt 3. Ergänzen Sie die Possessivsuffixe der 3. Person:
He ovat nuori helsinkiläinen aviopari (Ehepaar): hänen nime... on Jukka,
Mikä on nimesi Wie heißt du?
ja hänen nime... on Terttu. He asuvat Lauttasaaressa, heidän asunto... ;
Hänen nimensä on Eino. Er heißt Eino.
on modernissa uudessa talossa. Jukka on helsinkiläinen, mutta Terttu,
Das deutsche Verb heißt wird mit nimi + Possessivsuffix wiedergegeben. hänen vaimo..., on tamperelainen. Terttu pitää kauniista asunnosta...,
mutta hän matkustaa mielellä... kotikaupunkiin.... Hänen äiti... asuu
-ton, -tön un..., .. .los Pispalan kaupunginosassa. Joskus hänen äiti... tulee myös Helsinkiin. Lapset
Metsä tuntui loputtomalta. Der Wald schien unendlich. ovat iloisia, kun mummo tulee heidän luokse... . Heidän isoäiti... tuo aina
Tämä kuva on tavattoman kaunis. Dieses Bild ist ungewöhnlich schön. jotain (etwas) mukana... ja hän kertoo aina hauskoja juttuja kotikaupungi-
sta. .. '
Das Suffix -ton, -tön (Gen. -ttoman, -ttömän) wird dem schwachen Vokal-
stamm angefügt. 4. Fragen Sie nach dem fett gedruckten Wort!
Kurzform der Personalpronomen der 1., 2., 3. Person Singular Beispiel:
Sain kirjeen Annalta. - Keneltä sait kirjeen?
Saanko mä suita jotain? = Hän kertoi matkastaan. - Mistä hän kertoi?
Saanko minä sinulta jotain? Bekomme ich von dir etwas? Olin Liisan kanssa teatterissa. (...?) Istuin siellä Pertin vieressä. (...?)
Älä unohda mua! = Pertti on hänen veljensä. (...?) Heidän isänsä on arkkitehti (Architekt). (...?)
Älä unohda minua! Vergiß mich nicht! Puhuin Liisan kanssa hänen isänsä työstä. (...?) Hänen isänsä rakensi mm.
Turussa yhden perheen asuntotaloja. (...?) Pertti näytti minulle kuvia ta-
In der Umgangssprache (und in der poetischen Sprache) werden die Per-
lostaan. (...?)
sonalpronomen in Kurzformen verwendet. Folgende Formen sind gebräuch-
lich: 5. Übersetzen Sie:
Nominativ mä sä (hän) Am Telefon: - Hallo, Anna, hier ist Eila. Ich habe gehört (Imperf.), daß
Genitiv mun sun (hänen) du in Tampere warst (käydä).
Partitiv mua sua (häntä)
Adessiv mulla sulla halla - Ja, ich habe Freunde in Tampere. Aili, eine gute Freundin von mir(Pos-
Ablativ multa sulta häitä sessivsuff. meine), arbeitet in einem Filmstudio (filmistudio). Du kennst sie
Allativ mulle sulle hälle wohl nicht. Sie zeigte mir im Studio ein paar alte Filme, u.a. den Film
„Tuntematon sotilas" (Der unbekannte Soldat). Das ist ja ein klassischer
finnischer Film (klassisch klassinen); ich bin sehr froh, daß ich ihn kennen-
Übungen lernen (nach „tutustua": Objekt im Illativ!) konnte. Sie zeigte mir auch einige
(joitakin) Sehenswürdigkeiten ihrer Stadt.
1. Ersetzen Sie die eingeklammerten Personalpronomen durch Possessiv- - Wart ihr auch in der Eishalle (jäähalli)?
suffixe:
- Nein. Aber ich war an manchen anderen Orten, u. a. im Sommertheater
Sain kirjeen (minun) ystävältä... Annatko minulle (sinun) osoittee...? von Pyynikki und im „Industriehaus" (teollisuustalo). Elvi, eine andere
Tässä on (hänen) puhelinnumero... Siinä on (meidän) auto... Hänellä Freundin von mir, arbeitet dort im Büro eines kleinen Industriebetriebes.
ei ole (teidän) puhelinnumeroa... He kirjoittivat (heidän) vanhalle ystä- Nach der Arbeit singt sie im Chor (kuoro) des Theaters. Sie kann viele
välle. .. tavastländische Volkslieder. Aber bist du nicht auch eine Tavastländerin,
2. Antworten Sie auf folgende Fragen in der 1. Person Singular: ich erinnere mich...
Mikä on nimenne? Mikä on syntymäpaikkanne? Mikä on osoitteenne? - Ja, das bin ich. Meine Heimatstadt ist Hämeenlinna. Hämeenlinna ist
Mikä on puhelinnumeronne? Mikä on isänne nimi? Mikä on äitinne nimi? keine große, aber eine schöne Stadt. Sehr bekannt ist die Burg von Hämeen-
Mikä on veljenne nimi (jos Teillä on veli)? Mikä on siskonne nimi (jos linna, ein altes Zentrum von Häme. Die Herren (Part.) der Burg waren
Teillä on sisko)? Mikä on miehenne - vaimonne - nimi (jos Te olette früher schwedische Jarle (Jarl jarli). Heute ist in der Burg ein Museum. Du
naimisissa)? mußt einmal (joskus) auch dort hingehen (käydä)
12. Lektion 108 109 12. Lektion

12. Lektion - Kuka teillä oli? Oliko Kari?


(kahdestoista kappale) - Ei ollut. Eeva oli saapunut yllättäen. Enkä voinut soittaa sinulle,
kun sinulla ei ole puhelinta. Älä ole loukkaantunut! Et kai pane
pahaksesi?
Tiedotuksia säästä ja liikenteestä A - No en. Enhän minä. En niin helpolla. Sen verran minä tunnen
Säätiedotus 12. 4. 80, klo 19.00 sinut. Olen tottunut yllätyksiin. Mutta miten on? Tuletko
Korkeapaine, joka ulottuu Keski-Euroopasta Skandinaviaan, tänään?
vahvistuu ja liikkuu hitaasti itään. Lämmintä ilmaa virtaa Länsi- -Mihin aikaan ne näytännöt alkoivatkaan?
Euroopasta koilliseen. - Kuudelta ja kahdeksalta.
Odotettavissa sunnuntai-iltaan asti: heikkoa lännen ja lounaan - Jaa, mitenhän ehdin . . .
-Mitä olet päättänyt? Kuuluu niin huonosti.
välistä tuulta, lämpötila yöllä nollan vaiheilla, päivällä 8 ... 12
- Tulen seitsemän jälkeen.
astetta. - Hyvä. Odotan sinua seitsemältä asemalla. Se on joka tapauk-
Säätiedotus 22. 9. 80, klo 19.00 sessa hyvä filmi ja kannattaa nähdä. Tule varmasti. Muista,
Keski-Euroopasta Skandinaviaan ulottuu korkeapaine. Kylmää että minä odotan sinua siellä. Älä tule liian myöhään!
ilmaa virtaa Jäämereltä eteläänpäin, aluksi Pohjois-Suomeen.
Odotettavissa tiistai-iltaan asti: etelässä ja Keski-Suomessa heik-
koa lännen ja luoteen välistä tuulta. Lämpötila yöllä plus 2 . . . Vokabeln
plus 5, paikoin hallaa, päivällä 11 . . . 15 astetta. 12 A
tiedotujs (-ksen, -sta, Meldung, Informa- vaiheilla etwa, um . . . herum
Säätiedotus 8.11. 80, klo 16.00 -ksia) tion, Bericht kylm|ä (-an, -ää, -iä) kalt, kühl
Epävakainen ja sateinen sää jatkuu Suomessa. Matalapaine sää (-n, -ta) Wetter jä|ä (-an, -ätä, -itä) Eis
klo Abk. v. kello (-n, Uhr; Glocke; Klin- Jäämeri Eismeer
liikuu Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Suomesta kaakkoon. Matalan -a, -ja) gel -päin nach . . . zu
paine (-en, -tta, -itä) Druck aluksi anfangs, zunächst
jälkipuolella leviää koko maahan kylmää ilmaa. Lämpötila korkeapaine ( Wetter-) Hoch tiistai (-n, -ta, -ta) Dienstag
laskee nollan alapuolelle koko maassa, etelässä lämpötila -l . ulot|tua (-un, -tui, sich erstrecken bis, paikoin örtlich (Adv.)
-tukoon) reichen bis hall|a (-an, -aa, -oja) Frost, Nachtfrost
-5, Keski-Suomessa noin -5 ja Lapissa -5 . . . -10 astetta. vahvistu|a (-n, -i, sich verstärken, epä- in Zssgn un-, miß-, -los
-koon) sich ausdehnen vakai|nen (-sen, -sta, beständig, stabil
Joulun menoliikenne alkoi rauhallisesti ^ liik|kua (-un, -kui, sich bewegen -sia)
-kukoon) sateijnen (-sen, -sta, regnerisch
Tämän vuoden joululiikenne alkoi rauhallisesti ja se on sujunut hitaasti Adv. langsam -sia)
hi |das (-taan, -dasta, Adj. langsam matalapaine ( Wetter-)TiQf
Helsingissä ilman pahoja ruuhkia, ilmoittaa liikkuva poliisi. -taita) kaakjko (-on, -koa) Südost
Liikenteen vilkkaus oli eilen kello 19 maissa noin 700 autoa ilm|a (-an, -aa, -oja) Luft; Wetter jälkipuolella auf der Rückseite
virjrata (-taan, -ta- strömen, fließen levi|tä (-an, -si, sich ausbreiten
tunnissa nelostiellä. Kelit ovat kuitenkin huonontuneet lumisa- si, -ratkoon) -tköön)
teen takia, poliisi muistuttaa. (23. 12.) koillijnen (-sen, -sta, Nordost; nord- laskjea (-en, -i, sinken, sich senken;
-sia) östlich -ekoon) rechnen
odotettavissa zu erwarten alapuolelle Post p. m. unter
sunnuntai (-n, -ta, -ta) Sonntag Gen.
asti (mit Illativ) bis joulu (-n, -a) Weihnacht
Eila ja Kalle aikovat mennä elokuviin B heikjko (-on, -koa, schwach meno (-n, -a, -ja) Hinfahrt, Gang; ;
PL Ausgaben
-koja)
louna|s (-an, -sta) Südwest rauhalli|nen (-sen, ruhig, friedlich
(Puhelimessa:) välijnen (-sen, -sta, zwischen (befind- -sta, -sia)
-siä) lich, . . . vorhan- vuojsi (-den, -tta, Jahr
- Hei, Eila, vihdoinkin. Mikset tullut eilen? Olen odottanut sinua den) -sia)
tuul|i (-en, -ta, -ia) Wind suju|a (-n, -i, -koon) verlaufen
ainakin tunnin. Emmekö aikoneet mennä elokuviin? lämpötila Temperatur pah|a(-an, -aa, -oja) schlecht, schlimm
- Anteeksi, Kalle. En voinut tulla. Meillä oli vieraita... noll|a (-an, -aa, -ia) Null ruuhkja (-a, -aa^-ia) (Verkehrs-)Stau
12. Lektion 110 111 12. Lektion

ilmoitjtaa (-an, -ti, melden, berichten kel|i (-in, -iä, -ejä) Straßenzustand Das Hilfsverb olla erhält die Personalendungen des Präsens bzw. des Imper-
-takoon) kuitenkin jedoch
poliis|i (-in, -ia, -eja) Polizei; Polizist huonon |tua (-nun, sich verschlechtern fekts, während das Hauptverb in der Form des Partizips II (des Perfektparti-
liikkuva poliisi Verkehrspolizei -tui, -tukoon) zips) steht (die Bildung dieser Form in der L. 10, S. 96).
vilk|as (-kaan, -asta, lebhaft, flink lu mi (-men, -nta) Schnee
-kaita) sä de (-teen, -detta, Regen-, Schneefall Die Partizipformen enden im Sg. auf -(n)nut, -(n)nyt (od. Kons. + ut, yt)
vilkkaujs (-den, -tta)Lebhaftigkeit; -teita) und im PL auf -(n)neet (od. Kons. + eet)
Dichte, Frequenz takia Postp. m. Gen. wegen
maissa um (in) . . . etwa muistut |taa (-an, -ti, erinnern, ermahnen In der höflichen Anrede einer Einzelperson erhält das Hauptverb die Parti-
nelo|nen (-sen, -sta, Vier, Nummer 4 -takoon) zipendung des Singulars, (vgl. auch Lektion 10)
-sia)
Der Gebrauch des Perfekts ist in der finnischen Umgangssprache nicht so
12 B häufig wie im Deutschen. Die Vergangenheit wird gewöhnlich mit dem
ai|koa(-on, -koi, beabsichtigen, ylläty|s (-ksen, -stä, Überraschung Imperfekt wiedergegeben. Das Perfekt zeigt oft an, daß eine Handlung in
-kokoon) wollen -ksiä) der Vergangenheit begonnen hat und in der Gegenwart noch andauert:
elokuv|a(-an,-aa,-ia) Film tot|tua (-un, -tui, sich gewöhnen (an) Olen ollut jo kaksi päivää täällä. Ich bin schon zwei Tage hier.
mennä elokuviin ins Kino gehen -tukoon) Illat.
vihdoinkin endlich näytän |tö (-nön, -töä, Vorstellungj Vor- Das Plusquamperfekt bezeichnet (wie im Deutschen) einen Vorgang, der
miksi warum -töjä) führung
mikset = miksi et eh|tiä(-din, -ti, (zeitlich) erreichen, vorüber war, als der im Imperfekt berichtete eintrat.
ainakin wenigstens -tiköön) schaffen Die zusammengesetzten Verbformen bilden im Finnischen keine verbalen
loukkaan |tua (-nun, verletzt sein, sich päätjtää (-an, -ti, beschließen, sich
-tui, -tukoon) verletzen ; übelneh- -takoon) entschließen Rahmen wie im Deutschen, Hilfsverb und Hauptverb stehen in der Regel
men tapau|s(-ksen, -sta, Fall, Vorfall, dicht beieinander.
help|po (-on, -poa, leicht -ksia) Ereignis
-poja) kannatjtaa (-an, -ti, stützen ; zustimmen ;
helpolla Adv. leicht -takoon) (unpers.) sich loh- Perfekt, verneinende Form
pah|a (-an, -aa, -oja) schlecht, übel nen
panna pahakse(en) übelnehmen varmja (-an, -aa, -oja) sicher A En ole saanut kirjettä. Ich habe den Brief nicht bekommen.
sen verran soweit, soviel
Emme ole päättäneet mitään. Wir haben nichts beschlossen.

Die verneinende Form des Perfekts besteht aus der Verneinung der Prä-
sensformen von olla und der Partizip II-Form des Hauptverbs.
Grammatik Plusquamperfekt, verneinende Form
1. Zusammengesetzte Verbformen En ollut kuullut siitä mitään. Ich hatte nichts davon gehört.
Perfekt He eivät olleet lähteneet vielä. Sie waren noch nicht fortgegangen.

Olen odottanut häntä pari tuntia. Ich habe ein paar Stunden auf ihn Die verneinende Form des Plusquamperfekts besteht aus der Verneinung
gewartet. der Imperfektformen von olla und der Partizip-II-Form des Hauptverbs.
Olemme tilanneet kahvia. Wir haben Kaffee bestellt.
Oletteko tilannut teetä? Haben Sie Tee bestellt ?
2. Die Ordnungszahlen
Plusquamperfekt
Zahl Nominativ Genitiv Partitiv Sg. Partitiv PL
Bussi oli jo lähtenyt. Der Bus war schon abgefahren.
Oli satanut monta päivää. Es hatte viele Tage geregnet. 1. ensimmäinen ensimmäisen ensimmäistä ensimmäisiä
He olivat tulleet ja istuivat Sie waren gekommen und saßen im 2. toinen toisen toista toisia
hotellissa. Hotel. 3. kolmas kolmannen kolmatta" kolmansia
4. neljäs neljännen neljättä neljänsiä
Perfekt und Plusquamperfekt werden als zusammengesetzte Formen ebenso 5. viides viidennen viidettä viidensiä
wie im Deutschen gebildet: 6. kuudes kuudennen kuudetta usw.
12. Lektion 112 113 12, Lektion

Genitiv Partitiv Sg.' 4. Zum Sprachgebrauch


Zahl Nominativ
1. seitsemäs seitsemännen seitsemättä Substantivische Verwendung der Zahlen
8. kahdeksas kahdeksannen kahdeksatta
Nelosliellä oli ruuhka. Auf der Straße Nr. 4 („Viererstraße") gab
9. yhdeksäs yhdeksännen yhdeksättä
10. kymmenes kymmenennen kymmenettä es einen Stau.
11. yhdestoista yhdennentoista yhdeltätoista Annoin hänelle kympin. Ich gab ihm einen Zehner.
12. kahdestoista kahdennentoista kahdeltatoista
13. kolmastoista kolmannentoista kolmatlaloista Von den Zahlen 1-10 werden folgende subslanlivische Formen gebrauchl:
20. kahdeskymmenes kahdennenkymmenennen kahdellakymmenellä 1 ykkönen 6 kuulonen
21. kahdeskymmenes- kahdennenkymmenennen- kahdellakymmenetlä- 2 kakkonen 7 seitsikko
yhdes yhdennen yhdellä 3 kolmonen 8 kahdeksikko
32. kolmaskymmenes' kolmannenkymmenennen- kolmattakymme- 4 nelonen 9 yhdeksikkö
kahdes kahdennen nettäkahdella 5 viilenen 10 kymppi
100. sadas sadannen sadalla
243. kahdessadas- kahdennensadan- kahdellasadalla- Die Himmelsrichtungen (Ilmansuunnat)
neljäskymme- nennelj ännenky m- neljätläkymmenellä-
> pohjoinen
neskolmas menennenkolmannen kolmalla J
" Norden
1000. tuhannes tuhannennen tuhannella
Ml. miljoonas miljoonannen miljoonalla luode koillinen
Nordwesten ^ .Nordosten
*(Die Parliliv-Plural-Formen, die selten vorkommen und hier ausgelassen
wurden, werden wie kolmansia, neljänsiä gebildel, s. S. 111) länsi ^\ / ilä
^Westen Östen
Der Vokalslamm laulel in der schwachen Slufe auf -nne- aus,
in der slarken Slufe auf -nie- (kolmanleen) ^ lounas ^/"^ ^\ kaakko
Südwesten Südosten
In Flexionsformen von 11.-19. bleibl -loisia unverändert
elelä
Bei zusammengeselzlen Zahlen wird häufig nur die letzte Zahl flektiert. 1. Süden
und 2. lauten in zusammengeselzlen Zahlen yhdes, kahdes (ensimmäinen,
toinen werden nur alleinstehend verwendet).

3. Zeitbestimmungen (I) Übungen


Angabe des Datums in Zahlen 1. Ersetzen Sie die Präsensformen durch Formen des Perfekts:
Saleinen sää jalkuu Suomessa. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruolsissa on
12. 4. 1980 Lesart: kahdesloisla neljällä tuhatyhdeksänsalaakahdek- malalapaine. Malalan jälkipuolella leviää kylmää ilmaa. Se viriää aluksi
sankymmenlä ^ luoteesta kaakkoon, myöhemmin pohjoisesta etelään. Lämpötila laskee yöllä
22. 9. 1981 Lesart: kahdeskymmeneskahdes yhdeksällä luhatyhdek- nollan vaiheille.
sänsalaakahdeksankymmentäyksi
2. Ersetzen Sie die Imperfektformen durch Formen des Plusquamperfekts:
Als eine häufige Lesarl des Dalums in Zahlen gilt: Päätin lähteä autolla Lahteen. Kuulin radiosta, elia lämpölila laski nollan
• Bezeichnung des Tages - Ordnungszahl im Nominativ alapuolelle. Liikkuva poliisi ilmoilli, elia kelil huononluival lumisaleen
• Bezeichnung des Monats - Ordnungszahl im Partiliv lakia. Malka alkoi rauhallisesli. Nelostiellä oli joitakin ruuhkia. Kaikki
• Bezeichnung des Jahres - Grundzahl im Nominaliv sujui kuilenkin hyvin.
13. Lektion 114 115 13. Lektion

3. Verneinen Sie: Pyhäpäiviä Suomessa B


Olen ollut siellä. Oletko soittanut? Onko hän tullut? Olemme odottaneet - Miten suomalaiset viettävät joulua?
aseman edessä. Oletteko kuullut hänestä? He ovat lähteneet. Oletko kat- - Nykyään he viettävät joulua suurin piirtein niinkuin ihmiset
sonut lehdestä elokuvaohjelmaa? Oletteko aikoneet mennä elokuviin? Olin
odottanut häntä. Konsertti oli alkanut. He olivat maksaneet.
muuallakin Euroopassa. He hakevat kuusen, ostavat hyvää
ruokaa, hankkivat juomia, ostavat toisilleen lahjoja ja kirjoit-
4. Lesen Sie folgende Datumsangaben: tavat joulukortteja. Jouluaattona tulee joulupukki, muttei neli-
16. 7. 1956, 30. 3. 1960, 4. 5. 1979, 5. 8. 1980, 8. 2. 1981, 6. 4. 1981 jalkainen pukki niinkuin ennen vaan valepukuinen „vanha
ukki".
5. Übersetzen Sie:
Liebe Eila, viele Grüße aus Savonlinna. Ich bin schon zwei Tage hier, und
- Onko maalla toista ?
ich bin sehr froh, daß ich hierher gereist bin. Gestern hatten wir einen - On osaksi. Maalla useat perheet lähtevät jouluna kirkkoon. He
Ausflug zum Punkaharju (Allativ) gemacht. Es hatte geregnet, aber ich mag lähtevät kirkkomatkalle jo aamulla varhain. Kirkko on usein
den Regen, Du weißt es. Der Puruvesi war grau (harmaa) und dennoch pitkän matkan päässä. Ennen maalaiset ajoivat kirkkoon hevo-
dachte ich an (Part.) das schöne Bild von Gallen-Kallela, das wir im Mu- sella, nyt he menevät autolla. He lähtevät kuitenkin pimeässä
seum gesehen hatten. ja kylmässä ulos. He juhlivat joulua jouluaamuna.
Heute Abend gehe ich in ein Sibelius-Konzert. Ich bin sehr glücklich (on-
- Entä keväällä ? Miten suomalaiset viettävät pääsiäistä ?
nellinen), daß ich eine Karte bekommen habe. Und ich bin auch noch nicht
in der Olavinlinna (Burg) gewesen (käydä Perfekt), obwohl ich sie jeden - Pääsiäiseksi tai helluntaiksi monet lähtevät maalle. Etenkin
Tag von meinem Zimmer sehen kann. Mit vielen Grüßen, Anna. nuoret matkustavat usein jonnekin kauas pohjoiseen: pois
arkipäivän pakosta ja kiireestä, sinne „missä kuovi huutaa".
Mutta vanhat pääsiäistavat ovat nykyisin unohtuneet.
- Onko kesälläkin juhlia?
- On. Juhannus, kesäkuun 24., on eräänlainen kansanjuhla.
13. Lektion Juhannusyönä ihmiset kokoontuvat järven tai meren rannalle
ja he valvovat yön kokon ääressä. Nuoret laulavat ja tanssivat
(kolmastoista kappale) ja vanhat kuuntelevat ja katselevat. Jotkut ehkä ryyppäävät
samalla enemmän tai vähemmän.
Sanomalehtikirjoituksia A
- Pohjoisessa ihmiset ovat luonnonherkkiä.
Syntymäpäiviä - Niin kai. He iloitsevat ja surevat usein yhtaikaa. Vaikkapa
80 vuotta täyttää tänään, joulukuun 5. p :nä (viidentenä päivänä), juhannuksena: kesä on parhaimmillaan, käki kukkuu, yöt ovat
Turussa opettaja Hanna Järvinen. Hanna Järvinen tuli ylioppi- valoisat, mutta ihmiset tietävät, että päivät lyhenevät jälleen.
laaksi vuonna 1918 ja valmistui opettajaksi vuonna 1922. Hän Senkin takia moni saattaa ottaa ryypyn. Talvi on niin pitkä ja
toimi historian opettajana Turussa vuoteen 1960, jolloin siirtyi kesä niin lyhyt.
eläkkeelle. - Mutta on syksylläkin kauniita päiviä ja on juhliakin . . . .
70 vuotta täyttää sunnuntaina, heinäkuun 25. p:nä (kahdentena- - On kyllä. Lokakuun 10. on Aleksis Kiven syntymäpäivä. Se voi
kymmenentenäviidentenä päivänä), maanviljelijä Kauko Pekkala hyvinkin olla vielä „ihanasti vaalea ja tyyni", niinkuin Kivi on
Suonpäässä. Kauko Pekkala toimi kunnassaan 50-luvulta lähtien kirjoittanut jossain. Minä pidän syksystä.
lukuisissa luottamustehtävissä. Palolautakunnassa hän oli 22 - Ja minä talvesta.
vuotta, joista 6 vuotta puheenjohtajana. Hän kuului mm. Suon-
pään osuuskaupan johtokuntaan. Kauko Pekkalan ystävät esit- - Talven ensimmäinen juhla on Suomen itsenäisyyspäivä. Se pn
tävät päivänsankarille parhaat onnittelunsa. joulukuun kuudentena. Silloin alkaa myös „pikkujoulun" aika.
13. Lektion 116 117 13. Lektion

Vokabeln eräänlainen gewisse(r, -s), parhaimmillaan Adv. etwa: involIerBlüte


eine Art (von) kä|ki (-en, -keä, -kiä) Kuckuck
mer|i (-en, -ta, -iä) Meer kukkua kuckuck rufen
13 A valvo| a (-n, -i, -koon) wachen, wach sein lyhe|tä (-nen, -ni, kürzer werden,
kirjoitu|s (-ksen, -sta, (Zeitungs-)Artikel, lähtien Postp. Elät. seit, von . . . an kok|ko (-on, -koa, Johannisfeuer -tköön) abnehmen
-ksia) Aufsatz od. Ablat. -koja) saat |taa (-an , -toi , können , vermögen
joulukuu Dezember lukuijsa (-san, -saa, zahlreich ääressä Postp. Gen. an /am Rand von -takoon)
p:nä = päivänä -siä) tanssija (-n,--, -koon) tanzen ryyp|py (-yn, -pyä, Schluck (Schnaps)
opettajia (-an,-aa, Lehrer(in) luot|taa (-an, -ti, vertrauen kuun (neliä (-telen, (zu)hören -pyjä)
-ia) -takoon) -teli, -nelkoon) talvji (-en, -ea) Winter
ylioppilajs (-an, -sta, Student(in), Abitu- tehtäv|ä (-an, -ää, -iä) Aufgabe, Auftrag ryyp|ätä (-pään, (Schnaps) lyhy|t (-en, -ttä, -itä) kurz
-ita) rient(in) lukuisissa luottamus- in zahlreichen -päsi, -ätköön) umg. trinken, zechen lo|ka (-an, -kaa) Schmutz, Kot
tulla ylioppilaaksi Abitur ablegen; tehtävissä ehrenamtlichen vähemmän weniger lokakuu Oktober
Student(in) werden Funktionen luonjto (-non, -toa, Natur, Charakter hyvinkin durchaus
valmistua opettajaksi das Lehrerexamen palo (-n,-a,-ja) Brand; Brand- -toja) ihan|a (-an, -aa, -ia) wunderbar
ablegen, Lehrer schutz^) herk|kä (-an, -kää, empfindsam vaale|a (-an,-aa,-ita) hell, blond
werden lautakunta Ausschuß, Kom- -kiä) tyynji (-en, -tä, -iä) still, ruhig
toimi|a (-n, --, -koon) tätig sein, wirken, mission iloit|a(-sen, -si, sich freuen itsenäisyy|s (-den, Selbständigkeit
arbeiten johtajja (-an, -aa, -ia) Leiter, Führer -koon) -ttä)
7
hi stori | a (-an, -aa, Geschichte puheenjohtaja — :t — A "'
"Vorsitzender sur|ra (-en, -i, -koon) trauern, tr aurig sein pikkujoulu Advent, Advents-
-oita) osuuskauppa Handelsgenossen- yhtaikaa Adv. zugleich zeit
jolloin (im Relativsatz) da, als, wenn schaft vaikkapa so etwa, z. B.
siir|tyä (-ryn, -tyi, herübergehen, über- johtokunta Vorstand
-tyköön) wechseln, gehen esit|tää (-an, -ti, darstellen, vorbrin-
eläk|e (-keen, -että, Rente, Pension -täköön) gen
-keitä) sankarji (-in,-ia,-eita)Held
hein|ä (-an, -ää, -iä) Heu par|as (-haan, -asta, beste(r, -s) Grammatik
heinäkuu Juli -haita)
maanviljelij|ä(-än, Landwirt onnittelu (-n, -a, -ja) Glückwunsch, Gra- 1. Essiv
-ää, -öitä) tulation
kun|ta(-nan,-taa, Gemeinde onn|i (-en, -ea) Glück
-tia) Tulen perjantaina tai lauantaina. Ich komme am Freitag oder am
Samstag.
Olimme jouluna maalla. Wir waren zu Weihnachten auf dem
13 B Lande.
pyh|ä (-an, -ää, -iä) heilig; Feiertag uk|ko (-on, -koa, Alter, Opa Palaamme tänä iltana. Wir kommen heute abend zurück.
pyhäpäivä Feiertag -koja)
viet|tää(-än, -ti, verbringen uk|ki (-in, -kiä, -keja) Alter, Opa Hän toimi Turussa opettajana. Er arbeitete in Turku als Lehrer.
-täköön) dim.
nykyään Adv. heutzutage toista anders, etwas Die Endung des Essivs ist -na, -nä. Sie wird dem starken Vokalstamm ange-
suurin piirtein Adv. in großen Zügen, anderes
im großen und varhain Adv. • früh fügt.
ganzen maalai|nen(-sen,-sta, ländlich; Pl. auch
-sia) Leute vom Land Der Essiv wird häufig in temporaler Bedeutung gebraucht - u.a. zur Be-
muualla anderswo
ha|kea (-en, -ki, holen, sich be- hevo|nen(-sen, -sta, Pferd zeichnung der Wochentage (s. auch Zeitbestimmungen II).
-kekoon) schaffen -sia)
kuu|si (-sen, -sta, -sia)Fichte, Tanne pime|ä (-an, -ää, -itä) dunkel Der Essiv bezeichnet weiterhin einen zeitlich begrenzten Zustand oder eine
hank|kia (-in, -ki, beschaffen, besor- juhli a (-n, --, -koon) feiern Eigenschaft, deren Geltung eingeschränkt erscheint (zeitweilige Tätigkeit,
-kikoon) g^n kevä t (-an, -ttä) Frühling, Frühjahr
pääsi äi| nen (-sen, -sta) Ostern Beruf u. ä.).
toisilleen einander, sich ge-
genseitig (Dat.) helluntai (-n, -ta) Pfingsten Im Deutschen entspricht dem Essiv oft die Präposition als (in der Bedeu-
lahj|a (-an, -aa, -oja) Geschenk, Gabe; kauas Adv. (Frage: > weit (nach)
Begabung wohin?) tung : als Kind, als Lehrer usw.).
kort|ti (-in, -tia, -teja) (Post-)Karte arkipäivä Alltag
puk|ki (-in, -kiä, Bock pakfko (-on, -koa, Zwang 2. Translativ
-keja) -koja)
joulupukki Weihnachtsmann kuov|i (-in, -ia, -eja) Schnepfe
muttei = mutta ei huu|taa(-dan, -si, rufen, schreien Pääsiäiseksi he lähtivät maalle. Zu Ostern fuhren sie aufs Land.
jal |ka (-an, -kaa, Bein ; Fuß -takoon) Hän tuli opettajaksi. Er wurde Lehrer.
-koja) nykyisin Adv. heutzutage
nelijalkainen vierbeinig unoh|tua (-dun, -tui, vergessen werden Sano se suomeksi! Sag es auf finnisch!
vale- in Zssgn Schein-, Pseudo- -tukoon) Terveydeksenne! Auf Ihr Wohl! (Auf Ihre Gesundheit!)
valepukuinen verkleidet juhannu|s(-ksen,-sta) Johannis (24. 6.)
13. Lektion 118 119 , Lektion

Die Endung des Translativs ist -ksi. Sie wird dem jeweiligen Genitivstamm Die Wochentage
angefügt. maanantai Montag perjantai Freitag
Der Translativ bezeichnet Zustand oder Eigenschaft als Ergebnis eines Vor- tiistai Dienstag lauantai Samstag, Sonnabend
gangs, einer Entwicklung, einer Veränderung. In dieser Bedeutung wird keskiviikko Mittwoch sunnuntai Sonntag
er vor allem in Verbindung mit dem Verb tulla werden gebraucht. torstai Donnerstag
In Zeitbestimmungen zeigt der Translativ an, auf welche Zeitbegrenzung Zeitangaben mit Wochentagen (am Montag, am Dienstag usw.) stehen stets
(für wie lange, bis zu welchem Zeitpunkt) sich ein Vorgang bezieht. Er im Essiv: maanantaina, tiistaina ...
entspricht oft den deutschen Präpositionen bis, bis zu bzw. zu: iloksi zur Wiederholbarkeit einer Zeitangabe wird mit -isin bezeichnet :
Freude, osaksi zum Teil.
maanantaisin montags, aamuisin morgens.
Tritt ein Possessivsuffix hinzu, lautet das Translativsuffix auf -kse- aus:
terveydeksesi! auf dein Wohl! Die Monate
tammikuu Januar toukokuu Mai syyskuu September
3. Zeitbestimmungen (II) helmikuu Februar kesäkuu Juni lokakuu Oktober
maaliskuu März heinäkuu Juli marraskuu November
Gebrauch des Essivs bzw. des Adessivs in Zeitbestimmungen: huhtikuu April elokuu August joulukuu Dezember
Zeitangaben „im Januar, im Februar" stehen im Inessiv: tammikuussa,
Adessiv Essiv helmikuussa.
aamulla am Morgen tänä aamuna heute Morgen, diesen Morgen
eilispäivänä gestern, am gestrigen Tage 4. Angabe des Datums
päivällä am Tage
illalla am Abend lauantai-iltana am Samstagabend
Monesko (kuinka mones) päivä tänään on? Der wievielte ist heute ?
yöllä in der Nacht eräänä yönä in einer Nacht
Tänään on 9. 4. ... Heute ist der 9. 4. ...
talvella im Winter viime talvena letzten Winter
Hän on syntynyt 11.10.... Er ist am 11.10. ... geboren.
keväällä im Frühling ensi keväänä nächsten Frühling
Als Form der Datumsangabe in Zahlen wird verwendet:
Mit dem Adessiv wird eine nicht näher bestimmte Zeitangabe bezeichnet. 9. 4. - yhdeksäs neljättä
Mit dem Essiv werden Zeitangaben bezeichnet, die durch Attribute eine
11. 10. - yhdestoista kymmenettä (vgl. Lektion 12/3);
Eingrenzung der Aussage erfahren.
bei der Angabe durch Zahl und Benennung des Monats:
Einige Attribute werden nicht flektiert:
ensi nächste(n,-s) und viime letzte(n,-s). 9. 4. - yhdeksäs huhtikuuta oder huhtikuun yhdeksäs (päivä) oder
huhtikuun yhdeksäntenä päivänä (Abk.: huhtikuun 9. p:nä)
Mit joka jede(r,-s) steht auch das Substantiv im Nominativ: joka päivä 11. 10. - yhdestoista lokakuuta oder lokakuun yhdestoista (päivä) oder
jeden Tag. lokakuun yhdentenätoista päivänä (Abk.: lokakuun 11. p:nä)
Beachten Sie folgende feststehende Kasusformen: 'y 5. Zum Sprachgebrauch
(ensi, viime, tällä) viikolla (nächste, letzte, diese) Woche Ausdrucksweise für können
(ensi, viime, tässä) kuussa (nächsten, letzten, diesen) Monat
(ensi, viime, tänä) vuonna (nächstes, letztes, dieses) Jahr Voitko sinä soittaa huomenna? Kannst du morgen anrufen ?
Taitaa olla viimeinen kerta. Es kann das letzte Mal sein (Es ist
Weitere häufig vorkommende Zeitbestimmungen: wohl das letzte Mal).
Saattaa tulla kaunis päivä. Es kann ein schöner Tag werden (Es
tänä päivänä, tänään heute eilen, eilispäivänä gestern
toissa päivänä vorgestern ist leicht möglich, daß ...).
huomenna morgen Hän osaa hyvin ruotsia. Er kann (beherrscht)gut Schwedisch.
ylihuomenna übermorgen'
13. Lektion 120 121 14. Lektion

