Sie sind auf Seite 1von 116

*utüBngqplisiinali:

FlidaVokopola Gjoka

&
IÜTDIU
f,l]Ililn
lFopuit e Fl[pebe
@,itanöt, Giigantöt,
9lbsnöt, ^f, spoletsnöt,
Thattüt, bhotüt,
Sbbsböt, Tbiwrsnöt
!be
T,fts[etüt.

Stud ime historiko-etnologjike


nga

Wi[be[m @bermüller
Anötar i shoqatös sö Studimit tö antropologjisö dhe gjeografisö
nö Vienö dhe asaj etnologjike nö Paris.

Eienö,1874
Titullii librit:
"Popujt e Alpeve: Titanöt, Gjigandöt, Albanöt, Napoletanöt, Katöt,
Skotöt, Shvaböt, Zviceranöt dhe Tirolezöt"
Titulli i librit nö origjinal:
"Die Alpen Völker: Titanen, Giganten, Albanesen, Neapolitaner'
Ghatten, Skoften, Schwaben, Schweizer und Tyroler"
Autori i librit: Wilhelm Obermüller
Pörkthyesit: Albert Gjoka & Frida Vokopola Gjoka
Kopertina: Frida Vokopola & Eva 9aushllari

Shtypur nga: Shtypshkronja "TURDIU"


Tiranö 2019
@ Copyright: Autori
Tö gjitha tö drejtat e rezervuara, duke pörfshirö tö drejtön pör tö
riprodhuar kötö libör, ose pjesö tö tij, nö gfarödo lloj forme e mönyre.
n*'f liifhan

Gilansrr, {fignrrle n,
2J$bl;,rrsf*, fileu.polilaln.av,
&$attcn, 6{'ottru,

$rtr*nlrtu,üü|$tfl*nirrr
W1gr$ Iec.

$lftortfrll " rtünolonif4s fi urfs**ü


$ütt
Stlfdn Oürrnilllrr,
lüaa4lt, t.t tnar'r?slt'Il&t* ttet r,aü$!4(t"lt*ttr tfir(rrtte'ltqx
llllrr arf V11 tlhrsladia&$ rn qrat

lCIim. lH7.l.
?{rrlrS non {l .rlbrr {$iutrr.
*lt*tr 8*qwqal., tr,üertt tJ. !S(r!tf .

ll.; |}lrr t'"mrftr*fr ;rl

ßt*908 *n
aörßpfümin e ßltij fr6n [ösfürojmö tjw feüEpimzfuurar)e mö tö sfi'quara

tö tc Ajitfra fotfr.örave, Qjergi rFishtx, Sfitjefen gJtewit, Qjetörßu[it,


lFrang ßar[füt, lPjetär ßog[anit, gjon ßuzufutt, fan 9{otit, Jstrenit,
Ktistofor Klistoforitfüt, Qap a I(risto Neg w anit, *Ligi edt e tö gjit fri
patriottve [fr.e martiröbe tö giufüs drte futturös sfr4iptara

at(gfuent

26 tetor 2019
Hyrje
Si shumö autorö tö tjerö europianö, tö cilöt ia kanö
dedikuar studimet e tyre historisö dhe gjuhös sö
shqipötaröve, edhe studiuesi i njohur austriak Wilhelm
Obermüller, anötar i shoqatös sö antropologöve dhe
gjeograföve tö Vienös, si dhe anötar i shoqatös sö
etnograföve tö Parisit, ua dedikoi studimin e tij, tö quajtur
"Popujt e Alpeve", edhe störgjyshörve tö shqipötaröve,
iliröve tö vjetör. Me punön e tij shkencore, aii ka analizuar
nö mönyrö tö detajuar popujt e Alpeve, jo vetöm nö aspektin
historik, por edhe nö atö antropologjik, etnografik dhe
mitologjik. Studimi i Obermüllerit hedh dritö mbi fakte dhe
argumente qö nga historia e lashtösisö deri nö periudhat e
historisö sö re. Nö kötö shkrim pörmenden edhe klasiköt e
studimit tö albanologjisö, si Xylander dhe von Hahn, por
e
edhe shumö studiues tö tjerö antikö modernö. Nö
pörshkrimin e lövizjeve dhe emigrimeve tö popujve, ai
trajton fillimisht gegöt, apo gjigantet, tö cilöt pörshkruhen
si pjesö identifikuse e albanöve, por edhe si rrönja e
qytetörimit europian, autoktonö tö Greqisö sö vjetör e tö
Romös (ltalisö) antike, qö me gjuhön, kulturön dhe traditat e
tyre, ata mbeten identiteti i pamohueshöm i asaj pjese tö
Mesdheut dhe jo vetöm.
PARATHCruIC

Skeleti nga shpellat e Mentone-s1.

Nö njö rröpirö tö "shkömbit tö kuq", pranö Mentones,


qö bie thikö mbi det, nö linjön hekurudhore tö Liguria-s, disa
muaj mö parö u zbulua nga dr. Riviöre njö skelet njerözor i
fosilizuar, i cili törhoqi vömöndjen e paleontologöve dhe
studiuesve tö historisö sö niveleve mö tö larta. pör kötö
zbulim u shkruajt nö fletoret e ndryshme shkencore
gjermane dhe franceze, gjithashtu edhe "shoqata jonö e
studimeve antropologjike" dha njö lajm tö shkurtör pör tö.
Böhej falö konkretisht pör njö ekspeditö, qö mbajti emrin e
"atdheut" tö njörit prej bashköpuntoröve tö tyre tö atjeshöm,
i cili i ka vizituar shpeshherö shpellat vetö. Nga ky raport unö
do tö pörmend nö veganti hollösitö qö vlejnö pör t'u
pörmendur:

1 Sipas njö kumtese


tö mbajtur nga botuesi i kötij shkrimi nö
shoqatön antropologjike tö Vienös nö datön 10 mars 1g74.
IV

"Pak mö lart nö linjön hekurudhore gjenden shpellat e


sapozbuluara. Ato kanö nö tö shumtön e rasteve formön e
harqeve tö mprehta gotike, janö pör nga gjerösia dhe
thellösia tö vogla dhe duken disa stalaktite tö vogla nö
pjesön e sipörme, por atje ku nö periudha tö hershme toka
ende nuk ishte shkelur, gjendeshin edhe stalagmite nö
sipörfaqen e saj. Faqet e tyre pörbÖhen nga shtresa
gölqerore dhe mbetje kockash. Mbetje tö hirit dhe tö qymyrit
nö thellösi tö ndryshme, mbetje ushqimesh tö pÖrzjera me
dheun dhe kockat, si dhe nxirja e tymit nö faqet e shpellave
döshmojnö qö ato ishin tö banuara nö vazhdimösi. Vöndi i
tyre izgjedhur mbrojtös aq pranö dhe sipör mbi det tregon
nö tö vörtetö pör pörshtatjen e tyre.
Sasi tö mödha silici tö thyer nga guaskat, tö cilat
dallohen me sy qö janö shpuar nga dora e njeriut, vegla
punuar me kocka pa zbukurime, gjilpöra prej kocke dhe
mjete shpuese prej stralliqö nevojiten sö pari pör punö gjatö
ditös dhe pör görmime tö ndryshme, döshmojnö pör njö
periudhö kulture mö tö vjetör. Zbulimi i disa copave tö
kockave njerözore nön shtresat e tokös ishte pjesa mö e
mundimshme, sepse ato duhet tö trajtoheshin me sita' njö
metodö kjo e re pune. Menjöherö pas kösaj, zotit RiviÖre i
doli punö nö njö shpellö tjetör (Nr. 4), ku me kujdes tö madh'
nögjashtömetrathe||ösi,aizbu|oinjöskelettöplotönjeriu
tö ruajtur nö gjöndjen fi||estare fa|ö njö..shtrese'' tö kuqe, me
ref|eksetöngjashmemeta|idhetönjörezistencetö
mrekullueshme. Kötö "patinö" zoti RiviÖre e kishte vönö
re
pörpara se tö gjente kockat e skeletit; ai nuk mund ta shihte
mö si njö rastösi, pasi nuk e gjeti nö asnjö nga pajisjet e
V
tjera, pörvegse nö fund tö njö sfere guri, tö ngjashme me njö
havan (enö pör tö shtypur). Ai e quan atö njö "peroxide de
fer ofigiste".2 Edhe analiza gjeonjostike e shkömbinjve tö
rröpirös nuk tregoi asnjö gjurmö tö kötü metali. Kjo i dha
zbuluesit me pörvojö idenö e mundösisö sö njö varrimi tö
rregullt dhe tö pörgatitjes "ad hoc" tö trupit, por unö körkoja
t'i jepja kösaj "shtrese" njö shpjegim tjetör nöpörmjet njö
vrojtimi mö tö hollösishöm, qö nö fakt u realizua, dhe
konkretisht ekziston mundösia e pördorimit tö njö melhemi
pör rritjen e elasticitetit tö trupit, pra, sig haset deri nö ditöt e
sotme tek shumö popujtö egör.
Skeleti dhe vöndi pörreth tij u analizuan me imtösi nga
zotörinjtö profesorö Gervais, Sönechal, Deshayes dhe de
Mortillet, nö bashköpunim me zotin Riviöre. Skeleti u zbulua
nö njö vend tö qetö dhe tö rehatshöm, nö njö vend tö ngritur
mbi gur dhe hi, qö sipas rezultatit tö analizös mikroskopike
duhet tö ketö qenö i mbuluar me njö gözof kafshe. Koka
ishte e mbuluar nga njö zbukurim nö formö rrjete me guaska
tö vogla dhe dhömbö sorkadheje tö shkuara njöra pas tjetrös
me anö tö njö gjilpöre prej kocke nö formön e njö kame tö
vogöl me majö cilindrike, tö vendosura mbi kokö dhe
mbrapa saj, qö zbukurohej me dy copa guristralli nö formö
kryqi. Nö kömbön e majtö u gjet njö unazö guaske.
Skeleti öshtö i njö njeriu jashtözakonisht trupmadh dhe
me ndörtim tö bukur, me njö zhvillim fizik tö plotö. Format e
kafkös kanö njö ngjashmöri tö madhe me ato tö kafkös sö
zbuluar nö vitin 1868 nö Cro-Magnon (p6rigord). Balli öshtö

2_Zbulimi i njö skeleti


njerözor nö shpellat e Baousse-Roussö, E.
Riviöre, Paris 1873.
VI

i lartö dhe me formö tö lakuar, vrimat e syve janö tö mödha


dhe tö gjata, dhömböt janö thuajse tö gjithö tö bardhö dhe
tö paprishur dhe raporti harmonik i kokös me trupin nuk
tregon as ngjashmörinö mö tö vogöl me majmunöt'
Pyetja qö lind sö pari nö lidhje me vjetörsinö e kötij
kolonizimi tö parö tö mundshöm tö Ligurias, duhet tö marrö
pörgjigje nöpörmjet pörcaktimit tö kockave tö kafshöve dhe
i
pörbörjes tö tyre. Zoti RiviÖre lidh ato me Epokön
Paleolitike. Nga analiza shkencore rezultoi se mbetjet e
kockave i pörkasin pjesörisht familjeve tö kafshöve ende tö
gjalla sitö maceve, kuajve, qenve, ujqörve dhe kafshöve tö
vogla brejtöse, si edhe pjesörisht llojeve tö kafshöve tö
zhdukura. Ndör to pörmönden: ursus spelaeus, hyaena
spelaea, rhinoceros tichorhinos, bos primigenius, capra
primigenia etj. Nuk u gjetön hala peshku, ndörsa nga llojet e
guaskave u gjetön vetöm ato qö mund tö pördoreshin pör
ushqim dhe zbukurim.
Vlen pört'u pörmöndurse disa guaska qö u gjetön, nuk
vijnö nga detet e Mesdheut. Tö tilla guaska janö gjetur nö
brigjet e oqeanit Atlantik, pasi ato tö ujrave jugore
janö tö
veganta,gjöqönaböntöshtrojmöpyetjenseaekzistonin
lidhjet dhe shkömbimet tregötare qö atöhere?
Le tö shpresojmö qö zoti Riviöre tö nxjerrö sö shpejti
materiale tö mjaftueshme pörtö vazhduar punön e tijdhe