Das Finnische hat mehrere Ausdrücke für können, die teilweise gleichbe- 14. Lektion
berechtigt benutzt werden können.
(neljästoista kappale)
osa/ta (-an, -si, -tkoon) bedeutet jedoch stets können, beherrschen, etw.
verstehen.
VR (Valtionrautatiet) kaavailee junavuorojen supistuksia A

Übungen Valtionrautatiet haluaisi supistaa noin 30 paikallisliikenteen


junavuoroa, joiden ylläpitämiseen budjettivarat eivät riitä. Supis-
1. Beantworten Sie die Fragen: tukset on tarkoitus korvata linja-autoilla.
Mikä viikonpäivä tänään on? Mikä viikonpäivä eilen oli? Mikä viikon- Jo 1960-luvulla Valtionrautatiet lopetti Joensuu-Outokumpu
päivä on huomenna? Monesko (kuinka mones) päivä tänään on? Monesko paikallisjunaliikenteen, samoin tapahtui Joensuu-llomantsi vuo-
päivä eilen oli? Monesko päivä huomenna on? Minä viikonpäivänä joulu rolle. Supistuskaavailut koskevat mm. junaliikennettä Rova-
on tänä vuonna? Milloin pääsiäinen on tänä vuonna? Milloin Te olette niemen ja Kemijärven välillä.
syntynyt? Hämeen alueella supistukset koskisivat rataosia, jotka suuntau-
2. Ergänzen Sie die eingeklammerten Wörter durch entsprechende Kasussuf- tuvat Riihimäeltä itään ja pohjoiseen.
ßxe (Essiv oder Adessiv): (Uusi Suomi, 11. 11. 78; mukaillen) j-^
(Sunnuntai) meillä on perhejuhla. Vieraat saapuvat (iltapäivä). (Ilta) läh-
demme konserttiin. Toissa (päivä) olimme teatterissa. Pentti tulee ensi Eräs junanvaihto B
(viikko). Jaakko kävi viime (vuosi) Tukholmassa. Jonakin (päivä) lähdemme
vierailulle Turkuun. H.: Anteeksi, ette Te auttaisi tämän matkalaukun kanssa. Se on
kauhean painava, minä en jaksa nostaa sitä alas hyllyltä ja
3. Ergänzen Sie die Kasussuffixe: Hämeenlinna on ihan lähellä.
Kari tuli viime (vuosi) (ylioppilas). Tänä (vuosi) Eila valmistui (opettaja). U. Huh kiitos Että mitä?
Kahdessa (päivä) työ tuli (valmis). Voitteko tehdä se jo (perjantai). He
H. Laukku vain pitäisi saada alas hyllyltä. En kai minä heratta-
valitsivat Mattilan (puheenjohtaja). Hän matkusti (kaksi päivää) Helsinkiin.
nyt ?
4. Sprechen Sie folgende Datumsangaben nach dem Muster: U. Ette suinkaan. (Haukottelee) Ne on nämä aikaiset aattiu-
1.3.- ensimmäinen kolmatta, maaliskuun ensimmäinen, maaliskuun en- jun at ...
simmäisenä päivänä H. Minä vain ajattelin, kun Te olette niin vahvan näköinen, eikä
2.4.; 4.5.; 25.6.; 14.7.; 28.11. täs sä ollut ketään muutakaan.
U. Eikö ? Eipä tosiaan . . . Tosiaan painava. Taitaa sisältää
5. Übersetzen Sie: var sinaisia aarteita.
Am Dienstag morgen rief mich Jaakko an. Können wir heute zusammen H. Hengellisiä aarteita. Kirjoja opistomme oppilaille.
essen, fragte er. Ich bezahle auch das Essen. Vielen Dank, antwortete ich, U. Nyt minä tempaisen. Ääh . . . Uuh . . . Huh. Noin. Tulihan
ich werde kommen. Aber hast du Geburtstag oder bist du (=ist aus dir) se sieltä . . .
Vorsitzender geworden? Ich habe keinen Geburtstag, und ich bin auch nicht H. Muuan kiltti herra auttoi sen sinne Helsingissä. Nyt toinen
Vorsitzender geworden, sagte er, aber komm dennoch.
kilt ti herra auttaa sen taas alas. Kiitos herra . . .
Um eins war ich im Restaurant, und wir aßen guten Rinderbraten und Cham- U. Juhani Uusitalo.
pignons. Dann gab mir Jaakko die Zeitung und zeigte mir die Seite 5. Da
H. Mitä sanoitte?
war ein Artikel von Jaakko über den neuen finnischen Film „Johannisnacht".
Ich las ihn. Er ist gut, sagte ich, meine besten Glückwünsche. Wir bestellten U. Minä esittäydyin.
Kaffee, und Jaakko erzählte mir von einem neuen Film, der im nächsten H. Ei se mitään. . . Juna hiljentää. Me tulemme jo Hämeenlin-
Jahr fertig werden sollte. Es stellte sich heraus, daß er selbst (itse) das naan. Minä olen muuten lehtori Hertta Vanhapiha. Teologian
Manuskript (käsikirjoitus) dazu (Illativ) geschrieben hatte. lehtori.
14. Lektion 122 123 14. Lektion

U.: Hauska tutustua. Jäättekö Te Hämeenlinnaan ? oppila|s (-aan, -sta, Schüler oppilaitos Lehranstalt
-ita) johtajat |ar (-taren, Leiterin
H.: Hämeenlinna on nykyinen kotikaupunkini. Olen uskonnolli- tempaisjta (-en, -i, (mit einem Ruck) -arta, -taria)
-koon) ziehen jestas! Interj. etwa Jesses!
sen oppilaitoksen johtajatar. muu|(d)an (-taman, irgendein(e), ein(e) tarkoitjtaa (-an, beabsichtigen, be-
U.: Hauska kuulla. -atta, -tamia) -ti, -takoon) zwecken; meinen
kilt|ti(-in,-tiä, -tejä) nett, lieb, brav voih! Interj. oh!
H.: Mikä sen tekee hauskaksi ? hiljen|tää (-nän, -si, verlangsamen kera Postp. Gen. mit
Jestas ... Tarkoitan: voih! Miten minä ehdin tämän laukun kera -täköön) laitur|i (-in, -ia,-eja) Bahnsteig; Kai
muuten übrigens, sonst saakka Postp. Illat. bis, bis zu
asemalaiturille. Juna pysähtyy vain minuutin. lehtorji (-in, -ia, -eja) Lektor satjtua (-un, -tui, zufällig sein, pas-
U.: Minä tuon sen, menkää vain edellä. pih|a (-an, -aa, -oja) Hof -tukoon) sieren, vorkommen
teologia (-n, -a) Theologie ot|e (-teen, -että, Auszug, Ausschnitt
(Asemalaiturilla: Juna lähtee.) jäjädä (-an, -i, bleiben -teitä)
H.: Voi, ei Teidän olisi pitänyt tänne saakka. Hei, juna lähtee! -äköön) kuunnelm|a (-an, Hörspiel
uskon |to (-non, Religion -aa, -ia)
U.: Sepä sattui . . . -toa, -toja) henget |är (-tären, Schutzgeist, Muse;
uskonnollinen religiös -ärta, -täriä) Engel
(Ote Pekka Lounelan kuunnelmasta „Herra Juhani Uusitalo ja
hänen hengettärensä")

Vokabeln
Grammatik
14 A 1. Pluralformen der Nomina
Valtionrautatiet Staatseisenbahn riit|tää (-an, -ti, reichen, genügen
valtio (-n, -ta, -ita) Staat -täköön)
kaavailjla (-en, -i, projektieren, planen tarkoitu|s (-ksen, Absicht, Zweck Suomi on tuhansien järvien maa. Finnland ist das Land der tausend
-koon) -sta, -ksia) i Seen.
kaav|a (-an, -aa, Schema, Muster, tarkoitus on es ist beabsichtigt
Schablone korvajta (-an, -si, ersetzen, ent- Viime vuosina on muuttunut paljon. In den letzten Jahren hat sich
-oja)
vuoro (-n, -a, -ja) (Reihen-)Folge, -tkoon) schädigen vieles verändert.
Schicht lopetjtaa (-an, -ti, beenden, einstellen Hän käy usein muissa maissa. Er ist oft in anderen Ländern.
junavuoro Zugverbindung -takoon)
supistujs (-ksen, Kürzung, Reduzie- samoin ebenso Sydämelliset terveiset heille kaikille. Ihnen allen herzliche Grüße.
-sta, -ksia) rung; Stillegung tapahtuja (-i,-koon) geschehen
supist|aa (-an, -i, kürzen, reduzieren; kaavailu (-n,-a,-ja) Projekt, Plan ~
-akoon) stillegen kosk|ea (-en, -i, berühren; schmer- Im Plural steht vor den Kasusendungen ein -i-. Es ist das Zeichen des
paikallis- Orts-, Lokal- -ekoon) zen; betreffen Plurals in flektierten Formen (im Nominativ und im Akkusativ ist das
ylläpitäminen Aufrechterhaltung suun|ta (-nan, -taa, Richtung
budjetti Budget, Haushalt -toja) Zeichen des Plurals -t, vgl. Lektion 4).
var|at (-oja) (Geld-)Mittel; suuntau|tua (-dun, sich richten nach,
Vorräte -tui, -tukoon) verlaufen nach Pluralformen werden gebildet, indem die jeweiligen Kasusendungen dem
Pluralstamm des Nomens angefügt werden. Den Pluralstamm erhält man,
14 B wenn von der Partitiv-Plural-Form (im Wörterverzeichnis angegeben) die
vaih|taa (-dan, -toi, wechseln, umtau- haukot|ella (-telen, gähnen , Endungen -a, -ä bzw. -ta, -tä abgestrichen werden. Hierbei ist der Stufenwech-
-takoon) schen; Eisenbahn: -teli, -elkoon) sel zu berücksichtigen (s. nachfolgende Flexionsformen).
umsteigen aikai |nen (-sen,-sta, früh, zeitig
junanvaihto Umsteigen -sia)
Cfl
kauhe|a (-an, -aa schrecklich, fürch- vahv|a(-an, -aa, -oja) stark, kräftig Beispiel für Flexionsformen im Plural:
od. -ata, -ita) terlich to|si (-den, -tta, -sia) Wahrheit; wahr
painavja (-an, -aa, schwer(wiegend) tosiaan ' wirklich, wahr- Nominativ kauniit kukat
-ia) haftig (Adv.) Genitiv kauniiden kukkien starke Stufe !
jaks|aa (-an, -01, können, vermögen, sisäljtää (-län, -si, enthalten, bein-
-akoon) imstande sein -täköön) halten Akkusativ kauniit kukat
nost|aa (-an, -i, heben varsinaijnen (-sen, eigentlich, echt Essiv kauniina kukkina starke Stufe!
-akoon) -sta, -sia) Partitiv kauniita kukkia starke Stufe !
alas nach unten, herunter aarjre (-teen, -retta, Schatz
hylly (-n, -ä, -ja) Regal, Fach -teita) Translativ kauniiksi kukiksi
ihan ganz (Adv.) hen |ki (-gen, -keä,-iä) Geist Inessiv kauniissa kukissa
herätjtää (-an, -ti, wecken hengellinen geistig
-täköön) opisto (-n, -a, -ja) (Schul-)Anstalt Elativ kauniista kukista
14. Lektion 124 125 14. Lektion

Illativ kauniisiin kukkiin starke Stufe! Pluralstämme auf (kurzes) -i bilden den Illativ PL auf
Adessiv kauniilla kukilla Pluralstämme auf -oj-, -uj-, ej-, -ei- sowie
Ablativ kauniilta kukilta . -> • ' einsilbige Nomina auf -hin od. -in
Allativ kauniille kukille Pluralstämme auf -ita bilden den Illativ PL auf -hin, -in od. -siin
Genitiv und Illativ haben im Plural mehrere Endungen.
4. Konditional (I)
2. Genitiv Plural Lähtisin mielelläni mukaan. Ich würde gern mitkommen.
Joisitko kupin kahvia kanssani? Würdest du eine Tasse Kaffee mit mir
Nominativ Partitiv PL sg. Genitiv Plural Genitiv-
trinken ?
endung
Haluaisitteko teetä? Möchten Sie Tee ?
poika poikia poikien nimet -ien Ajattelin, että tulisin huomenna. Ich dachte, ich sollte morgen kommen.
die Namen der Jungen
bussi busseja bussien numerot -ien Dem deutschen Konjunktiv entspricht im Finnischen die Form des Kondi-
die Nummern der Busse tionals.
tyttö tyttöjä tyttöjen huone -(j)en Das Formkennzeichen des Konditionals ist -isi. Es wird dem starken
das Zimmer der Mädchen Vokalstamm angefügt. Die Personalendungen sind die gleichen wie im
perhe perheitä perheiden juhla -den Präsens. In den 4 Verbgruppen lauten die Konditionalformen:
das Fest der Familien
maa maita maiden rajat -den 1 2 3 4
die Grenzen der Länder lähtisin saisin joisin haluaisin
lapsi pääsisin olisin
lapsia lapsien kirjat -(i)en lähtisit saisit joisit haluaisit pääsisit olisit
c die Bücher der Kinder hän lähtisi saisi joisi haluaisi
t- pääsisi olisi
lasta lastenkirjat Kinderbücher -ten lähtisimme saisimme joisimme haluaisimme pääsisimme olisimme
lähtisitte saisitte joisitte haluaisitte pääsisitte olisitte
Der Genitiv Plural hat zwei hauptsächlich vorkommende Endungen: he lähtisivät saisivat joisivat haluaisivat pääsisivät olisivat
1. Nomina, die im Partitiv PL auf -ia (-iä) .^ Bei der Flexion erfährt der Vokalstamm im Konditional teilweise die glei-
oder auf -eja enden, erhalten -(i)en, chen Veränderungen wie im Imperfekt:
Nomina, die im Partitiv PL auf -ja (-ja) enden -(j)en.
das -e- des Vokalstamms schwindet: lähteä -lähde/n - lähtisin;
2. Nomina, die im Partitiv PL auf -ta (-tä) enden, erhalten -den. das-i- des Vokalstamms schwindet: sopia - sovi/n -sopisin;
(Für -den wird gelegentlich auch -tten gebraucht.) lange Vokale werden verkürzt: saada - saa/n - saisin;
Insbesondere in Zusammensetzungen wird eine Genitiv-Plural-Form ge- Diphthonge werden verkürzt: juoda - juo/n - joisin;
braucht, die von der Form des Partitivs Singular gebildet wird. Deren viedä - vie/n - veisin.
Endungen sind -ten oder -in. In der Gruppe l wird jedoch das Auslaut-a des Vokalstamms nicht verän-
dert : antaa - anna/n - antaisin
3. Illativ Plural
5. Zum Sprachgebrauch
Nom. Sg. Partitiv PL Illativ Plural Endung des Genitiv der adverbiellen Bestimmung:
Illat. PL
Se on kauhean painava. Es ist schrecklich schwer.
metsä metsiä metsiin in die Wälder -(i)in Die nähere Bestimmung zu einem Adj. oder Adv. steht im Genitiv.
talo taloja taloihin in die Häuser -(i)hin jäädä bleiben
maa maita maihin in die Länder -(i)hin Minä jään Helsinkiin. Ich bleibe in Helsinki.
huone huoneita huoneisiin in die Zimmer -(i)siin
jäädä bleiben erfordert den Illativ.

J
14. Lektion 126 127
15. Lektion
koskea berühren; weh tun; betreffen
kaufen. Ich ging von Buchhandlung zu Buchhandlung (Elät. - Illat.) und
Kuvaan ei saa koskea. Das Bild darf man nicht berühren. sah (mir) (katsella) Bücher an. Ich wollte ein Buch kaufen, in dem auch
Koskee tähän. Es tut hier weh. Noten (nuot/ti, -in, -tia, -teja) waren. Ich bekam jedoch nicht, was ich
Asia koskee matkaanne. Die Sache betrifft Ihre Reise. wollte. Am Ende erinnerte ich mich an (Akk.) ein Antiquariat (antikvari-
aatti). Ein alter, freundlicher Buchhändler zeigte mir Regale, in denen auch
In der konkreten Bedeutung berühren, weh tun erfordert koskea den Illativ,
Volkslieder waren. Ich fand (finden löy/tää, -dän, -si, -täköön) zwei Bücher,
in der übertragenen Bedeutung betreffen den Partitiv.
die noch aus den zwanziger Jahren waren. Sie waren nicht teuer, und ich
muuan, muutama ein, eine, einige kaufte sie. Ich dankte dem Buchhändler, der mir so freundlich geholfen
hatte.
Muuan rouva antoi sen minulle. Eine Dame gab mir dies.
Ota vielä muutama kappale! Nimm noch einige Stücke!
Das Indef. pron. muuan ein, eine, einige bezieht sich auf die Person oder Sache,
die dem Sprecher bekannt, dem Hörer jedoch unbekannt ist; muutama einige
steht in pluralischer Bedeutung oft im Singular.
15. Lektion
Übungen (viidestoista kappale) ^

1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Plural: Autolla ostoskeskukseen A


Anna kävi Savonlinnan (oopperajuhlalla). Hän sai (lipun) (konserttiin). - Kuule, nyt minulle tuli kiire. Pitäisi käydä ostoksilla ja kaupat
Viime (päivänä) kävimme usein (konsertissa). Olimme myös usein (ret- suljetaan kuudelta.
kellä) tai (matkalla). Hän kävelee mielellään (metsässä). Jaakko istuu usein - Mennään autolla.
(kahvilassa) ja (ravintolassa). He matkustavat takaisin (autolla). (Ystäväl-
läni) on kesämökki Helsingin lähellä. - Onko autosi pysäköintipaikalla ?
- Ei, tuolla kadun toisella puolella. Voimme lähteä heti. Menen
2. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Genitiv Plural: jo alas, odotan sinua autossa.
Nyt on (valoisa kesäyö) aika. Suomi on (metsät ja järvet) maa. (Kaikki (Hetken kuluttua)
matkustajat) piti odottaa. En muistanut (pojat ja tytöt) nimiä. Puhuin - Taisin vähän myöhästyä. Menenkö takapenkille ?
illalla (ystäväni) kanssa. He matkustivat (lapsensa) kanssa maalle. - Mene vaan. Kyllä meillä aikaa on. Ajetaanko ostoskeskuksen
3. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Illativ Plural: parkkipaikalle ?
He menevät usein (teatteriin). Hän lähti keskustan (kauppaan). Anna mat- - Niin, ajetaan.
kustaa joka vuosi Skandinavian (maahan). Lähdemme (juhlaan). Lapset - Tuosta vielä ohi ja toiselle kaistalle, niin saan painaa kaasua.
juoksevat (huoneeseen). Vieraat nousivat (autoon). Kaikki palasivat (asun- - Tässä on 60 km :n nopeusrajoitus, sinä muistat. Varo tuossa
toon). risteyksessä ovat liikennevalot.
4. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in den Konditional:
- Minä tiedän. Ja punaista taas.
- Sinä jarrutat rajusti.
(Olen) iloinen, jos (voin) auttaa teitä. (Haluatteko) kahvia vai teetä?
- Auto oli huollossa juuri vasta.
rahaa? Ehkä hän (tekee) sen? He kysyvät^onko) Teillä aikaa? (Kysyn)
- Jaaha.
mielelläni yhtä asiaa. -No nyt annetaan mennä pitkällä suoralla. Mukavasti tämä
moottori kiihdyttää, huomaatko ?
5. Übersetzen Sie: - Hei, minne sinä ohjaat ?
Gestern war ich in Buchhandlungen (war ich kävin). Ich wollte Leena zum - Ulosmenokaistalle. Siitä pääsee uudelle oikotielle. Vielä vasem*
Geburtstag ein Buch kaufen. Ich dachte, ich sollte (Kond.) ihr Volkslieder malle ja perillä ollaan. ;
15. Lektion 128 129
15. Lektion

Myymälässä B -_ A Vokabeln
15 A
- Vappu, otatko hetkeksi työntökärryt, minä katson mitä noissa osto|s
i • \(-ksen, -sta, Einkauf kaasu (-n, -a, -ja) Gas
-ksia) nopeu|s (-den, -tta,
hyllyissä on? ostoskeskus Einkaufszentrum -ksia)
Geschwindigkeit
- Äläpäs nyt, Matti! Mennään ensin maito-osastolle, tarvitsen käydä ostoksilla einkaufen, Einkäufe rajoitu |s (-ksen, -sta , Begrenzung, Ein-
erledigen -ksia)
maitoa ja voita. sul|kea(-jen, -ki, schließen rist|i (-in, -iä, -ejä)
schränkung
Kreuz
- Missä maito-osasto on? -kekoon) ristey|s (-ksen, -sta, Kreuzung
suljetaan (Passiv wird (werden) ge- -ksia)
- Tuossa peräseinällä. Tule tästä läpi. Präsens) schlössen valo (-n, -a, -ja) Licht
(Vappu ottaa voita hyllyltä) mennään (Passiv man geht; liikennevalot PL
Präsens) gehen wir! Verkehrsampel
jarru (-n, -a, -ja) Bremse
- Panetko pari tölkkiä maitoa ja piimää kärryihin? Katson juus- pysäköi |dä (-n, --,
i •• •• \
parken jarrutjtaa (-an, -ti, bremsen
-koon) -takoon)
toa välillä. < pysäköintipaikka Parkplatz raju (-n, -a, -ja) heftig
- Onko meillä kotona olutta? myöhästy|ä (-n, -i,
-köön)
sich verspäten huol|to(-lon, -toa, Pflege, Service,
-toja)
- On kai. Mutta hae muutama pullo vielä. Keskiolutta. Niin, taka Rück-, Hinter- kiihdytjtää (-an, -ti,
Überholung
beschleunigen
mitähän sitten. Ai, leipää ja hapankorppuja. penk |ki (-in, -kiä, Bank, Sitzbank -täköön)
-kejä) huoma|ta (-an, -si,
-Minne ny t? merken, bemerken
ajetaan Passiv Präsens von -tkoon)
- Lihaosastolle. Tännepäin. (Lasivitriinin edessä) Mitähän tästä ajaa ohja|ta (-an, -si, steuern
parkkipaikka umg. Parkplatz -tkoon)
ottaisi ? kaist|a (-an, -aa, -oja) Streifen, Fahrbahn, ulosmenokaista Ausfahrt
x Spur oikotie
- Siinä on hyvännäköistä kinkkua. painjaa (-an, -oi, intr. wiegen; tr.
Abkürzung, Abkür-
zungsweg
- (Myyjä) Mitä rouvalle saa olla? -akoon) drücken, pressen perillä ollaan wir sind da
painaa kaasua Gas geben
- Neljä porsaankyljystä.
- (Myyjä) Tuliko rouvalle jotain muuta?
- Kyllä. Lauantaimakkaraa. 15 B
- (Myyjä) Se on valmiissa pakkauksissa tuolla kylmäarkussa. työn|tää(-nän, -si, schieben kylmä- Kalt-, Kühl-
- Jaaha. Sitten vielä jauhelihaa. -täköön) arkjku (-un, -kua, Truhe
kärry |t (-ja) PL kleiner Wagen -kuja)
- (Myyjä) Tavallista vai paistia ? työntökärryt hier: Einkaufs- jauheliha Hackfleisch
- Tavallista. Eikä sitten enempää. (Myyjä ojentaa lihapaketin. wagen tavallinen jauheliha Gehacktes (vom
osasto (-n, -a, -ja) Abteilung
Matti ja Vappu menevät kassajonoon.) Perä- Rück-, Hinter- paistijauheliha
Seh wein)
Schabefleisch
- (Kassajonossa) Matti, haetko vielä pussin appelsiineja? sein |ä (-an, -ää, -iä) Wand enemfpi (-män, -pää, größer; mehr
läpi Adv., Postp. Elät. (hin)durch -piä)
(Kassaneiti nostaa tavaroita liukuhihnalle:) tölk|ki(-in,-kiä,-kejä) Dose, Topf, Büchse ojen|taa (-nan, -si, (über)reichen
- Jotain muuta ? piimä (-n, -ä) Buttermilch -takoon)
juusto Käse paket|ti (-in, -tia, Paket
- Ei enempää. pullo (-n, -a, -ja) Flasche -teja)
-(Matti) Hei, minulle tupakkaa! (Kassaneiti kirjoittaa tupakan keskiolut Mittelbier (kein jono (-n, -a, -ja) Reihe, Schlange
Starkbier) pussi (-n, -a, -ja) Beutel, Sack, Tüte
hinnan kuitin takapuolelle:) hap|an (-pamen, sauer liukuhihna Laufband
-anta, -pamia) tupak|ka (-an, -kaa, Tabak, umg. Ziga-
- Olkaa hyvät. korpjpu (-un, -pua, Zwieback -kia) rette^)
(Vappu on maksanut) -puja) hinjta (-nan, -taa, Preis
vitnin|i(-in, -iä, -ejä) Vitrine -toja)
- Voi, missä minun toinen kassini on? kink|ku (-un, -kua, Schinken kassi (-n, -a, -eja) (Einkaufs-)Tasche
- Se on tuossa laukussasi. (Uloskäytävässä) Tiedätkös, mitä me -kuja) kuit|ti (-in, -tia, Quittung
porsa | s (-an , -sta, -ita) Ferkel -teja)
unohdimme? Suklaakonvehteja. Virtasen Liisalle syntymäpäi- makkar|a (-an, -aa, Wurst suklaa (-n, -ta) Schokolade
-oita)
väksi. lauantaimakkara Jagdwurst
konveht|i (-in, -ia,
-teja)
Konfekt
- Muttei enää tässä. Ostetaan sitten myöhemmin matkan pakkau | s (-ksen, -sta, Verpackung , suklaakonvehti Praline
-ksia) matkan varrella
varrelta. unterwegs
15. Lektion 130 131 15. Lektion

Grammatik 3. Objekt nach unpersönlichen Ausdrücken


1. Passiv: Präsens On tarkoitus rakentaa uusi asema. Es ist beabsichtigt, einen neuen Bahn-
hof zu bauen.
Kaupat suljetaan kuudelta. Die Geschäfte werden um sechs geschlossen. Minun pitäisi saada tuo laukku Ich müßte den Koffer vom Regal
Ne avataan yhdeksältä. Sie werden um neun geöffnet. alas hyllyltä. herunterholen.
Mennään takaisin! Gehen wir zurück! Hänellä oli tarkoitus ostaa auto. Er hatte die Absicht, ein Auto zu
Lähdetään kotiin! Fahren wir nach Hause! kaufen.
Das Passiv ist im Finnischen eine unpersönliche Form. Subjekt ist keine
In der endungslosen „Akkusativ-II-Form" steht ein Objekt ebenfalls, wenn
Einzelperson, sondern ein - nicht genannter - unbestimmter Handlungs-
es einem Infinitiv mit einem unpersönlichen Ausdruck bzw. mit olla +
träger. Das Deutsche Subjekt ist in finnischen Passivsätzen Objekt. Um-
Adessiv („haben-Ausdruck") nachgeordnet ist.
gangssprachlich wird das Passiv auch für die 1. Person PL gebraucht, ins-
besondere für die Bezeichnung der 1. Person PL des Imperativs. Ein Satz 4. Pluralformen der Demonstrativpronomen
wie „tänään tanssitaan" kann übersetzt werden: Heute wird getanzt oder
Heute tanzt man oder Tanzen wir heute! oder Wir tanzen heute. Nom. nämä diese nuo jene ne sie, die
Gen. näiden noiden niiden
Bildung des Passivs Präsens: Akk. nämä nuo ne
1 2 3 4 Ess. näinä noina niinä
sanotaan voidaan tilataan tullaan Part. näitä noita niitä
otetaan juodaan vastataan mennään Transl. näiksi noiksi niiksi
annetaan syödään halutaan noustaan Iness. näissä noissa niissä
lähdetään viedään tarvitaan pestään Elät. näistä noista niistä
Illat. näihin noihin niihin
In den Verbgruppen l und 2 werden die Passivendungen dem schwachen
Adess. näillä noilla niillä
Vokalstamm angefügt.
usw. usw. usw.
In der Gruppe l wird dabei das auslautende -a/-ä des Vokalstamms in ein -e-
umgewandelt: ota- - otetaan 5. se - joka
anna- - annetaan
In der Gruppe 2 lautet die Passivendung -daan, -dään. Ei se kysy, joka antaa tahtoo. Der fragt nicht, der geben will.
In den Verbgruppen 3 und 4 werden die Passivendungen dem schwachen (Sprichwort)
Konsonantstamm angefügt: in der Gruppe 3 die Endung -aan, -ään; in der He ovat niitä, jotka haluavat Sie sind diejenigen, die mitkommen
Gruppe 4 Auslautkonsonant des Konsonantstammes + -aan, -ään (Aus- tulla mukaan. möchten.
nahme bilden st-auslautende Stämme; s. Tabelle). se wird als Demonstrativpronomen in der Bedeutung der, derjenige welcher
gebraucht, wenn sich dieses auf einen Relativsatz oder einen anderen Ne-
2. Objekt in Passivsätzen
bensatz bezieht.
Milloin kirjoitat tämän kirjeen? Wann schreibst du diesen Brief?
Milloin kirjoitetaan tämä kirje? Wann wird dieser Brief geschrieben ?
Haen kupin kahvia. Ich hole eine Tasse Kaffee.
Übungen
Haetaan kuppi kahvia! Holen wir eine Tasse Kaffee! 1. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in die Passiv-Präsens-Form:
Odotamme bussia. jVir warten auf den Bus.
Warten wir auf den Bus! Kaupat (sulkea) kuudelta. Mitä tässä kaupassa (myydä)? Kemikaalikau-
Odotetaan bussia!
passa (Drogerie) (myydä) mm. kosmetiikan tarvikkeita (Artikel). Täällä
In Passivsätzen steht das Objekt in der endungslosen ,,Akkusativ-II-Form" (tarjota) tekstiilejä. Nämä tekstiilit (ostaa) hyvin paljon. (Kysyä), paljonko
(formengleich mit Nomin.). Diese Regel trifft nicht auf Objekte zu, die nach tämä maksaa. (Mennä) tuohon kahvilaan! (Juoda) teetä ja (syödä) pari voi-
Prädikaten stehen, welche den Partitiv oder einen anderen Fall erfordern. leipää! (Maksaa) nyt! (Lähteä) kotiin!
16. Lektion 132 133 16. Lektion

2. Übersetzen Sie: Kaikilla tutkituilla kuolinsyillä todettiin vuodenaikavaihtelua;


Wann wird das Geschäft geschlossen? Es wird um sieben geschlossen. luonnollisen kuolleisuuden huippu on yleensä talvella ja minimi
Kaufen wir (Passiv) dieses Buch! Hast du Geld, dieses Buch zu bezahlen ? kesällä. Poikkeuksia olivat keuhkotuberkuloosi ja eräät syöpä-
Ich muß eine Fahrkarte kaufen. Er muß den Brief schreiben. Er hatte die
Absicht, das Auto zu verkaufen. Ich habe Zeit, das zu lesen.
taudit, jotka kasaantuivat kevääseen ja syksyyn. Itsemurhat ovat
yleisiä varhaiskesällä, mutta 1920-luvulta lähtien ne kasaantuvat
3. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Plural: myös syksyyn, todetaan tutkimuksessa.
Haluaisin ostaa (tämä sanomalehti). Ostatko minulle (tuo kuvalehti)? En (Kansan Uutiset, 9. 11. 1980, mukaillen)
pidä (tästä lehdestä). Mitä (tuossa lehdessä) kirjoitetaan? (Tämä on kirja),
joista olen kuullut paljon mielenkiintoista. En tuntenut (tätä kirjaa). Ker-
roin (siitä kirjasta), (jota) olin lukenut viime aikana. Siinä (on se kirje),
(josta) Anna oli puhunut. Mikä Teitä vaivaa ? B
(Kaskuja lääkäreistä ja potilaista)
4. Übersetzen Sie:
Liebe Irene, ich schreibe diesmal (tällä kertaa) aus Kuopio. Ich bekam eine - Kyllä tämä Teidän tautinne on vain tavallista vilustumista,
Einladung (kutsu) von Paavos Familie und verbringe ein paar Tage in dieser sanoi lääkäri. - Tämä influenssa menee itsestään ohi parissa
schönen Savo-Stadt. Ich bin wirklich froh, daß ich Kuopio kennenlernen viikossa, mutta uusilla lääkkeillä Te paranette neljässätoista
kann (saan). Gestern war ich auf dem Markt. Ich habe dort u. a. eine Fisch- päivässä.
pastete (kalakukko) gekauft. Kalakukko ist eine Pastete, die mit Fisch ge-
füllt (täyttää) wird. Sie wird häuptsächlich zu Hause zubereitet (valmistaa),
aber auch auf dem Markt angeboten und verkauft. Wir haben auch einen
Ausflug in die Umgebung von Kuopio gemacht und sind auf einen Berg
Vaatturimestari oli saanut saksistaan haavan poskeensa, jota
gestiegen. Ich hatte gelesen, daß man in Savo von jedem Hügel sieben Seen lääkärin piti ommella kokoon. Kun siteitä viikon kuluttua
sieht (Aktiv Präsens, 3. Pers. Sg.), und hier war es wirklich so. poistettiin, katsoi mestari peiliin ja sanoi :
Viele Grüße auch an Kurt, Anna. - Huonostipa on ommeltu.
- Huonosti oli leikattukin, vastasi lääkäri.

Neiti kävi lääkärissä. Tunnin kuluttaa hän palasi uudestaan


lääkärin luo ja pyysi anteeksi: rintaliivit olivat unohtuneet
vastaanottohuoneeseen. Niitä etsittiin kaikkialla. Sitten neiti
16. Lektion huudahti:
(kuudestoista kappale) - Voi, suokaa anteeksi, tohtori, nyt minä muistankin. Kävin
juuri ennen tänne tuloani hammaslääkärissä ja ne jäivät var-
Suomalainen kuolee useimmiten maanantaina A maan sinne.

Suomalainen kuolee useimmiten talvella, maanantaina ja suur-


ten juhlapyhien jälkeen. Ylimääräistä kuolleisuutta voi havaita Ikävää, että minun täytyi vaivata tohtoria keskellä yötä.
myös joulukuun alussa ns. (niin sanottuna) pikkujouluaikana. Ei se mitään. Minulla on toinenkin sairaskäynti tässä lähellä,
Kuolleisuuden syitä ja niiden muutoksia on tutkinut väitöskirjassaan niin että voin tappaa kaksi kärpästä samalla iskulla.
lääketieteen lisensiaatti S.N. Hänen väitöskirjansa tarkastettiin Oulun (Terho Toivonen, Seuraava potilas. Helsinki, Kirjayhtymä,
yliopistossa. 1963)
,
Hi J
16. Lektion 134 135 16. Lektion

Vokabeln Grammatik
16 A
1. Passiv: Imperfekt
kuol|la(-en,-i,-koon) sterben to|deta (-tean, -tesi, feststellen
useimmiten meistens -detkoon)
ylimääräinen (-sen, überdurchschnitt - vuodenaika Jahreszeit Talo rakennettiin 60-luvulla. Das Haus wurde in den 60er Jahren
-stä, -siä) lieh, außerordent- vaihtelu (-n, -a, -ja) Schwankung, Ver- gebaut.
lich, zusätzlich änderung
kuolleisuu|s (-den, Sterblichkeit luonnollijnen (-sen, natürlich Se myytiin viime vuonna. Es wurde im vorigen Jahr verkauft.
-tta) -sta, -sia)
havaitja (-sen, -si, feststellen huip|pu (-un, -pua, Spitze Illalla tultiin kotiin. Am Abend kam man nach Hause, oder
-tkoon) -puja)
niin sanottu sogenannte(r, -s) minimi (-n, -ä) Minimum (umg.): Am Abend kamen wir nach Hause.
aikana Postp. Gen. während poikkeujs (-ksen, -sta, Ausnahme, Ab-
sy|y (-yn, -ytä, -itä) Grund, Ursache; -ksia) weichung Formkennzeichen des Passiv-Imperfekts ist -tun oder -ttiin.
Schuld keuhko (-n, -a, -ja) Lunge
muutojs (-ksen, -sta, Veränderung tuberkuloosi (-n, -a) Tuberkulose Wie die Passiv-Präsens- wird auch die Passiv-Imperfekt-Form nur unpersön-
-ksia) syö pä (-van, -pää) Med. Krebs
tau ti (-din, -tia, -teja) Krankheit lich gebraucht. Ein Satz wie Ich wurde angerufen lautet im Finnischen
tutki |a (-n, --, -koon) untersuchen, (er-)
forschen kasaan |tua (-nun, sich häufen Minulle soitettiin Bei mir rief man an oder Bei mir wurde angerufen.
väitöskirja Dissertation -tui, -tukoon) ,
lääke- Heil-, Medizin- murh|a (-an, -aa, -ia) Mord Umgangssprachlich werden die Passiv-Imperfekt-Formen auch für die 1.
lääketiede Medizin itsemurha Selbstmord \
v
Person Plural gebraucht.
tie|de (-teen, -dettä, Wissenschaft yleijnen (-sen, -sta, üblich
-teitä) -siä)
lisensiaatti Lizentiat (akad. varhais- Früh- ^ ^^ Bildung der Passiv-Imperfekt-Form:
Titel) jstk (jostakin) lähtien von ... an
tarkastjaa (-an, -i, prüfen, kontrol- tutkimu|s (-ksen, -sta, Untersuchung 1 2 3 4
-akoon) lieren -ksia)
yliopisto (-n, -a, -ja) Universität annettiin juotiin tilattiin mentiin
/"~x_.
& otettiin syötiin haluttiin tultiin
lähdettiin myytiin tavattiin oltiin
16 B sovittiin vietiin valittiin noustiin
vaivajta (-an, -si, bemühen, plagen, peil | i (-in, -iä, -ejä) Spiegel
-tkoon) belästigen huono (-n, -a, -ja) schlecht Die Passiv-Imperfekt-Endungen werden in den Gruppen l und 2 dem
Mikä teitä vaivaa ? Was fehlt Ihnen ? käydä lääkärissä zum Arzt gehen, schwachen Vokalstamm, in den Gruppen 3 und 4 dem schwachen Konso-
lääkär|i (-in, -iä, Arzt, Ärztin beim Arzt sein nantstamm angefügt.
-eitä) rin|ta (-nan, -taa, Brust
potila|s(-an,-sta,-ita) Patient -toja)
vilustu |a (-n, -i, sicherkälten rintaliiv|it (-ejä) Büstenhalter 2. Passiv: Perfekt und Plusquamperfekt
-koon) vastaanottohuone Sprechzimmer
vilustuminen Erkältung etsi|ä (-n, — , -köön) suchen
influenssa (-n, -aa) Grippe huudahjtaa (-dan, ausrufen Asiasta on puhuttu paljon. Über die Angelegenheit ist viel gesprochen
itsestään von selbst -ti, -takoon) worden.
lääk|e (-keen, -että, Arznei, suo|da(-n) bieten, gewähren
-keitä) Medikament suokaa anteeksi ! entschuldigen Sie ! Työ on tehty hyvin. Die Arbeit ist gut gemacht worden.
para|ta (-nen, -ni, besser werden, ge- tohtorji (-in, -ia, Doktor Sinulle on soitettu. (Bei dir ist =) Du bist angerufen worden.
-ntukoon) sund werden -eita)
vaatturji (-in, -ia, Schneider ham mas (-paan, Zahn Asiasta oli puhuttu paljon. Über die Sache war viel gesprochen worden.
-eita) -masta, -paita) Työ oli hyvin tehty.
käynjti (-nin, -tiä, Besuch Die Arbeit war gut gemacht worden.
mestar|i (-in, -ia, Meister /^
-eita) -tejä) Sinulle oli soitettu. Du warst (= Bei dir war) angerufen worden.
saks|et (-ia; PL) Schere sairaskäynti Krankenbesuch
haav a (-an, -aa, -oja) Wunde tapjpaa (-an, -poi, töten Perfekt und Plusquamperfekt des Passivs sind zusammengesetzte Formen.
posk i (-en, -ea,-ia) Wange, Backe -pakoon)
om |mella (-pelen, nähen kärpä|nen (-sen, -stä, Fliege Sie bestehen aus der 3. Person Sg. von olla + Partizip-II-Form (s. unten).
-peli, -melkoon) -siä) Das Passivprädikat bleibt stets im Singular, auch wenn das Objekt (das
si|de (-teen, -dettä, Verband, Bindung isku (-n, -a, -ja) Schlag
-teitä) seuraavja (-an, -aa, nächste(r, -s), deutsche Subjekt) im Plural steht:
poist|aa (-an, -i, entfernen, beseiti- -ia) folgende(r, -s)
Liput on (oli) jo myyty - Die Karten sind (waren) schon verkauft worden.
-akoon) tigen
16. Lektion 136 137 16. Lektion

3. Partizip II (Perfektpartizip) Passiv 4. Zeitbestimmungen im Plural

Pääsy on nyt kielletty. Der Eintritt ist jetzt verboten. tällä viikolla in dieser Woche näinä viikkoina in diesen Wochen
Kaikki huoneet olivat varatut. Alle Zimmer waren reserviert. tässä kuussa in diesem Monat näinä kuukausina in diesen Monaten
Seisoimme suljetun oven edessä. Wir standen vor verschlossener Tür. tällä hetkellä in diesem Augen- näinä hetkinä in diesen Augen-
Menimme uudesti avattuun Wir gingen in das neu eröffnete blick blicken
teatteriin. Theater. sinä päivänä an dem Tag niinä päivinä an den Tagen
Zeitbestimmungen im Plural stehen immer im Essiv.
Partizip II (Perfektpartizip) des Passivs ist eine adjektivisch gebrauchte
Verbform, die einen Relativsatz mit passivischem Prädikat ersetzt: 5. Flexion der Verben vom Typ parata (besser werden, gesund werden)
Tämä on paljon kysytty kirja = Tämä on kirja, jota kysytään paljon oder
Toivottavasti paranette pian. Hoffentlich werden Sie schnell gesund.
Tämä on kirja, jota kysyttiin paljon.
Päivät lyhenivät nopeasti. Die Tage wurden schnell kürzer.
(Dies ist ein „viel gefragtes" Buch = ein Buch, nach dem viel gefragt wird
bzw. wurde) Von Adjektiven abgeleitete Verben auf -ta, -tä flektieren mit dem Stamm
auf -ne: para/ta, -nen, -ni, -tkoon.
Im Finnischen wird damit zwischen Partizip II des Aktivs und Partizip II
des Passivs unterschieden. Auch das Partizip II (Perfektpartizip) des Aktivs, Ebenso flektieren Verben wie z.B.: pienetä kleiner werden, lyhetä kürzer
das für die Bildung des Perfekts und Plusquamperfekts Aktiv gebraucht werden, pidetä länger werden, paheta schlechter werden usw.
wird, kann - wenn auch seltener - adjektivisch verwendet werden:
Hän on paljon lukenut mies — .., mies, joka on lukenut paljon Er ist ein
sehr belesener Mann = ... ein Mann, der viel gelesen hat.
Übungen
Diese formale Unterscheidung zwischen Perfektpartizip des AktiW untl des
Passivs fehlt im Deutschen. 1. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in die Passiv-Imperfekt-Form:
Auto (tuoda) huoltoasemalle (Tankstelle). Siellä (tarkastaa) auton moottori.
Bildung des Partizips II Passiv: Samalla (tehdä) monet muut työt. Jarrut ja ohjaus (tarkistaa) (tarkistaa
überprüfen). Auto (pestä). Autolla (ajaa) koeajo (Probefahrt). Eilen auto
1 2 3 4 (ottaa vastaan). Lasku (maksaa).
annettu juotu tilattu menty 2. Setzen Sie die Passiv-Imperfekt-Formen in Passiv-Perfekt-Formen um:
otettu syöty vastattu tultu
Talo rakennettiin 50-luvulla. Hotelli myytiin halvalla. Siitä maksettiin
lähdetty saatu tavattu oltu
100000 markkaa. Hotelli suljettiin toistaiseksi (bis auf weiteres). Hotelli
luettu tuotu valittu noustu
voitiin avata jälleen. Täällä tehtiin paljon työtä.
Wie in anderen Passivformen werden auch die Endungen des Partizips II 3. Setzen Sie die Passiv-Perfekt-Formen dn die Passiv-Plusquamperfekt-For-
dem schwachen Vokal- bzw. Konsonantstamm angefügt. In der Gruppe l men um:
wird dabei das auslautende -a- ebenfalls in ein -e- verwandelt.
Asiaa on tutkittu pitkän aikaa. Varat on supistettu. Moottori on tarkastettu.
Bei attributivem Gebrauch flektiert die Partizip-II-Form wie Nomina auf-u: Auto on pesty. Lasku on maksettu.
tuotu puku, tuodun puvun, tuotua pukua, tuotuja pukuja.
4. Ersetzen Sie die Relativsätze durch Partizip-H-Formen.
Außer für die Bildung zusammengesetzter Formen des Passivs wird das Muster:
Partizip II auch für die Bildung verneinender Passivformen verwendet (s. Laukussa oli kirjeitä, joita oli kirjoitettu viime vuosina.
Lektion 17). Laukussa oli viime vuosina kirjoitettuja kirjeitä.
17. Lektion 138 139 17. Lektion

Puheenjohtaja tervehti vieraita, jotka olivat saapuneet juhlaan.


Tulin 10 minuuttia (sen) ajan jälkeen, josta oli sovittu. Museo on vanhassa
Liisa soittaa teatterin johtajalle B
talossa, joka on rakennettu 1800-luvulla. Ajattelin vuosia, jotka olivat men- (Teatterinjohtaja Eino Salmelaisen muistelmista)
neet. Hän puhui siitä aivan kuin asiasta, josta oli päätetty.
Kun kotipuhelimeni eräänä iltana klo 22:n tienoissa soi, kuului
5. Übersetzen Sie: sieltä heleällä lapsen äänellä:
Gestern mußte ich zum Friseur gehen (Friseur parturi; zum Friseur gehen
käydä parturissa). Ich mußte kurze Zeit warten. Ich nahm eine Zeitschrift
- Onko se setä ?
(lehti) vom Tisch, die so aussah (... näköinen), daß sie viel gelesen wurde.
Ich merkte nicht, als gefragt wurde, wer der nächste wäre. Was bekommen
Vastasin myöntävästi. Ja sitten keskustelu jatkui tähän tapaan:
Sie ( . . . Teille tulisi), fragte das Fräulein. Haare schneiden (tukan leikkaus), - En minä yhtään pelkää, sanoi tyttö.
sagte ich. Und bitte, schneiden Sie es kurz (Translativ), bat ich noch. Wird - Se on oikein hyvä. Mutta mitä sinun pitäisi pelätä ?
das Haar (tukka) gewaschen? wurde ich gefragt. Ja, es wird auch gewaschen, - Kun minä olen yksin kotona.
sagte ich. Das Haar wurde geschnitten und gewaschen. Wie wird das Haar - Missä muut sitten ovat? Äiti ja isä?
gekämmt (kam/mata,-paan,-pasi,-matkoon),wird es ohne Scheitel (jakau/s, - Siellä.
-ksen, -sta, -ksia) gekämmt? fragte das Fräulein. Ja, ohne Scheitel, antwor- - Niin . . . missä siellä ?
tete ich wieder. Das Haar ist sehr gut geschnitten worden, sagte ich dem - Siellä teatterissa.
Fräulein zum Schluß.
- Vai niin, vai teatterissa? Ja jättivät sinut yksin?
- Mutta en minä yhtään pelkää. Sanoisiko setä, etten minä pel-
kää.
- Liekö tuo nyt tarpeellista, koska sinä et ollenkaan pelkää.
- Mutta kun he pelkäävät, äiti ja isä.
- Mitäs he sitten pelkäävät ?
17. Lektion - Sitä, että minä pelkään.
(seitsemästoista kappale) - Kai minun sitten pitää sanoa.
- Ja sano terveisiä myös.
Teatterin lippumyymälässä A - Keneltä minä sanon terveisiä ?
- Liisalta tietysti.
- Haluaisin kaksi permantopaikkaa tämän illan esitykseen. Onko
se mahdollista ? Kävi ilmi, että tyttö halusi jatkaa keskustelua keinolla millä
- Permantopaikkoja ei ole enää. Valitettavasti. On ainoastaan tahansa.
parvekkeen sivulla pari paikkaa. - Kyllä sinä sittenkin taidat hiukkasen pelätä ?
- Tämäpä ikävää. Eikö ole joitakin varattuja paikkoja, joita ei - Niin mutta oikein vähän vain.
ole noudettu? - Ei sinun tarvitse pelätä vähääkään. Äiti ja isä ovat varmasti
- Ei ole. Permanto on loppuun myyty. pian kotona. Huomaan, että he ovatkin jo lähteneet täältä. En
- Ai, niitähän nyt tehdään ? Eikö ole mitään, mahdollisuuksia? siis enää voi sanoa terveisiäsi.
- No, jos Te odotatte vähän aikaa vielä. Minulla on kaksi - Hyvä on sitten.
aitiopaikkaa jäljellä. Voi olla, ettei niitä noudeta. Kysykää
neljännestunnin kuluttua! (15 minuuttia myöhemmin) Kauan ei meidän enää tarvinnutkaan lörpötellä, kun kuului
- Kysyisin niitä aitiopaikkoja. Onko ne noudettu? tytön vapautunut tiedotus:
- Ei ole. Tässä ne ovat. Olkaa hyvät! - Äiti ja isä tulevat jo. Hyvää y gtä, setä!
- Kiitos. Sievästi tämä selvisi. Ja rahakin taitaa riittää vielä. - Hyvää yötä. ,
17. Lektion 140 141
17. Lektion
Vokabeln Die verneinende Form des Passiv Imperfekts besteht aus:
17 A
ei + Passiv-Partizip-II-Form des Verbs.
lippumyymälä Kartenverkauf, noujtaa (-dan, -ti, abholen
Theaterkasse -takoon) Auch hier ist der Partitiv für das Objekt zu beachten.
permanjto (-non, Parkett loppuun myyty ausverkauft
-toa, -toja) mahdollisuu|s Möglichkeit
esityjs (-ksen, -stä, Aufführung, Vor- (-den, -tta, -ksia) 3. Verneinende Form des Passiv Perfekts und Passiv Plusquamperfekts
-ksiä) führung, -Stellung aitio (-n, -ta, -ita) Loge
mahdolli|nen (-sen, möglich siev|ä (-an, -ää, -iä) nett, hübsch; an Lippuja ei ole ostettu. Karten sind nicht gekauft worden.
-sta, -sia) mutig
sivu (-n, -a, -ja) Seite selvijtä (-an, -si, sich aufklären,
Autoa ei ole tarvittu. Das Auto ist nicht gebraucht worden.
-tköön) klar werden Lippuja ei ollut ostettu. Karten waren nicht gekauft worden.
17 B Autoa ei ollut tarvittu. Das Auto war nicht gebraucht worden.
muistelm|a (-an, -aa, Erinnerung; PL jät|tää (-an, -ti, zurücklassen
-ia) Memoiren -täköön) Verneinende Formen des Passiv Perfekts bzw. Passiv Plusquamperfekts
tienoissa Postp. Gen. um . . . herum lie, lienee wohl (s. Potentialis) bestehen aus:
soi|da (-n, -koon) klingeln, intr. tarpeelli|nen(-sen, notwendig, erfor-
hele|ä(-än,-ää,-itä) klar, zart -sta, -sia) derlich ei öle (bzw. ei ollut) + Partizip-II-Form des Verbs im Passiv.
äänji (-en, -tä, -iä) Stimme koska da, weil
myönjtää (-nän, -si, bejahend, zugeben sanoa terveisiä grüßen 4. Potentialis
-täköön) tietysti Adv. natürlich
myöntävästi bejahend jatk|aa (-an, -oi, fortsetzen
keskustelu (-n, -a, -ja) Unterhaltung, Ge- -akoon) Mitä hän sanonee? Was wird er wohl sagen ?
spräch keino (-n, -a, -ja) Mittel Voineeko hän tulla?
ei yhtään überhaupt nicht mikä tahansa jede(r, -s) beliebige Wird er kommen können ?
peljätä (-kään, -käsi, sich fürchten, Angst hiukkanen (Stoff-)Teilchen Valinnen sittenkin tämän. Ich wähle wohl doch dies hier.
-ätköön) haben (vor) hiukkasen ein wenig Kuka hän lienee?
yksin allein lörpöt|ellä (-telen, schwatzen Wer wird er sein (= wer ist er wohl) ?
vai (Interj. in Frage- ach? -teli, -elköön)
sätzen) Der Potentialis bezeichnet eine Handlung als möglich, aber zugleich als
ungewiß und unsicher. Er wird in der Umgangssprache selten gebraucht
und durch Ausdrücke wie ehkä, kai vielleicht oder luultavasti wahrscheinlich
Grammatik umschrieben.
1. Verneinende Form des Passiv Präsens Das Formkennzeichen des Potentialis ist -ne-.
Nykyään ei lauleta niin paljon Heutzutage wird nicht so viel Bildung des Potentialis:
kuin ennen. gesungen wie früher.
Tätä kuvaa ei myydä. v
1 2 3 4
Dieses Bild wird nicht verkauft.
Nyt ei valita enää. Jetzt wird nicht mehr gewählt. antanen voinen vastannen tullen
Sinne ei mennä! Dorthin wird nicht gegangen oder ottanen tuonen tilannen
(umg.) Dorthin gehen wir nicht! lähtenen vienen avannen
lukenen jäänen valinnen juossen
Die verneinende Form des Passiv Präsens besteht aus:
ei + Kurzform des Passiv Präsens (von der Passivendung werden die Vo- -ne- + Personalendung werden in den Gruppen l und 2 dem starken Vokal
kalverlängerung + n weggestrichen). stamm, in den Gruppen 3 und 4 dem Konsonantstamm angefügt.
Das Objekt steht im Partitiv. In der Gruppe 3 wird das t des Konsonantstammes dem -n- des Potentialis
assimiliert, in der Gruppe 4 das n des Potentialis dem jeweiligen Auslaut-
2. Verneinende Form des Passiv Imperfekts konsonanten des Konsonantstammes.
Asiasta ei tiedetty mitään. Von der Angelegenheit wußte man nichts. Die Potentialis-Formen von olla werden mit dem Stamm liene- gebildet:
Kirjeitä ei vielä tuotu. Briefe wurden noch nicht gebracht.
Heitä ei siellä tavattu. Man traf sie dort nicht. lienen lienemme
Autoa ei pesty. Das Auto wurde nicht gewaschen. c lienet •«,, , lienette
hän lienee . h e lienevät
17. Lektion 142 143 18. Lektion

In der Zusammensetzung mit liene- werden Perfektformen gebildet: 3. Verneinen Sie:


lienen lukenut ich habe wohl gelesen oder Asia on tutkittu. Varat on supistettu. Täällä on tehty paljon työtä. Moottori
ich werde wohl gelesen haben. oli tarkastettu. Auto oli pesty. Lasku oli maksettu.
Es können auch Passivformen des Potentialis gebildet werden: 4. Setzen Sie die Prädikate der Hauptsätze in Potentialis-Formen:
luettaneen es wird wohl gelesen werden; Voi kysyä, miten se on mahdollista? Sanot ehkä pari sanaa. On ehkä tär-
lienee luettu es wird wohl gelesen worden sein. keää, että tulette tekin. Onko se tarpeellista? He ymmärtävät kai asian.
Olenko puhunut siitä? Ei ole mahdollista enää.
5. Zum Sprachgebrauch
5. Übersetzen Sie:
paljon - moni:
In Helsinki gibt es recht viele Theater. Die großen Theater sind: das Natio-
Helsingissä on paljon teattereita. In Helsinki gibt es viele Theater. naltheater, die Nationaloper (ooppera), das Stadttheater (kaupungin ...),
Monessa teatterissa on moderni In vielen Theatern ist eine moderne das Schwedische Theater. Außerdem (sitäpaitsi) gibt es einige gute kleine
näyttämö. Bühne. Theater. In großen Theatern wird auf zwei Bühnen (Bühne näyttämö) ge-
spielt (spielen, darstellen esit/tää, -an, -ti, -täköön): auf der großen und
Als unbestimmte Mengenangabe kann paljon viel, viele nur vor einem Subjekt
der kleinen Bühne. Viele Theater sind recht modern. Das Stadttheater z.B.
sowie vor Akkusativ- und Partitivobjekten und nicht vor einer adverbialen
wurde in den Jahren 1965-67 erbaut. Im großen Zuschauerraum (katsomo)
Bestimmung gebraucht werden. des Stadttheaters gibt es 920 Plätze. Die Karten werden gewöhnlich nur
Moni mancher, einige bezeichnet Stückzahlen oder Personen und kann vor für eine Aufführung verkauft, doch es werden auch Serien- (sarja-), Saison-
einem beliebigen Satzglied stehen. (kausi-) und Premierenkarten (ensi-ilta) verkauft. In Programmen der Theater
tarvita - tarvitsee brauchen: gibt es oft finnische Dramen (draam/a, -an, -aa, -oja), aber auch recht viele
Dramen aus anderen Ländern.
Tarvitsen rahaa. Ich brauche Geld.
Sinun ei tarvitse lähteä sinne. Du brauchst nicht hinzugehen.
Meidän ei tarvinnut jäädä Wir brauchten nicht im Hotel zu
hotelliin. bleiben.

In verneinenden Sätzen wird tarvita gewöhnlich unpersönlich gebraucht.


Das Subjekt steht dabei im Genitiv. 18. Lektion
(kahdeksastoista kappale)
Übungen
Rouva K. esittelee uutta asuntoaan A
1. Antworten Sie verneinend:
Muster: Puhutaanko täällä saksaa? - Ei puhuta.
- Miten, jos katsottais (katsottaisiin) kuinka me oikein asutaan,
Kujanpään vaimo ehdotti.
Myydäänkö teatterilippuja myös aamupäivällä? Suljetaanko tämä myymälä - Joo katsotaan, Riitta innostui.
jo viideltä? Tarvitaanko siellä pientä rahaa? Varataanko illaksi paikat? Läh-
detäänkö asemalle! Mennäänkö ravintolaan? Juodaanko jotain? Naiset nousivat ja lähtivät eteiseen. Helenius meni perässä. Ku-
janpään vaimo avasi ensin makuuhuoneen oven ja Helenius
2. Antworten Sie verneinend und verwenden Sie Passiv-Imperfekt-Formen: rekisteröi valkean punapeittoisen kaksoisvuoteen, siniset kukal-
Muster: Sanottiinko Teille, koska esitys alkaa? - Ei sanottu. liset verhot ja vaatekaapit toisella seinustalla.
Puhuttiinko siellä ruotsia? Joko teatteriliput noudettiin? Myytiinkö hotel- Toisen oven takana oli lasten huone, pojat pukivat siellä juuri
lissa kukkia? Pidettiinkö juhlat sunnuntaina? Juotiinko siellä olutta. Tar- yöpukuja päälleen. Kun ovi avattiin, pojat jäykistyivät yllätettyi-
jottiinko ruokaa? Pestiinkö tämä puku? Tehtiinkö työ valmiiksi? nä paikoilleen. ,
18. Lektion 144 145 18. Lektion

- Hankittiin kerrossänky, niin jäi pojille enemmän tilaa, Kujan- Vokabeln


pään vaimo sanoi. ISA
- Toi (tuo) on kiva idea joo, tota (tuota) mekin voitais (voitaisiin) kuj |a (-an, -aa, -ia) Gasse, Straße matjto (-on, -toa, Matte
harkita, Riitta kehui. ehdot|taa (-an, -ti,
-takoon)
vorschlagen -toja)
Kylpyhuoneenkin Kujanpään vaimo esitteli, oli varmaan jyns- viivfa (-an, -aa, -oja) Linie, Strich
innostu|a (-n, -i, sich begeistern, viivasuora schnurgerade
sännyt sitä ennen heidän tuloaan, koska matto oli viivasuorassa -koon) sich ereifern lattija (-an, -aa, -oita) Fußboden
eteijnen (-sen, -.stä, Flur, Vorzimmer kaakelji (-in,-ia, Kachel
lattiakaakeleiden kanssa eikä lavuaarin reunoilla ollut hiuksia -siä) -eita)
perässä Adv. hinterher
tai hammastahnaa tai muuta töhnää. makuuhuone Schlafzimmer
lavuaar|i (-in, -ia) Waschbecken
hammastahna Zahnpaste
Saatiin tännekin lisää tilaa kun vaihdettiin amme tommoseen ma|ata (-kaan, -kasi, liegen, schlafen hiu|s (-ksen, -sta, (einzelnes) Haar;
-atkoon)
(tuommoiseen) suihkualtaaseen, Kujanpään vaimo kertoi tyyty- rekisteröi|dä (-n, --, registrieren
-ksia) PL Haar(e)
töhn|ä (-an, -ää, -iä) Schmutz(fleck)
väisenä. -koon) vaihjtaa (-dan, -toi, (aus)tauschen,
väike|a (-an, -aa od. weiß -takoon) wechseln
Riitta meni kylpyhuoneeseen ja tutki allasta lähemmin. -ata, -itä) amme (-en, -tta, -itä) Badewanne
- Ai, onks (onkos) tää (tämä) nyt se hierova suihku, Riitta huo- peitjto (-on, -toa, (Bett-)Decke tuommoijnen (-sen, solche(r,-s)
-to) a) -sta, -siä)
masi. vuo [de (-teen, -detta, Bett suihku (-n, -a, -ja) Dusche; Düse
- No joo, saatiin halvalla ja kyllä se aika mukava onkin, Kujan- -teitä) al|las (-taan, -lasta, (Wasch-)Becken
kaksoisvuode Doppelbett, Ehe- -taita)
pään vaimo sanoi. bett tyytyväijnen (-sen, zufrieden
kukallinen geblümt
Riitta otti suihkun pidikkeestä ja käänteli kiinnostuneena. Kujan- verho (-n, -a, -ja) Vorhang
-stä, -siä)
lähemmin näher
pään vaimo alkoi selittää, mistä sitä väännettiin ja miten vesi vaatje (-teen, -että, Kleidungsstück hieroja (-n,-i,-koon) massieren
-teitä) hierova massierend-,
suihkussa pyöri. vaatekaappi Kleiderschrank Massage-
- Kyllä musta (minusta) tuntuu, että tää (tämä) todella rentout- seinust|a(-an,-aa,-ia) Wand
pujkea (-en, -ki,
pidik|e (-keen, -että, Griff
kleiden, anziehen -keitä)
taa jotenkin lihaksia, Kujanpään vaimo vakuutti. -kekoon) kään (neliä (-telen, hin und her drehen,
(pukea) päälleen sich über(ziehen) -teli, -nelköön) wenden
(Ilkka Pitkänen, Tavallisia ihmisiä. Helsinki, Otava, 1979, S. 221 yöpuku Schlafanzug selit|tää (-an, -ti, erklären, erläutern
jäykistyjä (-n, -i, erstarren -täköön)
. . . ; mukaillen) fJ -koon) väänjtää (-nän, -si, drehen, schrauben
yllätjtää (-an, -ti, überraschen -täköön)
-täköön) pyörijä (-n, --, -köön) sich drehen, rotie-
sänjky (-gyn,-kyä, Bett ren
-kyjä) tunjtua (-nun, -tui, sich anfühlen,
kerrossänky Etagenbett -tukoon) scheinen, unpers.
Talon tapoja on noudatettava B kiv|a (-an, -aa, -oja) umg. hübsch das Gefühl haben
harkitja (-sen, -si, erwägen, überlegen rentoutjtaa (-an, -tui entspannen
-koon) -takoon)
Eräs yliopiston professori oli järjestänyt juhlaillalliset Y: n kun- kehuja (-n, -i, -koon) loben jotenkin irgendwie
kyl|py(-vyn,-pyä, Bad lihajs (-ksen, -sta, Muskel
niaksi. -pyjä) -ksia)
Tapana oli saapua puoli tuntia sovitun ajan jälkeen. Y saapui kylpyhuone Badezimmer vakuutjtaa (-an, -ti, versichern
jynssä|tä (-an, -si, scheuern, wischen -takoon)
kuitenkin täsmällisesti ja hänellä oli vanha sadetakki yllään. -tköön)
Talon rouva, joka ei ollut Y: ta aikaisemmin tavannut, avasi oven
puolipukeissaan ja sanoi:
- Täällä ei anneta kerjäläisille, menkää tiehenne. 18 B
Y meni kotiinsa. Isäntä soitti puolen tunnin kuluttua: noudatjtaa (-an, -ti, befolgen sadetakki Regenmantel
-takoon) yllä(än)
- Etkö sinä tulekaan, olemme jo kovasti sinua odottaneet. illallinen Abendessen aikaisemmin
an(gezogen)
früher
- Kyllä minä siellä kävin, mutta ei laskettu sisälle, vastasi Y. juhlaillalliset PL auch: Souper puolipukeissaan halbangezogen
kunnija (-an, -aa, Ehre kerjäläijnen (-sen, Bettler
(Terho Toivonen, Seuraava potilas. Helsinki, Kirjayhtymä, 1963, -oita) -stä, -siä)
täsmällijnen (-sen, pünktlich mennä tiehensä davongehen
S. 167) -stä, -siä) ' lask|ea(-en,-i,-ekoon)lassen; zählen
18. Lektion 146 147
18. Lektion

Grammatik 2. Partizip I (Präsenspartizip)


Partizip I Aktiv:
1. Konditional (II)
Tutustuin erääseen Turussa Ich lernte einen in Turku wohnenden
Konditionalformen im Perfekt Aktiv: asuvaan opiskelijaan. Studenten kennen.
Hän on kotoisin ruotsia puhuvasta Er kommt aus einer Schwedisch
Hän olisi mielellään tullut mukaan. Er wäre gern mitgekommen. perheestä. sprechenden Familie.
En olisi halunnut olla siellä. Ich hätte es nicht gewünscht, da zu Tulevana vuonna aloitamme Im kommenden Jahr fangen wir eine
sein. yhteisen työn. gemeinsame Arbeit an.
Teidän ei olisi pitänyt maksaa se. Sie hätten es nicht bezahlen sollen.
Das Präsenspartizip Aktiv - finnische Bezeichnung Partizip I - wird wie im
Der Konditional Perfekt ist eine zusammengesetzte Form bestehend aus: Deutschen adjektivisch gebraucht. Die Handlung, die das Partizip I be-
olla (im Konditional Präsens) + Partizip II (Perfektpartizip) Aktiv. zeichnet, ist nicht abgeschlossen und hat aktivischen Charakter:
lukeva poika - der lesende Junge oder der Junge, der liest;
In der Verneinung tritt das Verneinungsverb vor die zusammengesetzte
Form: Turussa asuva perhe - in Turku wohnende Familie oder Familie, die in Turku
wohnt.
en olisi sanonut emme olisi sanoneet
et olisi sanonut ette olisi sanoneet Das Partizip I kann durch einen Relativsatz ersetzt werden, dessen Prädikat
hän ei olisi sanonut he eivät olisi sanoneet ( m im Aktiv Präsens steht.
Bildung des Partizips I:
Konditionalformen im Passiv: 7^
1 2 3 4
Hän ehdotti, että katsottaisiin Er schlug vor, daß man sich erst saapuva voiva vastaava tuleva
ensin paikkoja. den Ort ansieht. lähtevä tuova haluava menevä
Voitaisiinko käydä ostoksilla? Könnte man einkaufen gehen ? lukeva vievä makaava nouseva
He kysyivät, tarvittaisiinko vielä Sie fragten, ob man noch etwas
jotain. brauchen würde. Das Kennzeichen des Partizips l Aktiv -va-, -vä- wird dem starken Vokal-
Hän pyysi, ettei sinne mentäisi. Er bat darum, daß man nicht hin- stamm angefügt.
gehen sollte.
In Pluralformen schwindet das -a-, -ä- vor dem i: tulevina vuosina, sopi-
vina hetkinä.
Die Konditionalformen im Passiv (Präsens) werden gebildet, indem die
Endung des Passivs Imperfekt Partizip l Passiv:
-tun durch -täisiin und
Siellä oli paljon nähtävää. Dort gab es viel zu sehen (wörtl.
-ttiin durch -ttaisiin ersetzt wird.
zu Sehendes).
Hän on huomattava arkkitehti. Er ist ein bedeutender (wörtl. zu
Konditionalformen des Passivs Perfekt:
bemerkender) Architekt.
On lähdettävä tosiasioista. Es ist von Tatsachen auszugehen.
Olisi voitu lähteä Ahvenanmaalle. Man hätte auf die Alandinseln fah-
Maan tavat on noudatettava. Die Sitten des Landes sind zu befol-
ren können.
Matka olisi järjestetty. Die Reise wäre organisiert worden. gen od.... müssen befolgt werden.

Partizip-I-Formen des Passivs entsprechen im Deutschen


Im Passiv können ebenfalls Perfektformen des Konditionals gebildet werden, - ist zu -l- Infinitiv oder
sie bestehen aus:
- muß + Passivform des Verbinfinitivs,
olla (in der 3. Person des Konditional Präsens) + Partizip II des Passivs.
Sie können durch Aktivformen von pitää + Infinitiv ersetzt werden.
18. Lektion 148 149 18. Lektion

Bildung des Partizips l Passiv: 2. Setzen Sie die verneinenden Formen in bejahende um:
Ei olisi voitu tehdä mitään (im bejahenden Satz jotain anstelle mitään). Ei
1 2 3 4
tarvittaisi heidän apuaan. Eikö lähdettäisi Lahteen? Eikö ostettaisi konsertti-
lähdettävä saatava huomattava tultava liput? Eikö kysyttäisi, paljonko ne maksavat? Eikö jäätäisi tänne yöksi?
annettava tuotava haluttava mentävä
luettava myytävä tavattava noustava 3. Verwenden Sie anstelle von pitää Partizip-I-Passiv-Formen:
Partizip I Passiv wird gebildet, indem die Endungen des Passivs Imperfekt Muster: Minun pitää matkustaa Turkuun - minun on matkustettava Tur-
-tun durch -tava und kuun)
-ttiin durch -ttava ersetzt werden. Minun pitää lukea tämä kirja. Sinun pitää saada joitakin matkamuistoja
(matkamuisto Reiseandenken). Hänen pitää odottaa vähän aikaa. Meidän
3. Adjektivbildungssuffixe -(i)nen, -Uinen pitää myydä nämä teatteriliput. Teidän pitää valita jokin lahja. Heidän
pitää nousta jo viideltä. Matin pitää mennä työhön. Liisan pitää tulla huo-
Grundwort abgeleitetes Adjektiv Stufenwechsel menna.
mäki Hügel mäkinen hügelig kein Stufenwechsel
puku Kleid pukuinen gekleidet kein Stufenwechsel 4. Übersetzen Sie:
peitto Decke peittoinen gedeckt, bedeckt kein Stufenwechsel
- Ich muß einige Reiseandenken (joitakin matkamuistoja) kaufen. Was
kukka Blume kukallinen geblümt Wechsel : starke - würdest du empfehlen?
schwache Stufe
- Man könnte vieles empfehlen. In den Geschäften gibt es sehr verschie-
Zahlreiche Adjektive werden durch Suffixe -(i)nen, -Ihnen gebildet; bei der dene finnische Reiseandenken. Einem Mann oder einem Jungen könnte
Bildung durch -Ihnen ist der jeweilige Stufenwechsel zu beachten. man zum Beispiel ein „puukko" (Finnenmesser) kaufen. Auch die finni-
schen Glas waren sind gut und sehr bekannt.
4. Umgangssprachliche Verwendung der Demonstrativpronomina: - Ich mag Glas, aber Glaswaren sind oft recht schwer (painava).
- In Finnland gibt es schöne Textilien. Viele „ryijyt" (Wandteppiche,
Umgangssprache Schriftsprache Matten) sind echte Kunst (Kunst tai/de, -teen, -detta). Sie sind allerdings
Onks tää uusi kirja? Onko tämä uusi kirja? Ist das ein neues Buch? recht teuer. Magst du Leinentextilien? (Leinen pellava, -n, -a) Sie sind ja
Toi on kiva. Tuo on mukava. Das ist hübsch. teilweise Handarbeit und auch echte Geschenke.
Tommoinen se on. Tuommoinen se on. Solch eines ist es. - Gut, ich muß sehen. Und was könnte man Kindern kaufen?
- Einem Mädchen kauft man gewöhnlich eine Puppe (Puppe nuk/ke, -en,
In der gegenwärtigen Belletristik werden in zunehmendem Maß Formen -kea, -keita). Eine Puppe in einem Nationalkleid ist immer ein schönes
und Ausdrücke der Umgangssprache verwendet. Geschenk. Wie alt ist der Junge?
Eine vorherrschende Tendenz ist dabei die Verkürzung der Demonstrativ- - Er ist etwa zehn Jahre alt. ;
pronomina: steigende Diphthonge werden durch fallende oder durch kurze - Du könntest dem Jungen vielleicht einen Troll (peik/ko, -on, -koa, -koja)
Vokale ersetzt (toi für tuo, tommoinen für tuommoinen), zweisilbige durch kaufen. Ich habe viele solcher Trolle gesehen, die lustig aussehen.
einsilbige (tää für tämä). Charakteristisch ist auch ein Abkürzen der Endun-
gen (katsottais für katsottaisiin, onks für onkos; Endung -s: umg.).