nöpörmjet saj shkenca tö pasurohet me zbulime tö reja'
sepse njö numör i madh shpellash ende nuk ka arritur tö
analizohet."
Kötu do tö doja gjithashtu tö shtoja si mö poshtö:
vtl
Se cilös racö duhet t'i ketö pörkitur ky skelet i fosilizuar,
mund tö pörcaktohet ndoshta nö spjegimin qö vijon:
Tek ky skelet nuk u gjetön armö metali apo ndonjö
send i ngjashöm, pra, ai nuk ka qenö skeleti i njö kelti, njö
tusku, njö umbri apo njö sabini, aq mö pak i njö fenikasi,
kartagjenasi, romaku apo greku.
Shtati öshtö jashtözakonisht i madh, pra, banori i kösaj
shpelle nuk ishte ligur, pasi ajo racö, sipas tö gjitha tö
dhönave tö autoröve tö lashtö, ishte edhe mö trupvogöl se
ajo e romaköve, e cila nga ana e saj nuk ishte as ajo
trupmadhe.
Kösisoj, nuk mbetet gjö tjetör vegse tö shihen ata qö
greköt i quanin "gjigantö" dhe "titanö". Nö legjendat poetike,
gjigantöt paraqiten si paraardhösit e gegöve tö sotöm nö
Albani dhe titanöt si popull arian, tö cilöt nön udhöheqjen e
Kronosit dhe Zeusit, duke u nisur nga Sigilia dhe Kreta, qö
fillimisht banoheshin nga gjigantöt, pushtuan pjesön jugore
tö ltalisö dhe tö Greqisö, dhe banoröt e vjetör, pra,
autoktonöt e vörtetö, gegöt, u detyruan tö zmbrapseshin.
Ndörkaq ata konsiderohen si albanö deri nö ditöt e sotme.
Banoröt e pjesös veriore tö vendit, me shtate tö tilla tö
bukura, tö gjata e tö forta, mbajnö ende sot emrin "gegö"
dhe Straboni pörmend nö librin lV, kapitulli 6 edhe "kuajt
gegö" nö Liguria.
Gegöt apo, sig quhen ndryshe, iliröt, (pra banoröt e
maleve, flalö e prejardhur nga flala "lw/', "lul'', qö do tö thotö
"mal", "shkömb"), nö kohöt mö tö lashta, pra, pörpara
emigrimit tö aröve apo titanöve (nga Media dhe Afrika
lindore) dhe pörpara ardhjes sö liguröve tö vegjöl apo
vlll
sikulöve (nga jugperöndimi), banonin nö tö gjitha pjesöt
malore pörqark Adriatikut, sepse ilirö apo gjigantö nuk
quheshin nö kohöt e lashta vetöm epirotöt apo
shqiptaröt e sotöm, por edhe panonöt, noriköt, taurisköt
nö Alpet lindore, breunöt dhe genauöt nö Tirolin e sotöm
rreth Breneros, dhe sö fundmi thuhet se edhe nö fushat
e flegrejve mbi Vezuv apo nö Kumön e vjetör giigantöt
duhet tö jenö mposhtur nga njö fis i herkulöve (Diodori'
Volumi lV, faqia 21).
Köta "bij tö Tokös" apo autoktonö tö Europös sö Jugut
banonin ndörkaq edhe nö Kalabri, ku mö vonö u quajtön
enotröt e egör, sepse flala "aineart" nö keltishten e vjetör
apo, sig mund tö quhet ndryshe, nö gjuhön titane do tö thotö
"i egör", "kömböngulös", "koköfortö', njö pörcaktim ky qö u
shkon banditöve tö sotöm kalabrezö e qö lidhet me emrin e
tyre, sepse fjala "gailbheach", sikurse edhe fjala "gegö", ose
"koge" tek shvaböt, apo "gauch" (gok), ka tö njöjtin kuptim,
pikörisht "djem tö ashpör, tö egör dhe tö paepu/', gjö qö nga
piköpamja gjuhösore nuk pörkon me emrin "enotöt''. Ende
sot e kösaj dite albanöt flasin njö dialekt tö pakuptueshöm
tö titanöve tö huaj i cili, megjithö pörzjerjen e tij me shumö
fialö greke (pra, titane) dhe latine, nuk mund tö konsiderohet
si njö gjuhö ariane apo indo-gjermanike; ajo öshtö giuha
autoktone e jugut tö Europös, pra e pavarur nga gjuha
ariane, ashtu si edhe gjuhöt e basköve dhe turqve.
Pikörisht i kösaj popullsie gjigantösh duhet ketö qenö
edhe skeleti i fosilizuar i shpellös sö Mentone-s, pra, nuk
mund tö ishte njö titan sepse, pasi mbörriti nga Afrika si
ngadhnjyes ndaj popullsisö qö u mposht nö Kretö dhe Sigili'
IX

atü nuk i lipsej tö fshihej nöpör shpeila ndörkohö qö


zotöronte köshtjella tö mbrojtura mirö, prandaj edhe i pari i
fisit tö kötyre titanöve u quajt "Kronion" apo "Kronos", pasi
"cro" dhe "kron" do tö thotö "burg" nö gjermanisht, apo
"köshtjellö".
Nö qoftö se skeleti i zbuluar nö Mentone u pörngjan
banoröve tö lashtö tö Auvergne-ös dhe Pörigord-it, kjo gjö
do tö tregonte njöherazifaktin se gjigantöt banonin edhe nö
zonat malore franceze pörpara keltöve apo galöve. Ato
guaska tö huaja tö Mesdheut duhet tö jenö sjellö nga liguröt
tö cilöt, ashtu sikurse edhe libiköt, ishin tö vendosur nö
pjesön atlantike tö Afrikös.
Shtresa qö mbulon banorin e vjetör tö fosilizuar tö
kösaj pjese tö Tokös, e cila duket si njö shtresö metali i kuq,
duhet tö jetö shkaktuar nga oksidimi i metalit, i cili öshtö i
pörqöndruar mbi sipörfaqen e masös sö kockave tek gdo
njeri, dhe gjakut ijep ngyrön e tij tö kuqe.
Por sfera e gurtö, e cila nö njö anö tö saj ka gjurmö tö
tilla gjaku, bön qö tö lindö njö hipotezö tjetör, pra, qö ky
oksidim metali tö jetö shkaktuar nga njö ngjyrö artificiale e
lökurös, e cila pördorej röndom nga "siluröt", sepse köta
banorö tö shpellave, tö quajtur "graikoi"i nö greqisht, i lyenin
kufomat me ngyrö tö kuqe tö fortö apo me ngjyrö blu ose
edhe me njö lloj yndyre.
t.
Titanöt dhe Gjigantöt.
Secili nga ne ka dögjuar apo lexuar tö paktön njö here
qö shekuje shekuj mö parö, krijesa tö mödha, gjigantöt dhe
titanöt, u mblodhön nö Osa mbi Pelion, apo nö Pelion mbi
Osa, pör t'u ngjitur nö Malin e Olimpit, por pas luftimeve tö
ashpra me Zeusin dhe perönditö e tij, ata u mundön dhe,
sipas njö buletinitö saktö lufte, ata u shfarosön tö gjithö deri
nö ushtarin e fundit.
Mö pas, historitö qö na kanö treguar nöpör shkolla, jo
vetöm qö nuk janö tö sakta, por mund tö themi se kjo pjesö
e historisö sö vjetör nuk öshtö cunguar, por as öshtö treguar
drejtö, sepse köta gjigantö nuk kanö vönö kurrö dy male
mbi njöri-tjetrin dhe nuk janö rekur kurrö tö sulmojnö
Olimpin, por ata u mundön nga Zeusi dhe pör mö tepör ata
nuk u zhdukön, pasi gjigantöt apo "gegöt" eksistojnö deri nö
ditöt e sotme dhe sö fundmi titanöt nuk kishin qenö
ndonjöherö shoköt e tyre tö armöve nö luftö kundör
olimpasve, por köta tö ashtuquajtur peröndi tö Olimpit ishin
nga fisi i Titanöve dhe si gjigantöt, ashtu edhe titanöt ishin
njeröz tö zakonshöm shtatmödhenj, sig ka ende sot e kösaj
dite mes nesh popuj tö tillö. Pikörisht kötö dua tö tregoj unö
nö kötö shkrim dhe njöherazi dua tö shpötoj nga tisi i

harresös njö ngjarje qö u zhduk nga fantazia e poetöve tö


vjetör dhe tö rinj. Por ky shkrim ngjalt interes edhe pör faktin
2

se nö tö zbulohet se si gjigantöt, ashtu edhe titanöt janö


popuj qö vazhdojnö tö ekzistojnö edhe nö ditöt e sotme, si
edhe pör faktin se luftrat e tyre shihen nga piköpamja e
röndösisö qö kanö pör gjykimin e zhvillimit tö mövonshöm tö
historisö sö Greqisö, Albanisö, ltalisö sö Jugut dhe sidomos
Tirolit. Pasardhösit e gjigantöve tö vjetör janö döshmi e gjallö
edhe nö zonat malore tö Skocisö, nö gadishullin e Krimes,
nö Kaukaz, nö Kanaan dhe nö pjesö tö veganta tö Azisö sö
Vogöl, sikurse edhe nö zonön e Rodit; edhe e törö Panonia
apo Hungaria ishte e sunduar nga njö nga popujt e kÖtijfisi,
qö kötu u quajtön ilirö.
Gjigantöt dhe titanöt ishin shtatmödhenj, pra, krejt
ndryshe nga raca shtatshkurtör e atlantidöve, tö cilöt
quheshin ndryshe: ligurö, ligö, lelegö, siginö, sikanö, por ata
ishin gjithashtu me shtat mö tö shkurtör se kolosöt luftarakö
qiellorö, si türsenöt dhe jotunöt e Eddös tö cilöt, sipas
köndvöshtrimit jo poetik, ishin njeröz tÖ zakonshöm, pesö
apo gjashtö kömbö mö tö gjatö se njerözit e Atlantidös' tö
cilöt ishin mesatarisht mö shtatshkurtör.
Cilido qö döshiron tö shohö njö gjigant pör sö gjalli, le
tö shkojö nö Albani, ku do tö gjejö tek gegöt pasardhösit e
tyre pothuaj tö papörzier, ryeröz tö bukur, tö gjatö' tö
fuqishöm si tirolezöt tanö, me qafö si tö demit, flokö tö zinj,
shpesh me sy tö zinj e tö mprehtö dhe me hundö tö drejtö'
disi tö gjerö nö pjesön e poshtme, por me formö tö rregullt,
pra, njö njeri me temperament dhe "vigan" si ai nuk gjendet
nö gjithö Europön, pörvegse ndoshta nö Suedi apo nö disa
pjesö tö detit tö Lindjes, nö Saksoninö e vjetör dhe Hesen
apo nö Renin e sipörm, ku ata, edhe pse ndryshojnö nga
3

gegöt nga ana gjuhösore, shpeshherö janö konsideruar si


ekzemplarö tö bukur tö racös ariane.
Banoröt e zonave qö ndodhen pas luginave tö
Schwarzwald-it dhe Vogesen-it u ngjajnö nö mönyrö tö
dukshme tirolezöve nö Brenner si nga pamja, ashtu edhe
nga karakteri ityre dhe ata duhet tö konsiderohen pa as mö
tö voglin dyshim me origjinö tö njöjtö me racön gege.
Pörpara mbörritjes sö titanöve, gegöt banonin ose
zotöronin gjithö Greqinö; ata u quajtön atie banorö
malesh, f'graikoi" apo "grekö", f,alö qö rrjedh nga fiala
"creagh" apo "kreadh" (qö do tö thotö "gurö", "shkömb"), sig
i quajnö Aristoteli dhe Apollodori (ashtu si edhe Mac-Gregor
nö Skoci), si edhe mirmidonöt, banorö tö guvave si nö
Thesali, nö krye tö tö cilöve ishte Akili, ashtu dhe nö Aegina;
ndryshe nga ata, titanöt mbanin njö sörö emrash tö tjerö,
madje marinaröt kretezö mbanin emrin "pellazgö" dhe si
ndörtues tö köshtjellave mbanin emrin "kranae/', sepse
atyre iu desh tö mbroheshin nga gjigantöt nöpörmjet kötyre
"kronö"-ve apo "granö"-ve, sig kishte börö edhe störgjyshi i
tyre, Kronos-i, nö Sigilidhe Kretö, por pasi i döbuan gegöt
plotösisht nga jugu i Greqisö, ku banuan tashmö edhe nö
fshatra tö zgjeruara, pikörisht si nö Atikö, ata u quajtön
'Jonö", flalö qö vjen nga fjala "ion", "iaon" apo "aon" dhe qö
do tö thotö "vendbanim i pörbashköt"; banoröt qö mbetön nö
köshtjella, u quajtön "akaej" (Straboni, Libri Vlll), pasi {iala
"aka" do tö thotö "mur rrethues apo köshtjellö gjigante",
pikörisht siato tö Argosit, Tirynös, Mikenös dhe Akropolit nö
Athinö, nga ku köta pellazgö mbajtön nön kontroll gjithö
ultösirat. Shkruesit e mövonshöm tö legjendave krijuan njö
njeri me emrin Jon, si birin e Helenit dhe nipin e Deukalionit,
4

i cili duhet tö ishte shpörngulur nga Thesalia nö Athinö dhe


t'i kishte dhönö popullit emrin'Jon"; por nga köndvöshtrimi
etnologjik kjo e dhönö öshtö e paröndösishme, pasi Heleni
ishtg "dot'' apo "eol", pra, "gegö" apo "alban", por Athina
mbetej e dominuar nga pellazgöt. Pjesa tjetör pörböhej nga
popuj"medo-persö", köshtu qö tö gjithö greköt u quajtön nga
hebrenjtö 'Jonö", sö pari, pasi ata kishin kryesisht
marrödhönie me greköt e Azisö sö Vogö1, ndör tö cilöt
'Jonöt" luajtön rolin kryesor. Köta jonö, javanö, jaonö, junö
apo anu, sig quheshin nga medöt, ishin shpörndarö
gjithashtu edhe nö trojet ndanö Detit tö Zi dhe merreshin atje
me lloi-lloj tregtie, duke pörfshirö edhe tregtinö e njerözve,
prandajfiala 'Jaonö" ose'Jonö" u trasformua atje nö'Jaunö"
ose "gaunö" dhe me kötö kuptim, u soll nöpörmjet "wenedö"-
ve dhe "skitö"-ve nga detet "Asovske" nö Europön Qendrore,
ku ata janö tö vendosur edhe sot e kösaj dite. Profeti Ezekiel,
si edhe Straboni shkruajnö pör ekonominö e kötyre gaunöve
tö jonöve tö Pontikut, ndörsa nö Atikö fillimisht ata njiheshin
me emrin "iaon",emör qö vinte nga fjala "vend", kur
gjithashtu nuk vihet aspak nö dyshim qö popullsia e Atikös
pörböhej kryesisht nga fiset jonike apo jaunerike'
Pushtimijonik apo pellazg nö Greqi ndodhi vetöm 100
vjet pas shkatörrimit tö Trojös, pra, nga vitet 1000 apo 1100
para Krishtit. Ata u thyen atje nga doröt, tö cilöt nön
udhöheqjen e bijve tö Herkulit pushtuan pjesön juglindore tö
Peloponezit dhe u ngushtuan nga Sparta, pör shkak tö
jonöve pellazgö tö Atikös, tö Akaisö nö gjirin e Lepantos dhe
tö Arkadisö, dhe pjesörisht ata u shpörngulön pör t'u
vendosur nö Azinö e Vogö1. Mö pas nöpörmjet doröve,
,,gjigantöf, u rikthyen nö pjesön mö tö madhe tö territorit tö
5

tyre dhe nö ato troje albanöt kanö epörsi etnike ende sot e
kösaj dite, megjithö vörshimet e mövonshme tö romaköve,
sllavöve dhe turqöve, prandaj edhe ideja se populli i vjetör
grek u zhduk, öshtö krejtösisht e gabuar.
Greköt e vjetör, töashtuquajturit "graikoi",
störgjyshörit e albanöve apo tö gegöve, gjönden sot
ende atie, ku kishin banuar qö nga kohöt e Zeusit dhe
Kronosit, sepse vetöm ajo racö u zhvillua nö klimön dhe
kushtet e atyre trojeve. Humbi vetöm gjuha klasike e
greköve, pra njö pörzjerje e gjuhös pellazge dhe albane,
e cila u zhvillua nö dy dialektet e saj kryesore, dialektin
atikas dhe atö doriko-eolik.
Pellazgöt titanö i pörkisnin racös ariane dhe, sig e
thamö mö lart, pörbönö fisin kryesor tö jonöve, arkadöve dhe
akejve, sikurse edhe nö krijimin e Greqisö klasike. Ndörkaq,
nö periudhön pas rönies sö Trojös lidöt vunö nö kontroll
detin, dhe köta "lidö" apo "tyrrenö" konsiderohen si pellazgö,
pör mö tepör, edhe emri i tyre nuk do tö thotö gjö tjetör vegse
"lundrimtar", gjö qö nö kohöt e lashta böri qö ata tö
ngatörroheshin me pellazgöt edhe mö tö hershöm tö Kretös.
Köta tö fundit pushtuan pjesön jugore tö Greqisö dhe
fantazia e poetöve tö tyre, nga gojödhanat e vjetra, krijuan
atje, nö Kretö, dinastinö e peröndive tö tyre; pikörisht prijösi
i vjetör kretez quhej Zeus dhe ai u bö pör ta peröndia
kryesore. "Duais" apo "Tuath", [gä i cili lindi Zeusi, do tö
thotö thjesht "princ" apo "faraon", sikurse "farren" apo "apis".
"Demi" ishte peröndia kombötare e Egjyptit dhe nö tö njöjtön
kohö edhe titull princi, ashtu sig ishte tek vendöt dhe kimbröt
e vjetör flala "Bog" apo "Buaik", tek tö cilöt nö kohöt e sotme
janö gjetur figura tö ndryshme bronxi, sikurse edhe nö
6

Mahren (nö shpellat e Biskajös), si edhe nö varret e


Hallstadt-it, nö Salzkammergut; ky i fundit sigurisht tusk,
pasi tusköt apo lidöt erdhön nga Egjipti, ku ata u quajtön
"ludö" (ludim) dhe i pörkisnin kastös sö luftötaröve, tö cilöt
ishin pörqöndruar nö Deltön e Nilit, nö Qipro drejt Azisö sö
Vogö1. Gegöt, tö cilöt rridhnin nga veriu, konkretisht nga
lliria, nö periudhön e kthimit tö pasardhösve tö Herkulit, 100
vjet pas rönies sö Trojös, tö vendosur nga Doris deri nö
kufijtö e Thesalisö, pushtuan skajin juglindor tö Peloponezit
dhe formuan shtetin spartan dhe ishin pikörisht ata qö u
quajtön helenö (ailean, tö huaj, alemanne, nö lidhje me
Helenön, valza e huaj). Ndörsa Herkulivetö (greku, jo kato-
fenikasi) ishte me prejardhje titano-egjiptiane, por nga
völlezörit e tij mö tö mödhenj binjakö, Euristeus-i, mbreti i
mikenasve, nö aleancö me Tirins-in e Argosit, u zhvendos
nö veri drejt helenöve.

il.
Titanöt sipas gojödhönave libike
Ky "popull shtatmödhenjsh", pör tö cilöt flitet kaq
shpesh nö poezitö greke, nuk luftoi asnjöherö as vetöm, as
bashkö me "gjigantöt" kundör peröndive tö Olimpit, por, sig
öshtö pörmendur edhe nö kapitujt e möparshöm, vetö fisi i
i
olimpasve dhe Zeusi, Zoti peröndive, ishte thjesht njö
i
prijös titan apo "duais", cili mbretöronte nö Kretö, nga ku
ngadhnjeu ndaj gjigantöve ose gegöve tö sotöm albanö dhe
i shtyu ata drejt lartösive tö maleve tö tyre. Pör kötö arsye,
atij iu bönö nderime hyjnore nga qytetaröt e tij'
7

Kjo delfare qartö nga njö gjykim i paanshöm i historisö


sö gojödhönave ku, sig mböshtetet plotösisht nga Diodori,
shpjegohet pa rezerva se perönditö e Olimpit ishin njeröz tö
zakonshöm dhe pas luftrave tö tyre tö tmerrshme, u zunö
vöndin peröndive apo i veshön vetes tituj hyjnore dhe pas
lartimit tö tyre si peröndi, poetöt e morön kötö materjal tö
bollshöm dhe krijuan ato mitologji qö ne i njohim dhe u
mösuam t'i konsideronim si burimi ivetöm i krijimtarive tona
tö rinisö. Por nö tö vörtetö, nö thelb geshtja ishte krejt
ndryshe, ishte thjesht njerzore dhe kötö gjö ne do ta
trajtojmö shkurt nö vijim.
Dinastia e Titanöve ("teidh" öshtö njö njeri i egör) jepet
nga Atlasi; tek ta mbretöronte Kronosi, ati i Zeusit, i cili ngriti
köshtjella gjatö sundimit tö tij nö Libi, Sigili dhe ltalinö e
poshtme; ai "kurorözonte" majat e maleve me mure
rrethuese dhe ishte "kranaer'', sig u quajtön fillimisht
athinasit, pasi fjala "kron" do tö thotö köshtjellö", "burg",
köshtu p.sh., mund tö pörmenden köshtjella e Grein-it buzö
lumit Danub, nö Grain tö Hungarisö apo köshtjellat nö
Kronach, nö Burg-hoch, tek franköt dhe köshtjella (tö
quajtura "kronenburg" e "gronauen") tö ndryshme masive.
Gjatö epokös sö mbretörimit tö Kronosit, Sigilia duhet
tö ketö pasur lidhje me Libinö, pasi edhe sot e kösaj dite,
midis kötij ishulli dhe Afrikös ngushtica detare öshtö aq e
vogö!, saqö mjaftonte tö ngjiteshe nö njö lartösi tö ulöt qö tö
shfaqej sörish vendi i vjetör me emrin "Liktonia", sig quhej
pörpara se ai tö humbiste nga dallgöt e detit. Liktonia ishte
vendi i "ligöve" tö hershöm, nga ku si 'liguröt" qö banonin nö
Apenine, ashtu edhe "lelegöt" qö banonin nö Greqi,
emigruan sö bashku nga Libia nö drejtim tö veriut dhe
I
lindjes, kur atdheu i tyre u fundos, katastrofö kjo e njöjtö me
fundosjen e Atlantidös qö ndodhej midis Afrikös dhe lndisö
peröndimore (West lndien).ii
Tokat nö detin e sotöm Mesdhe dhe nö oqeanin
Atlantik u mbuluan nga uji, ndörsa Saharaja u ngrit dhe u
shndörrua nga det nö shkretötirö röre, njö fakt ky i vörtetuar
njöherazisi nga köndvöshtrimigjeologjik, ashtu edhe nga ai
historik, dhe mö pas jo vetöm qö ndryshoi dukshöm relievi i
vendeve tö Mesdheut, ku ujrat u ngritÖn me dallgö gjigante
duke shaktuar "pörmbytjen universale", pol'u ngroh edhe
klima e Europös, gjö qö solli me vete shkrirjen e akullnajave
tö mödha nö ekstremin verior tö Alpeve, si edhe Zvicra dhe
Bavaria e sipörme u kthyen nö zona tö banueshme. Pörpara
shkrirjes sö kötyre akullnajave, nö Europön Qöndrore
banonin vetöm samojedöt dhe lappöt me dreröt e tyre,
sikurse banojnö ende nö ditöt e sotme nö Veriun e largöt sö
bashku tö ashtuquajtur "mongolidö", ndonöse duhet tö böhet
njö studim ithellö nö lidhje me origjinön e tyre mongole.
Zeusi, biri i Kronosit, shkoi mö pas nö Kretö, sig e
pörshkruan Diodori nö librin 3, kapitulli 68: "Ammoni
mbretöronte nö Libi dhe pikörisht nö pjesön peröndimore,
atje ku ngrihen malet e Atlas-it, sikurse edhe nö Oasin
Siwah, prej tö cilit mö pas u quajt me emrin Ammon, qö nö
ato kohö ndodhej nö bregun e detit tö Saharasö, nö ujrat e
tö cilit lundronin anijet libiane; madje, nö afdrsitö tempullit tö
mövonshöm tö Ammonit, duhet tö jenö gjetur edhe nö kohön
e Strabonit mbetje anijesh nö shkretötirö, sig e pörshkruan
aivetö. Ammoni u martua me Rhean, bijön e Uranit, motrön
e Kronosit. Fjala "re" nö gjuhön e sotme irlandeze do tö thotö
"hönö", ndörsa pör greköt {iala "uranos" personifikonte
I
"qiellin", pra, tö dy fjalöt ishin emra njerözish tö vdekshöm
qö personifikonin trupat qiellorö apo anasjelltas. Nö gjuhön
kelte flala "uranos" thuhet "urahn" dhe do tö thotö "störgjysh",
Adam. Gruaja e Uranit quhej "Titea" dhe ai kishte me tö 18
fdmijö, tö cilöt ishin titanöt, ndryshe nga bijtö e tjerö tö Uranit
qö ai i kishte pasur me gra tö tjera. Urani kishte gjithsej 45
fömijö.
Pör zemörgjerösinö e saj, populli e respektonte dhe e
donte Titean dhe köshtu, sig ishte tradita nö shtresat e larta
nö lashtösi, ajo u pranua pas vdekjes mes peröndive. Si
peröndeshö ajo u quajt "Gea", qö do tö thotö "Toka", "dheu".
Dy valzat mö tö mödha midis 18 fömijöve tö Titeas quheshin
Bazilea dhe Rhea dhe kjo e fundit quhej ndryshe edhe
Pandora. Bazilea, mö e z$uara mes motrave, pas vdekjes
sö nönös sö saj, Titeas, u mor me edukimin e völlezörve tö
saj mö tö vegjö|, titanöve, dhe pör kötö arsye ajo u quajt
edhe "Magna Mate/', qö do tö thotö "Möma e Madhe".iii Pas
vdekjes sö atit tö saj, Uranit, dhe pas pranimit tö tij nö gjirin
e peröndive, ajo mori nö dorö gjithgka dhe me njörin nga
völlezörit e saj, Hiperionin, lindi dy fömijö, qö u quajtön
Helios dhe Selene, qö do tö thonö "dielli" dhe "höna". Fjala
"aille" do tö thotö "i buku/'dhe fjala "selene" do tö thotö "njö
bletö e vogöI, njö insekt i dashur''. Völlezörit e Bazileas i
panö me smirö dyfömijöt, sepse ata do tö trashögonin postin
e sundimtarit dhe köshtu ata vranö völlain e tyre, Hiperionin,
bashköshortin e Bazileas, dhe hodhön Heliosin e ri nö njö
lumö tö madh, i cili u quajt "Eri-dan", ashtu si lumi po apo
Ren, ku "e/'do tö thotö "i madh" dhe "tain" do tö thotö "ujö".
E tmerruar nga vrasja e atit dhe völlait tö saj, Setene,
motra e Heliosit, i dha fund jetös duke u hedhur nga gatia,
10