Übungen
1. Verneinen Sie:
Meidän olisi pitänyt matkustaa eilen. Olisimme odottaneet vielä puoli
tuntia (im verneinten Satz enää anstelle vielä). He olisivat lähteneet teatte-
riin. Hän olisi tarvinnut rahaa. Olisin tietänyt sen. Olisitko sinä auttanut
häntä?
19. Lektion 150 151 19. Lektion

19. Lektion pikkukaupungin leima ja vanhat matalat rakennukset, joita on


(yhdeksästoista kappale) kunnostettu viime vuosina.
Heinolasta Lahteen ajettaessa voi tutustua mm. Vierumäen
Autolla ympäri Päijänteen A urheiluopistoon. Mukava ruokapaikka matkan varrella on myös
Kaapinlähteen kievari.
Syksyn kaunista luontoa ei tarvitse etsiä aina kaukaa - Pohjois-
suomesta ja Lapista. Kauniita maisemia voi ihailla etelämpänä- Turha kiire pois
kin. Yksi Etelä-Suomen kauneimmista reiteistä on ns. Keski-
Suomen reitti eli kierros Päijänteen ympäri. Ennen Päijänteen ympäriajoa kannattaa etukäteen varmistaa eri
kohteiden aukioloajat, jotka syksyllä ovat muuttuneet. Osa pai-
Päijänteen voi Lahdesta lähdettäessä kiertää joko itä- tai länsi- koista sulkee ovensa kokonaan. Ilman erityisiä kohteitakin Päijän-
puolella. Menomatkalla mukavampi on ehkä ajaa Lahdesta teen kierros on matkailureitti, joka jää muistiin. Eniten siitä nauttii
Vääksyn, Padasjoen, Kuhmoisten ja Jämsän kautta Jyväskylään se, joka poikkeaa matkan varrella pikkuteille ja pikkukyliin ja
ja sieltä itäpuolta Päijännettä Joutsaan, Hartolaan, Heinolaan ja joka ennenkaikkea jättää turhan kiireen pois.
takaisin Lahteen.
(Uusi Suomi, 23. 9. 1978, mukaillen)
Lahti
Pikavierailulla Lahdessa kannattaa luonnollisesti poiketa MM- Sattui hirvimetsällä
hiihtonäyttämöllä Lahden urheilukeskuksessa. B
Suurmäen tornista on mahdollisuus ihailla Lahden maisemia, Isäntä ajoi traktorillaan maantietä pitkin. Yhtäkkiä kuului met-
johon kuuluvat mm. radiomastot, Salpausselän harjut ja Vesi- sästä laukaus ja traktori pysähtyi.
järvi. Lahden kulttuurinähtävyyksiä ovat monet patsaat, joista Isäntä hyppäsi traktorilta tutkiakseen, mikä sen oli pysäyttänyt.
uusin on Fellmanin puistossa sijaitseva Punavankimuistomerkki. Hän ymmärsi kuitenkin heti asian, kun kuuli metsästä iloisia
Lahti tarjoaa myös rakennustaiteen ystäville paljon nähtävää. huutoja:
Näyttävin kohde on Keskuskirkko, jonka on piirtänyt Alvar
Aalto. - Nyt ryyppy päälle ja sitten ammutaan toi (tuo) hirvenvasa
kanssa.
Jyväskylä (Kaikenlaisia saaliita. Helsinki, 1964, S. 96; mukaillen)
Jyväskylä, Keski-Suomen pääkaupunki, on tullut tutuksi monelle
vieraalle yksisuuntaisista kaduistaan. Muista Jyväskylän nähtä-
Vokabeln
vyyksistä kannattaa mainita erityisesti Alvar Aalto museo ja 19 A
Laajavuori, jonka huipulla komeilee Jyväskylän matkailumekka
ympäri Postp., Präp. herum, rund um Vääksy
Rantasipi-hotelli. Päijänjne (-teen, Päijänne (See in Padasjoki
-nettä) Mittelfinnland) Kuhmoiset
Paljon katseltavaa Jyväskylä tarjoaa arkkitehtuurista kiinostu- etsijä (-n, --, -koon) suchen Jämsä Ortsnamen
neille. Oman ohjelmansa löytävät Jyväskylästä helposti myös kaukaa Adv. weitab, von weitem Joutsa
maisemja (-an, -aa, Landschaft Hartola
muut kulttuurin ystävät, onhan Jyväskylä voimakas kulttuuri- ja -ia) Heinola
yliopistokaupunki. ihail |la(-en, -i, -koon) bewundern pika- Schnell-, Eil-
reit|ti(-in, -tiä, -tejä) Reiseroute luonnollisesti Adv. natürlich
kierrojs (-ksen, -sta, Runde, Rundfahrt poik|eta (-kean, abweichen ; auf-
Heinola -ksia) -kesi, -etkoon) suchen
kier|tää (-rän, -si, drehen; umgehen, MM = maailman Weltmeisterschaft
Heinolan kuuluisuuksiin kuuluvat ehdottomasti kahdessa tasossa -täköön) umfahren mestaruus
joko . . . tai entweder . . . oder " hiih|to (-don, -toa) Ski laufen
kulkevat Jyrängön sillat. Tyypillisintä Heinolalle on kuitenkin

J
menomatka Hinfahrt näyttämö (-n, -ä, -itä) Bühne, Szene
19. Lektion 152 153 19. Lektion

uurmäki hier: Großschanze omia (-an, -aa, -ia) eigen Es wird dem Vokalstamm des Adjektivs angefügt. Die Schlüsselformen für
orn|i (-in, -ia, -eja) Turm löyjtää (-dän, -si, finden die Flexion lauten:
nasto (-n, -a, -ja) Mast -täköön)
>alpausselkä Name der Bergkette voimak|as (-kaan, kräftig, stark Gen. Sg. -mman, Part. Sg. -mpaa, Part. PL -mpia
el|kä(-än, -kää, Rücken; Berg- -asta, -kaita) (-mmän) (-mpää) (-mpiä)
-kiä) rücken kuuluis|a (-an, -aa, berühmt ^
larju (-n, -a, -ja) Bergrücken -siä) Zweisilbige Stämme auf -a verändern das -a- des Vokalstamms in -e-:
/esijärvi Name des Sees kuului suu | s (-den, Berühmtheit
:ulttuur|i (-in, -ia, Kultur -tta, -ksia) vanha - Komparativ vanhempi älter
-eja) kuulu |a (-n, -i, -koon) gehören - halpa - Komparativ halvempi billiger
'an|ki (-gin, -kia, Gefangener, Häft- ehdottomasti unbedingt
-keja) ling taso (-n, -a, -ja) Ebene, Niveau selvä - Komparativ selvempi klarer
nuistomerkki Denkmal Jyränkö Ortsname Unregelmäßige Komparativformen: hyvä - parempi gut -besser
nerk|ki (-in, -kiä, Zeichen sil|ta(-lan, -taa, Brücke
-kejä) -toja) pitkä - pitempi lang - länger
akennus- Bau- tyypillinen typisch
ai|de (-teen, -detta, Kunst leim |a (-an, -aa, -oja) Stempel Fügung der Komparation (Vergleichswörter):
-teita) kunnost|aa (-an, -i, wiederherstellen
iäyttäv|ä (-an, -ää, ansehnlich -akoon) Heikki on yhtä pitkä kuin Matti Heikki ist ebenso groß wie Matti
-iä) Vierumäki Ortsname Lauri on pitempi kuin Matti Lauri ist größer als Matti
coh|de (-teen, -detta, Objekt Kaapinlähde Ortsname
-teita) läh|de(-teen, -dettä, Quelle Lauri on Mattia pitempi. Lauri ist größer als Matti
5iir|tää (-ran, -si, zeichnen; Arch. -teitä)
-täköön) entwerfen kievari (-n, -a) Gaststätte, Krug Als Vergleichswort (wie, als) wird im Finnischen stets kuin gebraucht.
ut|tu (-un, -tua, Su. Bekannte(r); turh|a (-an, -aa, -ia) überflüssig Kuin kann durch den Partitiv des Vergleichs ersetzt werden. Im Partitiv
-tuja) Adj. bekannt ajo (-n, -a, -ja) Fahrt
ulia tutuksi vertraut werden etukäteen im voraus steht das Bezugswort des Vergleichs:
yksisuuntainen katu Einbahnstraße varmist|aa (-an, -i, (ab)sichern minua pienempi - kleiner als ich
nainit|a (-sen, -si, erwähnen -akoon) / vanhaa parempi - besser als das Alte
-koon) auki Adv. offen
;rityisesti insbesondere aukiolo Offensein ; Off-
luiplpu (-un, -pua, Spitze, Gipfel nungs- 2. Steigerung der Adjektive - Superlativ
-puja) muist|i (-in, -ia, -eja) Erinnerung
comeil|la (-en, -i) prunken, prangen eniten am meisten Turku on Suomen vanhin kaupunki. Turku ist die älteste Stadt Finnlands.
antasipi Strandläufer nautjtia (-in, -ti, genießen Saimaa on Suomen suurin järvi. Saimaa ist der größte See Finnlands.
dinnostun|ut (-een, interessiert -tikoon)
-utta, -eita) jstk an etw. ennenkaikkea vor allem Haltiatunturi on korkein vuori. Haltiatunturi ist der höchste Berg.
Museo on kaupungin kauneimmas- Das Museum befindet sich im
19 B sa talossa. schönsten Haus der Stadt.
nirvimetsällä bei der Elchjagd ymmär|tää (-rän, -si, verstehen, begreifen
sitkin Postp. Part. entlang -täköön) Das Zeichen des Superlativs ist im Nominativ und im Partitiv Sg. -in.
/htäkkiä plötzlich huu|to (-don, -toa, Ruf, Schrei
aukau|s (-ksen, -sta, Schuß -toja) Die Schlüsselformen für die Flexion lauten:
-ksia) päälle Adv. darauf Gen. Sg. -imman (-immän)
fiyp|ätä (-pään, -päsi, springen, absprin- am | pua (-mun, -pui, schießen, abschie- Part. Sg. -intä (-intä)
-ätköön) gen -pukoon) ßen
pysäyt|tää (-an, -ti, zum Stehen bringen, vas|a (-an, -aa, -oja) Junge(s) Part. PL -impia (-impiä)
-täköön) anhalten (tr.) kanssa umg. auch
saali|s(-in, -sta, -itä) Jagdbeute Bildung des Superlativs:
Vokalstamm Superlativ Stammveränderungen
Grammatik vanha- alt vanhin a schwindet
selvä- klar selvin ä schwindet
1. Steigerung der Adjektive - Komparativ
piene- klein pienin e schwindet
Helsinki on isompi kaupunki kuin Helsinki ist eine größere Stadt als uude- neu uusin d, t werden zu -s-
Turku. Turku. kaunii- schön kaunein ii - e langer Vokal wird verkürzt
Turku on Helsinkiä vanhempi. Turku ist älter als Helsinki. rikkaa- reich rikkain aa -a langer Vokal wird verkürzt
Pidän pienemmistä kaupungeista. Ich mag kleinere Städte. Das Kennzeichen des Superlativs wird dem Vokalstamm angefügt. Dabei
Das Zeichen des Komparativs ist im Nominativ -mpi. sind die oben angeführten Veränderungen des Stammauslauts zu beachten.
19. Lektion 154 155 19. Lektion

Unregelmäßige Steigerungsformen: 4. Infinitiv II (Teil I)

Grundstufe Komparativ Superlativ wenn-, als-Sätze (Temporalsätze der Gleichzeitigkeit):

Nom Sg. Gen. Part. Nom. Gen. Part. Ollessamme metsässä alkoi sataa. Als wir im Wald waren, fing es an
Sg- Sg., PL sg. Sg- Sg., PL zu regnen.
Hän tupakoi aina lukiessaan Er raucht immer, wenn er die
hyvä gut parem/pi -man -paa -pia par/as -haan -asta -haita
sanomalehteä. Zeitung liest.
parha/in -imman -intä -impia
Matin juodessa kahvia Liisa soitti Während Matti Kaffee trank, rief
paljo viel enem/pi -man -pää -piä en/in -immän -intä -impiä
Eilalle. Liisa bei Eila an.
pitkä lang pitem/pi -man -pää -piä pis/in -immän -intä -impiä
Eine Handlung, die gleichzeitig neben der Handlung des Hauptsatzes ver-
läuft, kann im Finnischen durch eine spezielle Verbform, die des „Infinitivs
3. Infinitiv I - kürzere und längere Form II im Inessiv", wiedergegeben werden. Sie ersetzt Nebensätze (Temporal-
sätze), denen im Deutschen Konjunktionalsätze mit wenn, als, wie, während
Infinitiv I, „kürzere Form" Infinitiv I, „längere Form" entsprechen. Bestandteile der Verbform sind:
Meidän pitää lähteä. Nousimme ylös lähteäksemme. Infinitiv I (kürzere Form) + e + -ssa/-ssä (+ Possessivsuffix).
Wir müssen gehen. Wir standen auf, um zu gehen. Das Agens (Subjekt des Nebensatzes) steht im Genitiv. Ist das Agens ein
Haluaisitko ostaa jotain? Menin kauppaan ostaakseni kirjan. Personalpronomen kann das Possessivsuffix allein stehen.
Möchtest du etwas kaufen ? Ich ging ins Geschäft, um ein Buch
zu kaufen. Bildung des Infinitivs II:
En voinut ymmärtää sitä. Asia on selvä - minun ymmärtääkseni.
Ich konnte es nicht verstehen. Die Sache ist klar - soweit ich es 1 2 3 4
verstehe.
saapuessa saadessa tavatessa mennessä
lähtiessä tuodessa halutessa tullessa
Im Finnischen werden die Infinitive recht vielfältig gebraucht und teilweise lukiessa myydessä valitessa noustessa
für Aussagen verwendet, die im Deutschen durch Nebensätze wiedergege-
ben werden. Es werden insgesamt vier Infinitive unterschieden. Ausgangsform ist der Infinitiv I, wobei -a, -ä durch e und das stammauslau-
tende -e durch i ersetzt werden: saada - saadessa, lukea - lukiessa.
Die „kürzere Form des Infinitivs I" ist die eigentliche Grundform des Verbs.
Der Gebrauch dieser Infinitivform (mit Verben des Sollens, Wollens, Anstelle der Infinitiv-II-Konstruktionen können ebenso wie im Deutschen
Könnens usw.) entspricht der Verwendung des Infinitivs im Deutschen. Temporalsätze gebraucht werden; als Konjunktion steht kun:
Die „längere Form des Infinitivs I" wird in der Bedeutung „um zu ..." ollessamme metsässä = kun olimme metsässä
verwendet, sie bezeichnet vor allem den Zweck einer Handlung. Die „län- Matin juodessa kahvia = kun Matti joi kahvia.
gere Form" bezeichnet darüber hinaus die einschränkenden Umstände Werden Temporalsätze mit unpersönlichem Agens (im Deutschen man-Sätze)
oder Bedingungen einer Handlung. Sie muß im Deutschen oft durch einen ersetzt, wird vor das -e- (des Infinitivs II) das Passiv-Zeichen -ta-, -tta- (-tä-,
Nebensatz wiedergegeben werden: -ttä-) eingefügt. Es tritt an den Vokalstamm in schwacher Stufe.
muistaakseni - soweit ich mich erinnere ' Formen des Infinitivs II im Passiv:
tietääksemme - sofern wir wissen oder unseres Wissens
niin sanoakseni - sozusagen 1 2 3 4
Die Bestandteile der längeren Form sind: saavuttaessa saataessa tavattaessa mentäessä
lähdettäessä tuotaessa haluttaessa tultaessa
„kürzere Form des Infinitivs I" + Translativsuffix -kse- + Possessivsuffix luettaessa myytäessä valittaessa noustaessa
(das Possessivsuffix entspricht der Person des Subjekts).
19. Lektion 157 20. Lektion

5. Zum Sprachgebrauch 5. Übersetzen Sie:


Vorigen Sonnabend fuhren wir mit Matti im Auto an die Südwestküste
etsiä, löytää:
(Küste rannikko). Wir beschlossen, nach Tammisaari zu fahren und dann
Olen etsinyt sitä kaikkialta. Ich habe es überall gesucht. über Salo nach Helsinki zurückzukehren. Matti erzählte uns, daß die Straße
Löysimme sen kaapista. Wir fanden es im Schrank. (tie) von Helsinki nach Tammisaari die schönste in der Umgebung von
Helsinki sei (Konditional). Die Route bot wirklich viele schöne Objekte und
etsiä, löytää suchen, finden erfordern für die adv. Bestimmung den Tren- Sehenswürdigkeiten an: Felsen am Straßenrand, alte und neue Häuser,
nungskasus - den Elativ oder den Ablativ. freundliche Dörfer, Bootshäfen (Boot vene). Als wir in Tammisaari waren,
setzte Matti die Fahrt nach Hanko fort. Er sagte uns: „Wer in Tammisaari
ist, der muß auch nach Hanko fahren". Er behauptete (behaupten väit/tää,
-an, -ti, -täköön), daß viele über Hanko fahren, auch wenn sie von Helsinki
Übungen nach Tampere reisen. Als wir in Hanko waren (Infinitiv II Inessiv),
stellten wir fest, daß Matti recht hatte (oli oikeassa), und daß es sich lohnte,
1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Komparativ: diese Reise zu machen. Auch die Rückfahrt auf der Autobahn verlief sehr
Mattilan perheellä on nyt uusi ja (iso) asunto. He asuivat ennen (vanha) schnell und angenehm.
talossa. He pitävät (moderni) ja (mukava) asunnostaan. Uudessa asunnossa
kaikki huoneet ovat (siisti ja valoisa). Ne ovat myös (lämmin). Lastenhu-
one ja makuuhuone ovat kyllä vähän (pieni) kuin vanhassa asunnossaan.
Vanha asunto oli myös (halpa). Matka kaupunkiin on (pitkä). Ennen he
pääsivät (lyhyt) ajassa keskustaan. He ovat kuitenkin tyytyväisiä ja pitävät
uutta asuntoaan (hyvä; Essiv).

2. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in den Superlativ:


Mattilan perheessä on neljä lasta: Helvi on (vanha) ja Veijo on (nuori). 20. Lektion
Outi on (hyvä) oppilas (Schülerin). Matti on (ystävällinen). Outi tuntee
(paljot) kaskut. Helvi osaa (kauniit) laulut. Matti osaa (mielenkiintoi-
(kahdeskymmenes kappale)
set) leikit. Veijo piirtää (hauskat) kuvat. He pitävät (nuori) veljestään ja
(vanha) siskostaan. Espoo - kaupunki meren rannalla A
3. Setzen Sie die eingeklammerten Infinitive in die „längere Form" um: (Kaupungin historiasta)
Menin lippumyymälään (ostaa) liput. Lähdimme baariin (juoda) kahvia. Espoon historia alkaa 1450-luvulla. Suuri rantatie Turusta Es-
Hän tuli mukaan (syödä) jotain. Ettehän tulleet (tehdä) vain työtä. He tuli-
vat (auttaa) sinua.
poon ja Porvoon kautta Viipuriin oli Ruotsi-Suomen tärkein
maantieyhteys. Ja meritse purjehdittaessa oli Espoon saariston
4. Verwenden Sie anstelle der eingeklammerten Nebensätze Infinitiv-II-Formen: suojaama rannikko mitä turvallisin satamapaikka.
Muster: Ostin tämän kirjan, (kun kävin Turussa). 1550-luvulla Kustaa Vaasa perusti tänne Espoon kartanon, joka
Ostin tämän kirjan Turussa käydessäni. siitä alkaen on ollut Espoon suurin maatila. Espoo vaurastui
Tapasin Yrjön, (kun kävelin keskustassa). (Kun hän odotti junaa), hän 1600-luvun alussa, mutta aina 1800-lukuun Ruotsi-Suomea rasit-
meni asemaravintolaan. Käyn usein teatterissa, (kun olen Tampereella). tivat monet kalliit sodat.
Hän tutustui Liisaan, (kun hän matkusti Lahteen). Tulin asemalaiturille,
(kun he juuri nousivat junasta).
1800-luvulla, Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana suo-
(Jos halutaan), kahvi tuodaan huoneeseen. (Jos tarvitaan), voidaan tilata malainen yhteiskunta alkoi kehittyä ja nykyaikaistua. Vuonna
isompi huone. Tarjoan sinulle kahvia, (kun joskus tavataan). Kannattaa 1865 Suomi sai oman rahan ja samoihin aikoihin säädettiin myös
muistaa tämä merkki, (kun ostetaan lasia). kunnallinen itsehallinto.
20. Lektion 158 159

Suomi saavutti valtiollisen itsenäisyytensä joulukuussa 1917. 20 A


Vokabeln
Mutta talvella 1918 Suomessa puhkesi sisällissota. Espoossakin Espoo (-n, -ta) Ortsname
oli työväen keskuuteen perustettu punakaarteja, kun taas porva- Porvoo (-n, -ta) Ortsname ryh|tya (-dyn, -tyi, heran-, darangehen
Viipuri (-n, -a) Ortsname (Viborg) -tykoön) an, beginnen
ristolla oli omat palo-ja suojeluskuntansa. yhtey|s(-den, -ttä, Verbindung
aset|tua (-un, -tui, sich stellen, sich
-tukoon) niederlassen
Itse sotatapahtumista Espoo jäi paljossa syrjään aina siihen -ksiä)
linnoitus Befestigung
meritse über das Meer, auf
saakka, kunnes Hangossa maihin nousseet saksalaiset osin Es- dem Seewege
vyohyk|e(-keen,
-että, -keitä)
Zone, Abschnitt
poon alueen kautta hyökkäsivät kohti Helsinkiä. purjeh|tia(-din, -ti,
-tikoon)
segeln ^ puutteellinen mangelhaft
Punaiset ryhtyivät puolustautumaan. He olivat asettuneet Espoon saaristo (-n, -a, -ja) die Inseln PL koulutu|s(-ksen, Schulung, Aus-
-sta, -ksia) bildung
linnoitusvyöhykkeelle, mutta eivät puutteellisen koulutuksen suoja|ta (-an, -si, (be)schützen käytjtää (-an, -ti, verwenden, gebrau-
~tikoon)
takia osanneet käyttää sitä hyväkseen. Rintama murtui nopeasti rannik|ko (-on, -koa, Küste -takoon) cne n, benutzen
-koiä) käyttää hyväkseen ausnutzen
suuremmitta taisteluitta. turvalli |nen (-sen, sicher rintam|a (-an, -aa, -ia) Front
mur|tua (-run, -tui, zusammenbrechen
Kuvaavaa oli, ettei Espoossa poltettu tai tuhottu ainoatakaan "Stcl ~S1<0
-tukoon)
mitä turvallisin allersicherste
taloa koko sodan aikana, vaikka useat ihmiset saivat surmansa Kustaa Vaasa GustafWasa
taistelu (-n, -a, -ja) Kampf
kuvaav|a (-an, -aa,-ia) bezeichnend
joko taistelussa tai kostoterrorin uhrina. perust|aa(-an, -i,
-akoon)
(be)gründen polt|taa (-an, -ti, verbrennen
Vuosina 1939-40 maatamme koetteli talvisota ja kesällä 1941 kartano (-n, -a, -ita) Gut, Gutshof
"tcLKOOnJ
tuho|ta (-an, -si, zerstören, vernich-
Suomi joutui suursotaan Saksan myötäsotijana. Sodan päätty- siitä alkaen von da an -tkoon) ten
vaurastu |a (-n, -i, reich werden, sich surm|a (-an, -aa, -ia) Tod
minen toi omat ongelmansa. Kotiutetut sotilaat oli sijoitettava -k°on) gut entwickeln kosto (-n, -a, -ja) Rache
rasit|taa(-an, -ti, belasten
uudelleen yhteiskuntaan. Näiden lisäksi muutti Espooseen lähes -takoon) terrori (-n, -a) Terror
uhr|i (-in, -ia, -eja) Opfer
4.000 siirtolaista, jotka kohottivat väkilukua tuntuvasti. so|ta (-dan, -taa, -tia) Krieg
koet|ella (-telen, -teli, probieren, prüfen;
autonomi|nen (-sen, autonom
Sodan jälkeen maataloudesta vapautunut työvoima etsi uutta -c f a öl
Old, -cici^
d. 7
-elkoon) übertr. heimsuchen
ruhtina|s (-an, -sta, Fürst jou|tua (-dun, -tui, geraten, gelangen;
sijaansa kaupungeista. Suurin paine suuntautui Helsinkiin ja -ita) -tukoon) etw. tun müssen
sen ympäristöön. Uuden Espoon kasvu alkoi vuonna 1951 Ota- ruhtinaskunta Fürstentum, myötäsotijana im Krieg an der
Seite Gen.
niemestä ja vuonna 1952 Tapiolasta. Kaupunkimainen lähiö- yhteiskunta
Gouvernement
Gesellschaft
päät|tyä (-yn, -tyi, enden
-tykoön)
rakentaminen eteni Helsingistä mm. myös kohti länttä. Vuosina kehlt |tyä (-yn, -tyi, sich entwickeln, päättymi nen (-sen) Beendigung, Ende
-tykoön) s ich entfalten
1950-1980 Espoon väkiluku kasvoi 25.000sta 130.000 een. nykyaikaistua sich modernisieren ongelm|a(-an,-aa,-ia) Problem
saa|taä (-dän, -ti, verfügen, festschrei- kotiuttaa nach Hause entlas-
(Espoo-kaupunki meren rannalla, Espoo 1979; muk.) -takoon) ben, verordnen
scn
sotila|s(-an,-sta,-ita) Soldat
itsehallinto Selbstverwaltung sijoitjtaa (-an, -ti, einsetzen, einfügen;
saavut|taa (-an, -ti, erreichen -takoon) investieren
"läicooriy
Vaalikeskustelu vuonna 1956 B valtiollinen staatlich lisäksi Postp. Gen. außer, darüber
r, •
hinaus
puhje|ta (-an, -si, ausbrechen läh
-tkoon) es fast, beinahe
- Joko sinä olet käynyt äänestämässä ? sisällissota Bürgerkrieg siirtolaijnen (-sen,
-sta, -sia)
Umsiedler
- Juuri tulen koululta. keskuuteen innerhalb Gen. väkiluku Einwohnerzahl
punakaarti rote Garde tuntuvasti beträchtlich
- No, kellekäs sinä annoit äänesi ? porvaristo (-n, -a) Bürgertum maatalou s (-den, -tta) Landwirtschaft
- Kekkosellepa tietenkin. suojeluskunta Schutzkorps vapautun ut (-een, frei geworden
palokunta Feuerwehr "U 1 1 cl, "CltäJ
- Sinä kai olet Kekkosen kanssa tuttava ? jäädä syrjään abseits bleiben, työvoimfa (-an, -aa, Arbeitskraft
- Ei, en tunne häntä henkilökohtaisesti. verschont bleiben -ia)* .
aina siihen saakka so lange bis sij|a (-an, -aa, -oja) Platz, Stelle
- Ja kuitenkin annoit äänesi hänelle. kunnes bis (zeitl.) Otaniemi Ortsname
nousta maihin an Land gehen,
- Niin, se on varminta. landen
Tapiola Ortsname
kaupunkimainen städtisch
- No, miksi et äänestänyt Fagerholmia? osin teilweise lähiö (-n, -tä, -itä) Vorstadt, Stadt-
alue (-en, -tta, -ita) Gebiet, Territorium
- Minä tunnen Fagerholmin. hyok|atä (-kään, -kä- angreifen, Angriff rakentaminen
siedlung
Bauen, Bautätigkeit
si, -ätköön) führen
(Vaalien välissä. Helsinki, Kirjayhtymä, 1963) kohti Präp. Part. gegen e|detä (-tenen, -teni, vorankommen, sich
-detköön) ausweiten
20. Lektion 160 161
20. Lektion

20 B Gebrauch des Infinitivs III im Illativ:


äänest|ää (-an, -i, (ab)stimmen, -käs denn (fragend) Die Illativform des Infinitivs III bezeichnet vor allem das Ziel der Handlung in
-äköön) wählen -pa na, ja, doch
koulu (-n, -a, -ja) Schule tuttav|a (-an, -aa, -ia) Bekannte(r) Verbindung mit Verben der Bewegung, des Veranlassens und des Beginnens
kelle = kenelle henkilökohtaisesti Adv. persönlich (außer mit alkaa).
Die Illativform des Infinitivs III steht u. a. nach folgenden Verben:
jou/tua (-dun, -tui, -tukoon) etw. tun müssen; geraten
Grammatik jää/dä (-n, -i, -köön) bleiben
kehot/taa (-an, -ti, -takoon) ermahnen
1. Infinitiv III (Teil I) kutsu/a (-n, -i, -koon) einladen, rufen
Infinitiv HI im Illativ: ky/etä (-kenen, -keni, -etköön) fähig sein, in der Lage sein
käsk/eä (-en, -i, -eköön) befehlen
Menemme juomaan kahvia. Wir gehen Kaffee trinken. lait/taa (-an, -toi, -takoon) veranlassen; schicken
Tulen tapaamaan hänet. Ich komme, um ihn zu treffen oder: lask/ea (-en, -i, -ekoon) lassen
Ich werde ihn treffen. lähet/tää (-an, -ti, -täköön) schicken
He rupesivat tanssimaan. Sie fingen an zu tanzen. läh/teä (-den, -ti, -teköön) (los}gehen, aufbrechen, fahren
Pyydämme maksamaan huomenna. Wir bitten, morgen zu bezahlen. men/nä (-en, -i, -köön) gehen
määrä/tä (-an, -si, -tköön) bestimmen
In Verbindung mit Verben wie mennä, tulla gehen, kommen, aber auch neuvo/a (-n, -i, -koon) raten
ryhtyä herangehen an, ruveta beginnen sowie einigen anderen steht der In- opet/taa (-an, -ti, -takoon) lehren
finitiv in der Illativform des sog. Infinitivs III. Das Kennzeichen des Infi- op/pia (-in, -pi, -pikoon) lernen
nitivs III ist -ma-, -mä-. pan/na (-en, -i, -koon) legen; lassen
pyr/kiä (-in, -ki, -kiköön) versuchen, bestrebt sein
Bildung der Illativform des Infinitivs III: pysty/ä (-n, -i, -köön) können
pyy/tää (-dän, -si, -täköön) bitten
1 2 3 4 pääst/ää (-an, -i, -äköön) (los)lassen
ru/veta (-pean, -pesi, -vetkoon) beginnen
lähtemään saamaan vastaamaan menemään ryh/tyä (-dyn, -tyi, -tyköön) darangehen etw. zu tun
auttamaan tuomaan tapaamaan tulemaan sat/tua (-un, -tui, -tukoon) zufällig etw. tun
lukemaan myymään valitsemaan pesemään suostu/a (-n, -i, -ukoon) einwilligen
tul/la (-en, -i, -koon) kommen; werden
Das Kennzeichen des Infinitivs III + Illativendung (Vokallängung + n) vaa/tia (-din, -ti, -tikoon) fordern
werden dem starken Vokalstamm angefügt.
2. Agenspartizip
tulla + Illativform des Infinitivs III als Futurform: Minulla on kaunis, Matin Ich habe ein schönes, von Matti
tulen auttamaan tulemme auttamaan piirtämä kuva. gezeichnetes Bild.
ich werde wir werden Siinä on Liisan valmistamia Da sind von Liisa zubereitete
tulet auttamaan tulette auttamaan piirakoita. Pasteten.
du wirst helfen ihr werdet helfen Paljon kiitoksia lähettämästänne Vielen Dank für das von Ihnen
hän tulee auttamaan he tulevat auttamaan lahjasta. zugeschickte Geschenk.
er wird sie werden Tässä on haluamasi kirja. Hier ist das von dir gewünschte Buch.
Einem Perfektpartizip im Deutschen , das in Verbindung mit einem Agens
Für die Bezeichnung des Futurs werden gewöhnlich Formen des Präsens (einem Handlungsträger) gebraucht wird, entspricht im Finnischen das
Aktiv benutzt. Das Futur kann jedoch auch durch tulla + Illativform des Agenspartizip. Sein Kennzeichen ist - ma-, -mä-. Es ist mit dem Infinitiv III
Infinitivs III wiedergegeben werden. formgleich.
20. Lektion 162 163
20. Lektion
Anstelle des Agenspartizips kann jeweils auch ein Relativsatz verwendet
2. Ersetzen Sie die eingeklammerten Relativsätze durch das Agenspartizip:
werden:
Matin piirtämä kuva = kuva, jonka Matti on piirtänyt; Muster: Sain eilen kirjan, (jonka olet lähettänyt).
kiitoksia lähettämästänne lahjasta = lahjasta, jonka (Te) olette lähettäneet. Sain eilen lähettämäsi kirjan.
Das Agens steht im Genitiv. Ist das Agens ein Personalpronomen, wird es Finlandia-talo on rakennus, (jonka on piirtänyt Alvar Aalto). Täällä on
durch entsprechende Possessivsuffixe ersetzt. paljon rakennuksia, (jotka Alvar Aalto on piirtänyt). Sain ryijyn, (jonka on
Die Flektionsformen des Agenspartizips lauten: tehnyt Leenan äiti). Tässä on kirja, (jonka olen ostanut eilen). Teatterissa
piirtäm/ä, -an, -ää, -iä esitetään Kullervon draama, (jonka on kirjoittanut Aleksis Kivi). Voisitko
tuo/ma, -an, -aa, -ia. noutaa liput, (jotka Matti on tilannut). Paljon kiitoksia kirjasta, (jonka
olet tuonut).
Die Bildung des Agenspartizips in den vier Verbgruppen entspricht der des
Infinitivs III. 3. Bilden Sie Satzreihen nach dem Muster:
3. Substantivischer Gebrauch des Infinitivs On hauska lukea.
Lukeminen on hauskaa.
Rakentaminen vaatii paljon rahaa. Das Bauen erfordert viel Geld. Pidän lukemisesta.
Museo on näkemisen arvoinen. Das Museum ist sehenswert (= des
Sehens wert). On hauska laulaa. On hauska matkustaa. On hauska ajaa autolla. On
Pidän lukemisesta. Ich mag das Lesen (= ich lese gern). hauska ostaa kirjoja.

Die substantivische Form des Infinitivs wird gebildet, indem -minen an den 4. Übersetzen Sie:
starken Vokalstamm des Verbs angehängt wird.
Die Flexion entspricht dem Flexionstyp der Nomina auf -nen. Die Beendigung des Krieges brachte Finnland eigene Probleme. Den Sol-
daten, die im Krieg waren, mußte in der Gesellschaft ein Platz gegeben
4. Abessiv werden. Aus Karelien (Karjala) zogen etwa eine halbe Million Umsiedler
um. Ihnen allen mußten Wohnungen gegeben werden. Viele andere Probleme
Älä lähde rahatta matkalle! Fahr nicht ohne Geld ab!
erschwerten das Leben in Finnland. Die Jahre nach dem Krieg waren den-
Menin ateriatta kotiin. Ich ging ohne eine Mahlzeit nach
noch eine gute Zeit des Auf baus (rakentaminen). Nach Beendigung des Krie-
Hause.
ges wirkten (toimia) im Land vier große Parteien (Partei puolue, -en, -tta,
Ei kaksi kolmannetta. Nicht zwei ohne ein Drittes (Aller
-itä): die Zentrumspartei (keskusta ...) die Sozialdemokratische Partei
guten Dinge sind drei).
(sosialidemokraattinen ...), die Demokratische Union (liitto) des finni-
Der Abessiv drückt ein Fehlen oder einen Mangel aus und entspricht meist schen Volkes und die Koalitionspartei (kokoomus). Das Leben der Gesell-
der deutschen Präposition ohne. schaft entwickelte sich schnell, aber nicht ohne Kämpfe. Besonders in den
50er und 60er Jahren entwickelten sich viele Gebiete (Gebiet al/a, -an, -aa,
Die Endung -tta, -ttä wird dem schwachen Vokalstamm angefügt.
-oja) der Wirtschaft gut und zuverlässig (luotettavasti).
Die Verwendung des Abessivs ist heute relativ selten, für gewöhnlich wird
statt dessen die Präposition ilman ohne mit Partitiv gebraucht.

Übungen
1. Setzen Sie für die eingeklammerten Verben die erforderliche Infinitivform
ein (Infinitiv l bzw. Infinitiv III):
Mennään (juoda) kahvia! Haluaisitko (tulla) mukaan? Lähdetkö (kävellä)?
Voitko (auttaa) minua? Auttaisitko (viedä) nämä matkalaukut autoon? He
pyytävät (maksaa) tämän laskun huomiseen. Tule (katsoa), mitä siellä on!
21. Lektion 164 165
21. Lektion

21. Lektion Mielipiteitä uuden yhteisnavetan tarpeellisuudesta:


(kahdeskymmenesyhdes kappale)
- Viime vuonna (meillä) oli vielä seitsemän lehmää, nyt on
meinattu vähentää tuon (vanhan) navetan vuoksi, kun se on niin
Maatalousväki vähenemässä A ahdas ja hankala. Ja pitäisi ruveta rakentamaan uutta, jos meinaa
kerran tuota karjaa pitää. Mutta velkaakaan ei haluttaisi tehdä
Vuodesta 1969 peltoja on jätetty viljelemättä melkoinen määrä... lisää.
Muiden elinkeinojen edistyessä nopeasti on palkkataso kohonnut
maataloudessakin. Palkatun työvoiman käytöstä onkin yleisesti - Yhteisnavetasta on kyllä ollut kovastikin puhetta. Täällä on
luovuttu, mikä taas on käynyt päinsä maatalouden rationalisoi- kaksi tällaista samankokoista tilaa, joilla on suurin piirtein yhtä
misen ansiosta. Vuosina 1940-1960 maatalouden palkkatyö- paljon karjaa ja maata ja molemmilla on tämä sama tilanne, että
voima väheni jo 80% (prosenttia) vuoden 1940 määrästä. navetta pitäisi uusia.
Taloissa koetetaan siis tulla toimeen omin väin. Lisäksi pikku- - Ei niilläkään ole kuin väliaikainen navetta. Kaksi vuotta ainakin
tilojen viljelijät pyrkivät hankkimaan sivuansioita, joskus van- on ollut puhetta. Se tuli noin vaan kun keskusteltiin, ja kun kaikki
haan tapaan metsätöitä tehden mutta varsinkin etelässä ylei- sanoivat, että pitäisi alkaa navettaa laittamaan, niin sanottiin,
sesti teollisuuteen luettavia elinkeinoja harjoittaen. Tämä johtaa että mitä se olisi se yhteisnavetta ? Se alentaisi kustannuksia
monesti siihen, että sivuammatti kehittyykin pääelinkeinoksi - ainakin. Ja sitä yhteisnavetan kokoa on ajateltu, niin ainakin 40
paremmaksi kuin pikkutalon viljeleminen. lehmää, että se jotakin tuottaisi. Mutta se on ajatuksissa vaan...
(Pentti Virrankoski, Suomen taloushistoria. Helsinki 1975,
S. 248-249)

Vokabeln
21 A
Nuoren emännän mielipiteitä " B
maatalousväki Landbevölkerung luo|pua (-vun, -pui,
(Haastatteluja) taloufs (-den, -tta, aufgeben, verzich-
Wirtschaft -vutkoon) ten
-ksia) käydä päinsä
vähejtä (-nen, -ni, möglich sein
weniger werden, rationalisoiminen Rationalisierung
Mielipiteitä auton tarpeellisuudesta: -tköön) abnehmen ansiosta Postp. Gen. infolge, dank
peljto (-lon, -toa, Feld, Acker prosentji (-in, -tia, Prozent
- Kyllä auto pitää olla. Lähin paikkakin on 25 km päässä, ja -toja) -teja)
jätjtää (-an, -ti, (be)lassen, übrig- talo (-n, -a, -ja)
monta kertaa sattuu joku maatalouskoneista särkymään, niin -täköön) Haus, Hof, Wirt-
lassen schaft
lähde sinne vaan. Koivuun on 25 km matkaa eikä kulje kuin yksi viljel|lä(-en,-i, anbauen, bebauen, koetjtaa (-an, -ti, versuchen
-koon) bestellen -takoon)
linja-auto vuoro, aamulla puoli kahdeksan lähtee ja illalla viiden melkoinen beträchtlich vä|ki (-en, -keä) Leute, Arbeitskräfte
määrjä (-an, -ää, -ia) Menge, Zahl
aikaan tulee. Monta kertaa tekisi mieli käydä vähän v lempana elinkeino (-n, -a, -ja) Gewerbe, Wirt-
viljelijjä (-an, -ää, Bauer, Landwirt
-öitä)
kaupassa ihan tavallisia tarvikkeita ostamassa, että saisi vähän schaftszweig pyr|kiä (-in, -ki, bestrebt sein
edisty |ä (-n, -i, -koon)i vorankommen, -kiköön)
vertailla hintoja. sich entwickeln ansio (-n, -ta, -itä)
palk|ka(-an, -kaa, Verdienst
Lohn varsinkin vor allen Dingen
- Joskus tuntuu, että sitä asuu syrjässä: jos vaikka lapsille sattuu -koja) teollisuu|s (-den, Industrie
koho|ta (-an, -si, steigen, sich heben
sairaustapaus ja pitää lähteä lääkäriin, niin sen järjestäminen on -tkoon)
-tta)
(on) luettava (ist) zuzurechnen
vaikeaa. Tai jos huvituksiin haluaisi mennä, jotakin mieltä piris- palkjata (-kaan, -kasi, entlohnen
-atkoon)
harjoitjtaa (-an, -ti, ausüben, sich be-
tävää, niin matka on niin pitkä. Ja lapsillekin on kauhea rasitus -takoon) schäftigen mit
käyt|tö (-on, -töä) Verwendung, joh|taa (-dan, -ti, führen, leiten
tuommoinen koulumatka. Nutzung -takoon)
yleisesti allgemeinhin monesti vielfach
21. Lektion 166 167
21. Lektion
21 B Die Form wird gebildet, indem an den Stamm des Infinitivs III (vgl. Lek-
mielipi|de (-teen, Meinung, Auf- meinajta (-an, -si, meinen, wollen ^ tion 20) die Endung -ssa, -ssä des Inessivs angehängt wird.
-dettä, -teitä) fassung -tkoon) umg.
emän|tä (-nän, -tää, Bauerin ; Haus- vuoksi Postp. Gen. wegen
-tiä) frau; Wirtschafte- ah|das (-taan, -dasta, eng, beengt Elativform des Infinitivs HI:
rin; Gastgeberin -taita
haastattelu (-n, -a, -ja) Gespräch, Inter- hankal |a(-an, -aa, -ia) beschwerlich, un- Tulen juuri uimasta.
view, Befragung bequem Ich komme gerade vom Baden
tarpeellisuujs (-den, Notwendigkeit karia (-n, -a) Vieh (Schwimmen).
-tta, -ksia) velfka (-an, -kaa, Schuld Lakkasi satamasta.
lähin Superl. nächste(r,-s) -koja) Es hörte auf zu regnen.
kone (-en, -tta, -itä) Maschine puhe (-en, -tta, -itä) Rede Hän kieltäytyi ottamasta rahaa. Er weigerte sich, das Geld zu nehmen
särjkyä (-yn, -ky i, zerbrechen, ent- on ollut puhetta man hat gesprochen Olemme estyneet tulemasta. Wir sind verhindert zu kommen.
-kyköön) zwei gehen tällai|nen (-sen, -sta, solche(r,-s)
monta kertaa oftmals -siä)
tekee mieli unpers. Lust haben samankokoinen, gleich groß Die Elativform des Infinitivs III bezeichnet eine Handlung, die (gerade)
kauempana weiter ab (-sen, -sta, -siä) beendet, unterbrochen, verweigert oder verhindert wird.
tarvikje (-keen, -että, Artikel ko|ko (-on, -koa, Größe
-keitä) -koja) Sie steht insbesondere nach folgenden Verben:
vertail|la (-en, -i, vergleichen suurin piirtein in großen Zügen
-koon) molem|mat (-pia) beide verhindern est/ää (-an, -i, -äköön)
että sitä asuu daß man wohnt tilan| ne (-teen, Situation, Lage verhindert werden esty/ä (-n, -i, -köön)
jos vaikka wenn zum Beispiel -netta, -teitä)
sairau|s (-den, -tta, Erkrankung, uusija (-n, --, -koon) erneuern verbieten kiel/tää (-län, -si, -täköön)
-ksia) Krankheit väliaikainen (-sen, provisorisch, zeit- sich weigern kieltäy/tyä (-dyn, -tyi, -tyköön)
lähteä lääkäriin zum Arzt gehen -sta, -siä) weilig
huvitujs (-ksen, -sta, Vergnügen, Unter- laitjtaa (-an, -toi, herrichten, machen, aufhören lak/ata (-kaan, -kasi, -atkoon)
-ksia) haltung, Vergnü- -takoon) stellen sich hüten varo/a (-n, -i, -koon)
gung alen|taa (-nan, -si, (ver)mindern, sen- warnen
pirist|ää (-an, -i, erfrischen, anregen -takoon) ken varoit/taa (-an, -ti, -takoon)
-äköön) kustannujs (-ksen, Sg. Finanzierung,
rasitu |s (-ksen, -sta, Belastung, Schwie- -sta, -ksia) Verlags-; /Y.(Un-) Bestandteile dieser Infinitivform sind:
-ksia) rigkeit, Strapaze Kosten, Ausgaben starker Vokalstamm + ma (mä) + sta (stä).
yhtei|nen (-sen, -stä, gemeinsam tuot | taa (-an, -ti, erbringen ; produ-
-siä) -takoon) zieren
navetjta (-an, -taa, (Vieh-)Stall ajatu|s (-ksen, -sta, Gedanke Adessivform des Infinitivs III:
-toja) -ksia)
lehm|ä (-an, -ää, -ia) Kuh
Kielen oppii puhumalla mutta Eine Sprache lernt man durch
myös lukemalla. Sprechen, aber auch durch Lesen
Grammatik (oder indem man liest).
Pääsette sinne kävelemällä tätä Sie kommen hin, wenn Sie diesen
1. Infinitiv III (Teil II) tietä. Weg zu Fuß gehen.
Inessivform des Infinitivs III: Voitte puhdistaa sen pesemällä. Sie können es durch Waschen
Hän istui baarissa odottamassa Er saß in der Gaststätte und wartete reinigen.
Liisaa. auf Liisa. Die Adessivform des Infinitivs III bezeichnet eine Handlung, die das Mittel
Olimme ravintolassa syömässä. Wir waren im Restaurant und haben angibt, wodurch oder womit etwas erreicht wird.
gegessen.
Kävimme museossa katsomassa Sie wird gebildet, indem -lla, -llä dem Stamm des Infinitivs III angefügt
Wir waren im Museum und haben wird.
Gallenin kuvia. uns Gallens Bilder angesehen.
Maatalousväki on vähenemässä. Die Landbevölkerung nimmt ab. Abessivform des Infinitivs III:
Die Inessivform des Infinitivs III bezeichnet eine Handlung, die gerade vor
sich geht. Sie wird oft parallel mit Verben gebraucht, die ein Verweilen Hän istui puhumatta sanaakaan. Er saß, ohne ein Wort zu reden.
ausdrücken (olla, käydä, istua). Sie kann jedoch auch in einem Satz allein Työ jäi tekemättä. Die Arbeit blieb ungetan.
eine Präsenshandlung bezeichnen. Tämä on kieltämättä hyvä kuva. Das ist unbestritten ein gutes Bild.
21. Lektion 168 169 21. Lektion

Die Abessivform bezeichnet eine Handlung, die nicht ausgeführt oder ab- Übungen
gestritten wird. Im Deutschen entspricht dieser Form häufig der „ohne-zu-
Infinitiv". 1. Setzen Sie die Prädikate der eingeklammerten Sätze in die Inessivform
Sie wird gebildet, indem -tta, -ttä dem Stamm des Infinitivs III angefügt des Infinitivs III um:
wird. Muster: Olimme baarissa, (joimme kahvia).
2. Infinitiv II (Teil II) - Bezeichnung modaler Aussagen Olimme baarissa juomassa kahvia.

Er saß in seinem Zimmer lesend Kävin kaupassa, (ostin omenia). Hän käy kioskilla, (hän hakee savukkeita
Hän istui huoneessaan lukien ja
und schreibend. - Zigaretten). Kalle seisoo pysäkillä, (hän odottaa bussia). He kävivät
kirjoittaen.
toimistossa, (he maksoivat laskut). Käyn kylpyhuoneessa, (pesen käsiäni).
He tulevat toimeen tehden met- Sie kommen zurecht, indem sie
Kävimme elokuvissa, (katsoimme uusia dokumenttifilmejä).
sätöitä ja hankkien sivuansioita. Waldarbeiten übernehmen (Wald-
arbeiten machend) und sich Neben-
2. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in die Elativform des Infinitivs III:
verdienste beschaffen {Nebenver-
dienste beschaffend). Olemme estyneet (saapua) juhlaan. Hän kieltäytyi (puhua) siitä asiasta. Varo-
Suoraan sanoen, en tietänyt sitä. Offen gesagt - ich wußte es nicht. kaa (lähteä) sinne yksin! Meitä varoitettiin (juoda) vettä tästä järvestä. Hän
kielsi (ajaa) tätä metsätietä. Lakkaa nyt (lukea)!
Zur Bezeichnung modaler Aussagen, der Umstände, der Art und Weise
einer Handlung, wird die Form des Infinitivs II verwendet. 3. Setzen Sie die eingeklammerten Verben in die Adessivform des Infinitivs III:
Im Deutschen entspricht dieser Form die Verwendung des Präsenspartizips Opitte suomea nopeasti (puhua) paljon. Hän vietti kaikki iltansa (lukea).
oder eines modalen Nebensatzes bzw. eines Instrumentalsatzes. Bestand- Monet viettävät vapaa-aikansa (katsella) televisiota. Monet asiat ymmärtää
teile dieser Infinitivform sind: paremmin (kertoa) niistä muille. Kaupunkiin tutustuu nopeasti (kävellä)
Stamm des Infinitivs II auf -e + n. kaduilla ja toreilla.
Das -n ist hierbei das Kennzeichen des „Instruktivs".
4. Verwenden Sie die Abessivform des Infinitivs III bei der Beantwortung
3. Der Instruktiv nachfolgender Fragen:
Muster: Onko lasku jo maksettu?
Lautanen on käsin tehty. Der Teller ist handgearbeitet.
Se on vielä maksamatta.
Asia on suurin piirtein näin. Die Sache ist in großen Zügen so.
Näin sen omin silmin. Ich sah es mit eigenen Augen. Onko teatteriliput jo noudettu? Onko Liisan syntymäpäivälahja jo ostettu?
Onko tämä puku pesty? Onko hotellinlasku jo kirjoitettu?
Der Instruktiv bezeichnet die Art und Weise oder das Mittel, womit
etwas getan wird. 5. Übersetzen Sie:
Das Kennzeichen ist -n, das immer dem Pluralstamm angefügt wird. Der Die finnische Landbevölkerung hat sich in den letzten Jahren ständig (jatku-
Instruktiv kommt - außer im Infinitiv II - nur in wenigen idiomatischen vasti) verringert. Ihr Anteil (osuus) war 1960 noch etwa 30% der gesamten
Wendungen vor. Arbeitskräftezahl, aber 20 Jahre später nur noch 12%. Die Landwirtschaft
ist dennoch ein sehr wichtiger Erwerbszweig in Finnland. Die Rationali-
4. Attribute bei Mengenangaben sierung ist recht weit (pitkälle) fortgeschritten. Aber die Bauernwirtschaften
Siellä odotti suuri määrä ihmisiä.Dort wartete eine große Menge sind größtenteils (Transl.) Kleinwirtschaften. Zu einer Kleinwirtschaft
Menschen. (Illativ) gehören gewöhnlich 7-8 Hektar (hehtaari) Acker und 25-30 Hektar
30% työvoimasta hankkii sivuan- 30% der Arbeitskräfte beschaffen Wald. Die Kleinwirtschaften (Genitiv) haben es (ist) schwer, zurechtzukom-
sioita. sich Nebenverdienste. men. Viele Bauern sind bestrebt, sich Nebenverdienste zu beschaffen. Die
Monet heistä lähtevät kaupunkiin. Viele von ihnen gehen in die Stadt. finnische Landwirtschaft ist zudem in der Hauptsache Viehwirtschaft.
Großen Teil der Arbeit machen die Frauen (Frau nai/nen, -sen, -sta, -sia).
Attribute der Mengenangaben stehen entweder im Partitiv (in Verbindung Sie vor allem sind interessiert, die Arbeit in den Ställen leichter (Transl.)
mit määrä) oder im Elativ. zu machen.
22. Lektion 170 171 22. Lektion

22. Lektion - Kyvykäs mies valittiin. Ei ole mitään moittimista.


(kahdeskymmenes toinen kappale) - Toiset moittii. Tietysti hänkin joutuu antamaan periksi. Mutta
se ei ole koskaan mahdotonta.
Taloudellisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen A - Ei haluttu äärimmäisyyttä siihen paikkaan. Kun ei ole päte-
vämpiä, niin olen häntä äänestänyt.
Varsinkin 1960-luvulta lähtien Suomen talouselämässä on tapah- - Politiikkaa se oli - ihan kylmästi. Toisten ehdokas voitti.
tunut suuria muutoksia. Mm. metsätaloudessa tuotantosuunnat - Se sai akat äänestämään itseään. Näinhän minä. Naisille on
ja tuotantomenetelmät ovat muuttuneet melkoisesti. Entinen pääasia, että on miellyttävä mies, mitäs ne palkasta.
„jätkä" esim. jatkaa työtään vain kaunokirjallisuudessa. Hänen -Sitä minäkin oon (olen) ihmetelly (ihmetellyt). Se on liian
veljiensä sijasta Suomen metsiä harventaa nykyinen „metsuri" hiljanen (hiljainen) poika. Paremman puutteessa se on valittu.
suojakypäröineen ja pahaa ääntä pitävine kaatokoneineen... - Ei sinne jokainen voi mennä tyrimään. Semmoisia on vähän,
Toisen maailmansodan jälkeinen taloudellinen kehitys on aihe- jotka alkaa hoitaa näitä asioi (asioita).
uttanut keskusteluja mm. aluepolitiikasta ja „kehitysalueiden" - Maltillinen, harkitseva ja valveutunut mies se on. Sillä on
teollistamisesta. Mainittu kehitys näyttää hyvin erilaiselta maan paljon kokemusta. Vaikkei olis (olisi) politiikkaa, niin hän olis
pohjoisosasta kuin etelästä katsoen. Ero johtuu osaksi myös pääluottamusmies.
luonnon määräämistä seikoista... (Vesa Laakkonen, Työntekijä ja teknillinen uudistus. Helsinki
Pohjois-Suomeen on perustettu teollisuutta lähinnä valtion va- 1958, S. 205-206; mukaillen)
roin sikäläisten malmi ja puuvarojen jalostamiseksi, ja yksityistä
yritteliäisyyttä on koetettu tukea lainoin. Tulokset eivät olleet
Vokabeln
kovin suuret, ja tavoitteistakin on aika lailla erimielisyyttä.
22 A
Aluekysymykset eivät ole yksin taloudellisia, vaan niitä poh-
taloudellinen (-sen, wirtschaftlich, aluepolitiikka Regionalpolitik
dittaessa on otettava huomioon myös tärkeitä sosiaalisia ja hen- -sta, -siä) Wirtschafts- teollistami|nen (-sen, Industrialisierung
kisiä tekijöitä. „Kehitysalueiden" epäkohtia ovat esimerkiksi maailmja (-an, -aa, Welt -sta)
-oja) johtua unpers. Folge sein von
nuorison huonot koulutusmahdollisuudet. Jos nuoriso siirtyy näil- varsinkin vor allem seikjka (-an, -kaa, Sache, Umstand
lähtien Postp. Elät. seit, von . . . an
tä alueilta muualle, niin kuin se on suuressa määrin tehnytkin, elämä (-n, -ää) Leben
-koja)
lähinnä in erster Linie
se joutuu yhtä hyvin Etelä-Suomessa kuin Ruotsissakin aloitta- tapahtu|a (-i, -koon) geschehen, vor sich zunächst
gehen sikäläijnen (-sen, -sta, dort befindlich,
maan taipaleensa paljon kehnommin eväin kuin uusien asuinsi- muuto|s (-ksen, -sta, Veränderung -siä) dortig
jojen syntyperäinen väestö. „Kehitysalueiden" henkistäkin elämää -ksia) malmi (-n, -a) Erz
tuotan |to (-non, -toa) Produktion pu|u (-n, -uta, -ita) Baum; Holz
uhkaa kuihtumisen vaara, mikä taas köyhdyttää koko kansallista menetelm|ä (-an, -ää, Methode jalost|aa(-an, -i, veredeln, verarbei-
kulttuuriamme - eikä siihen olisi varaa. -ia) -akoon)
muut|tua (-un, -tui, sich verändern, yrity|s (-ksen, -sta, Unternehmen
-tukoon) wandeln -ksiä)
(Pentti Virrankoski, Suomen taloushistoria. Helsinki 1975, S. 253, jätk|ä (-an, -ää, -ia) Waldarbeiter, yritteliäisyy|s (-den, Unternehmergeist
280-281) Flößer -ttä)
kaunokirjallisuus Belletristik yksityi|nen(-sen,-stä, einzeln; privat
sijasta Postp. Gen. anstelle -siä)
harvenjtaa (-nan, -si, Wald: lichten kysymyjs (-ksen, -sta, Frage, Problem
-takoon) -ksiä)
Luottamusmiesvaalien jälkeen B metsur |i (-in, -ia, -eitä) Waldarbeiter
suoja- Schutz-
tulojs (-ksen, -sta, Ergebnis
-ksia)
(Työntekijöiden mielipiteitä) kypärjä (-an, -ää, -ia) Helm
pitää pahaa ääntä
tavoitje (-teen, -että, Ziel
etwa: schrill (laut) -teitä)
- Y. tuli sittenkin valituksi. kaatokone
sein erimielisyy|s (-den, Meinungsverschie-
Holzfällmaschine -ttä, -ksiä) denheit
- Minusta on samantekevää, kumpi valittiin. sodan jälkeinen . . . Nachkriegs- poh|tia(-din, -ti, erwägen, erörtern
aiheutftaa (-an, -ti, verursachen, be-
- Täysi erehdys tehtiin. Minun mielestäni. -takoon) wirken, auslösen
-tikoon)
22. Lektion 172 173
22. Lektion
ottaa huomioon in Betracht ziehen, evä|s (-an, -stä, -itä) Proviant
berücksichtigen eväin über tr. vorbereitet Das Kennzeichen des Komitativs ist -ine-, das dem Pluralstamm (in der
henki |nen (-sen, geistig asuinsija Wohnplatz starken Stufe) angehängt wird (an die Stelle des Plural-i tritt das i des
-stä, -siä) syntyperäinen eingeboren
tekij |ä(-än, -ää, -öitä) Faktor väestö (-n, -ä) Bevölkerung Komitativs). Dem Substantivstamm muß im Komitativ stets das jeweilige
epäkohjta (-dan, -taa, Mißstand, Übel uh jata (-kaan, -kasi, drohen, bedrohen Possessivsuffix angefügt werden.
-tia) -atkoon)
sosiaalinen sozial kuihtumi|nen (-sen, Auszehrung 2. itse selbst, sich
nuoriso (-n, -a, -ja) Jugend -sta)
suuressa määrin in großer Zahl, vaarja (-an, -aa, -oja) Gefahr
vielfach köyhdyt|tää (-an, -ti, verarmen, arm Olin itse kotona. Ich war selbst zu Hause.
yhtä hyvin ebenso -täköön) machen Eikö rahat ole sinulla itselläsi?
taipale (-en, -tta, -itä) Lebensweg, Bahn siihen ei ole varaa man kann sich das
Hast du nicht selbst das Geld?
kehno (-n, -a, -ja) schlecht nicht leisten Hän tilasi itselleen kahvia. Er bestellte sich Kaffee.
Hän esitteli itsensä opiskelijana Er stellte sich als Student vor.
22 B
itse kann als Indefinitpronomen und als Reflexivpronomen gebraucht wer-
luottamusmies Vertrauensmann ihmet|ellä (-telen, sich wundern,
samantekevä Adv. gleich, einerlei -teli, -telköön) staunen den. Es wird entsprechend seiner Stellung im Satz flektiert. Flexionsformen:
kum|pi (-man, -paa, wer (was) von puut | e (-teen, -että, Mangel, Fehlen, itse, -n, -ä (flektierte Formen nur singularisch und in Verbindung mit Pos-
-pia) beiden -teitä) Ermangelung sessivsuffixen).
täy|si (-den, -ttä, -siä) voll, völlig tyrijä (-n, — , -koon) sich blamieren
erehdy | s (-ksen, -stä, Irrtum, Fehler umg. Als Reflexivpronomen kann es nur in Verbindung mit Possessivsuffixen ver-
-ksia) semmoi|nen (-sen, solche(r,-s) wendet werden.
kyvyk|äs (-kään, fähig, begabt -sta, -siä) «,.
-ästä, -kaita) hoijtaa (-dan, -ti, pflegen, wahr-
moitjtia (-in, -ti, tadeln, etw. aus- -takoon) nehmen, über- 3. Entsprechungen für beide
-tikoon) setzen an nehmen
antaa periksi nachgeben maltilli|nen (-sen, gemäßigt, be- Molemmat vastaukset ovat oikeita. Beide Antworten sind richtig.
äärimmäisyy|s (-den, Überspitztheit, -sta, -siä) herrscht
-ttä) Radikalismus valveutujnut (-neen, (politisch) gebildet Kumpikin kirja maksaa Jedes der beiden Bücher kostet
pätev|ä (-an, -ää, -ia) sachverständig, -nutta, -neita) 5 markkaa. 5 Mark.
kompetent kokemu | s (-ksen , -sta, Erfahrung Minä herra, sinä herra - kumpi
politiik|ka (-an, -kaa) Politik -ksia) Ich (bin) Herr, du (bist) Herr -
ehdok|as (-kaan, Kandidat teknillinen (-sen, technisch meistä kontin kantaa? wer von uns beiden trägt den
-asta, -kaita) -stä, -siä)
miellyttäviä (-an, -ää, angenehm, sym- uudistujs (-ksen, -sta, Neuerung Rucksack ? (Sprichwort)
-ia) pathisch -ksia) En tuntenut kumpaakaan. Ich kannte keinen von beiden.
Jommankumman pitäisi lähteä. Einer von beiden müßte hingehen.

Grammatik Das Finnische besitzt mehrere Pronomen in der Bedeutung beide.


molemmat wird in der Bedeutung beide, alle beide gebraucht. Flexions-
1. Komitativ formen nur im Plural (Part. Pl. molempia).
He ovat nykyajan metsätyöläisiä Sie sind Waldarbeiter von heute - kumpikin (auch: kumpainenkin) bedeutet jeder von beiden.
- suojakypäröineen ja kaatoko- mit ihren Schutzhelmen und Baum- Bei attributivem Gebrauch steht das Substantiv im Singular,
neineen. fällmaschinen. auch das Prädikat verbleibt im Singular. Flexion (nur im
Tulkaa ystävinenne! Kommen Sie mit Ihren Freunden Singular): kum/pikin, -mankin, -pääkin.
(oder: mit ihrem Freund)! kumpi (Interrogativpronomen) Bedeutung: wer von beiden ? Flexion
(nur im Singular): kum/pi, -man, -paa.
Dem Komitativ entspricht die deutsche Präposition mit.
ei kumpikaan bedeutet keiner von beiden. Flexion: kum/pikaan, -mankaan,
Der Komitativ bezeichnet meist eine dem Subjekt nahe Person oder diesem -paakaan.
zugehörende Sache.
jompikumpi bedeutet (irgend)ein(e,-s) von beiden, irgendwelche(r,-s) von
In der Umgangssprache wird er selten verwendet und in der Regel durch beiden. Es werden beide Bestandteile flektiert: jompikumpi,
kanssa mit ersetzt. jommankumman, jompaakumpaa.
22. Lektion 174 175
22. Lektion
4. Bruchzahlen Umgangssprachliche Verwendung von olla:
Parallelformen:
1/2 puol/i, -en, -ta, -ia Sitä minäkin oon ihmetelly(t). Darüber habe ich mich auch
Su.: puolikas, puolisko gewundert.
11/2 puolitoista (Gen. puolentoista) Ootko nähnyt mitään? Hast du etwas gesehen?
1/3 kolmasosa (Flexion: kolmasosan kolmanne/s, -ksen, -sta, -ksia
oder kolmannenosan ...) Der Vokalstamm von olla (ole-) wird in der Umgangssprache durch oo-
ersetzt.
1/4 neljäsosa neljänne/s, -ksen, -stä, -ksiä
1/5 viidesosa viidennes Die Tendenz, die letzte Silbe abzukürzen, erstreckt sich auf Vokale und
1/10 kymmenesosa kymmenes Konsonanten (s. auch L. 23, S. 176).
(auch: kymmenennes)
1/11 yhdestoistaosa
l j20 kahdeskymmenesosa Übungen
1/100 sadasosa sadannes
2/3 kaksi kolmasosaa kaksi kolmannesta 1. Ersetzen Sie die eingeklammerten Satzteile durch Komitati\'formen:
3/4 kolme neljäsosaa kolme neljännestä Tyttö oli (veljensä kanssa) kotona. Hän asuu (vanhempiensa kanssa) Pääka-
dulla. He olivat retkellä (kaikkien lastensa kanssa). Tule sinne myös (ystä-
Bruchzahlen werden gebildet, indem an die Ordnungszahl das Wort osa
väsi kanssa). Odotin asemalla (minun kolmen matkalaukkuni kanssa).
Teil angefügt wird. Eine Parallelform wird durch Anfügung von -s an den
Siellä oli myytävänä (zu verkaufen) (talo sekä monet sivurakennukset).
schwachen Vokalstamm der Ordnungszahl gebildet.
Kaupunki tarjosi työpaikkoja (kaikkien koulutusmahdollisuuksien kanssa).
5. Zum Sprachgebrauch 2. Übersetzen Sie:
tulla mit Partizip II (Aktiv, Passiv) im Tmnslativ: Kommen Sie auch selbst! Nehmen Sie sich auch selbst etwas! Behalten
Tulin ostaneeksi kirjan. Ich habe (zufällig) ein Buch gekauft. (pitää) Sie es solange bei sich! Ich bekam das Bild von Matti selbst. Er
Hän tuli nyt valituksi. Er wurde nun gewählt. dachte nur an sich. Alles klärte sich von selbst (Elativ}.