gjö qö böri qö nöna e saj, Bazileia, tö gmendej e tö merrte


udhön pör nö Libi, Egjipt dhe Frigi, ku me lodrön e fömijöve
tö saj, "cymbel"-in, zbaviste fömijöt, tek tö cilöt shihte femijöt
e saj, me lutjet e saj shöronte sömundjet e tyre dhe kösisoj
gözoi nderimin mö tö madh nga ata popuj, tö cilöt e quanin
"Möma e Madhe" apo edhe "Kibela" (Cimbelfrau), dhe ende
sot e kösajdite nö Europö njihet sizonja "Holle" apo "Berta",
e cila u dörgon lehonave fömijön me anö tö njö "lejleku" nga
"pellgu i surprizave". Dhe ishin pikörisht frigo-traköt apo
wendo-getöt ata qö sollön nö Europö mitologjinö e Azisö sö
Vogöldhe Libisö dhe kötu ajo u njoh fillimisht nga gjermanöt,
ose mö saktö, nga popullsia fshatare wende, vendbanimet e
sö cilös mbörrinin deri tej nö lumin Rin (Rhein), por
pavarösisht se u rröfye nö gjuhön gjermane, ajo ruajti
konceptet e saj tö vjetra mitologjike dhe konsiderohet
aktualisht nga germanistöt tanö si "gjermanishte e vjetö/'.
Mbas vdekjes sö Hiperionit dhe largimit tö Bazileas apo
Sibelös nö Egjipt dhe Frigi, völlezörit e saj, titanöt, e ndanö
mbretörinö mes tyre. Atlasi mbajti gjysmön e vöndit, anön
peröndimore nö Atlas dhe oqeanin Atlantik, ndösa Kronosi
mbajti Libinö e sotme bashkö me Sigilinö. Ai u martua me
motrön e tij, Rhea-n, nga e cila lindi Zeusi i Olimpit' Nö
martesön e saj tö parö, Rhea kishte pasur pör bashköshort
Ammon-in, nga i cili ishte ndarö. Duhet thönö se fiala "zeus"
öshtö njö titull i vegantö qö do tö thotö "princ" dhe vjen nga
fjala "thus", "dus" apo "duais"; ndörkohö, njöri nga völlezörit
e Uranit tö vjetör, i cili ishte sundimtari i Kretös, e kishte
udhöhequr atö. Ky Zeus i vjetör (fenikas) kishte dhjetö
fömijö, tö cilöt u quajtön "kuretö", pra, barinj; ata vinin nga
zona e Kanaanit, por pör ta do tö flasim mö gjerösisht mö
11

pas. Gruaja e kötf Zeusi tö vjetör, apo princifenikas, quhej


ldaa, pasivendbanimi ityre ndodhej nö malin lda, malin mö
tö lartö tö Kretös. Fjala "aith' do tö thotö "i lartö", sikurse fiala
"ol-bin", "Alpen" apo "Olimpi", nga e cila vjen emri "Zeus
ldäus" apo "Olimpios". Sijobesimtar dhe lakmitar, Kronosi i
mblodhi dhe i fshehu pasuritö e tij nö köshtjellat qö kishte
ndörtuar nö Sigili, ltalinö e Jugut dhe Libi, ku ende nö
periudhat e mövonshme shpeshherö hasen vende me emrin
"Kronion"; ndörsa biri i tij, Zeusi, ishte shumö human dhe
prandaj e thörrisnin "Ati i popullit" dhe i kishin körkuar qö ai
tö böhej "mbret", sepse ai ishte vönö kundör Kronosit. por
tok me völlezörit e tij, titanöt, ungjit e Zeusit, ai shkoi nö
fushö betejö kundör tö birit prej tö cilit u mund dhe köshtu
Zeusi mori pa vöshtirösi nö zotörim Kretön, ndörsa Kronosi
u törhoq nö Libi dhe Sigili. Köshtu rröfen gojödhöna e vjetör
libiane.
Ne gjejmö njö gojödhönö tjetör tö ngjashme libiane pör
Dionisin apo Bakusin edhe tek Timoteu iteukritöve, njö nga
ungjit e Laomedonit, mbretit tö Trojös, qö kishte guar
pörvojön e tij nö Libi. Timoteu jetonte nö kohön kur Orfeu
udhötonte nöpör Egjipt dhe qö andej pörcillte misteret e
Bakusit nö Trakö. Timoteu, biri i princit teukrit, e vuri tregimin
e tij nö tö ashtuquajturön "Poezitö e vjetra frigase", sig
shkruan Diodori nö Volumin lll, faqja 67, ku rezulton se
teukritöt frigas dhe mö pas (sö paku si popullsi kryesore)
paraardhösit e fiseve trako-frige, maqedone, gete dhe
wende, kanö folur nö "sllavishten e vjetö/' apo tö paktön
"gekishten e vjetör", "njö pretendim" ky qö thjesht provokoi
tek germanistöt njö reagim tö pörgjithshöm mosbesimi.
Edhe sllavistöt ngritön supet, pasi sipas studiuesve tö
12

hershöm, edhe nöse ka ndonjö ide tö paqartö, tö gjithö


sllavöt rrjedhin nö tö vörtetö nga manastiri i shpellös sö
vjetör tö Nestorit nö Kiev. Pörndryshe, tö paktön unö nuk do
t'i merrja pör bazö gojödhönat e tyre pansllave.
Nö köngön e vjetör frige tö Timoteusit thuhet si mö
poshtö:
"Ammoni i lartpörmendur u martua me Rhean, vajzön
e dytö tö Uranit, motrön e Kronosit dhe tö titanöve tö tjerö'
Kur njö herö e njö kohö drejtonte perandorinö e tij, aigjeti nö
aförsitö maleve tö Keraunit (nö Atlas) njö vajzö tö re me njö
bukuritö rallö me emrin Amaltheia. Ai u dashurua marrözisht
pas saj dhe ajo lindi me tö njö djalö, i cili dallohej si nga
bukuria, ashtu edhe forca e tij trupore. Amaltheia u bö Zonja
e parö e tö gjitha trojeve pörreth; vendi kishte formön e
"briröve tö lopös" dhe prandaj mori emrin "Briröt e
Hesperos". Por vendi ishte aq pjellor, saqö ishte i mbushur
plot me vreshta dhe sa e sa pemö tö tjera qö jepnin fruta tö
ushqyeshme. Qö kur ajo zonjö mori nö dorö drejtimin e
vendit, vendi u quajt "Briri iAmaltheias", dhe qö atöherö, njö
tokö e begatö, e pasur me lloj-lloj frutash, vijoitö quhej nga
pasardhösit "Briri i Amalthesö".
Ndörkaq, nga frika e xhelozisö sö Rheas, Ammoni e
mbajti fshehur lindjen e tö birit, tö cilin e goi nö njö qytet tö
quajtur Nisa, larg vendit ku jetonte. Ai vend ndodhej nö njö
ishull tö rrethuar nga lumi Triton (nö anön peröndimore tö
Libisö, nö Atlas. lshullirrethohej nga brigje tö larta dhe mund
tö kalohej vetöm nöpörmjet njö hyrjeje tö ngushtö qö quhet
"Porta e Nisös".
Vetöm tek Diodori gjejmö niö pörshkrim tö
hollösishöm tö madhöshtive tö kötyre parajsave atlantike, nö
13

tö cilön ndodhej gjithashtu njö shpellö e madhe qö


depörtonte nö thellösi tö njö shkömbi masiv. lshte pikörisht
shpella ku Ammoni goi djalin e tij duke ia lönö nö kujdestari
Nisös, njörös prejvalzave tö Aristaos, i cili edhe ai u kujdes
pör djalin, por ai ia besoi djalin amazonös Athina (qö
romaköt e quanin Minerva), e cila u quajt Tritonis, pasi ajo
kish lindur nö Triton.
Diodori tregon mö tej bömat e kösaj amazone nö
Frigia ku, pasi vrau dragoin zjarrlöshues Aegis, ajo beri njö
mburojö me lökurön e tij pör bustin e saj. Por e zemöruar pa
masö, Toka, nöna e dragojve lindi gjigantöt, tö cilöt bashkö
me Zeusin dhe Dionisin mö vonö i hapön shumö punö
Athinasö.
Biri iAmmonit dhe Amalthesö, Dionisi, u rrit nö Nisa,
mösoi mjeshtörinö e kultivimit tö rrushit dhe shumö gjöra tö
tjera tö dobishme dhe nö udhötimet e tij tö mövonshme nö
lndi dhe Traki, ua mösoi dijet e tij njerözve e köshtu u bö i
famshöm anembanö.
Fama e tij mbörriti deri tek Rhea atje ku ajo jetonte
dhe ajo u pörpoq qö ta mposhte atö, braktisi burrin e saj,
Ammonin (fiala "amha" do tö thotö "burröu, "ifortön, "luftarak"
dhe nga kjo fialö e kanö prejardhjen edhe fjalöt "Ammonite/'
nö Gjermaninö e Veriut dhe "Ambron" apo "Umbröt" nö ltali),
u bashkua me titanöt, völlezörit e saj nga Atlasi, dhe u
martua me Kronosin, njörin nga völlezörit e saj. I shtyrö nga
Rhea, Kronosi e ftoi Ammonin nö fushö tö betejös. Ky ifundit
u mund dhe u arratis nö Kretö, ku u martua me bijön e njö
kureti apo kretasi dhe u kurorözua mbreti i ishullit. Kronosi i
pushtoi trojet e Ammonit, pra, Libinö lindore, duke i shtypur
popujt e tyre me anö tö forcös. Nö fund, Kronosi luftoi edhe
14