tulla -f Partizip II Aktiv drückt die Zufälligkeit einer Handlung aus. 3. Ersetzen Sie die eingeklammerten Pronomina durch Ausdrücke für „beide":
tulla + Partizip II Passiv hebt den Handlungsabschluß hervor. Me (kaikki) olemme opiskelijoita. (Kuka) teistä voisi auttaa häntä? (Jon-
kun) olisi lähdettävä ostoksille. En tunne (ketään) heistä.
saada in der Bedeutung „gelingen", „etw. zustande bringen":
4. Antworten Sie auf folgende Fragen mit tulla bzw. saada + Partizip-H-
Anna sai kaikki lähtemään Anna erreichte es, daß alle mit ihr Passivform!
mukaansa. gingen.
Hän sai työn tehdyksi. Muster: Ostettiinko kaikki? - Kyllä, kaikki tuli ostetuksi.
Er brachte die Arbeit zum Abschluß.
Rakensiko hän talon valmiiksi? - Kyllä, hän sai sen rakennetuksi.
saada wird u. a. in der Bedeutung gelingen., etw. erreichen gebraucht; das Noudettiinko liput? Kirjoittiko hän kirjeen loppuun? Teittekö työn val-
Verbobjekt steht dabei im Infinitiv III - Illativ. In Verbindung mit der miiksi? Maksettiinko kaikki? Pestiinkö pukunne?
Translativform des Partizips II Passiv wird der Abschluß einer Handlung
zum Ausdruck gebracht. 5. Übersetzen Sie:
Auch die finnische Industrie hat sich nach dem zweiten Weltkrieg schnell
ei mitään in Verbindung mit substantivischer Form des Infinitivs: entwickelt. Auf allen Gebieten der Produktion sind große Veränderungen
Siinä ei ole mitään moittimista. Daran ist nichts auszusetzen. vor sich gegangen. So umfaßte (umfassen käsit/tää, -an, -ti, -täköön) der
Sen asian kanssa meillä ei ole Mit der Sache haben wir nichts zu Export (Export vien/ti, -nin, -tiä) vor dem Krieg in der Hauptsache Produkte
mitään tekemistä. tun. (Produkt tuot/e, -teen, -että, -teitä) der Forstindustrie. Nach dem Krieg hat
sich der Export der Produkte der Metallindustrie ständig (jatkuvasti) er-
Der deutschen Verwendung des Infinitivs nichts zu ... entspricht im Fin- höht (sich erhöhen koho/ta, -an, -si, -tkoon). In Finnland wurden und
nischen : (ei) mitään + substantivische Form des Infinitivs im Partitiv. werden weiterhin (edelleenkin) große Mengen Holz, in letzter Zeit aber
23. Lektion 176 177
23. Lektion
auch Erze verarbeitet. Die Industrialisierung ist dennoch vor allem nur in
den Südteilen des Landes vor sich gegangen. Daraus haben sich viele Pro- Monikon ensimmäisessä on passiivi, se ei hyväksy meille johta-
bleme ergeben. Die Landbevölkerung und die Jugend ist u.a. von den jaa, hellii demokratiaa mutta epäilee, ettei sen tahto tule helposti
nördlichen, östlichen und südöstlichen Teilen des Landes nach Süden ge- julki, joukko on tehoton ja päättämätön.
zogen, aber auch nach Schweden. Die Beseitigung der Mißstände ist Kolmannessa persoonassa, kun puhutaan ihmisistä, jotka eivät
schwierig gewesen. Mittel werden für neue Arbeitsplätze und für Ausbil-
ole läsnä, ei tarvitse olla kohtelias valittaessa persoonapronomi-
dungsmöglichkeiten gebraucht.
nia, siksi se ja ne. Suomalainen haluaa nähdä vain pakollisen
vähimmäismäärän vaivaa lähimmäisistään. Korrekteja käytös-
tapoja pidetään vilppinä. Monikon toisessa säilyy kuitenkin
vanha käytäntö: te sanotte, koska se on samalla teitittely muoto.
Jatkuvasti joudumme silmätysten semmoisten henkilöiden kanssa,
23. Lektion joilla on auktoriteettia ja valtaa.
(kahdeskymmeneskolmas kappale) Imperfekti:
Veijo Meri: mä sanoin me sanottiin
sä sanoit te sanoitte
Suomessa on kaksi kirjakieltä, ruotsi kolmas se sano ne sano
Meillä on perinteellinen tehty kirjakieli, asiaproosan ja pääkirjoi-
tusten kieli, ja käytännön tarpeisiin syntynyt ja vasta tekeillä Kolmannessa persoonassa katoaa verbin diftongi. Painoton pit-
oleva puhekieleen pohjaava uusi kirjakieli. Suuri osa kirjaili- kä tavu on jossain määrin rasittava sanoa ja hieman runollinen
sävyltään.
joista ja kääntäjistä käyttää sitä. . . .
Minä olen käyttänyt tätä puhekielen kaltaista kirjakieltä replii- Tuleeko tämä uusi kieli lyömään vanhan laudaltaan, ei ole noin
keissä ja joissakin tajunnanvirran kuvauksissa. Selostavat väli- vaan sanottavissa. Se on työlästä kirjoittaa ja vaatii hyvän
vireen . . .
tekstit ja miljöön kuvaukset olen aina kirjoittanut vanhalla
kirjakielellä, kuten myös tämmöiset esitykset. Vähän kuollut Kielen kehityksen tasalla pysyy, kun elää tässä yhteisössä ja
kieli maistuu vaihteeksi makealta. maailmassa eikä estä itseään muuttumasta sen mukana eristäy-
tymällä.
Joskus kymmenen vuotta sitten kaavailin Akateemisen kirjakau-
pan herra Mäkisen kanssa tämän uuden kielen kielioppia. (Veijo Meri, Kuviteltu kuolema. Helsinki 1974, Otava, S. 86-89)
Ihmettelimme, etteivät lukuisat kielimiehemme ole sitä vielä
tehneet. Poikkeamat vanhasta kirjakielestä ovat lainalaiset ja
siksi mielenkiintoiset. Olen miettinyt viimeiset kymmenen vuotta Vokabeln
oikeastaan vain verbien taivutusta, se on tuottanut minulle kirjakieli Schriftsprache
kielji (-en, -ta, -ia) kirjailij|a(-an,-aa, Schriftsteller
Zunge, Sprache -oita)
kirjoittaessani päänvaivaa. perinteelli|nen traditionell kääntäjjä (-an, -ää, Übersetzer
(-sen, -stä, -siä) -iä)
Otan esille sanoa-verbin taivutuksen. Aktiivin indikatiivin pree- asiaproosa sachliche Prosa kään|tää(-nän, -si, übersetzen
pääkirjoitus Leitartikel
sens: • käytän|tö (-non, Praxis
-täköön)
-töä) kaltai|nen (-sen,-sta, ähnlich
ma sanon me sanotaan tarjve (-peen, -vettä, Bedürfnis, Bedarf
-sia)
repliik|ki (-in, -kiä, Replik, Rede im
sä sanot te sanotte -peitä) -kejä) Dialog
tekeillä oleva (noch) zu schaf-
se sanoo ne sanoo fende, in Arbeit
tajun|ta(-nan,-taa) Bewußtsein
vir|ta(-ran,-taa,-toja) Strom
(befindlich)
Yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa on sama yksikön puhekieli Umgangssprache
kuvau|s(-ksen, -sta,
-ksia)
Darstellung,
pohjajta (-an, -si, - sich gründen Schilderung
muoto, monikkomuoto on katoamassa niin kuin ruotsin kielessä. -tkoon) selost|aa (-an, -i, erläutern, berich-
-akoon) ten
23. Lektion 178 179
23. Lektion
väli- zwischen- läsnä Adv. anwesend
kuten wie, so wie pakoili |nen (-sen, unumgänglich, Vom Nomen bzw. von Verben abgeleitete Substantive auf -us, -ys weisen
tämmöijnen (-sen, solche(r, -s), -sta, -sia) obligatorisch, unterschiedliche Flexionsformen auf. (s. Tabelle)
-stä, -siä) dieser Art Zwangs-
maistu |a (unpers. -u, schmecken vähimmäismäärä Minimum Die deverbalen Substantive auf -us, -ys bezeichnen das Resultat einer Hand-
-i, -koon) lähimmäi|nen (-sen, Nächste(r), Mit-
vaihteeksi zur Abwechselung -stä, -siä) mensch lung bzw. die Handlung als Substantiv (kysymys Frage, vastaus Antwort,
make|a (-an, -aa, -ita) süß korrekt|i (-in,-ia,-eja) korrekt pyrkimys Bestreben), die denominalen vor allen Dingen abstrakte Begriffe
sitten Postp. Nom. vor (zeitl.) käytöstapa Verhaltensweise
kielioppi Grammatik vilp|pi (-in, -piä) Unaufrichtigkeit (kauneus Schönheit, talous Wirtschaft, kirjallisuus Literatur).
opjpi (-in, -pia, -peja) Lehre säily|ä (-n, -i, -köön) erhalten bleiben
kielimies Sprachwissen- teitittely (-n, -ä) Siezen, Sie-Anrede
schaftler jatkuvasti beständig 2. Wortbildung - Pronominaladjektive:
poikkeam|a (-an, -aa, Abweichung silmätysten Adv. konfrontiert
-ia) silm|ä (-an, -ää, -iä) Auge
lainalaijnen (-sen, gesetzmäßig henkilö (-n, -ä, -itä) Person Onko täällä meikä/ä'/sw? Sind hier welche von uns (unsrige) ?
-sta, -sia) auktoriteet|ti (-in, Autorität Tässä on eräs täkäläinen
la|ki (-in, -kia, -keja) Gesetz -t i a) Hier ist eine hiesige Zeitung.
siksi darum val|ta(-lan, -taa, -toja) Macht sanomalehti.
miet|tiä (-in, -ti, nachdenken über painot|on (-toman, unbetont Haluaisin ostaa tällaisen
-tiköön) -onta, -tomia) Ich möchte eine solche Kamera
oikeastaan eigentlich tavu (-n, -a, -ja) Silbe kameran. kaufen.
verb|i (-in, -iä, -ejä) Verb jossain määrin in bestimmtem Maß Sain jonkinmoisen kuvan asiasta.
taivutu|s (-ksen, -sta) Beugung, Konju- rasittav|a (-an, -aa, anstrengend Ich erhielt ein gewisses Bild von der
gation, Flexion -ia) Sache.
vaiv|a (-an, -aa, -oja) Mühe hieman ein wenig Siellä myydään erityisiä koruja, Dort werden besondere Schmuck-
päänvaiva Kopfzerbrechen runoili |nen (-sen, poetisch -*-,
ottaa esille anführen, heraus- -sta, -sia)
jommoisia ei ole muualla. gegenstände verkauft, wie {von
stellen sävy (-n, -ä, -ja) Ton, Klang welcher Art) es sie anderswo
yksik|kö (-ön, -köä) Einzahl, Singular lyöfdä (-n, löi, -köön) schlagen
monikjko (-on, -koa) Mehrzahl, Plural lyödä laudalta umstoßen, ablösen nicht gibt.
persoon |a (-an, -aa) Grammatik: Person noin vaan ohne weiteres
muo|to (-don, -toa, Form, Gestalt on sanottavissa ist zu sagen
-toja) työlä|s (-an, -stä, -itä) mühevoll Der finnische Wortschatz umfaßt eine recht große Zahl von Pronominal-
kajdota (-toan, -tosi, (ver)schwinden, vire (-en, -ttä) Stimmung, Verfas- adjektiven, die durch Hinzufügung von Suffixen vor allem von Demon-
-dotkoon) verloren gehen sung strativ- und Indefinitpronomen gebildet werden. Sie werden in der Regel
hyväksyjä (-n, -i, gutheißen, billigen tasalla in gleicher Höhe mit
-köön) pysyä tasalla mithalten an den Genitivstamm des betreffenden Pronomens angehängt.
helli |ä (-n, — , -köön) besorgt sein um pysy|ä (-n, -i, -köön) bleiben
epäil|lä(-en,-i,-köön) zweifeln, mißtrauen el|ää (-an, -i, -äköön) leben
tah|to (-don, -toa, Wille yhteisö (-n, -ä, -ja) Gemeinschaft, Ge- Beispiele:
-toja) sellschaft -lainen, -Iäinen
tulla julki offenkundig werden est|ää(-än,-i,-äköön) (ver)hindern
jouk|ko (-on, -koa, Gruppe, (Men- eristäy|tyä (-dyn, -tyi, sich absondern, meikäläinen unsrig, unsereiner, teikäläinen eurig, heikäläinen ihrig, täkäläi-
-koja) schen-)Menge, -tyköön) sich isolieren
Masse kuvit|ella (-telen, sich einbilden nen hiesig, sikäläinen dortig;
tehot|on (-toman, wirkungslos -teli, -elkoon)
-onta, -tomia) kuolem|a(-an,-aa,-ia) Tod -lainen
päättämät |ön unentschlossen
(-tömän) kaikenlainen von jeder Art, allerlei, monenlainen mannigfach, vielfältig,
sellainen solch, tällainen derartig u.a. (das Bildungssuffix -lainen wird in
Grammatik den Ableitungen nicht der Vokalharmonie angeglichen; es handelt sich hier
um ein einstiges Adjektiv, abgeleitet von schwed. slag - finn. laji Art);
1. Wortbildung - Substantive auf -us, -ys:
-moinen, -moinen
Wortbeispiel Genitiv Sg. Partitiv Sg. Part. PL
jommoinen welcher Art, jonkinmoinen irgendein, semmoinen, tuommoinen,
Deverbale kysymy/s -ksen -stä -ksiä tämmöinen solch;
Substantive Frage
Denominale uutuu/s -den -tta -ksia -tuinen, -tyinen
Substantive Neuheit erityinen besonderer, monituinen manch.
23. Lektion 180 181 23. Lektion

3. Wortbildung - von Partizipien abgeleitete Adverbien:


Übungen
Kirjakieli on muuttunut Die Schriftsprache hat sich merk-
huomattava*//. lich verändert. 1. Setzen Sie die eingeklammerten Wörter in die erforderliche Kasusform:
Tapaan hänet jatkuva*//. Ich treffe ihn ständig. Olen kuullut sinun (kiinnostus) tähän (rakennus). Tässä on joitakin tietoja
Toivottava*// voit tulla. Hoffentlich kannst du kommen. (rakennus Gen.) korkeus (Elät.) ja (pituus Elät.). Tärkeänä (vaatimus) on
ollut materiaalin (kauneus Akk.) esille tuominen (esille tuominen Ausarbei-
Adverbien auf -sti werden häufig von Partizip-I-Formen (Präsenspartizip) tung, Ausstellung). Olemme viimeksi lukeneet joitakin kirjoituksia Suomen
des Aktivs bzw. Passivs gebildet. Beispiele: (talous).
luulla meinen, vermuten luultavasti vermutlich
miellyttää gefallen miellyttävästi angenehm, gefällig 2. Ergänzen Sie die folgenden Sätze durch je ein Pronominaladjektiv, das sich
nähdä sehen nähtävästi offensichtlich auf das unterstrichene Wort des Parallel- bzw. des gleichen Satzes bezieht!
päättää beschließen päättävästi entschlossen, entschieden Beispiel: Matti on heillä työssä, hän on ... (ergänzen: heikäläinen).
sanoa sagen, nennen sanottavasti nennenswert
Poika asuu meillä, hän on ... Kalle ja Liisa käyvät usein teillä kotona, he
tuntua zu spüren sein tuntuvasti spürbar
ovat jo aivan kuin ... Tämä sanomalehti on täältä Helsingistä, se on . . .
tyydyttää befriedigen tyydyttävästi befriedigend
sanomalehti. Hän osti tämän sieltä Tukholmasta, se on ... kuvalehti.
Haluaisin puvun niinkuin tuo tuolla, juuri ... Haluaisin laukun - ...
4. Adverbiale Verwendung des Partizips I Passiv niinkuin se siinä.
Milloin hän on tavattavi**a ? Wann ist er zu sprechen (anzutreffen) ?
Se ei ole vielä sanottavi**a. Das kann noch nicht gesagt werden. 3. Verwenden Sie anstelle der Wendungen on mahdollista oder oli voitu
Juomia on aina saatavi//«. Getränke sind immer erhältlich. Partizip-I-Passiv-Formen:
Olisiko mahdollista puhua herra Mäkisen kanssa? Onko mahdollista ostaa
Partizip-I-Passiv-Formen werden in Verbindung mit verschiedenen Kasus
tämä kirja? Olisiko mahdollista saada jostain lasi vettä? Hotellin huoneet
adverbial gebraucht; mit der Verwendung der Ortskasus im Plural wird
oli voitu tilata. Nämä kirjat oli voitu hankkia.
die Möglichkeit oder Machbarkeit der jeweiligen Aussage bezeichnet.
4. Übersetzen Sie:
5. Zum Sprachgebrauch
Die finnische Schriftsprache hat sich in den letzten 20-30 Jahren beträcht-
kaltainen . . . ähnlich, . . . gleich: lich verändert. In der gegenwärtigen Schriftsprache werden in ständig grö-
Pekka ist ganz wie sein Vater. ßerem Umfang Wörter und Formen der Umgangssprache verwendet. In
Pekka on aivan isänsä kaltainen.
Dies ist ihm ähnlich ! Finnland werden jedoch zugleich Dialekte gesprochen (Dialekt mur/re,
Tuo on hänen kaltaistaan!
Etwas Ähnliches habe ich noch nicht -teen, -retta, -teitä). Die Dialekte der größeren Gebiete sind: Karelisch
Jotain sen kaltaista en ole vielä
gesehen. (karjalaismurre), Savo (savolaismurre), Häme (hämäläismurre) und Bott-
nähnyt.
nisch (pohjalaismurre). Darüber hinaus werden in verschiedenen Gebieten
kaltainen wird als nachgestelltes Adjektiv und als Substantiv verwendet. Lokaldialekte (paikallis-) gesprochen. Die Veränderungen der Schriftsprache
Das Vergleichswort steht im Genitiv. ergeben sich natürlich aus recht vielen Faktoren. Die Einwohnerzahl von
Helsinki ist z.B. von 1960 an beständig gewachsen, und so ist auch der Ein-
Inkongruenz des Attributes: fluß der Helsinkier Umgangssprache gewachsen (Einfluß vaikutus). Die
Schriftsprache, die sich auf die Umgangssprache gründet, ist offenbar schwer
jossain määrin in bestimmtem Umfang zu schreiben, aber im allgemeinen leicht zu lesen.
suuressa määrin in großem Umfang
tällä tavoin auf diese Weise

Attribute von Substantiven, die im Instruktiv gebraucht werden, weisen


verschiedentlich Abweichungen von der Kongruenz auf.
24. Lektion 182 183
24. Lektion

24. Lektion Kaksi runoa B


(kahdeskymmenesneljäs kappale) Kansanlaulu:
Jos sais kerran reissullansa
Jos sais kerran reissullansa
Kaksi kansansatua A nättiä tyttöä halata,
Vedenpaisumus olishan se paljon mukavampi
(Lappalainen kansansatu) reissulta kotia palata.
Ennen lappalaisia täällä asui vanhempi kansa. Mutta sitten jumala Hiljallensa ja hiljallensa,
kaatoi maailman kumoon. Tämä tapahtui siten, että jumala hiljallensa minä laulan vaan,
pyöräytti maailman ylösalaisin, niin että vesi järvistä ja joista kun vain yhden kesäillan
virtasi maan yli ja hukutti kaikki ihmiset, paitsi kaksi lasta, pojan ystävä sinulle olla saan. ^
ja tytön. Nämä jumala otti kainaloonsa ja vei heidät korkealle
vuorelle, jonka nimi oli Passevaare eli pyhä vuori.
Pentti Saarikoski:
Kun vaaraa ei enää ollut, jumala oli laskenut lapset menemään. Että saisi
Nämä erosivat toisistaan ja menivät eri suunnille katsomaan, Että saisi
olisiko maailmassa muita ihmisiä. Kun he olivat kulkeneet kolme keväällä
vuotta ihmisiä löytämättä, kohtasivat ja tunsivat he taas toisensa. kauppareissulta kotiin palatessa
Mutta vieläkin kolme vuotta samalla tavalla vaellettuaan he eivät istua metsikössä
enää toisiaan tunteneet. Heistä tuli silloin mies ja vaimo, ja valkovuokkojen keskellä
näistä kaikki nykyään elävät ihmiset polveutuvat. ja tietää
(Zacharias Topelius, Maamme kirja. Helsinki 1875) J, että tykkejä on ruvettu sulattamaan
auroiksi
katsella eloon lohkeilevia maita
kävisi
Rantasipi pitkäkseen märkäänkin
(Suomalainen kansansatu) ostokset pään alusena
hyräilisi laulelisi
Siihen aikaan kun ylätuvan isäntä loi avaruuden ja kappaleet (Pentti Saarikoski, Tanssiin kutsu. Helsinki, Otava, 1980)
avaruutta täyttämään, niin silloin se loi linnutkin. Mutta linnuilla
ei vielä silloin ollut kieliä, ja tekijä kutsui ne uudestaan kieliä
ottamaan.
Vokabeln
Mutta rantasipi peilaili tyynessä vedenpinnassa rantakivellä, ja se 24 A
oli siitä niin ihanaa, ettei se joutanut kielikopalle aikanaan. Niin sa|tu C-dun, -tua, Märchen kaajtaa (-dan, toi, umwerfen, stürzen;
tuli kysymys: „Missä viivyit?" -tuja) -takoon) fällen; gießen,
vedenpaisumus Überschwemmung, schütten
Sintflut kaataa kumoon umkippen, stülpen
Siihen rantasipi vastasi: „Kivellä". paisu|a (-n, -i, -koon) schwellen, über- pyöräyttää (-an, -ti, umdrehen
<? fließen -täköön)
Ja sitten sai rantasipi laulukseen: „Kivellä viivyin, viivyin, lappalaijnen (-sen,
-sta, -siä)
lappisch; Lapplän-
der(in)
ylösalaisin um und um, auf den
viivyin". Kopf
jumal|a (-an,-aa,-ia) Gott
24. Lektion 184 185
24. Lektion
hukut|taa (-an, -ti, ertrinken lassen, luoda (luon, loi, (er)schaffen
-takoon) ertränken luokoon) toisiaan (toinen toistaan usw.) bedeutet als Reziprokpronomen einander.
paitsi Postp. Part. außer avaruu|s (-den, -tta, Weltraum, Weltall
kainalo (-n, -a) Achselhöhle -ksia) In dieser Bedeutung wird es stets im Plural flektiert und erhält
ottaa kainaloonsa unter den Arm tekij|ä(-än, -ää,-öitä) Autor, Verfasser ; die Possessivsuffixe der 1., 2., 3. Person Plural. Einander kann
nehmen Schöpfer
ero|ta (-an, -si, sich trennen; sich peilail|la (-en, -i, sich spiegeln auch durch die Wortverbindung toinen - toise ... bezeichnet
-tkoon) scheiden lassen -koon) werden. Das vorausgehende Wort toinen bleibt dabei unflektiert,
koh|data (-taan, -tasi, (sich) treffen, pinjta (-nan, -taa, Fläche während das zweite Wort Flexionsendungen im Singular erhält.
-datkoon) begegnen -toja)
vael|taa (-lan, -si, wandern, umher- jou|taa (-dan, -ti od. Zeit haben, können
-takoon) streifen -si, -takoon) 2. Partizipialkonstruktionen als Ersatz für Temporalsätze
polveu|tua(-dun,-tui, abstammen kop|pa (-an, -paa, Korb; Schale
-tukoon) -pia) Vielä kolme vuotta vaellettuaan
tu|pa (-van, -paa, Stube aikanaan beizeiten Nachdem die Kinder weitere drei
-pia) vii|pyä (-vyn, -pyi, sich aufhalten, lapset eivät enää tunteneet toi- Jahre gewandert waren, kannten
ylätuvan isäntä Herr der Oberstube, -pyköön) bleiben, verweilen siaan. (= Kun lapset olivat sie sich nicht mehr.
Gott vaeltaneet ... oder: Sen jälkeen
kun lapset olivat vaeltaneet ...)
Sodan päätyttyä he palasivat ko- Als der Krieg zu Ende war, kehrten
runo (-n, -a, -ja) Gedicht, Vers; Ge- tyk|ki (-in, -kiä, -kejä) Kanone tiin. (= Kun sota oli päättynyt...) sie heim.
sang; Volksdich- sulat |taa (-an, -ti, einschmelzen
tung: Rune -takoon) Ostoksilla käytyämme menemme Wenn wir eingekauft haben, gehen
reissu (-n, -a, -ja) umg. Fahrt, Reise aur|a (-an, -aa, -oja) Pflug
nätjti (-in, -tiä, -tejä) nett, hübsch elo (-n, -a) Leben
elokuviin. (= Kun olemme wir ins Kino.
hala|ta (-an, -si, umarmen lohkeil|la (-en, -i, rissig werden, auf- käyneet . . . )
-tkoon) -koon) springen
kotia (= kotiin) nach Hause käydä pitkäkseen sich hinlegen, sich Tulen heti syötyäni. (= ... kun Ich komme sofort, wenn ich
hiljalleen od. hiljal- still, leise ausstrecken x J olen syönyt, oder: ... sen gegessen habe.
lensa mär|kä(-än, -kää, naß, feucht jälkeen kun olen syönyt.)
että daß ; vor elliptischen -kiä) (sen jälken kun nachdem, als,
Ausrufen eines ostoksjet P/, (-ia) Einkäufe sobald}
Wollens od. Wün- pään alunen Kopfkissen
schens etwa: ach, alu|nen (-sen, -sta, Unterlage
daß man es könnte -siä) Temporale Nebensätze, deren Handlung sich vor der Handlung des Haupt-
kauppareissu umg. Einkaufsreise hyräil|lä (-en, -i, summen satzes vollzieht oder vollzogen hat, können in der kürzeren Form einer
metsik|kö (-ön, -köä, Wäldchen -koon) Partizipialkonstruktion wiedergegeben werden.
-köjä) laulel|la (-en, -i, singen (frekv.), vor
(valko)vuok|ko Buschwindröschen , -koon) sich hin singen
(-on, -koa, -koja) Anemone kutsu (-n, -a, -ja) Einladung Das Prädikat des Nebensatzes wird durch folgende Partizipform ersetzt:
Partizip-II-Passiv (-tu, -ty/-ttu, -tty) + a, ä (Part. Sg.) + Possessivsuffix.
Das Subjekt des Nebensatzes, das nicht mit dem des Hauptsatzes überein-
Grammatik stimmt, steht im Genitiv. Stimmen beide Subjekte überein, erhält die Par-
tizipialkonstruktion das Possessivsuffix, das der Person des Subjekts ent-
1. toinen - Verwendung als Indefinit- und als Reziprokpronomen: spricht.
(Für die Übersetzung ist zu beachten, daß das substantivische Subjekt im
Toiset kiittävät, toiset moittivat Die einen loben, die anderen tadeln
Finnischen im Hauptsatz, im Deutschen dagegen im Nebensatz genannt
häntä. ihn. wird.)
He auttavat toisiaan. Sie helfen einander.
(= He auttavat toinen toistaan.) ; 3. Temporalsätze der Gleichzeitigkeit in der Instruktivform des Infinitivs II
Vierailemme usein toistemme Wir besuchen uns oft.
luona. (= Vierailemme usein Syksyn tullen he muuttavat kau- Wenn der Herbst kommt, ziehen
toinen toisemme luona.) punkiin. sie in die Stadt.
Mennen tullen kävimme myös Als wir hinfuhren und als wir zu-
toinen bedeutet als Indefinitpronomen andere(r,-s), der eine - der andere, Lahdessa. rückkamen, waren wir auch in
im Plural manche; Lahti.
24. Lektion 186 187 24. Lektion

Temporalsätze mit einer im Hinblick auf den Hauptsatz gleichzeitigen Hand-


Adverb Bedeutung Bildung
lung können durch die Inessivform des Infinitivs II wiedergegeben werden
(vgl. Lektion 19), aber ebenso auch durch die Instruktivform des Infinitivs II. kauaksi weithin kauka + Translativ
Diese Form wird jedoch nur in wenigen Wendungen gebraucht. mielellään gern mieli + Adessiv + Possessivsuffix
myöhään spät myöhä + Illativ
4. Wortbildung - Frequentativa (Verben mit wiederholter Handlung): oikein richtig, sehr oike(a) + Instruktiv
uudelleen erneut uusi + Allativ + Possessivsuffix
Hän käveli huoneessa, hyräili ja Er ging im Zimmer umher, summte
uudestaan erneut, von neuem uusi + Elativ + Possessivsuffix
lauleli. und sang (vor sich hin).
viimein(kin) endlich, zuletzt viime + Instruktiv (auch)
He istuskelivat iltaisin rannalla Sie saßen abends am Ufer und
viimeksi zuletzt, schließlich viime + Translativ
ja katselivat ohikulkevia veneitä. schauten den vorbeifahrenden
väärin falsch, verkehrt väär(ä) + Instruktiv
Booten zu.
Verben werden im Finnischen häufig durch Frequentativsuffixe
-il(e), -el(e), -skel(e)
Übungen
in ihrer Bedeutung variiert. Grundbedeutung dieser Suffixe ist Wiederhol-
barkeit der Handlung, aber auch Dauer, z. T. affektive Einfärbung der Rede.
1. Verwenden Sie für das Reziprokpronomen die jeweilige zweite Form:
Die Frequentativsuffixe werden dem Vokalstamm angefügt, wobei die Aus-
lautvokale vor -e- oder -i- Veränderungen erfahren. Pidämme toisistamme. Tervehdimme toisiamme. Lapset leikkivät usein
toinen toisensa kanssa. He kertoivat toinen toiselleen matkoistaan.
Einige Verben mit Frequentativsuffixen gewinnen spezielle Bedeutungen: Kirjoitatteko te toisillenne?
kysyä fragen ~ kysellä ausfragen
2. Ersetzen Sie die Temporalsätze durch entsprechende Partizipialkonstruktio-
harjoittaa ausüben - harjoitella üben, trainieren
nen:
sanoa sagen - sanella diktieren
olla sein - oleskella sich aufhalten Beispiel: Kun kuulin, että Lauri oli tullut, juoksin ovelle. - Kuultuani,
että Lauri oli tullut, juoksin ovelle.
5. Wortbildung - Adverbien Kun olimme kulkeneet kolme tuntia, kohtasimme jälleen toisiamme. Kun
olimme löytäneet sopivan paikan, istuuduimme juttelemaan. Kun he olivat
Hiihdimme hiljalleen rannalle Wir liefen auf Skiern langsam zum eronneet toisistaan, he menivät kotiin. Kun olin tullut pysäkille, huomasin,
päin. Ufer hin. ettei minulla ollut rahaa. Kun Heikki oli palannut pysäkille, bussi oli läh-
Teen sen mielellä/w uudestaan. Ich mach es gern von neuem. tenyt. Kun lapset olivat laskeneet kolmeen, he lähtivät juoksemaan.
Hän unohti sen kokonaan. Er vergaß es völlig.
3. Ersetzen Sie die Prädikate der nachfolgenden Sätze durch Frequentativ-
Adverbien werden häufig durch Suffixe -sti und -in (Instruktivendung) ge- formen:
bildet (vgl. Lektion 8). (Die Fr equentativformen der verwendeten Verben lauten', ajella, istuskella,
Außerdem gibt es eine Anzahl von Adverbien mit anderen Kasusendungen juoksennella, katsella, laulella, oleskella, pysähdellä, soitella, vierailla).
und z.T. mit Possessivsuffixen. Vielfach werden auch Parallelformen ge- Lapset istuvat liian usein television ääressä. Jouko juoksee mielellään ul-
braucht, z. B.: kona. Viime viikolla olimme vieraina Jyväskylässä. Ajoimme autolla pai-
kasta paikkaan. Pysähdyimme tuon tuostakin (immer wieder} ja katsoimme
Adverb Bedeutung Bildung
maisemia. Viikonloppuna olimme Matin mökissä. Iltaisin lauloimme ja
kokonaan völlig, ganz koko + Essiv + Possessivsuffix soitimme.
hiljaa still, langsam hilja + Partitiv
hiljakseen langsam, nach und hilja + Translativ + Possessivsuffix 4. Übersetzen Sie:
nach, still Die finnische Volksdichtung (kansanrunous) ist außerordentlich reich (rikas).
hiljalleen hilja + Allativ + Possessivsuffix Im 19. Jahrhundert und zu Beginn des 20. Jahrhunderts wurde der größte
hiljallensa hilja + Allativ + Possessivsuffix Teil des Materials (materiaali) der Volksdichtung gesammelt (sammeln
25. Lektion 188 189
25. Lektion
ko/ota, -koan, -kosi, -otkoon): Märchen, Sprichwörter, Anekdoten, epische
(eeppiset) Lieder, lyrische (lyyriset) Lieder. Überall in der Welt kennt man - Ehkä sentään kansa laulaa nykyäänkin pirteissään. Mikä sen
Kalevala. Dessen Verfasser ist Elias Lönnrot (1802-1884). Kalevala tietää . . . Menkäämme pirtteihin. Ehkä kansa laulaa vieläkin
setzt sich zusammen (koostuu) aus vielen hundert Volksliedern, vor allem
jotakin.
epischen Liedern. Aber die Fabel (juoni) des Kalevala ist zum größten Teil
Arbeit des Lönnrot. Dennoch (silti) ist Kalevala auch Volksdichtung, denn
Olimme väsyneet lumessa kahlailemisesta ja ilta oli läsnä.
die Runen sind zum Teil Lieder, die in Karelien (Karjala) und anderswo
Päätimme käydä harmaassa mökissä metsänreunassa. Isäntä oli
gesungen wurden. Viele finnische Schriftsteller und Dichter (runoilijat) er- juuri tullut metsästä, kaivospuun kaadannasta. Öljytuikku paloi
hielten Anregungen (Anregung virik/e, -keen, -että, -keitä) von der älteren ja märät vaatteet kuivuivat pienen uunin lieskassa levittäen
und der jüngeren Volksdichtung. huoneeseen tympeätä köyhänlöyhkää.
Ei mikään runo elä täällä, ei mikään laulu, ajattelimme. Mutta
kuitenkin me sitten kuulimme pari laulua, kuulimme kylliksi,
ymmärtääksemme, että sanan mahti ei ollut vielä kuollut.
Oli puhe palkkatarkkailijöistä, noista turkkiherroista, jotka
olivat ajaneet kilisevin kulkusin kautta metsien.
25. Lektion - Niistä se nyt apu lekahti, sanoi mökin isäntä. . . . Asia kulkee
(kahdeskymmenesviides kappale) aste asteelta, mutta ennenkuin korkein johtokunta on loppujen
lopuksi ennättänyt neuvotella Pirun kanssa, ei maan metsissä
Pentti Haanpää: Kansanrunoja
löydy linnunistuinta . . .
Puhelin pärisi. Apteekkarin ääni: Isäntä oli saanut kulauksen apteekkarin pullosta ja jatkoi:
- Nyt on Kalevalan päivä. Viimeinen metsästyspäivä. Sää on - Kyllähän niillä herroilla on kaikenkaltaiset lämmitykset. Kuu-
sievä. Lähde Tapion tarhaan! lin tässä tieteellisen selityksen, vanha ukko kertoi, siihen seik-
Ei ollut tärkeitä tekemisiä . . . Läksin. kaan, miksi herrat ovat niin viisaita. Kun Kaini sen veljestapon
takia joutui maanpakolaisuuteen, eikä hänellä ollut muuta
Apteekkari ja hänen jalo jahtikoiransa tervehtivät minua vilk- naarasta, niin hän otti aluksi suden puolisokseen. Mutta jäl-
kaasti . . . Astua taapersimme kohti tummaa metsänreunaa . . . keläisistä tuli mustilaisia. Sitten hän otti ketun aviokseen, ja
Heti metsänreunasta alkoi hakkuualue. Oksat ja latvukat törröt- silloin siitettiin herrat. Siksi he ovat niin viisaita, kun ovat
tivät lumesta kuten siivoton parransänki. Sahan säästämät äidin puolelta ketun sukua.
hoikat männynräipät kantoivat surkeina ja vääristyneinä lumi-
taakkojaan. Hymyilimme, hyvästelimme ja talsimme, talsimme läpi iltahämä-
rän kohti kylää.
- Kylläpä taasen jättivät jäljen, äityi apteekkari.
- Ei kunnollista linnunistuinta. Raivasivat kaljun laitumen seu- - Ehkä olet oikeassa, sanoi apteekkari, ehkä nuo olivat kansan-
raavalle sukupolvelle. Kylläpä keksi totisen asian se, joka sanoi: lauluja, ehkä runon henki elää vielä. Mutta en minä pitänyt
isänmaan parturit . . . Onnellisia olivat esi-isät, jotka hiihtelivät noista lauluista. Ne eivät rauhoita. Ne tekevät levottomiksi.
ikimetsissä . . . Kalevala on kauniimpi. Näillä hetkillä puhutaan paljon kansa-
kunnasta ja samoihin aikoihin kertoo kansa satua herrojen
Koira löysi jäniksen, ajo alkoi ja apteekkarin kahdeksantuhannen synnystä ikäänkuin he olisivat aivan toista laatua, toista rotua...
markan haulikko kaatoi sen viimein niityn reunaan . . .
- Ja runo on kuollut, sanoi apteekkari. - Isät lauloivat ja pojat Kalevalan satavuotispäivä oli illassa. (1935)
jäivät mykiksi . . . (Pentti Haanpää, Teokset, I, Helsinki, Otava, 1965; lyhennyksin)
25. Lektion 190 191 25. Lektion