kundör Dionisit nö Nisa, nö Atlas, por ai pörgatiti dhe


armatosi pör luftö tö gjithö shoköt e t'rj tö rinisö, u bashkua
edhe me amazonöt, tö cilat mö heröt kishin banuar nö Atlas
apo kishin ardhur nga Atlantida, mö pas u bashkua me
libianöt, tö cilöt gjithashtu ishin me prejardhje atlantike. Nö
luftön kundör Kronosit, Dionisi udhöhoqi burrat, Athinanö,
Amazonöt, gratö. Pas luftimesh tö ashpra Kronosi me titanöt
e tij u mund, duke mbetur vetö i plagosur. Ai u largua nö
pjesön lindore tö Libisö e u vendos nö vendbanimin e vjetör
tö Ammonit, ndörsa Dionisi nö fillim u kthye nö Nisa,
kryeqytetin e t'rj, ku u tregua shumö i butö me robörit titanö,
duke iftuar e gostisur me verö, gjö qö i böri ata t'i premtonin
atij se do t'i qöndronin besnikö, prandaj köta titanö u quajtön
nga greköt e mövonshöm "hypospondoi" dhe pikörisht
marrveshjen e paqes e quajtön "Spondai".
Mö pas Dionisi e forcoi ushtrinö e tij me njö pjesö tö
titanöve dhe u vu pörsöri kundör Kronosit. Kösaj here me tö
u bashkuan edhe selenöt, banoröt e parö tö Nisös,
pasardhös tö Selenos-it, princit mö tö vjetör tö Nisös, i cili
nga mjalti i bletöve tö egra (seilean) duhet tö ketö shpikur
"mushtin" ose "birrön". Selenöt duhet tö kenö qenö si
kerkopöt grekö, pör tö cilöt Homeri ka treguar shumö gjöra
dhe madje gjöra tö ngjashme ndodhin ende sot e kösaj dite
nö trojet e gegöve apo gjigantöve nö Albani, sig tregon
Konsulli i Pörgjithshöm austriak z. von Hahn nö veprön e tij
pör Shqipörinö.
Mö pas ishin kerkopöt thesalö dhe parardhösit e
albanöve tö sotöm, qö morön pjesö nö fushatön e Dionisit
nö Traki, ku ai shkoi me gjithö ushtrinö e tij dhe me
Amazonöt, tö cilat tanimö quheshin "Bakante". Fushata e
15

pushtimit tö Myrina-s nga Atlasi deri nö Teukri nga ana tjetör


u zhvillua rastösisht pörpara asaj tö Bakus-it. (Nxjerre nga
shkrimi im pör Myrina-n dhe Amazonöt).
Bakus-i (vjen nga fiala sllave "bog" qö do tö thotö
"zot", sikurse edhe "dem", "cjap", ndörsa nö keltisht thuhet
"buaigh", "byk") u vu kundör Kronosit dhe titanöve qö i kishin
qöndruar besnikö. Gjatö rrugös drejt Libisö qöndrore, pranö
qytetit Zabirna, ai vrau njö kafshö tö egör, tö cilön e quajti
"kampe" dhe hodhi mbitö njö gur tö madh; mö pas ai sulmoi
Kronosin nö fushön e betejös rrözö mureve tö qytetit tö
Ammonias. Atö natö Kronosi u vuri flakön qytetit dhe
köshtjellös ku kishte banuar i ati i Dionisit, Ammoni, dhe mö
pas böri tö merrte arratinö tok me Rhean dhe disa nga
bashköluftötaröt e tij. Ai munditö shkonte nö Kretö, ku u kap
dhe u burgos, por Dionisi ndjeu möshirö pör tö dhe
bashköshorten e tü. Nö atö kohö Rhea lindi birin e fundit,
Zeusin, pör tö cilin Dionisi u kujdes pör shkak tö aförsisö sö
gjakut. Aie ringriti qytetin e atit tö tij, Ammonit, icili asokohe
jetonte nö Kretö dhe i dedikoi atij njö orakull. Ai kishte
parashikuar arratisjen e Kronosit nga libianöt dhe fillimisht
hakmarrjen e tö birit, gjö qö döshmonte se ai zotöronte
dhuntinö e parashikmit tö ngjarjeve, pra, ishte njö orakull i
vörtetö. Atö e emöruan "prift', dhe figurön e tij me brirö e
vendosön nö tempull. Mbi helmetö ai duhet tö ketö mbajtur
pikörisht briröt e dashit, njö traditö kjo e njohur edhe nö
Egjipt ku pör tö treguar njö pamje mö tö frikshme, mbretörit
mbanin nö kokö gjarpörini qö löviznin apo koka kafshösh tö
ndryshme, qö mö pas paraqiteshin nö skulptura dhe poezisi
trupa tö vörtetö.
16

Dionisi shkoi nga Ammonia drejt Egjiptit dhe vuri atje


nö fronin e mbretit Zeusin e ri, birin e Kronosit dhe tö Rheas
(por vetöm nö njö pjesö tö vendit, ku mö pas "Tothi" u
vendos si 'Zot"). Si "udhöheqös shpirtöro/' ai zgjodhi pör tö
Olimpin, prandaj ai duhet tÖ jetö quajtur "Zeusi i Olimpit" qö
nö atö kohö, nö mönyrö qö aitö dallohej nga shumö "Zeus"
apo princa tö tjerö, tö cilöt mö vonö, ashtu siedhe Herkulöt
e shumtö, u bashkuan nö njö tö vetöm'
EgjiptianÖt e mösuan "artin e verös" nga Dionisi'
ndörsa nga selenöt ata mösuan artin e "birrös", pasitö gjitha
köto shpikje e kanö origjinön nga ishulli iAtlantidös ku, ashtu
si nö Tartesos nö Kadiz,tö ketö pasur njö kulturö tö spikatur
mijöra vite pörpara fillimit tö historisö sö Egjiptit. Nö Tartesos
mendohetsekapasurlibratövjetörjuridikö6000vjetmö
parö, qö u zhdukön nga fenikasit "chatte/katö" apo
ichetite/ketitö", kur ata u vunö nön drejtimin e nergalöve apo
herkulöve tö tYre nö SPanjö.
KurDionisiqeveristenölndi,Kronosiinxitisörish
titanöt e t'rj dhe i dörgoi ata kundör Kretös ku' sig öshtö
pörshkruar mö lart, pas döbimit tö tij nga Libia, Ammoni ishte
dhe
shpaltur mbret. Dionisi u kthye me tö shpejtö nga Lindja
iu bashkua luftötaröve tö Zeusit dhe amazonöve
tö Athinasö'
töcilatkishinshkuarmöherötngaEgjiptinömböshtetjetö
tö dytö
Ammonit. Titanöt u mundön nö Kretö nö njö betejö
por pa kaluar
tö pörgjakshme dhe u shpartalluan krejtösisht'
shume kohö vdiqön edhe Ammoni i mogöm dhe
biri i tij
Dionisi dhe vendi u vu nön drejtimin e "Peröndive"'
ZeusiiolimpituböprincidhembretiiKretös,Sigilisö,
Egjiptit (tö paktön i Egjiptit tö poshtöm), Ammonias dhe
uioisederinökufimeMarokun,kubanoninAtlasi,vö||aii
17

Kronosit, dhe pasardhösit e tyre, sikurse edhe titanöt tö cilöt,


tö shtyrö nga Kronosi, u hodhön kundör Ammonit, kur ai
donte t'i döbonte nga Kreta.
Nga köto tregime tö mogme libiane delqartö se titanöt
ishin luftötarö tö fuqishöm, pushtues tö gjithö Libisö deri nö
oqeanin Atlantik, ndörkaq nuk ishin tö vetmit banorö, pasi
pranö tyre pörmenden rregullisht libianöt, egjiptianöt dhe
amazonöt, pör tö mos folur pör gorgonöt nö Atlas dhe mö
pak pör selenöt e dyshimtö, por tani lind pyetja se nga e
kanö origjinön köta titanö?
Pör kötö kemi gojödhönön e vjetör arabe, e cila tregon
se nö ato troje nga Veriu kish shkuar nö fillim njö popullsi
gjigante dhe e egör dhe böhet fialö pikörisht pör aditöt
("aithead" do tö thotö "gjigant"). Nö fillim ata u vendosön nö
Hadramaut, pra, nö pjesön jugore tö Arabisö, duke döbuar
banoröt e hershöm tö atyre trojeve apo lökurkuqtö, pastaj
kaluan pörmes Detit tö Kuq dhe nön drejtimin e Tearko-s
(Tuareg), pushtuan gjithö Afrikön. Edhe Osiris-i nö Egjipt
ishte "adit", sikurse edhe shumö fise tö dinastive tö atyre
trojeve gjö qö shpjegon gjithashtu edhe pörputhjen
gjuhösore me rrönjöt e fialöve tö kötyre popujve, edhe pse
raca dhe gjaku i tyre u zhduk shumö shpejt kur banoröt e
hershöm tö trojeve peröndimore u shpörngulön nga
Atlantida.
Köta bijö trupmödhenj tö Enak-ut duhet tö kenö börö
pjesö nö tö njöjtat fise, sikurse edhe tö emigruarit e
mövonshöm apo kahtanöt e sotöm, shumica e tö cilöve
trupmödhenj, biondö dhe lökuröbardhö; tö njejtat fise, tö cilat
nö Kanaan janö quajtur nga hebrejtö "cheUket", nö shkrimet
asire me hieroglife quheshin "chattan/katan", qö gjithashtu
18

nö Hebron i pörkasin enakö-ve; mö tejdolön katag-galöt apo


tö huajt "katik" nö Spanjö, lrlandö dhe Skoci, si popull
i
luftarak fenikasve dhe pikörisht tyrenöt dhe nö fund
"chatöVkatöt", "hessöt" apo ersöt" tanö, midis Rin-it, Main-it,
Werra-s dhe Diemel-it. Gjuha e tyre e vjetör madje nö pjesön
mö tö madhe tö saj ka humbur degön e fundit kundrejt
dialektit gjerman si rrjedhojö e vörshimit tö suevöve, por nö
malösinö skoceze pörqark lnverness-it ajo do tö flitet ende
i
nga fisi katanöve, kattan-clan (f,ala "cat" do tö thotö
"Kampf', "betejö", ndörsa flala "Messel'' do tö thotö
"couteau", "thikö').

lll .

Kretöt, Katöt dhe Skotöt


.'.