Vokabeln tieteellinen wissenschaftlich hymyil|lä (-en, -i, lächeln


selity |s (-ksen, -stä, Erklärung -köön)
partur|i (-in, -ia, Friseur -ksiä) hämärä (-n, -ää) Dämmerung
apteekkar|i (-in, -ia, Apotheker viisa|s (-an, -sta, -ita) klug, schlau henjki (-gen, -keä, Geist
-eita) -eita)
onnellinen glücklich tap|po (-on, -poa, Mord, Totschlag -kiä)
päris|tä(-en, -i, rasseln -poja) rauhoit|taa (-an, -ti, beruhigen
-köön) esi-isä Vorfahre
hiih|tää(-dän,-ti, Ski laufen maanpakolaisuus Emigration, Flucht -takoon)
metsästyjs (-ksen, Jagd (aus dem Land) levot |on (-toman, unruhig
-stä) -täköön) x
iki- in Zssgn Ur-, ewig naarajs (-an, -sta, -ita) Weibchen -onta, -tomia)
Tapio Eigenname: su|si (-den, -tta, -sia) Wolf kansakunjta (-nan, Nation
Waldgeist jäni s (-ksen, -stä, Hase
-ksiä) puoliso (-n, -a, -ja) Gatte, Gattin -taa, -tia)
tarh|a (-an, -aa, -oja) Garten jälkeläiset PL Nachkommen syn|ty (-nyn, -tyä, Entstehung, Her-
tekemisiä Part. PL hier: Arbeit ajo (-n, -a, -ja) Treibjagd, Jagd
haulik|ko (-on, -koa, Jagdflinte, mustilaijnen (-sen, Zigeuner -tyjä) kunft
läksin = lähdin -sta, -sia) ikäänkuin als (ob), gleichsam
jalo (-n, -a, -ja) edel -koja) Schrotflinte
niit|ty(-yn,-tyä,-tyjä) Wiese \ ket|tu(-un, -tua, -tuja) Fuchs als
jahti- in Zssgn Jagd- avio (-n, -ta, -ita) Ehe laa|tu (-dun, -tua, Art, Sorte, Qualität
koir|a (-an, -aa, -ia) Hund myk|kä (-an, -kää, stumm
-kiä) siit|tää (-an, -ti, zeugen -tuja)
vilk|as (-kaan, -asta, lebhaft, rege -täköön) rojtu (-dun, -tua, Rasse
-kaita) sentään dennoch
pirt ti (-in, -tiä, -tejä) Bauernhütte sujku (-vun, -kua, Geschlecht -tuja)
taaper|taa (-ran, -si, stapfen -kuja) teojs (-ksen, -sta, Werk
-takoon) väsyjä (-n, -i, -köön) müde werden
kahla|ta (-an, -si, waten olla sukua abstammen -ksia)
kohti Präp., Postp. auf . . . zu
Part. -tkoon)
tumm|a (-an, -aa, -ia) dunkel harma|a (-an, -ata, grau
hakku |u (-un, -uta, Abholzung -ita) Grammatik
-ita) kaivo |s (-ksen, -sta, Bergwerk, Grube
oksia (-an, -aa, -ia) Ast -ksia) 1. Steigerung der Adverbien
latvuk|ka(-an, -kaa, Baumkrone, kaadan |ta (-nan, -taa) Fällen, Abholzen
Baumspitze öljy (-n, -ä, -ja) Öl Modaladverbien:
-öitä)
törröt|tää, Impf, -ti herausstechen tuik|ku (-un, -kua, Funzel
siivot|on (-toman, unsauber, häßlich -kuja) Grundstufe Komparativ Superlativ
-onta, -tomia) kuivu |a (-n, -i, -koon) trocknen
parransänki Bartstoppeln liesk|a (-an, -aa, -oja) Flamme Matti ajaa nopeasti nopeammin nopeimmin
sah|a(-an,-aa, -oja) Säge levit|tää (-an, -ti, ausbreiten Matti fährt schnell schneller am schnellsten
sääst|ää(-än, -i, sparen, übriglassen -täköön) mukavammin
tympe|ä(-än, -ätä, abstoßend, fade Matka sujui mukavasti mukavimmin
-äköön)
hoik|ka(-an, -kaa, dünn -itä) Die Reise verlief angenehm angenehmer am angenehmsten
-kia) löyhkä (-n, -ä) Gestank, Geruch
män|ty (-nyn, -tyä, Kiefer kuitenkin dennoch Der Komparativ und der Superlativ der Modaladverbien wird gebildet,
-tviä^v kylliksi genug indem im Komparativ -mmin und im Superlativ -immin
räip|pä(-än, -pää, Strunk mah|ti(-din, -tia) Macht, Kraft
-piä) tarkkailij|a (-an, -aa, Kontrolleur, Auf- dem Vokalstamm (in schwacher Stufe) angefügt werden. Dabei sind - ebenso
kan|taa(-nan, -toi, tragen -oita) scher wie bei der Steigerung der Adjektive - Veränderungen des auslautenden
+,,-1, lu; f',r, -\f\o Ppl^tnantfil Ffill
-takoon) Stammvokals zu beachten.
surke|a (-an, -aa, -ita) kläglich, elend -keja)
vääristynyt gekrümmt kilis|tä (-en, -i) klingen, klingeln
taaklKa^-an, -Kaa, i^asi A.U1IVLJ. | 11*^11 \ ov/ii, u» »* j
Unregelmäßige Steigerungsformen:
-koja) a|pu (-vun, -pua, Hilfe
jäl|ki(-jen,-keä, -kiä) Spur -puja) Grundstufe Komparativ Superlativ
äi|tyä (-dyn, -tyi, sich erzürnen lekahjtaa (-dan, -ti, abspringen, aus-
-takoon) gehen hyvin gut paremmin besser
parhaiten,
-tyköön)
kunnolli|nen (-sen, anständig, aste (-en, -tta, -ita) Grad, Stufe parhaimmin am besten
-sta, -sia) ordentlich ennenkuin bevor, ehe
istui |n (-men, -nta, Sitz loppujen lopuksi letztendlich paljon viel enemmän mehr eniten,
-mia) ennät jtää (-an, -ti, Zeit haben, enimmin,
raiva|ta (-an, -si, roden -täköön) schaffen
neuvot|ella (-telen, (sich) beraten enimmän am meisten
-tkoon)
kalju (-n, -a, -ja) kahl -teli, -elkoon) vähän wenig vähemmän weniger vähiten,
laijdun (-turnen, Weide piru (-n, -a, -ja) Teufel ; hier etwa:
-dunta, -tumia) höchster Chef vähimmin,
sukupolv|i (-en, -ea, Generation kulaujs (-ksen, -sta, Schluck vähimmän am wenigsten
1 * ^\
-ia) -ksia)
toti|nen (-sen, -sta, ernst kaikenkaltaiset alle möglichen mielellä(än) gern mieluummin lieber mieluimmin,
lämmityjs (-ksen, Erwärmung
-sia) mieluiten am liebsten
isänmaa Vaterland -stä, -ksiä).
25. Lektion 192 193 25. Lektion

Ortsadverbien: -ke u.a. Produkte: säilyke Konserve, savuke Zigarette;


Richtungs- Grundstufe Komparativ Superlativ -käs, -käs bildet u.a. Possessivadjektive: maukas schmackhaft (maku Ge-
aspekt schmack), mielekäs gefällig; sinnvoll (mieli Sinn);
-kko, -kko bildet u.a. Diminutiva, Ortsbezeichnungen, Kollektivbegriffe:
wo ylhäällä ylempänä ylimpänä metsikkö kleiner Wald, matalikko flache Stelle im See;
oben weiter oben zuoberst -la, -lä bildet Ortsbezeichnungen: ravintola Gaststätte, kahvila Cafe,
kaukana kauempana kauimpana Heikkilä Bauernhof des Heikki;
weit (noch) weiter ab am weitesten -nta, -ntä bildet Handlungsbezeichnungen und andere Substantive: han-
woher ylhäältä ylempää ylimpää kinta Beschaffung, kaadan ta Abholzen, emäntä Hausfrau;
von oben von weiter oben von zuhöchst -s bezeichnet u. a. Handlungsergebnisse: päätös Beschluß, Abschluß
kaukaa kauempaa kauimpaa (päättää abschließen, beschließen), teos Werk, kiitos Dank;
-sto, -stö Kollektivbegriffe, Ortsbezeichnungen: laivasto Flotte, puisto
von weit her von weiter her von weitest her
Park, saaristo Inselgruppe, Schären;
wohin ylös ylemmäksi ylimmäksi -u,-y Handlungsresultate, Handlungsbezeichnungen: kävely Spazier-
nach oben weiter nach oben nach zuhöchst gang, hymy Lächeln;
kauas kauemmaksi kauimmaksi -uu, -yy Handlungsbezeichnungen: hakkuu Fällen, Abholzen, leikkuu
weithin weiter weg am weitesten weg Ernte
Auch die Ortsadverbien können im Finnischen gesteigert werden; sie er- • Bildung der Verben:
halten dabei die gleichen Suffixe wie die Modaladverbien; Kasusendungen
werden als letzte angehängt. -ahta-, -ähtä- bildet Verben, die eine momentane Handlung bezeichnen:
katsahtaa aufblicken, einen Blick werfen, istahtaa sich für
Zeitadverbien werden in der gleichen Weise gesteigert: einen Augenblick setzen;
aikaisin/räTz - aikaisemmin früher - aikaisimmin amfrühesten. Einige Adver- -aise-, -äise- bildet Momentan-, Kausativ- und Kontinuitivverben: au-
bien können nicht gesteigert werden so z. B.: sunnuntaisin sonntags, maa- kaista (einmalig) öffnen, oikaista einen Weg abkürzen, roh-
nantaisin montags usw. kaista ermutigen (rohkea mutig);
-u-, -y- Reflexiv- und Translativverben: kuulua zu hören sein, näkyä
2. Wortbildung durch Ableitungssuffixe zu sehen sein, valmistua fertig werden;
Im Finnischen wird die Bedeutung der Wörter vielfältig abgewandelt, in- -(u)tta-, -(y)ttä- bildet Faktitiv- und Kausativverben: rakennuttaa bauen
dem dem Wortstamm Ableitungssuffixe angefügt werden. Es gibt eine recht lassen, teettää machen lassen, tarkastuttaa untersuchen las-
große Anzahl von Ableitungssuffixen (vollständige Beschreibungen nennen sen, toteuttaa verwirklichen
186), und einige von ihnen wurden bereits erwähnt (vgl. Lektionen 10, 23,
24). 3. Wortbildung durch Zusammensetzungen:

Zu den häufig vorkommenden Ableitungssuffixen gehören weiterhin: 1. Glied 1. Glied 1. Glied


• Bildung der Nomina: im Nominativ im Genitiv Singular in übrigen Kasus
-(i)nen bildet Diminutivsubstantive und Adjektive: poikanen kleiner hedelmäpuu maantiede allekirjoitus
Junge, tyttönen kleines Mädchen; kesäinen sommerlich, kultainen Obstbaum Erdkunde, Geographie Unterschrift
golden, tekninen technisch; pääkaupunki osanottaja kotiintulo
-hko, -hkö bildet Moderativadjektive: suurehko recht groß, pienehkö recht Hauptstadt Teilnehmer Heimkehr
klein; pöytälamppu
-in bezeichnet Instrumente und Technikbegriffe: puhelin Telefon, rauhanteko lastentarha
Tischlampe Friedensschluß Kindergarten
avain Schlüssel, kaasutin Vergaser;
-isä, -isä bezeichnet reichliches Vorhandensein: kalaisa fischreich, antoi- sanakirja sairaanhoitaja olemassaolo
sa ergiebig; Wörterbuch Krankensch wester Dasein
25. Lektion 194 195
25. Lektion
Bei zusammengesetzten Substantiven steht das 1. Glied in der Regel entweder (Bedeutung der oben angeführten abgeleiteten Verben: hypähtää aufspringen;
im Nominativ oder im Genitiv Sg. Es steht im Genitiv, wenn die beiden huudahtaa ausrufen; naurahtaa auflachen; nukahtaa (kurz) einschlafen;
Bestandteile ein Possessiv- oder ein Objektverhältnis beinhalten. Der Ge- jäähdyttää kühlen, abkühlen; lämmittää wärmen, heizen; ilahduttaa erfreuen,
brauch ist jedoch schwankend. Das 1. Glied eines Kompositums kann dar- froh machen; kuormittaa beladen, belasten; nimittää nennen, benennen;
über hinaus auch in einem anderen Fall stehen. ojittaa Gräben ziehen, mit Gräben versehen; sijoittaa stellen, unterbringen,
plazieren; valottaa belichten)
Zusammengesetzte Adjektive sind oftmals Partizipformen:
allekirjoittanut unterzeichnete^) (auch substantivisch), silmäänpistävä auf- 3. Bestimmen Sie die Bedeutung folgender Komposita (Bedeutungsangaben
fallend (wörtlich: ins Auge stechend), vettäpitävä wasserdicht. unten):
,->
auringonlasku (aurinko Sonne); aviopari; asunto-osoite; elämäntapa; kah-
4. Zum Sprachgebrauch vikannu; kirjoituspaperi (paperi Papier); muistikirja (muisti Notiz); suo-
Ausdrucksweisenfür das Andauern einer Handlung: menruotsalainen; työväenjärjestö; valokuva.
(Sonnenuntergang; Ehepaar; Wohnanschrift; Lebensweise; Kaffeekanne;
Astua taapersimme kylää kohti. Wir stapften weiter auf das Dorf zu. Schreibpapier; Notizbuch; Finnlandschwede, finnlandschwedisch; Arbeiter-
He vaelsivat vaeltamistaan. Sie wanderten und wanderten. organisation; Lichtbild).

Außer durch Suffixe kann das Andauern einer Handlung auch durch syn- 4. Übersetzen Sie:
taktische Mittel ausgedrückt werden, indem zwei Verben aneinandergestellt
Die Literatur war in Finnland schon im 19. Jahrhundert ein recht wich-
werden, von denen das eine im Infinitiv I oder in der substantivischen In-
tiger gesellschaftlicher Faktor. Viele finnischen Schriftsteller wurden u.a.
finitivform steht.
in Deutschland bekannt, aber auch in anderen Ländern. Die Werke von
Aleksis Kivi, solche wie sein Roman (Roman romaan/i, -in, -ia, -eja) „Die
sieben Brüder" gehören zur Weltliteratur. Im 20. Jahrhundert, vor allem
Übungen in den 30er und 40er Jahren wurden in deutscher Sprache viele Bauern-
romane (Bauern- talonpoikais-) des F. E. Sillanpää gelesen und nach dem
1. Bilden Sie Satzreihen und verwenden Sie das Adverb in der jeweiligen Krieg, in den 50er Jahren, u. a. der historische Arztroman des Mika Waltari
Steigerungsstufe ! „Sinuhe der Ägypter" (... egyptiläinen). In den 50er und 60er Jahren
stellten zwei finnische Schriftsteller in ihren Romanen auf neue Weise rea-
Beispiel'. Ensimmäinen matka järjestyi mukavasti.
listische Ansichten (Ansicht näkemy/s, -ksen, -stä, -ksiä) über den Krieg
Toinen matka järjestyi mukavammin.
dar: Väinö Linna und Veijo Meri. Ihre Romane und andere finnische
Kolmas matka järjestyi mukavimmin.
Bücher wurden und werden in vielen europäischen Sprachen gelesen. Aber
Eva puhuu hyvin suomea. (Irene ..., Anna ...) Liisa saapui myöhään. in Finnland gibt es viele Dichter und Erzähler, die in anderen Ländern
(Leena ..., Pekka ...) Pekan asunto on ylhäällä (Heikin ..., Laurin . . . ) vielleicht weniger bekannt sind und deren Bücher vielleicht schwer zu über-
Tässä ensimmäisessä työssä asiat on esitetty oikein. (Toisessa ... kolman- setzen (käännettävissä) sind. Es lohnt sich, die finnische Literatur kennen-
nessa . . . ) Jouko tulee kaukaa. (Erkki ..., Pertti ...) zulernen.

2. Bestimmen Sie anhand der Bildungssufßxe die Bedeutung folgender Ver-


ben und vergleichen Sie diese mit den Bedeutungsangaben unten:
hypätä {springen) - hypähtää . . . ; huutaa (rufen) - huudahtaa ...; nauraa
(lachen) - naurahtaa . . . ; nukkua (schlafen) - nukahtaa ...; jäähtyä (sich
abkühlen, kühl werden) - jäähdyttää . . . ; lämmetä (warm werden) - läm-
mittää . . . ; ilahtua (froh werden) - ilahduttaa ...; kuorma (Last, Ladung)
- kuormittaa . . . ; nimi (Name) - nimittää . . . ; oja (Graben) - ojittaa ...;
sija (Stelle, Platz) - sijoittaa ...; valo (Licht) - valottaa ... (Fot.)
26. Lektion 196 197 26. Lektion

26. Lektion ISO-HEIKKILÄ: Eikös sinulla ole kartiinirenkaita siksi kunnes


(kahdeskymmeneskuudes kappale) sormus saadaan ?
NEITI: (nauraen) Montakos rengasta minä tuon?
Elämäkertoja
ISO-HEIKKILÄ: Paljon, ei Iso-Heikkilälle vähät piisaa!
(Tyttö tuo verhotangon ja antaa siitä Iso-Heikkilälle renkaita.)
(Näytelmästä „Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle")
ISO-HEIKKILÄ: (pistää siitä sormuksen tytön ja omaan sormeen
Kolmas kuvaelma: Apteekin edessä. Iso-Heikkilä, hämäläinen ja loput taskuun) Ja ensi sunnuntaina tulet Iso-Heikkilään, siellä
isäntä, on saanut eläinlääkäriltä alkoholireseptin. Iso-Heikkilä on suuri kihlausjuhla. (Ajaa eteenpäin, navetta-Liisa tulee vas-
on humalassa. Hän selittää lehmänsä olevan tulirokossa ja tarvit- taan lypsyämpäriä kantaen.)
sevan alkoholia. Apteekkineiti tuo hänelle pullon. ISO-HEIKKILÄ: Seis, tipuseni, kot, kot, kot, tip, tip, tip.
NEITI: Onpa se aika pullo. Toivottavasti teillä on lehmienne Minnekäs sinä, tipuseni, noin aikaisin menet ?
varalta tarpeeksi sillejä huomisaamuksi? LIISA .'Lypsylle.
ISO-HEIKKILÄ: (Ravistaa pulloa) Kluk, kluk, kluk, mitä ISO-HEIKKILÄ: Voi, voi, noin nätti likka ja istuu aina vaan
ihanaa musiikkia! Aijai, nyt on Iso-Heikkilällä pullo, mutta ämpäri polvien välissä. Etkö sinä halua naimisiin, jos minä hom-
morsiankin pitää minulla olla ja sinulla, tyttöraukka, ei ole maisin sulhasen. Mun on sääli sinua . . . kerroppas minulle, min-
ryyppyä eikä ole miestä, kaunis apteekkineito, mennäänpäs kälainen elämä sinulla on!
kihloihin! LIISA: (nopeasti) Koiran elämä minulla on. Kello puoli neljä on
NEITI: Kiitoksia, Iso-Heikkilän isäntä, mutta minä menen vain oltava työssä. Lantaa on ajettava ja lehmät harjattava, sitten al-
laillisiin kihloihin sormuksen kanssa. kaa lypsy ja sitten täytyy pestä maitokannut suudalla, niin että
käsiä kirvelee, ja sitten täytyy taas ajaa lantaa ja sitten minä
ISO-HEIKKILÄ: Sormus se olla pitää, mutta puhuppas mulle keitän kahvia itselleni, sellaista haisevaa, joka on halpaa ja syön
ensin, minkälainen elämä sulia on! Kannataakos mun naida voileivän ja nukun vähän ja sitten täytyy taas lypsää ja iltapäi-
sinua ? vällä minä keitän perunaa ja soossia ja sitten taas lannan ajo ja
NEITI: Ikävä elämä mulla on. Opiskella piti neljä vuotta ja nyt lehmät harjattava ja taas lypsämään. Toista sataa minä päivässä
maksaa apteekkari minulle vähemmän kuin keittäjättärelleen. lypsän ja siitä saan 400 markkaa ja muonan, kaksi kiloa sianlihaa
Joka yö minun on valvottava ja apteekkarska on mustasukkainen kuukaudessa ja illalla minä juon maitoa ja syön leipää ja sitten
minulle tuon apteekkarinsa vuoksi, joka on väärä kuin kysymys- minä menen nukkumaan tai tanssimaan ja jos hullusti käy, niin
merkki. Tohtorillakin on ikävä käsiala ja kaksi kertaa olen jo saan vielä kakaran. Joka viides sunnuntai minulla on vapaa ja
erehtynyt reseptissä ja opintovelkoja pitäisi maksaa ja naiset tah- kolme hametta minulla on ja polkupyörästäni on vielä puolet
tovat aina vatsatippoja ja uuden esiliinan ja hameen minä olen hintaa maksamatta.
polttanut lääkkeillä ja hamekankaat ovat niin kalliita eikä mua ISO-HEIKKILÄ: Niin vähän sulia on raukkanen, ja mulla on
kukaan hakkaile kuin tuo vaivainen aseman kirjuri, koska nimis- rustholli ja saha ja mylly, mutta vaimoa mulla ei ole. Tuos on
mies, osuuskaupanjohtaja, lääkäri ja kirjakauppias, kaikki ovat sulle ryyppy ja kihlat ja ensi sunnuntaina tulet kihlausjuhlaan
vakavasti naimisissa, niin että sellainen surkeus se elämäni on. Iso-Heikkilään.
ISO-HEIKKILÄ: Näetkös nyt, ei sun auta muu kuin naida Iso- LIISA: Kiitoksia, selvä on! (Nauraa, Iso-Heikkilä ajaa eteen-
Heikkilä, kihloihin me mennään, tyttörukan pitää päästä Iso- päin . . . )
Heikkilän hoivattavaksi. (Hella Wuolijoki-Bertolt Brecht: Iso-Heikkilän isäntä ja hänen
NEITI: (nauraen) Mutta missä on sormus ? renkinsä Kalle, Helsinki, Tammi, 1946)
26. Lektion 198 199
26. Lektion

Vokabeln Grammatik
elämäkerta Lebenslauf, Bio- ruk|ka (-an, -kaa,-kia)Arme(r)
graphie hoiva|ta (-an, -si, pflegen, sorgen 1. daß-Sätze - Ersetzen durch Partizipkonstruktionen
näytelm|ä (-an, -ää, Schauspiel, Stück -tkoon)
-iä) naur|aa (-an,-oi, lachen Gleichzeitigkeit der Handlung des daß-Satzes und des Hauptsatzes:
ren |ki (-gin, -kiä, -ejä) Knecht -akoon)
kuvaelmja (-an, -aa, Bild, Szene kartiini umg. Gardine
-ia) ren|gas(-kaan,-gasta, Ring Hän ei tietänyt minun tulevan Er wußte nicht, daß ich später
eläi|n (-men, -ntä, Tier -kaita) myöhemmin. komme.
-miä) siksi kunnes so lange bis
reseptji (-in, -iä, -ejä) Rezept piisa|ta (-an, -si) umg. reichen (= Hän ei tietänyt, että tulen
humalassa Adv. betrunken tan|ko (-gon,-koa, Stange myöhemmin.)
tulirokjko (-on, -koa) Scharlach -koja)
varalta Postp. Gen. für, für den Fall pist|ää (-an,-i, stecken; stechen Leena sanoi tarvitsevansa apua.
tarpeeksi Adv. genug -äköön) Leena sagte, daß sie Hilfe brauchte.
sill|i (-in, -iä, -ejä) Hering tasku (-n, -a, -ja) (Jacken-)Tasche (= Leena sanoi, että hän tar-
ravist|aa (-an, -i, schütteln kihlau|s (-ksen,-sta, Verlobung vitsee apua.)
-akoon) -ksia)
musiikjki (-in, -kia) Musik lypsy (-n, -ä, -ja) Melken, Melk- Kuulin täällä tarvittavan apua.
morsia|n (-men, -nta, Braut ämpärji (-in, -ä, -ejä) Eimer Ich hörte, daß man hier Hilfe
-mia) seis! halt! (= Kuulin, että täällä tarvi- braucht.
rauk|ka (-an, -kaa, arm, Arme(r) tipunen umg. Vögelchen taan apua.)
-koja) polv|i (-en, -ea, -ia) Knie
nei|to (-don, -toa, Fräulein, haluta naimisiin heiraten wollen
-toja) (poet.) Mädchen homma|ta (-an,-si, besorgen,
mennä kihloihin sich verloben -tkoon) umg. beschaffen daß-Sätze, die nach Verben des Sagens, Wissens, Denkens oder nach Verben
lailli|nen (-sen, -sta, gesetzlich sulhanen Bräutigam des Sinneseindrucks stehen, können durch Partizipkonstruktionen ersetzt
-siä) on sääli häntä er tut (einem) leid werden.
sormu|s (-ksen, -sta, (Finger-)Ring sääli (-n, -ä) Mitleid
-ksia) lan|ta (-nan, -taa, Mist, Dünger
nai|da (-n, --, -koon) heiraten -toja) Anstelle des Prädikats des Nebensatzes steht - bei einer gleichzeitigen Hand-
opiskel|la (-en, -i, studieren harjajta (-an, -si, bürsten
-koon) -tkoon) lung des Haupt- und Nebensatzes - die Akkusativform des Partizips I
keittäjät|är (-tären, Köchin kannu (-n, -a, -ja) Kanne (Präsenspartizips) Aktiv oder Passiv. Hat der Nebensatz das gleiche Subjekt
-ärtä, -täriä) suuda (-n, -a) Soda
apteekkarska umg. Apothekersfrau kirvel|lä (-en, -i, (auf der Haut) wie der Hauptsatz, wird es durch ein Possessivsuffix ersetzt.
mustasukkainen eifersüchtig -köön) brennen
väärjä (-an, -ää, -iä) falsch keit|tää (-an, -ti, kochen
käsiala Handschrift -täköön)
erehjtyä (-dyn, -tyi, sich irren hais ta (-en, -i, -koon) riechen, stinken Handlung des daß-Satzes erfolgte vor der des Hauptsatzes:
-tyköön) nuk kua (-un, -kui, schlafen
opin|to (-non, -toa, Studium -kukoon) Eeva kertoi saaneensa Annalta
-toja) ajo (-n, -a, -ja) Fahren, Fahrt; Eva erzählte, daß sie von Anna
vats|a (-an, -aa, -oja) Magen Beseitigung, Ab- kirjeen. einen Brief erhalten hatte.
tip |pa (-an, -aa, -poja) Tropfen tragen (= Eeva kertoi, että hän oli
esiliina Schürze toista sataa (das zweite Hun-
harne (-en, -tta, -ita) Rock dert) über hundert saanut Annalta kirjeen.)
kan | gas (-kaan, -gasta, (Kleider-)Stoff muon|a (-an, -aa, -ia) Verpflegung, Kost
-kaita) hullu (-n, -a, -ja) verrückt, dumm Luulin hänen jo lähteneen. Ich dachte, daß er schon abgefah-
hakkailjla (-en, -i, werben um kakarja (-an, -aa, Kind (= Luulin, että hän oli jo
-koon) -oita) umg. ren war.
vaivainen kränklich, armselig polkupyörjä (-an, Fahrrad lähtenyt).
kirjurji (-in, -ia, -eitä) Schreiber -ää, -iä)
nimismies Amtmann rustholli Landgut Kuulimme talot jo rakennetun. Wir hörten, daß die Häuser schon
vakavasti Adv. fest, ernst saha Säge, Sägewerk (= Kuulimme, että talot oli jo
surkeu|s (-den, -tta, Elend kihlat PL Verlobungsge- gebaut worden waren.
-ksia) schenk rakennettu.)

Werden daß-Sätze durch Partizipialkonstruktionen ersetzt, deren Hand-


lung vor der des Hauptsatzes erfolgte, steht das Prädikat des Nebensatzes
in der Akkusativform des Partizips II (Perfektpartizips) Aktiv oder Passiv.
26. Lektion 200 201 26. Lektion

2. Adverbiale Verwendung des Partizips I (Präsenspartizips) 5. Anhängepartikeln


Pukuni on pestävänä. Mein Kleid ist in der Wäsche. In der Umgangssprache und in umgangssprachlichen Texten werden die
Annoin pukuni pestäväksi. Ich gab mein Kleid zum Waschen. Anhängepartikeln recht zahlreich gebraucht. Sie werden dem Wort ange-
Sinun pitää päästä sinne hoidet- Du mußt hinkommen, um dich fügt, das im Satz die logische Betonung erhält - also etwa die Fragepartikel
tavaksi. betreuen zu lassen. -ko/-kö dem Wort, auf welches sich die Frage, oder -kaan, -kään dem Wort,
auf welches sich die Verneinung bezieht (vgl. Lektion l und 11).
Das Partizip I Passiv wird vielfach adverbial gebraucht. Die Essivform drückt
aus, daß das Objekt einer Behandlung oder Bearbeitung unterworfen wird, Es können auch zwei oder drei Anhängepartikeln aneinandergefügt werden.
der Translativ, daß es der Behandlung oder Bearbeitung unterworfen
Außer den erwähnten Partikeln werden gebraucht:
werden soll.
-hän, -hän Mattihan sen sanoi. Es war doch (bekanntlich) Matti,
Isäntä oli olevinaa» ihmisystävä. Der Bauer tat, als wäre er ein der es gesagt hat.
Menschenfreund. rJ3(f Odotahan vielä! Warte mal noch!(Warte doch noch)
Myöhemmin hän ei ollut asiasta Später tat er, als wüßte er von der
-hän, -hän hat verschiedene Funktionen. Die Partikel
tietävinänsä. Sache nichts.
kann eine Feststellung verstärken, als bekannt hervor-
Die Essivform des Partizips I Aktiv im Plural in Verbindung mit olla sein und heben bzw. Zweifel oder Verwunderung ausdrücken,
dem jeweiligen Possessivsuffix bezeichnet eine fiktive, in der Einbildung beste- einen Befehl abmildern u.a.m. An -hän, -hän dürfen
hende Handlung. keine weiteren Partikeln angehängt werden.

3. Infinitiv IV -ka, -ka He eivät kysyneet eikä Sie haben nichts gefragt und
sanoneet mitään. nichts gesagt.
Jokaisen on työtä tekeminen. Jeder muß arbeiten. Mitenkä tässä käy? Wie wird's hier (wohl) gehen ?
Käykö näin selittäminen? Kann man es so erklären ? -ka, -kä wird dem Verneinungsverb angefügt und ersetzt
Ei sinne ole menemistä. Dorthin soll man nicht gehen. das Wort ja und. In Verbindung mit Adverbien wird
Die substantivische Form des Infinitivs auf -minen in Verbindung mit den diese Partikel als Ausdruck umgangssprachlichen Tons
Verben olla sein oder käydä können, möglich sein wird als Infinitiv IV be- verwendet.
zeichnet. -kin (verneinend: Laurikin on jo kotona. Lauri ist auch schon zu Hause.
Die Form wird gebraucht, um ein Sollen oder die Möglichkeit einer Hand- -kaan, -kään) Ei hänkään vielä tullut. Er ist auch noch nicht gekommen.
lung auszudrücken. Das Subjekt steht dabei im Genitiv. Die Partitivform Asia onkin näin! Die Sache ist nun mal so!
steht in verneinenden Aussagen. -kin bedeutet auch (in verneinten Sätzen -kaan, -kään
4. Infinitiv V auch nicht), die Partikel dient aber auch der Verstärkung
oder der Auflockerung einer Aussage.
Olin lähtemäisi//ä/ii talosta. Ich war dabei, aus dem Haus zu
gehen. -pa,-pä Kerropas enemmän! Erzähl doch mehr!
Hän oli ostamaisif/aa« hatun. Er war dabei, (sich) einen Hut zu Sepä hauskaa! Das ist ja hübsch!
kaufen, oder: Er hätte sich bei- Die Partikel -pa, -pä hebt das Wort hervor, dem es an-
nahe einen Hut gekauft. gefügt wird. Sie steht häufig nach Imperativformen, d. h.
nach dem „Schlußhauch"; bei der Aussprache ist also
Die Form mit dem Kennzeichen -maisi-, -mäisi- wird als Infinitiv V be- die Längung des -p- zu beachten (Schreibweise gelegent-
zeichnet. lich: kerroppas!)
Sie wird stets in Verbindung mit der Adessivendung und dem Possessiv-
pronomen (in der Person des Subjekts) gebraucht. Der Infinitiv V bezeichnet -s Mitäpäs nyt? Was nun?
eine Handlung, die beinahe erfolgt wäre, oder die möglicherweise bzw. eben -s hebt - häufig in Fragesätzen - den umgangssprach-
erst erfolgt. lichen Ton hervor.
26. Lektion 202 203 27. Lektion

Übungen 27. Lektion


(kahdeskymmenesseitsemäs kappale)
1. Verwenden Sie anstelle der daß-Sätze Partizipialkonstruktionen!
Antti Tuuri:
Beispiel: En tietänyt, että hän asuu täällä (että hän oli asunut täällä).
En tietänyt hänen asuvan täällä (hänen asuneen täällä). Karhu ja turisti
Muistan, että hän oli asunut tässä kaupunginosassa eräässä vanhassa ta- Lähdin taas alaspäin jokea ja tulin pian viimeiselle koskelle ja sen
lossa. Muistan myös, että olin tutustunut häneen. Matti sanoi, että hän alapuolelle ja tiesin, että joki siitä eteenpäin oli tyyntä paikkaa
muistaa hyvin häntä. Hän toivoi, että hän tapaa hänet. Kuulin, että kysy- sille koskelle saakka, joka alkoi maantiesillan kohdalta . . .
tään usein hänen nykyistä asuinpaikkaa. Kerroin, että täällä muistetaan Kuu oli noussut ja näin selvästi kävellä nyt. Minua pelotti hiukan
hyvin aikaa, jolloin hän oli asunut talossa. Matti kertoi, että vanha talo on rajan läheisyyden takia ja rajan molemmin puolin olevien suurten
jo myyty. Tiesin, että t äällä puhutaan usein hänestä.
asumattomien erämaiden takia. Tulin metsästä hakatulle alueelle,
kuutamossa kirkkaalle kankaalle, jossa koivut oli kolottu pystyyn
2. Bilden Sie mit den eingeklammerten Verben Essivformen des Partizips I
kuolemaan.
Passiv:
Beispiel: Filmi on vielä (kehittää) - Filmi on vielä kehitettävänä. Oli hiljaista ja tyyntä eikä joen ääntä kuulunut tänne enää. Ajat-
Vaatteet ovat (pestä). Automme on (korjata) (korja/ta, -an, -si, -tkoon telin, mitä voisin tehdä jos törmäisin hirveen. En pääsisi puuhun,
reparieren). Kirje on toimistossa (kirjoittaa). Toinen kirje on siellä (kään- eikä siinä olisi puita, joita kiertääkään hirven edellä. Kävelin pol-
tää). Matilla on tärkeä työ (tarkastaa). Asia on vielä (tutkia). kua, joka oli talvitien pohjalla. Kun polku kääntyi ojitetun suon
laidassa vasemmalla, oikaisin jokea kohden hakkuualueen sisään.
3. Verwenden Sie für die Prädikate die Inflnitiv-V-Form: Kuulin edestäni jotakin ääntä, enkä tiennyt mitä se oli. Pysäh-
Leena oli jo melkein lähtenyt elokuviin. Ajattelin juuri soittaa sinulle. Oli- dyin, ja karhu tuli minua kohti juosten, ruskeana ja suurena ja
sin jo melkein ostanut tämän kirjan. Hän oli jo melkein tilannut teatteri- uskomattoman keveästi ja joustavasti liikkuen. Kymmenen metrin
liput. päässä se näki minut, nousi takajaloilleen, heitti oikealle sivulleen
ja lähti samaa liikettä juosten rajaa kohti.
4. Übersetzen Sie: Seisoin paikallani sen hetken, mikä minun täytyi, ennen kuin sain
In Finnland kann man viele Spuren (Spur jäl/ki, -Jen, -keä, -kiä) der Ge- itseni liikkeelle, ja lähdin sitten juoksemaan autolle päin. Kaaduin
schichte finden: alte Gebäude und Gegenstände (Gegenstand esine, -en, -ttä, ja nousin ja jatkoin juoksemista ... Kun hengitykseni ei enää
-itä), aber auch Lebensgewohnheiten und Lebensnormen, die sich teilweise
noch aus der Zeit der Schwedenherrschaft (Ruotsin valta) herleiten. Es sind
tuntunut toimivan, seisoin tapettuun koivuun nojaten ja vedin
oft Spuren der Schweden. Aber die Finnen haben auch ihre eigene Kultur.
ilmaa sisääni. Se tuntui maailmasta loppuneen ja yritin kuun-
Sie hat ihren Stempel (Stempel leima, -n, -a) erhalten u. a. von der älteren nella, liikkuisiko karhu jossakin lähellä. Oli aivan hiljaista taas ja
Bauernkultur (Bauern- talonpoikais-). Sie umfaßt (käsittää) eine reiche ma- juosta hölkytin loppumatkan autolle.
terielle (aineellinen) Kultur und eine eigene geistige (henkinen) Kultur. Eine Heittelin rinkan ja vavat auton takalokeroon ja istuin eteen ratin
ihrer Besonderheiten (Besonderheit erikoisuu/s, -den, -tta, -ksia) ist Humor. taakse. Sytytin savukkeen ja ajattelin kaikkea sitä mitä pitäisi
Er ist allgemein ein freundlicher Humor, und viele Schriftsteller haben ihn tehdä, jos karhu hyökkäsi kimppuun. Muistin, että voisi heittäy-
ausgenutzt (käyttää hyväkseen) in ihren Romanen und Dramen, so u. a. die tyä maahan ja näytellä kuollutta, vaikka karhu tekisi mitä ja se
Schriftstellerin Hella Wuolijoki (1886-1954). Auch Iso-Heikkilä, alias Pun-
tuntui helpolta neuvolta mutta vaikealta toteuttaa, jos oli nähnyt
tila, und die anderen Personen des Dramas haben den Humor der Finnen
bekannt gemacht.
karhun, ja muistin lakin heittämistä takajaloillaan seisovalle
karhulle, niin että sen siepatessa lakkia etukäpäliinsä ehtisi syök-
syä sen kimppuun ja upottaa puukon suoraan sen sydämeen, tai
yksinkertaisesti huutaa niin ankaraa karjaisua, että karhukin sitä
säikähtäisi. Kaikki nämä muistin nyt.

l
27. Lektion 204 205
27. Lektion
Sain auton käyntiin ja peruutin tielle. Lähdin ajamaan ja katselin
tienvieriä auton lamppujen valoissa, mutta en nähnyt karhua Grammatik
enää. Ajattelin, että lopun elämääni voisin kulkea suomalaisissa
metsissä pelkäämättä karhuun törmäämistä, tilastollisesti. 1. Postpositionen und Präpositionen
(Antti Tuuri: Perhokalastuksen alkeet. Helsinki, Otava, 1978,
S. 82-83) Die meisten finnischen Verhältniswörter sind eigentlich Raumbezeichnun-
gen, die in der jeweiligen Kasusform Raumbeziehungen ausdrücken. Sie
Vokabeln werden zugleich für Zeitangaben oder andere adverbiale Bestimmungen
verwendet. Sie sind in der Regel Postpositionen (nachgestellte Verhältnis-
karhu (-n, -a, -ja) Bär kaa|tua (-dun, -tui, umfallen
alaspäin abwärts -tukoon)
wörter), die teilweise parallel als Präpositionen gebraucht werden.
pian bald hengity|s (-ksen, -stä) Atem, Atmen
koskji (-en, -ea, -ia) Stromschnelle noja|ta (-an, -si, (sich) lehnen
kuu (-n, -ta) Mond -tkoon) Postpositionen mit dem Genitiv:
pelot|taa (-an, -ti, erschrecken, angst vejtää (-dän,-ti, ziehen
-takoon) machen; Angst -täköön)
haben
alla, alta, alle, alitse unter, unterhalb; z.B. Tie käy sillan alitse
hölkyt|tää (-an, -ti, trotten
raj|a (-an,-aa,-oja) Grenze -täköön) (auch: alapuolel/la, -ta, -le) i Der Weg führt unter der Brücke durch',
läheisyyjs (-den,-ttä) Nähe rinjka (-kan, -kaa, (Touristen-)Ruck- asemesta
asumaton unbewohnt -koja) sack anstatt; z.B. Hän tulee asemestani
erämaa(t) Wildnis 1
va|pa (-van,-paa, (Angel-)Rute Er kommt an meiner Statt;
hak (ata (-kaan,-kasi, (ab)hacken, -poja) edessä, edestä, eteen
-atkoon) abholzen vor; z.B. He kulkivat edellämme
takalokero(-n,-a,-ja) Gepäckraum (auch: edellä, edeltä, edelle)
kuutamo (-n, -a) Mondschein lokero Box, Fach Sie gingen vor uns;
kirk|as (-kaan,-asta, hell, klar rat|ti (-in,-tia,-teja) Lenkrad halki quer durch; metsän halki
-kaita) savukje (-keen, -etta, Zigarette
kan|gas (-kaan, Heide(land) -keita) quer durch den Wald;
-gasta) hyökätä kimppuun anfallen johdosta infolge, wegen, aus Anlaß; sen johdosta
koivu (-n, -a, -ja) Birke näytjellä (-telen, -teli, zeigen, demonstrie-
kolo|ta (-an,-si, Rinde abziehen -elköön) ren; Theat. spielen
deswegen;
-tkoon) toteut|taa (-an, -ti, verwirklichen jäljessä, jäljestä, jälkeen nach, hinter; kolmen päivän jälkeen
kuolla pystyyn aufrecht sterben -takoon)
törmä|tä (-an,-si, stoßen auf nach drei Tagen;
lak|ki(-in,-kia,-keja) Mütze kanssa
-tköön) siep|ata (-paan,-pasi, schnappen, greifen mit; Tule kanssani tanssimaan •
kierjtää (-ran, -si, herumgehen, -atkoon) v
Komm mit mir tanzen;
-täköön) herumlaufen käpäl|ä (-an,-ää,-iä) Pfoten kautta
pol|ku (-un, -kua, Pfad syöksy|ä(-n,-i,-köön) sich stürzen durch, über (meist lokal); tämän kautta
-kuja) syöksyäjkn kimppuun sich auf jemanden hierdurch;
.pphihJ!|a (-an, -aa,. -ia). Boden,. Untergrund stürzen kera (kerällä)
»jitftaa (-an,
ojit|taa (-a -ti, Gräben ziehen, mit upotjtaa (-an, -ti, versenken mit; kuppi kahvia maidon kera
-takoon) Gräben versehen, -takoon) Tasse Kaffee mit Milch;
entwässern yksinkertainen (-sen) einfach keskellä, keskeltä, keskelle
s|uo(-uon,-uota,-oita) Moor, Sumpf ankar|a (-an, -aa, -ia) streng, heftig
mitten in, in der Mitte (Gen.); auch
lai |ta (-dan, -taa, -toja) Rand karjaisu (-n, -a, -ja) Schrei (auch: keskes/sä, -tä, keskeen) Präposition mit dem Partitiv;
oikaisjta (-en,-i, abkürzen, Weg ab- säikäh|tää (-dän, -ti, erschrecken, Angst kesken (mitten) unter; meidän kesken sanottuna
-koon) schneiden -täköön) bekommen
kohden Postp. Part, nach . . . zu, gegen saada käyntiin in Gang setzen unter uns gesagt;
tiennyt = tietänyt peruut|taa (-an, -ti, rückwärts fahren kimpussa, kimpusta, kimppuun unmittelbar an, auf ... zu; koira hyökkäsi
ruske|a (-an, -aa, -ita) braun -takoon)
uskomat|on (-toman, unglaublich tien vier | i (-en, -tä, Straßewand, Weg- kimppuuni der Hund griff mich an;
-onta, -tomia) -iä) rand kohdalla, kohdalta, kohdalle bei, an der Stelle . . . ; ravintolan kohdalta
keve|ä (-an,-ää,-itä) leicht tilasto (-n, -an, -ja) Statistik
joustav|a(-an,-aa,-ia) elastisch vom Restaurant aus;
tilastolli |nen (-sen, statistisch luona, luota, luokse (luo)
liikjkua (-un, -kui, sich bewegen -sta, -sia) bei, von, nach, zu; menemme Leenan luo(kse)
-kukoon) perho |nen (-sen, -sta, Schmetterling wir gehen zu Leena;
takajalat Pl. Hinterbeine -sia) lähellä, läheltä, lähelle
heit|tää (-an, -ti, werfen; hier: sich kalastujs (-ksen, -sta) Fischen, Angeln; nahe, in der Nähe von; aseman lähelle
-täköön) plötzlich wenden Fischerei (auch: likel/lä, -tä, -le) in die Nähe des Bahnhofs;
liikje (-keen, -että, Bewegung alkejet Pl. (-ita) Anfänge läpi, lävitse
-keitä) durch, hindurch; ajoimme kylän läpi
wir fuhren durch das Dorf;
27. Lektion 206 207 27. Lektion

mukana, mukaan mit; ajan mukaan mit der Zeit; kohti, kohden in Richtung nach, auf ... zu; kävelimme
(auch adverbial) lain mukaan nach dem Gesetz; metsää kohti wir gingen auf den Wald zu;
tuletko mukaan? kommst du mit ? myöten entlang; rataa myöten an der Bahn entlang;
ohella, ohessa, oheen, ohi neben, an; tämän ohella außerdem; paitsi außer, ohne; sitä paitsi außerdem;
(auch: ohitse) ohitseni an mir vorbei; pitkin entlang; jokea pitkin am Fluß entlang;
perällä, perältä, perälle hinten, nach, hinter; minuutin perästä vailla, vaille ohne; hän on varoja vailla
(auch: perä/ssä, -stä, -an) nach einer Minute; er ist ohne Mittel;
poikki quer durch, über; kävelimme torin poikki varten für (zum Zwecke von); jotain lapsia varten
, wir gingen über den Markt; etwas für die Kinder;
päällä, päältä, päälle auf, oberhalb von; hänellä oli uusi puku vastassa, vastaan gegen, entgegen; lähdin vieraita vastaan
päällään • sie hatte ein neues Kleid an; ich ging den Gästen entgegen;
päässä, päästä, päähän in einer Entfernung von; (zeitig in, nach; vastapäätä gegenüber;
kolmen kilometrin päässä drei Kilometer vasten, vastoin gegen, im Gegensatz zu.
entfernt; hetken päästä kurz danach;
rinnalla, rinnalta, rinnalle an, im Verhältnis zu Präpositionen mit dem Partitiv
sijassa, sijasta, sijaan anstatt, anstelle; sen sijaan
statt dessen ilman ohne; ilman muuta ohne weiteres;
sisällä, sisältä, sisälle innerhalb, in, binnen, aus, in ... hinein; en lähde ilman sinua ich gehe nicht ohne dich;
(auch: sisä/ssä, -stä, -an) metsän sisässä drinnen im Wald; liki in der Nähe (Gen.); kylä on liki järveä
takana, takaa, taakse hinter; talon takaa hinter dem Haus hervor; • das Dorf liegt in der Nähe des Sees.
älä katso taaksesi sieh dich nicht um (sieh Darüber hinaus werden manche Postpositionen auch als Präpositionen ge-
nicht hinter dich); braucht, so z. B.:
takia wegen; minun takiani meinetwegen^ keskellä, kesken, kohti, kohden, lähellä, paitsi, pitkin, vailla, vastapäätä,
tähden wegen; sen tähden deswegen; vasten (vastoin), ympäri.
varalla, varalta, varalle für, gestützt auf; kaiken varalta l
(auch: varassa) für alle Fälle;
Postpositionen und Präpositionen mit anderen Fällen
varrella, varrelta, varrelle an, bei; tien varrella am Weg;
matkan varrella unterwegs; • mit dem Elativ
vieressä, vierestä, viereen neben, bei ;-hän istui vieressäni er saß neben asti seit, von ... her; Matti tuntee hänet jo lap-
(auch: vierel/lä, -ta, -le) mir; talon vieressä am Haus; suudesta asti
vuoksi wegen; sinun vuoksesi deinetwegen; / Matti kennt ihn schon von der Kindheit an;
välissä, välistä, väliin zwischen; rivien välissä • mit dem Illativ
(auch: välil/lä, -ta, -le) zwischen den Zeilen; asti r bis; tähän asti bis hierher, bis jetzt;
yli, ylitse über;'menen kadun yli päin auf ... zu, in Richtung nach; sinne päin
ich gehe über die Straße; dorthin; auch Adessi v: merelle päin nach
ympäri (-llä, -Itä, -Ile) um ... herum; järven ympäri um den See; dem Meer zu, in Richtung auf das Meer;
ääressä, äärestä, ääreen an, neben, bei; he istuutuivat pöydän ääreen saakka bis; kotiin saakka bis nach Hause;
sie setzten sich an den Tisch; kesään saakka bis zum Sommer.
«hän seisoi ikkunan ääressä
er stand am Fenster. , 2. Konjunktionen
Postpositionen mit dem Partitiv Parataktische Konjunktionen (nebenordnende Bindewörter)
ennen vor (zeitlich); ennen illallista eli oder; sain kilon eli yhtä paljon kuin Pekka
vor dem Abendbrot; ich bekam ein Kilo oder ebenso viel wie Pekka;
hän tuli ennen minua er kam vor mir; ja - und;
27. Lektion 208 209 Anhang

joko ... tai entweder ... oder (in Fragen: joko ... vai); Flexionstypen des finnischen Nomens
jopa sogar; sinne on 5 jopa 6 km es sind 5 sogar 6 km;
kuin als, wie (bei Vergleichen); niin hyvin kuin mahdollista Typ- Nominativ Genitiv Partitiv Illativ Genitiv Partitiv
so gut wie möglich; pienempi kuin kleiner als; ikään Nr. Sg. Sg. Sg. PL PL
kuin gleichsam als;
-ka und (in Verbindung mit dem Verneinungsverb);
mutta aber; Einstämmige Nomina
saati, saatikka geschweige denn; 1 talo -n -a -on -jen
sowie; sekä ... että sowohl ... als auch; -ja
sekä ka tu -dun -tua -tuun -tujen -tuja
sen johdosta, sen deswegen, darum; oli lämmintä, sen tähden menin merelle
2 keskustelu -n -a -un -jen -ja
takia (tähden) es war warm, dar um ging ich zum Meer;
-iden -itä
siis also;
siksi deshalb; 3 mainio -n -ta -on -iden -itä
sillä denn; 4 parji -in -ia -iin -ien -eja
tai (taikka, tahi) oder; enemmän tai vähemmän mehr oder weniger; 5 paperji -in -ia -iin -ien -eitä
tavalla tai toisella auf diese oder jene Weise -eiden -eja
(verbindet Wörter verschiedener Bedeutung); (-ein)
vaan sondern; 6 kioskji -in -ia -iin -ien -eja
vai oder (in Fragen);
sogar;
7 camping -in -ia -iin -ien -eja
vieläpä
ynnä und, samt. 8 järv i -en -eä -een -ien -ia
9 itse -n -ä -en (-in) -ja
Hypotaktische Konjunktionen (unterordnende Bindewörter) 10 il|ta -lan -taa -taan -tojen -toja
-tain
että daß; varo, ettet kompastu l paß auf, daß du nicht stolperst! 11 po|ika -jan -ikaa -ikään -ikien -ikia
(in vern. Sätzen: etten, ettet ... etteivät); -ikain
jos wenn, falls; tulen huomenna, jollen ehdi tänään
ich komme morgen, wenn ich es heute nicht schaffe 12 omen a -an -aa -aan -ien -ia
(in vern. Sätzen: jollen ... jolleivät); -öiden -öitä
-äin
joskin (joskaan) obgleich;
jotta damit, so daß; tuo paljon, jotta riittää kaikille 13 sopivja -an -aa -aan -ien -ia
bring viel, damit es für alle reicht; -äin
koska da, weil; jäin kotiin, koska ilma oli ruma 14 lukij a -an -aa -aan -öiden -öitä
ich blieb zu Hause, weil das Wetter häßlich war -äin
(als Adverb: wann?); 15 kirsikka -an -kaa -kaan -öiden -öitä
kuin als ob; -kojen
kun als, wenn (zeitlich); myöhemmin, kun meillä on enem- -käin
män aikaa später, wenn wir mehr Zeit haben; 16 opettajja -an -aa -aan -ien -ia
kunnes bis (zeitlich); odota täällä, kunnes palaan -äin
warte hier, bis ich zurückkomme;
wie, wie zum Beispiel; siellä oli hiljaista kuten aina 17 perun a -an -aa -aan -öiden -öitä
kuten
es war dort still wie immer; -äin
sen jälkeen kun nachdem; 18 kitara -an -aa -aan -öiden -öitä
vaikka obgleich; hän ei tullut, vaikka oli luvannut -ojen -oja
er kam nicht, obwohl er es versprochen hatte. -äin
Anhang 210 211 Anhang

Typ- Nominativ Genitiv Partitiv Illativ Genitiv Partitiv Typ Nominativ Genitiv Partitiv Illativ Genitiv Partitiv
Nr. Sg. Sg. Sg. Sg- PL PL Nr. Sg. Sg. Sg. Sg. PL PL

19 ain 3 a -an -aa -aan -iden -itä 43 jäl|si -len -ttä -teen -sien -sia
-ata -ain -tten
20 herttu a -an -aa -aan -öiden -öitä 44 kan si -nen -tta -teen -sien -sia
-ain -tten
21 oik s a -an -aa -aan -iden -itä 45 la|psi -psen -sta -pseen -psien -psia
-ain ~ -sten
22 uudem|pi -man -paa -pään -pien -pia 46 ha|psi -psen -psea -pseen -psien -psia
-päin
23 vapa j a -an -ata -aseen -iden -itä 47 vei tsi -tsen -stä -tseen -tsien -tsiä
24 tien o o -on -ota -oseen -iden -itä -sten
25 leikkuju -un -uta -useen -iden -itä 48 peijtsi -tsen -stä -tseen -tsien -tsiä
26 tee -en -etä -ehen -iden -itä (-tseä) -sten
27 voi -n -ta -hin -den -ta 49 su ksi -ksen -ksea -kseen -ksien -ksia
28 ma a -an -ata -ahan -iden -itä 50 u ksi -ksen -sta -kseen -ksien -ksia
29 puii -un -uta -uhun -iden -itä -sten
51 ka|ksi -hden -hta -hteen -ksien -ksia
30 työ työn työtä työhön töiden töitä
52 sankari i -in -ia -iin -ien -eita
31 • Andre -n -ta -hen -iden -itä
-eiden -eja
Zweistämmige Nomina -ten
32 saai• i -en -ta -een -ien -ia 53 jumal | a -an -aa -aan -ien -ia
-ten -ain
33 lohji -en -ta -een -ien -ia -ten
34 lah ti -den -tea -teen -tien -tia 54 myyjät är -tären -ärtä -täreen -tärien -täriä
35 lu|mi -men -nta -meen -mien -mia -arten
-nten 55 siemen -en -tä -een -ien -iä
-meen -mien -mia -ten
36 luo mi -men -mea
56 puheli n -men -nta -meen -mien -mia
37 nie mi -men -meä -meen -mien -miä
-nten -nten
57 avut l on -toman -onta -tomaan -tornien -tomia
38 moii i -en -ta -een -ien -ia
-ten -tomain
-onten
39 suu r i -en -ta -een -ien -ia 58 läm|min -pimän -mintä -pimään -pimien -pimiä
-ten
-pimäin
40 uus>i -den -tta -teen -s ien -siä 59 pieni n -mman -ntä -mpään -mpien -mpiä
-tten
-mpäin
41 tos i -den -tta -teen -s ien -siä -nten
42 var si -ren -tta -teen -sien -siä 60 vasen -mman -nta -mpaan -mpien -mpia
-tten -mpain
Anhang 212 213 Anhang

Typ- Nominativ Genitiv Partitiv Illativ Genitiv Partitiv Typ- Nominativ Genitiv Partitiv Illativ Genitiv Partitiv
Nr. Sg. Sg. PL PL Nr. Sg. Sg. Sg. Sg. PL PL

61 muu (d)an -taman -atta -tamaan -tamien -tamia Kompostia


-tamaa -tamain 83 isoäi ti -din -tiä -tun -tien -tejä
62 seitsemän -man -mää -maan -mien -miä 84 omatunto oman- omaa- omaan- omien- omia-
-ntä -mäin tunnon tuntoa tuntoon tuntojen tuntoja
63 punaijnen -sen -sta -seen -s ien -siä (beide Bestandteile werden dekliniert)
-sten 85 entweder das Grundwort oder die beiden Bestandteile des Kompo-
64 kysymyjs -ksen -stä -kseen -ksien -ksiä situjns werden dekliniert.
-sten
65 kauneu s -den -tta -teen -ksien -ksia
Flexionstypen der finnischen Verben
66 riklas -kaan -asta -kaaseen -kaiden -kaita
-asten Typ- Aktiv
67 äes -keen -estä -keeseen -keiden -keitä Nr. Infinitiv Indikativ Imperativ Partizip Passiv
-esten
68 saali s -in -sta -iseen -iden -itä Präsens Imperfekt Perfekt Imperfekt
-sten 1. P. Sg. 3. P. Sg. 3. P. Sg.
69 valmi | s -in -sta -iseen -iden -itä
-sten Einstämmige Verben
70 koira|s -ksen -sta -kseen -ksien -ksia 1 sanoa -n -i -koon -nut -ttiin
-an -aseen -iden -itä 2 ott aa -an -ti -takoon -tanut -ettiin
-sten 3 pyy tää -dän -si -täköön -tänyt -dettiin
4 sou taa -dan -ti -takoon -tanut -dettiin
71 uro s -on -sta -oseen -iden -itä
-si -äin
-sten 5 kieljtää -Iän -si -täköön -tänyt -lettiin
72 miels -hen -stä -heen -hien -hiä 6 1:ierjtää -ran -si -täköön -tänyt -rettiin
-sten 7 sor taa -ran -ti -takoon -tanut -rettiin
73 kevy|t -en -ttä -een -iden -itä 8 len tää -nän -si -täköön -tänyt -nettiin
9 an|i aa -nan -toi -takoon -tanut -nettiin
74 kevä t -an -ttä -aseen -iden -itä
10 aut taa -an -toi -takoon -tanut -ettiin
75 kolma s -nnen -tta -nteen -nsien -nsia 11 pah»taa -an -oi -akoon -anut -ettiin
76 tuhajt -nnen -tta -nteen -nsien -nsia 12 kaa r|taa -ran -toi -takoon -tanut -rettiin
77 syntyn|yt -een -yttä -eeseen -eiden -eitä -si
13 lu|k ea -en -ki -kekoon -kenut -ettiin
78 kone -en -tta -eseen -iden -itä 14 tun tea -nen -si -tekoon -tenut -nettiin
79 terve -en -ttä -eseen -iden -itä 15 po|tea -den -ti -tekoon -tenut -dettiin
80 ori -in -tta -iseen -iden -itä 16 lä|hteä -hden -hti -hteköön -htenyt -hdettiin
-ksi
81 kiiru -un -tta -useeri -iden -itä 17 vaa tia -din -ti -tikoon -tinut -dittiin
82 askel -en -ta -een -ien 18 voi|da -n voi -koon -nut -tun
(askele) (-een) (-että) (-eeseen) (-eiden) -eitä 19 j i|ädä -an -i -äköön -änyt -ätiin
Anhang 214 215 Wörterverzeichnis

Typ- Aktiv
Nr. Infinitiv Indikativ Imperativ Partizip Passiv
Präsens Imperfekt Perfekt Imperfekt
1. P. Sg. 3. P. Sg. 3. P. Sg.
Wörterverzeichnis
20 myjydä -yn -i -yköön -ynyt -ytiin (Die Zahl hinter dem finnischen Wort bezeichnet den Flexionstyp in der Tabelle der Nomen-
bzw. Verbtypen - S. 209, 213; die Zahl hinter dem deutschen Wort die Lektion, in der das
21 tuoda tuon toi tuokoon tuonut tuotiin Wort erstmals vorkommt.)
22 viedä vien vei vieköön vienyt vietiin
23 kä|ydä -yn -vi -yköön -ynyt -ytiin aluepolitiikka Regionalpoli- avio N 3 Ehe 25
tik 22 A avioton N 57 unehelich 10 B
aamu N l Morgen 5 A aluksi anfangs 12 A avoinna Adv. offen 4 B
Zweistämmige Verben aamuisin morgens 5 A alunen N 63 Unterlage 24 B
aarre N 78 Schatz 14 B ammatti N 6 Beruf 3 A
24 nou s ta -en -i -koon -sut -tun aatto N l Vorabend // B ammatiltaan von Beruf 11 A B
-en -i -koon -lut -tun ahdas N 66 eng, beengt 21B amme N 78 Badewanne 18 A
25 tul|la ai ach 3 B ampua V l schießen 19 B baari N 4 Selbstbedienungs-
26 sur ra -en -i -koon -rut -tun aiheuttaa V 2 verursachen ankara N 12 streng, heftig 27 gaststätte 4 A
ansio N 3 Verdienst 21 A banaani N 5 Banane 5 A
27 men nä -en -i -koon -nyt -tun 22 A
bensiini N 6 Benzin 7 B
aika N 10 Zeit 5 B ansiosta Postp. infolge 21 A
28 om|mella -pelen -peli -melkoon -mellut -meltiin aikainen N 63 früh, zeitig antaa V 9 geben 8 A bensiiniasema Tankstelle 7 B
-i -koon -lut -tun budjetti N 5 Budget, Haushalt
29 vertäu |la -en 14 B anteeksi Verzeihung; bitte
14 A
30 tupakoi [da -n -koon -nut -tun aikaisemmin früher 18 B 2B
aika lailla ziemlich, recht appelsiini N 4 Apfelsine 5 A bussi N 4 Bus 4 B
(-tsen) (-tsi) (-tkoon) (-nnut) (-ttiin) 11 A apteekkari N 5 Apotheker 25
31 mai ni ta -tsen -tsi -tkoon -nnut -ttiin aikana Postp. während 16 A apteekki N 5 Apotheke 10 B D
aikanaan beizeiten 24 A apu N l Hilfe 25
32 juo sta -ksen -ksi -skoon -ssut -stiin aikataulu Zeittafel 5 B arkipäivä Alltag 13 B draama N 10 Drama 6 A
33 n ä h da -en -ki -hköön -hnyt -htiin aikoa V l beabsichtigen 12 B arkku N l Truhe 75 B
aina immer 4 A asettaa V 2 (hin)stellen 9 B
34 kye ta -kenen -keni -etköön -ennyt -ettiin ainakin wenigstens 12 B asema N 13 Bahnhof 4 A E
35 ma itä -kaan -kasi -atkoon -annut -attiin aina siihen saakka bis hin, asettua V l sich stellen; sich
so lange bis 20 A niederlassen 20 A edespäin Adv. voran, vor-
36 ru v eta -pean -pesi -vetkoon -vennut -vettiin ainoastaan nur, lediglich 8 A asia N 14 Sache, Angelegen- wärts, weiter 8 A
37 selv i t ä -an -si -tkoon -nnyt -ttiin aitio N 3 (Theater-)Loge 17 A heit 7 A edessä Postp., Adv. vor, vorn
38 ko c>ta -koan -kosi -otkoon -onnut -ottiin aito N l echt 11 A aste N 78 Grad, Stufe 10 B 6A
aivan A dv. ganz 2 B asti Postp. bis 12 A edetä V 34 vorankommen,
39 halii ta -an -si -tkoon -nnut -ttiin ajatella V 28 (nach)denken asua V l wohnen 2 A sich ausweiten 20 A
40 pala ta -an -si -tkoon -nnut -ttiin 8B asuinsija Wohnplatz 22 A edistyä V l vorankommen,
ajatus N 64 Gedanke asumaton N 57 unbewohnt fortschreiten 21 A
41 kilis ta -en -i -koon -syt -tun ajo N l Fahrt 19 A 27 eduskunta Parlament, Reichs-
42 raken|taa -nan -si -takoon -tanut -nettiin alapuolella Postp. unterhalb asunto N 2 Wohnung 3 A tag 7 A
-takoon -tanut -dettiin 12 A astua V l (ein)treten W B ehdokas N 66 Kandidat 22 B
43 täit aa -dan -si alaspäin abwärts 27 ateria 15 N Essen, Mahl 8 A ehdottaa V 2 vorschlagen
44 puk eutua -dun -tui -tukoon -tunut -duttiin alentaa V 8 abmindern, sen- auki Adv. offen 19 A ISA
ken 21 B aukio N 3 (Stadt-)Platz 4 B ehdottomasti Adv. unbedingt
alhaalla unten 3 A aukiolo Offensein, Öffnungs- 19 A
alkaa V 9 beginnen, anfan- 19A ehkä vielleicht 9 B
gen 5 B: siitä alkaen von auktoriteetti N 4 Autorität 23 ehtiä V 17 (zeitlich) errei-
da an 20 B aura N 10 Pflug 24 B chen, schaffen 12 B
alkeet N 78 PL Anfänge 27 aurinkoinen N 63 sonnig ei nein, nicht IA; ei ...
alku N l Beginn, Anfang 10 A -kaan, ei . . . -kään auch
9A autonominen N 63 autonom nicht; ei mitään nichts 3 A
allas N 66 (Wasch-)Becken 20 A eilen gestern 10 A
ISA auttaa V 10 helfen, unter- Elanto N l Konsumhandels-
aloittaa V 2 beginnen, anfan- stützen 3 A genossenschaft 5 A
gen 9 A avain N 56 Schlüssel 3 A eli oder 6 A
alue N 78 Gebiet, Territori- avata V 35 öffnen 3 A elinkeino Erwerbszweig 21 A
um, Region 20 A avaruus N 65 Weltraum 24 A elo N l Leben; Vorrat 24 B
Wörterverzeichnis 216 217 Wörterverzeichnis

elokuu N 29 August 13 esitys N 64 Aufführung, Vor- haulikko N 2 Jagdgewehr 25 hommata V 35 besorgen 26 ilmoittaa V 2 melden, be- joki N 8 Fluß 7 A
elokuva Film 12 B; mennä stellung 17 A hauska N 10 hübsch, nett, hotelli N 5 Hotel 3 A nachrichtigen 9 A jokin Indef.pron. irgendein(e)
elokuviin ins Kino gehen estää V 2 verhindern 23 angenehm, 2 B lustig huippu N l Spitze 76 A ilmoitus N 64 Meldung, 8B
eläin N 26 Tier 26 eteinen N 63 Flur, Vorzim- havaita V 31 feststellen, be- hullu N l verrückt 26 Nachricht 9 A joko . . . tai entweder.. . oder
elämä N 13 Leben 22 A mer 18 A merken 76^ hukuttaa V 2 ertrinken lassen iloinen N 63 froh, fröhlich 795
elämäkerta Lebenslauf 26 etelä N 12 Süden; Süd- 5 A hedelmä N 13 Frucht; PL 24 A 7B joku Indef.pron. jemand, ir-
elää V 2 leben 23 etsiä V 17 suchen 76 B Obst 5 A humalassa Adv. betrunken 26 iloita V 31 sich freuen 13 B gendein^) 8 A
emäntä N 11 Bäuerin; Haus- että daß hei! Inter j. hallo! 8 A huolto N 1 Pflege, Service ilta N 10 Abend 7 B jolloin (in Relativsätzen) als,
frau 27 B etukäteen im voraus 79^4 heikko N l schwach 707? 15 A iltapäivä Nachmittag 77? da, wenn 13 A
enemmän mehr 10 B etunimi N 8 Vorname 3 A heila N 10 Braut 77 B huomata V 35 bemerken 75 A influenssaa N 10 Grippe 76 B jono N l Reihe, Schlange
enempi N 22 größer 75 B eurooppalainen N 63 Euro- heinä N 1 1 Heu 13 A huomen N 55 Morgen 8 A innostua V l sich begeistern 755
englanti N 6 Englisch 2 A päer; europäisch 8 A heinäkuu N 29 Juli 13 A huomenna morgen 7 B 18 A joo umg. ja l B
eniten am meisten 19 A eväs N 66 Proviant 22 A heittää V 2 werfen 10 B huomio: ottaa huomioon in isku N l Schlag 76 B jos wenn 2 B
ennen Präp., Postp. vor (zeit- heleä N 21 klar, zart 7 7 B Betracht ziehen 22 A iso N l groß 7 A joskus manchmal 6 A
lich) 8 A helliä V 17 (liebevoll) umsor- huone N 78 Zimmer 3 A isoisä Großvater 77 A
ennenkaikkea vor allem 19 A G gen 23 huono N l schlecht 76 B isovanhemmat Großeltern
jos vaikka wenn zum Beispiel
275
ennenkuin bevor, ehe 25 helluntai N 27 Pfingsten 13 B huonontua V l sich ver- 11 A jotenkin irgendwie
graniitti N 6 Granit 5 A helmikuu N 29 Februar 9 A
ennättää V 2 Zeit haben, schlechtern 72,4 istua V l sitzen; sich setzen joukko N l (Menschen-)
rechtzeitig kommen 25 helppo N l leicht 72 B huudahtaa V 2 ausrufen 76 B 9B Menge 23
ensi undekl. nächste(r, -s) 7 B H helsinkiläinen N 63 Bewoh- huutaa V 3 rufen, schreien istuin N 56 Sitz 25 joulu N l Weihnachten 72 A
ensimmäinen N 63 erste(r, -s) ner von Helsinki 2 A 13 B isä N 11 Vater 2 A joulukuu N 29 Dezember
lA haarukka N 15 Gabel 9 B hengellinen N 63 geistig 14 B huuto N l Ruf, Schrei isänmaa Vaterland 25 13 A
entinen N 63 einstig, früher haastattelu N l Interview hengetär N 54 Schutzgeist, huvitus N 64 Vergnügen 27 B isäntä N 11 Hausherr, Gast- joulupukki Weihnachtsmann
WB 2l B Engel 14 B hylly N l Regal, Fach 14 B geber; Bauer 8 A 13 B
entä und (in Fragesätzen) haava N 10 Wunde 76 B hengitys N 64 atmen 27 hymyillä V 29 lächeln 25 itse N 9 selbst 3 A joustava N 13 elastisch
3B haista V 24 riechen 26 henki N 8 Geist 14 B hypätä V 35 springen 79 B itsehallinto Selbstverwaltung joutaa V 4 Zeit haben 24 A
enää Adv. mehr hakata V 35 hacken, abhol- henkilö N 2 Person 23 hyräillä V 29 summen 24 B 20 A joutua V l geraten; müssen
epä- un-, -los, miß- 72^4 zen 27 henkilökohtainen N 63 per- \\yv\nAdv. gut 2 B itsemurha Selbstmord 76 A 20 A
epäillä V 29 zweifeln hakea V 13 holen, sich be- sönlich 20 B hyvinkin durchaus 13 B itsenäisyys N 65 Selbständig-
schaffen 7 3 B juhla N 11 Fest, Feier 7 A
epäkohta Mißstand, Übel henkinen N 63 geistig 22 A hyvä N 1 1 gut 7 B keit 13 B juhlia V 17 feiern 73 B
22 A hakkailla V 29 werben um 26 herkkä N 11 empfindsam hyväksyä V l gutheißen 23 itsestään von selbst 76 B '•'.>.' julki: tulla julki offenkundig
epävakainen N 63 unbestän- hakkuu N 25 Abholzen 25 13 B hyvästellä V 28 (sich) verab- itä N 11 Osten 7 A werden 23
dig 72^ halata V 40 umarmen 24 B herra N 10 Herr 2 B schieden 8 A jumala N 53 Gott 24 A
erehdys N 64 Irrtum 22 B halla 10 N Frost; Nachtfrost herkku N l Delikatesse 9 B hyökätä V 35 angreifen juna N 1 1 Zug 4 A
erehtyä V l sich irren 26 12 A herkkusieni Champignon 9 B 20 A junan vaihto Umsteigen 14 B
erikoinen N 63 besonder halli N 4 Halle 4 A herättää V 2 wecken 14 B Häme N 78 Häme (schwed.: junavuoro Zugverbindung
77^ halpa N 10 billig 4 A heti sofort 3 A Tavastland) 7 A ja und 7 A - 14 A
erilainen N 63 verschieden halu N l Wunsch, Lust (auf hetkinen N 63 Augenblick hämäläinen N 63 Einwohner jaaha umg. aha, so 7 A juoda V 21 trinken 5 B
4A etw.)8A I A von Häme; tavastländisch jahti N 4 Jagd 25 juoma N 11 Geträn k 4 A
erimielisyys N 65 Meinungs- haluta V 39 wünschen, mö- hevonen N 63 Pferd 13 B 775 jaksaa V 9 können, vermö- juosta V 32 laufen 10 B
unterschied 22 A gen 2 B hidäs N 66 langsam 72 A hämärä N 12 Dämmerung 25 gen 14 B juttu N l Anekdote, Ge-
eristäytyä V l sich absondern hame N 78 Rock 26 hieman ein wenig 23 hölkyttää V 2 trotten 27 jalan zu Fuß 4 7? schichte 10 A
23 hammas N 66 Zahn 76 B hieroa V l massieren 18 A jalankulkija Fußgänger 4 B juuri N 32 Wurzel
erittäin außerordentlich 10 A hammastahna Zahnpaste hiihtää V 2 Ski laufen 19 jalka N 10 Bein, Fuß 13 B juuri Adv. soeben, gerade 55
erityisesti insbesondere 19 A ISA hiihto N l Skilaufen 19 I jalo N l edel 25 juusto Käse 755
ero N l Unterschiedst Hampuri N 4 Hamburg 7 B hiljainen N 63 still, ruhig 10 A jalostaa V 2 veredeln 22 A jynssätä V 35 scheuern, wi-
erota V 38 sich trennen -hän, -hän Anhängepartikel hiljalleen Adv. still, leise 24 B idea N 15 Idee 5 B jarru N l Bremse 75 A schen 18 A
24 A doch, wohl, ja, mal, nur hiljentää V 8 verlangsamen ihailla N 29 bewundern 75 A jarruttaa V 2 bremsen 75 A jyrkkä N 11 steil; schroff 77 B
erottaa V 2 trennen, unter- lA 14 B i