Kapitulli i mösipörm tregon historinö natyrale qö lidhet


me vendosjen e sundimit tö titanöve nga Arabia deri nö Atlas ,

dhemedyndjenetyremötejnöKretödhenöpjesöntjetör
tö Greqisö, pa marrö parasysh tö gjitha detajet e
"pamundura" qö nö gojödhönat libiane mund tö jenö dhönö
si histori tö vörteta, äg" t,nuk öshtö e nevojshme pör t'u
pranuar tö gjitha hollösitö;
Ndörsa ndryshe ndodh me tregimet ku greköt e lidhin
lindjen e peröndive dhe heronjve tö tyre me köto tradita tö
vjetra afrikane; nö rradhö tö parö, nö to shihet kudo
tendenca pör t'i helenizuar titanöt dhe pör ta vendosur
origjinön e tyre nö tokö tö huaj, edhe pse emigrimi i
19

pellazgöve tö ardhur nga deti dhe i helenöve tö ardhur nga


toka, tö cilöt ishin tö huajtö emigruar nga Veriu, nuk ka asnjö
dyshim, gjö qö goi atöherö edhe nö mbörritjen e peröndive
tö huaja. Vetöm gegöt ose gjigantät mund tö shihen si
autoktonöt e vörtetö tö Greqisö; megjithatö, ata u
vendosön atje pörpara titanöve, miröpo ne nuk e njohim
mitologjinö e gjigantöve, e cila ndoshta duhet tö jetö krijuar
fillimisht nö gojödhönat e albanöve tö Veriut dhe pör köte
gjenden shumö shkrime nö veprön kryesore tö J. G. von
Hahn-it.
Njö vlerö tö vegantö historike kanö pikörisht
gojödhönat kreteze, pasi ato datojnö nga kohöt kur poetöt
klasikö ende nuk i kishin nö duar köto materiale interesante
pör t'i pörpunuar me fantazinö e tyre.
Gojödhöna e Kretös lidhet shumö me atö libiane, por
para sö gjithash ka tö böjö vetöm me Zeusin. Sipas saj, ky
princ gjigant lindi nö ishull dhe konkretisht nö njö vend qö
quhej Dikte (Diodor, Völlimi70). Nöna e tij, Rhea, menjöherö
pas daljes sö tij nö jetö, ua dha fömijön kuretöve (fialö qö do
tö thotö "barinj" dhe qö vjen nga fiala "caora", qö do tö thotö
"dash") nö malin lda pör ta rritur, pasi njö orakull i kishte
parashikuar atit tö tij, Kronosit, qö i biri do ta largonte nga
froni dhe pör kötö ai deshi ta vriste. Zeusi u ushqye nö njö
shpellö nga dhia Amaltheia, sig quhej nöna e Dionisit, emrin
e sö cilös e gjejmö nö gojödhönön libiane, por ajo ishte njö
nimfö e bukur dhe jetonte nö malet e Keraunit nö pjesön
peröndimore tö oqeanit. Emri "Amaltheia" vjen nga flalöt
"mal deia", ku "mal" do tö thotö "mal" dhe "dga", "deia" do tö
thotö "peröndeshö". Babai i saj quhej Malisseus, pra, qö do
tö thotö "njeri imalit" apo nöse vjen nga fjala greke "melissa",
20

do tö thotö "bleta" dhe "mjalti", pasiZeusi u rrit me qumösht


dhe mjaltö. Me Rhean Kronosi kishte edhe fömijö tö tjerö, si
Hera-n (nga ku "Herrin" do tö thotö "zonjö") apo Juno-n (apo
"cannan, qö do tö thotö "zonjö e vjetö/'), Hestia-n apo Vesfa-
n, Zjarr-in, qö vjen nga fjala "aithn, ku "heiss" do tö thotö "i
nxehtö", nö shqip "ethe"), Tokön-mömÖ Demetra-n, e cila si
nö Egjipt, ashtu edhe nö Sigili do tö njihet me emrin "lsis",
mö pas Poseidon-in, peröndinö e detit, i cili erdhi nga Libia,
si dhe Hade-n, peröndinö e nöntokös, i cili varroste tö
vdekurit sipas rregullave, teksa mö parö, nö bazö tö
zakoneve tö primitivöve, askush nuk kujdesej pör tö
vdekurit.
Hestia, pör tö cilön vatra e shtöpisö ishte e shenjtö dhe
prandaj edhe zjarri mbahej pörjetösisht i ndezur, drejton
"daktilöt" tö cilöt, sipas Eforusit, duhet tö kenö ardhur nga
mali frigas lda nö Kretö. Banoröt e hershöm, tö
ashtuquajturit eteo-kretö, duhet ta kenö mösuar pikörisht
prej tyre pördorimin e zlarrit' Pra, ata ishin dijetarö tö
mödhenj, sig do tö thotö edhe fiala "teachd-il"; ky emör nuk
ka tö böjö fare me fialön greke "daktylos", qö do tö thotö
"gisht'. Köta dijetarö erdhön me "Mygdon"- in nga Azia e
Vogöl nö Europö. "Mag-don"-i ishte banor fushe, magjistar,
ruajtös larri i atöhershöm nga Media dhe köta "medö"
qöndruan nö lidhje me wendöt nö Azinö e VogöI, fillimisht nö
Lidia, qö prej tyre u quajt "Migdonia" apo "Maonia", sikurse
edhe nö Frigia dhe nö Traki. Nö Rhod ata u quajtön "telkin"
apo farkötarö.
Köta "Daktil" apo "magjista/'tö ditur ushtronin ashtu si
dhe "medo-persöt" tö gjitha llojet e arteve, besimeve dhe
sollön nö Samothrakö misteret e atjeshme, pra kultet e
21

besimeve; ata merreshin me pörpunimin e bakrit, gelikut dhe


me nxjerrjen e mineraleve nö vöndin Berekinthus, nö lindje
tö malit teukrit lda.
Pasardhösit e tyre nö Kretö ishin "kuretöt" apo,,kretöt',,
nga tö cilöt nö Sinai u quajtön si "nabathäe/', qö fillimisht ata
merreshin me bagötitö (Diodor, V. 65), ku f,ala ,,caora", sig
kemi thönö nö gjuhön kelte, qö ka lidhje me atö kaldeo-
medine, do tö thotö "dash", dhe "ni-aibh" popull baritor,
pörveg kösaj ata merreshin me rritjen e gjedhit dhe me
bletari; mö pas ata shpikön shpatat dhe helmetat dhe ritet
luftarake, me ndihmön e tö cilave donin tö magjepsnin
Kronosin, kur ai donte tö mposhte Zeusin e Ri. lshin tö
ndryshöm nga köta medo-frigas, apo sig quheshin nö
Europö, barinj venedas, ata tö ardhur nga Aflasi, titanö tö
egör, pasi köta tö fundit banonin nö vendin e Knosit. nö
pjesön lindore tö ishullit, ku ende nö kohön e Diodorit
tregoheshin themelet e shtöpisö sö Rheas, por kuretöt apo
barinjtö e malit lda nö fund u shpörndanö nö pjesön mö tö
madhe tö ishujve grekö, si edhe nö brendösi tö gadishullit
dhe pikörisht nö Akarnania, ku popullsia e vjetör gege apo
albano-ilire njohu njö civilizim mö tö madh falö tyre, köshtu
qö ata ishin mö pak tö egör se albanöt e trojeve veriore,
ndörkaq qö köta tö fundit, nöpörmjet eolöve nga Teba, tö
shtyrö nga kadmejtö fenikas, u konsideruan gjithashtu si njö
element formues. Köta kadmej u pörqöndruan pikörisht nö
gjirin e Kotorit, ku u quajtön edhe enkelej dhe talenti i tyre
detar si raguzanö apo datmatö öshtö ruajtur deri nö ditöt
tona. Ndörkaq, kuretöt shkuan mö pörtej ishujve grekö;
nöpörmjet fenikasve nga Tyrus-i, ata u vendosön gjithashtu
edhe nö Spanjö dhe nö Britani, ku klani i Mac-euarries_öve
22

nö malet e skocisö vazhdon ende sot e kösaj dite tö mbajö


emrat e vjetör. Emri "Quarries" vjen nga f,ala "caora" apo
"caoira", pra, qö do tö thotö "dash". Njö klan tjetör barinjsh
nö skociöshtö ai i Mac-Nabs-öve, icili na kujton "nabathe/'-
öt, ata qö nö kohön e Abrahamit guan bagötitö e tyre nö
Sinai (flala "ni" do tö thotö "kope" dhe f,ala "ab" ose "aibh" do
,,fis"). Pranö kötyre nabatheröve banonte asokohe
tö thotö .,ket'',
nö Kanaan edhe njö popul| luftarak dhe trim me emrin
pra, "ketitöt" apo, sig quheshin nö shkrimet me hieroglife' me
emrin "katan", iciliishte aq ifuqishöm, saqö me mböshtetjen
emijörakarrovetöluftösedetyroimbretineEgjiptit'
Ramses-ineDytö(1388-1322paraKrishtit),qötöpranonte
paqen dhe barazinö, sig thuhet nö "Historinö e Antikitetit"
ngaMaxDunker,faqjall5.Sitögjithögermanistötetjerö'

nö veprön e lartpörmendur, Dunker-i nuk ka pasur dijeni
katanötepörshkruarngaainöKanaan,kanöqenöinjöjti
popull me fenikasit e Tyrus-it apo me ata qö bashkö me
fenikasit kolonizuan Spanjön, Britaninö e Madhe' Belgjikön
dhetrojeteHessenit,pormegjithatö,Dunker-ishkroinjö
pushtimet
vepör me vlera tö mödha, sepse pa u thelluar nö
fenikasenöEuropönperöndimore,historiaehershmee
botös mbetet njö mister ivörtetö.
Chatöt (katöt) nö Kanaan nuk ishin vegse njö fis
luftarak fenikas, i cili sö bashku me mjeshtrit lökurzeshköt
duarartö dhe fenikasit e vörtetö tregtarö, vendbanimi
i tö
ci|övendörkaqishteSidoni,ngaTyrus-ipushtoiEuropön
peröndimoredheatjeöshtöruajturderinöditötesotme,jo
gjuhön
vetöm nö Hessenin gjermanik, ku ai ndörkaq humbi
e tij pör shkak tö suevöve, por edhe nö Alpet e larta
skoceze'
ji
xu net ende gjuhön e vjetör katike dhe unö i köshilloj gdo
23

patrioti nga Hesseni, i cili ka ruajtur ende döshirön dhe


interesin pör historinö e tij tö lavdishme mijöravjegare, ta
körkojö atö jo nö Berlin, por nö lnverness, nö Alpet e larta
skoceze; atje ai do tö gjente völlezörit e tij tö fisit tö vjetör,
me veshjet me ngjyra sipas traditös fenikase, dhe pikörisht
ata tö fisit tö katanöve, i cili shtrihet nga pjesa lindore e
Kanalit tö Kaledonies deri nö vargmalet Grampian ku,
pörmes betejash tö pörgjakshme, tok me kaledonöt
shtegtues tö detit tö Lindjes apo galindöt e fisit greko-
burgund, nön drejtimin e Galgakus-it, ata e detyruan tö
törhiqej gjeneralin romak Agricola, duke shpötuar köshtu
njöherö e pörgjithmonö Alpet e Skocisö nga ata popuj
grabitqarö. Kreröt e klaneve tö kötyre fiseve katane mbanin
titullin "Mao/', apo "Maie!'', si mbretörit e "ketöve" nö
Kanaan, pasi 'Maur-sa/' (qö do tö thotö "prijös trim") ishte
pikörisht ai, i biri itö cilit, "Chetasar"-i (qö do tö thotö "luftötar
trim"), böripaqen me Ramses-in e Dytö (Nga emri"chetasa/'
vjen fjala" chetsa/' apo "ceza/'). Laogh-mori, mbreti nga
Elami apo Persia, i cili nö kohön e Abrahamit depörtoi nö
Kanaan dhe sulmoi mbretörit e Gomorrös dhe Sodomös,
mbante titulln "laogh", qö do tö thotö "trim", fialö kjo qö
pörmöndet nga Ptolemeu nö veprön 'Lakko-Bardöt",
harkötaröt dhe gjuhetaröt trima shvabö tö cilöt, ardhur nga
Elba, nuk arritön tö pushtonin vetöm vendet pranö Lahn-ös
dhe u bashkuan me katöt, me tö cilöt krijuan popullin luftarak
tö alemanöve, por shkuan edhe nö Norvegji ku, duke qenö
nö konflikt me suedezöt saksonö, formuan fisin kryesor tö
brezit tö normanöve; ndörkaq, njö degözim i tyre u shpörngul
drejt Polonisö, Hungarisö, duke mbörritur deri nö ltali dhe
atje themeluan perandorinö "Langbarte". Ata nuk kishin
24

mjekra tö gjata si gjermanöt e tjerö, por kishin mjekra tö


shkurtöra si banoröt jugorö floközinj dhe lökurözeshköt'
Po mjaftohemi me köto tö dhöna dhe po rikthehemitek
titanöt nö Kretö. Martesa e Zeusit me motrön e tij, Hera-n, u
kremtua nö zonön e Knosos-it, ndanö lumit Theren (do tö
thotö "lumö i vogöI, "i tharö"*), nö njö tempull tö vjetör, ku
prej kohösh böheshin festa tö mödha. Edhe Minosi, njö
pasardhös i Zeusit dhe biri i Europös fenikase, banonte nö
Knosos. Ai mori nö dorö tö gjithö ishullin, döboi lelegöt dhe
kariöt, si edhe völlain e tij mö tö madh, Sarpedonin, i cili u
vendos nö Lykia nö Azinö e Vogöl dhe atje hodhi bazat e
sundimit teukrit. Biri i t'rj, Evander-i, u martua atje me
Deidameia-n, bijön e Belerofontes, i cili kishte zmbrapsur
amazonöt, kur nön drejtimin e Myrinös sö sirisö, ato kishin
depörtuar nga ana peröndimore e Azisö sö Vogöl' Pör
Myrinön thuhet se ajo ka rönö nö Kaikus pranö kufirit jugor
tö Teukrisö, kösisoj mund tö dalim nö pörfundimin se si
sarpedoni, ashtu edhe Bellerofontes nuk kishin vönö nön
sundimin e tyre pjesön jugore, por pjesön veriore tö Lykias,
nö kömbö tö malit trojan lda. Njöri nga djemtö e Evanderit
ishte sarpedoni ll, iciliierdhi nö ndihmö Pr'rjamit nö luftön e
Trojös. Mö pas vendosön vendbanimin e tyre nö Kretö edhe
pellazgötöndryshöm,fenikas,dorödhepiratötötjerögrekö'
Nga ky ishull nis fillimisht kultura greke dhe madje nö
kohö edhe mö tö hershme se ajo e titanöve nön drejtimin e
Zeusit, pörballö tö cilit qöndronin para tö gjithöve gjigantöt
dhe tö gjitha gojödhönat pör luftrat e peröndive tö olimpit
kundör kötyre gjigantöve janö vetöm krijime poetike pör
hyrjenetitanövenöGreqi,siedhenötökundörtönpör
hyrjen e gegöve nö Kretö, po ashtu dhe nö Egjipt' Pasisipas
25

Diodorit, Völlimi l, faqe 26, ata u mundön edhe atje nga


Zeus-Osiris apo nga Princi Osiris, por Osiris ishte njö aditö
apo titan njölloj si Kronosi dhe Zeusi kretez.
Nöse tregimi i Platonit nö librin ,,Timaios" pör
e tij
kalimin e njö ushtrie nga peröndimi drejt Atikös do t'i
kushtohej njö fakti historik, köshtu pra tek ata luftarakö tö
fuqishöm qö erdhön nga Atlasi mund tö kuptohen titanöt, tö
cilöt larguan nga Atika gegöt apo gjigantöt, tö cilöt
jetonin atje, sepse ata gegö qöndronin nö malet nö veri
tö Athinös si nö kohöt e lashta, ashtu edhe sot kur
albanöt nö tö gjithö Greqinö pörbönin sörish masön e
gjerö tö popullsisö sö vendit, por sidomos atö blegtore.
Nö tregun e Athinös ende sot e kösaj dite nuk flitet
greqisht, porshqip. Nö shkrimet e tij platonie konsideronte
ushtrinö e lartpörmendur si atö tö pasardhösve tö solonit,
por ushtria kishte qenö nö Egjipt, gjö qö ai e kish dögjuar
nga goja e njö prifti tö moshuar. Nö vend tö titanöve mund
tö mendohet ndörkaq edhe pör njö lövizje tö hershme tö
ligöve, libianöve apo turmave cigane aflantide, tö cilöt pas
fundosjes sö Atlantidös, nga e cita solon ka pörcjellö shumö
tö dhöna, kanö marrö rrugön e Lindjes. Mbetet gjithnjö fakti
qö, nga njöra anö, lökurökuqtö nga peröndimi, kur pas tyre
amazonöt dhe titanöt u shpörndanö nö pjesön lindore tö
Mesdheut dhe, nga ana tjetör, gegöt tö vetöm kundör tö
gjitha kötyre dyndjeve, sikurse edhe kundör atyre thrako-
maqedonase, romake, sllave dhe turke tö mövonshme,
duhet tö pretendonin pavarösinö, gjuhön dhe kombösinö.
Vetöm basköt nö Pirenej, kertöt nö lrlandö dhe skoci, sikurse
edhe wallesöt, njö popull i pörzier kelto-silurish, mö pas disa
popuj tö Kaukazit, dhe nöse hungaröt skitö dhe sllavöt
26

wendötöLindjesdotömundtöruaninnderin,nukushtypön
as nga romaköt, as nga gjermanöt dhe as nuk iu rrömbye
kombösia e tYre.
Mes banoröve tö maleve skoceze apo "albanak-öve"
ka njö lidhje tö guditshme, sidomos mes kaledonöve apo
klanit tö Mac-Donald-it dhe kattanöve apo klanit tö Mac-
Persons dhe Mac-Kintosh, sikurse edhe mes Mac-Quarries
dheMac.Nabsapobarinjve,pasardhöstöalbionöve,qö
gjithö
quheshin banoröt e lashtö, tö cilöt zotöronin fillimisht tö
Ätnionin apo Anglinö. Ata banonin nö pjesön mö tö ashpör
töbregdetitshkömbornönemrinMac-Gregor,ku..creagh''-
öt janö shkömbinj gölqerorö, tö cilöt kanö garje tö shumta
,,creagh_ui"_t apo ,,graikoi"-t, greköt e lashtö,
dhä shpella, ku
kishin pasur vendbanimet e tyre, sepse
"grekö tö vietör"
qunesirin niörözit e shpellave, nga vjen edhe emri i tyre'
dn" Gr"goriusi i shenjtö "mbi gur", sig thuhet nö legjendö'
"creagh" (shkömb)
mban kötö emör, pasi ai banonte mbi njö
nö Skoci
nö det dhe "ol'' do tö thotö "njeri"' Mac-Gregoröt
formuan klanin e albanak-öve tö cilöt, megiithö numrin
e

vogö|tö|uftötarövepörnönshtrimine..hundshtrömbör''.
.r", te pörzier me cambells-öt apo cam'beuls'öt' sot
pasardhösit e fenikasve tö vörtetö, kanö börö deri
rezistuar ashtu si edhe
äenoresen mö tö fortö dhe kanö
populli völla i vörtetö i albanaköve ilirö apo albanezät'
nga {alöt "4["'
Albanak öshtö banori i Alpeve' fialö qö rrjedh
qö do tö thotö "i lartö", "mg!"* dhe nga prapashtesa e
mbiemrit..ac,,ecilanögjermanishtöshtö..ig''apo..isch''.Nö
poshtö Alpeve'
Peninet (Apeninet) e ltalisö, qö ndodhen mö
fjala"al"'öshtöhequr,ndörsakambeturnödialektinshvab
'Llp" or" "alb", seise ato janö malet mö tö larta tö vendit'
27

IV
Gegöt

Banoröt e Shqipörisö sö Veriut, nga Shkodra deri nö


pjesön qendrore tö vendit, quhen nga banoröt jugorö, tosköt
apo pözjerja gegö-kuretö-tuskö-teukrit, me emrin "gegö",
njö fjalö tallöse, si pjesa mö e madhe e emrave tö vjetör
popullorö, qö kötu do tö thotö "djalö iegö/', njö "gauch" (gok)
apo nö dialektin shvab "kogen" (kog). Kjo flalö nuk
konceptohet nga vetö gegöt, tö cilöt e quajnö veten
"skipötar", "arnaut" apo "alban", prä, "banorö tö maleve",
ndörsa ata nga ana e tyre nderojnö vllehöt me titullin "gauch"
ose "gegö". Megjithatö emri öshtö i lashtö dhe mö pas u
pördor nö formön "gig-as" nga greköt pör albanöt dhe köshtu
duhet t'i quajmö ne ata megjithö kundörshtimet e
shqipötaröve dhe ata do tö körkonin tö ngushöllonin veten,
sepse thuajse tö gjithö emrat e vjetör janö tö tilla "nofka", si
pör shembull "hungarö" apo "seklerö" do tö thotö "qen" dhe
"qenushö". Greköt e vjetör i quanin albanöt gegö edhe
"albanetes", "arbanites" apo "albanoi", fjalö qö rrjedh nga
fala "j!bhin" apo "!gbhin", qö do tö thotö "shkömb", "mal" apo
"mal i lartö". Tö njöjtin kuptim ka edhe fiala "illyre", qö vjen
nga fiala "lwr'' dhe do tö thotö "shkömb" (Lurlei am Rhein).
Edhe "Epirus" apo "Epeiros" vjen nga f,ala 'pyr", qö do tö
thotö "mal". Ndörkaq, me lialön "epirot" u pörcaktuan nga
greköt vetöm albanöt e jugut apo ,,tosköt,,, ndörsa
albanöt e veriut u quajtön "ilir", miröpo ,,albanöt me iliröt
ishin tö njöjtö", shkruan Ptolemeu nö Librin i3.
28

Gjuha e gegöve, ashtu si edhe ajo e tosköve, nö


themel tö saj nuk öshtö gjuhö "ariane", por megjithatö ajo
öshtö aq e ndryshuar, saqö vetöm nöpörmjet njö ndryshimi
fare tö vogöl do tö bönte tö mundur krijimin e njö identiteti.
Kohöt e fundit, metoda e zhvendosjes dhe ndryshimit ka
shkuar deri nö kufirin maksimal tö ushtrimit gjuhösor, köshtu
qö nö fund tö gjitha gjuhöt e botös duhet tö kenö dalö nga
njö formö e vetme e lashtö, sigurisht nö mönyrö tö tillö qö
nga forma e vjetör nuk na mbetet "as mishi, as kocka" dhe
as edhe ndonjö gjurmö, köshtu qö unö besoj se do tö jetö
mö e köshillueshme qö gjuhön shqipe, ashtu si edhe atö
baske, ta pranojmö si njö gjuhö tö lashtö dhe tö pavarur e
cila, e pörzier me shumö fialö tö gjuhös ariane apo sanskrite,
nö origjinön e saj ishte njö gjuhö autoktone.
Fillimisht, koloneli von Xylander, njö nga tö dörguarit
bavarezö nö Athinö, dhe mö pas Konsulli i Pörgjithshöm i
Austrisö, von Hahn, kanö dhönö shumö tö dhöna
gramatikore pör gjuhön shqipe. Unö nuk pörtova dhe u mora
me krahasimin e gjuhös shqipe me atö sanskrite dhe kelte,
por megjithö disa ngjashmöri, dola nö pörfundimin e
mösipörm; nga ku rezulton faktise pas ndarjes sö gegäve
apo gjigantöve tö lashtö nga familja ariane, historia e
hershme e Gadishullit Ballkanik shpiegohet lehtö, por
pa njö ndarje tö tillö, popujt e vjetör tö asaj zone duken tö
ngatörruar si nö njö "nyje gordiane", mbi tö cilön deri tani,
megjithö hulumtimin e studiuesit tö zellshöm Lorenz
Dieffenbachs nö librin e tij 'Origines europaeae", askush
nuk ka mundur tö gjejö fillin e "nyjes".
Nö ekstremin jugor tö Kaukazit ietonin gjithashtu
atbanö qö nga kohöt e "Og"'ut, sig tregoinö almanaköt
irlandezö, tö shtypur nga kaldeasit apo babilonasit,
29

pörfshirö aty edhe iberöt, nga tö cilöt, mbas kalimit tö


tyre nö malin e Kaukazit, rrodhön skitöt dhe nga köta,
sarmatöt dhe magjiaröt. Edhe köta albanö duhet tö kenö
qenö nga fisi i gjigantöve, ashtu si albanöt e ltirisö,
Napolit dhe Tirolit; ky fakt do tö shpjegonte nö mönyrö
mö tö qartö edhe shumöllojshmörinö dhe trimörinö e
popujve tö Kaukazit, sikurse edhe do t'ijepte njö kuptim
etnologjik shtegtimit tö argonautöve nga Thesalia nö
Kolkis. Sipas Strabon-it nö librin Xl, köta albanö
dalloheshin nga bukuria dhe shtaflartösia; ,,Ata janö
barinj tö thjeshtö, nuk e njohin shpirtngushtösinö, nuk
pördorin midis tyre monedhat dhe nuk dinö tö
numörojnö mbi 100. Ata luftojnö nö kömbö dhe nö kalö
dhe kanö hedhur kundör pompeius-it 60.000 ushtarö tö
armatosur röndö dhe 22000 kalorös. Ata janö gjahtarö
tö shkathöt dhe kanö qen tö störvitur. Atyre u pörket edhe
populli i kaspiköve pranö detit Kaspik"3 - i pörshkruante ai.
Veg kösaj, nö kohön e Strabonit, numri i popujve nö
Kaukaz dhe trojet pörreth ishte aq i shumöllojshöm, saqö
numöroheshin 26 gjuhö ose dialekte tö ndryshme si nö
lugina, ashtu edhe nö krahina. Jasoni, argonauti, duhet tö
ketö shkuar me ushtrinö e tij tö vogöl deri nö detin Kaspik
dhe tregohej prej tij nö ato vönde Jasonia dhe monumentet
e tjera (Strabon, libriXlll, faqa4). Edhe kötu emri,,Albania",
pra, "Al-bhein-ia", do tö thotö "vend i lartö malod' dhe nga
köta albanö rrjedhin gjeorgjianöt e sotöm. por perväg
albanöve ilirö dhe kaukazö, sig u tha mö lart, ka edhe njö

3 Kohöt e fundit öshtö gjetur nö njö manastir armen njö histori e


kötyre albanöve nga Moses Katalan-Katowatzi i shekullit tö g-ö
pas Krishtit, e cila öshtö botuar nö Moskö.
30

fis tö tretö me kötö emör, fisi ialbionöve ose albanaköve


nöma|eteSkocisö.Pörfisinealbanakövemendojtö
qö kötu
shkruaj mö pas nö mönyrö mö tö detajuar, köshtu
une pÄ mjaftohem duke pörmendur vetöm faktin qö nö
plesen ln"ior" tö skocisö deri tani ka mbijetuar njö larmi e
ubtt"te pasardhösish tö popujve tö vjetör, tö cilöt mund tö
jenö njö döshmi e gjallö e prejardhjes sö secilit prej fiseve
kry"ror", qofshin ato nga Spanja dhe Afrika, nga Kanaani
dhe Fenikia, nga Danimarka apo nga brigjet e Detit tö
Lindjes, sikurse edhe populli i lashtö i albionöve apo

albanaköve qö jetonte pranö ose nö köto fise shtegtare
nga epoka e Hamilkar-it pesqind vjet para Krishtit'
apo siluröt
(n]e popull kelt nö Britaninö e Madhe) lökurzeshköt tö cilöt
f.irnin populluar pothuajse gjithö Britaninö e Madhe'
gjö qö
e
shihet tek njerözit e maleve apo Mac-Gregor-öt' banoröt
janö
shpellave tö maleve gölqerore. Albanöt dhe tirolezöt
autoktonö nö lartösiG e maleve tö tyre dhe tö tillö duhet
töjenöedhea|banakötnö|uginatema|eveskoceze.
pra'
Ptolemeu i quan ata "karnonö", "karntherö"' karnöt'
"banorö tö maleve" si ata tö Alpeve tö Veriut'
Fiset e tjera kryesore gjenden pranö njerözve
shtatshkurtör dhe lökurözeshköt, Mac-kleod-öve apo
klodö-
ve,siguquajtönatanölrlandö,paratögjithöve'kattan-öt
apo kattanak-öt, pra, ata qö shkuan me fenikasit
"hundöshtrembör" apo campbell-öt e sotöm (cam-beul) nga
KanaaninöSpanjödhe]r|andö,apoketit.ötosekatt-öt,tö
ci]ötsu|muannöKentCezarinmekarrotetyretöluftösdhe
gjithashtu bönö qöndresö tö fortö nö betejön kundör
pas fisi i Mac-
Ägricola-s nö aförsitö maleve Grampian, mö
apo
NäO_eve apo barinjtö nabatö dhe fisi i Mac-Quarrie-öve
kuretötskocezö,möpasfisiikaledonöve,töcilötka|uan
31

pörmes Detit tö Lindjes nö ishujt peröndimorö apo Hebridö


me emrin "Mac-Donald", tö cilöt luajtön rolin mö tö
röndösishöm si Lord nö Skoci derisa nö shekullin e nöntö
pas Krishtit pak nga pak vendosön supremacinö e
tyre
skotöt irlandezö. Köta Mac-Donald-ö apo kaledonierö
duhet tö kenö pasur lidhje tö ngushta me galedinöt, galindöt
apo gelonöt e Prusisö lindore dhe mö vonö ata u
konsideruan si wendö apo burgundö tö helenizuar. Kattanöt
u larguan nga Britania dhe kaluan nö Belgjikö, ku banojnö
ende sot e kösaj dite si fis i vetöm, sikurse edhe nö Fulda
dhe Edder, por ku nuk flasin tö njöjtön gjuhö. Megjithatö kjo
temö duhet trajtuar mö hollösisht nö njö libör tö vegantö.
Nö pörshkrimin e tij tö peröndive dhe heronjve tö
lashtö, Diodori nga Sigilia jep tö dhönat e möposhtme pör
historinö e gjigantöve: "Nö fillim ata banuan nö zonön e
Pallene-s, njö krahinö malore nö veritö Athinös, nö rrugön e
maratonös, midis maleve Parnes dhe Pentelikos; mö tej ata
u njohön edhe nö gadishullin e Kasandra-s nö Maqedoni, i
cilifillimisht quhej Pallenö, gjö qö mund tö gojö nö hipotezön
e njö shkömbimi me Pallenö-n e Atikös.
Albanöt vazhdoinö tö ietojnö edhe nö ditöt e sotme
nga Atika deri nö liqenin e Shkodrös, prandaj gjigantöt
e zonös sö Pallene-s mendohet se janö pikörisht ata qä
tö paröt hynö nö konflikt me titanöt e ardhur nga Kreta
dhe nga ky konflikt dhe luftra tö tjera me ta u detyruan
tö largoheshin nga i gjithö bregdeti i Greqisö deri nö
Athos.
Sipas Strabon-it, libri Vll, faqla 12, nö gadishullin e
Kasandra-s gjigantöt u mundön nga Herkuli, emri itö cilit nö
historinö e vjetör duhet tö jetö pördorur kudo ku mungonte
emri i njö personaliteti tö vörtetö dhe historik, njösoj sig ishte
32

tek ne gjithnjö'djalli", icili "kalonte" nga njö mal nö tjetrin.


Ajo qö pörkon mö shumö me procesin e pözjerjes sö
popujve grekö öshtö gojödhöna e mposhtjes sö gjigantöve
nga Zeusi dhe öshtö gjithashtu pikörisht ajo gojödhönö qö
qöndron nö themel tö poezive greke dhe princit kretez iu dha
nderi pör t'u börö zoti mö i madh i Olimpit. Sipas Diodorit,
Zeusi i mundi gjigantöt nö Kasandör, mö pas ata pranö
Mylinos nö Kretö dhe ata nö zonön e Vezuvit nö ltali.
Pjesa ku Diodori shkruan thönien e mösipörme öshtö
nö librin e tij tö V-tö, kapitulli 71, ku ai shkruan gjithashtu si
nö vijim:
"Zeusi ua kaloi tö gjithö titanöve si nö kurajo, gjykim e
drejtösi, ashtu edhe nö tö gjitha virtytet. Pör köto arsye,
mbasi mori pushtetin pas atit tö tij, Kronosit, ai kreu veprat e
shumta mö tö vlefshme tö njezimit. Sö pari, ai vuri ligjin qö
pör dömet e shkaktuara njerözit duhej t'i paguanin njöri-tjetrit
(pra, tö paguhej dömshpörblim, sig shpreheshin gjermanöt),
gjö qö goi nö rönien e krimit dhe zgjidhjen e
mosmarröveshjeve nöpörmjet ligjit. Ai vendosi njö gjendje
krejtösisht tö drejtö dhe paqösore, tö miröt nöpörmjet
bindjes, ndörsa tö köqijtö nöpörmjet persekutimit dhe
dönimit."
"Ai pörshkoi pothuajse tö gjithö territorin (pra, sipas
konceptit tö atöhershöm, bregdetin e Mesdheut), ku vrau
vjedhösit dhe vrasösit dhe vendosi barazinö dhe drejtösinö
popullore" (shihet qö Diodori ishte demokrat dhe arrinte tö
jepte nöpörmjet artit tendencat e historisö dhe jo vetöm!).
'Nö kötö rast Zeusi vrau edhe gjigantöt nö Kretö dhe
pörreth Mylinos, si edhe shoköt e Tifon-it nö Frigia (pasi
Tifoni vetö ishte vrarö nö Egjipt nga lsis dhe Horus, i biri i
Osiris-it).
33

"Pörpara luftös kundör gjigantöve nö Kretö, Zeusi


duhet tö ketö sakrifikuar diellin, qiellin dhe tokön (ai ishte
njö shörbötor i dieltit apo kaldeer i lidhur me keltöt), dhe nga
köto sakrifikime iu tregua atij me anö tö shenjave, se gfarö
ishte vendosur pör ata, se fitorja do t'i pörkiste pikörisht atij
dhe se do tö kishte njö kalim nga ana e armikut tek ajo e
"Zotörve" (kötu Diodori gabon, pasi Zeusi si Zot nuk idonte
"perönditö" pra, tö sakrifikonte diellin pör tö mösuar pör fatin
e njörit apo tjetrit)."
"Dhe köshtu mbaroi edhe kjo luftö; nga armiqtö (pra,
gegöt) shkoi tek ai pikörisht Musaos, gjö pör tö cilön ai u
shpörblye (por Musaos ishte njö orakull dhe poet shumö i
nderuar pör greköt, gjö qö tregon qartö se gjigantöt ishin
njeröz tö ndershöm), por tö gjithö gjigantöt qö guxuan tö
rezistonin, u thyen nga "perönditö".
"Por Zeusit iu desh tö bönte edhe luftra tö tjera me
gjigantöt nö Pallene tö Maqedonisö dhe nö ltali nö vendin qö
u quajt Flegrai nga autoröt e vjetör prej vendit tö djegur,
ndörsa nö periudha mö tö vonshme u quajt Kuma (ndodhet
nö aförsitö Napolit)."
"Por ndörkaq gjigantöt ishin ndöshkuar nga Zeusi, pasi
ata kishin börö mökate kundör njerözve tö tjerd dhe falö
shtatit tö madh dhe forcös sö tyre i kishin kthyer popujt fqinjö
siskllevörit e tyre, nuk u ishin bindur ligjeve tö drejtösisö dhe
kishin shpörngulur me luftö ata qö nga tö gjithö
"konsideroheshin" si peröndi, ngaqö u bönin mirö tö
gjithöve."
"Por sipas gojödhönös, Zeusi jo vetöm qö nuk i ka
zhdukur törösisht köta tö pafe dhe mökatarö, por edhe
heronjve dhe njerözve mö tö mirö u ka njohur nderin e
merituar midis "peröndive". Falö madhöshtisö sö veprave tö
34

mödha dhe forcös sö tijtö madhe, atij iu dedikua madhöshtia


e tö gjitha kohöve dhe vendbanimi nö Olimp nga tö gjithö
(poetöt dhe mitologöt)."
Kjo ishte gojödhöna. Nö gadishullin e Kassandra-s
banuanmövonömaqedonasitdhegjigantöveiudeshtö
vendosnin shtresön e parö tö prejardhjes sö tyre, ku peonöt
thrakö apo barinjtö, teukreröt nga Troja dhe sö fundi bijtö e
Temenos nga Argo, i cili si mbret shkriu popujt e vegjöl nö
njö tö törö.
Maqedonöt, akarnanöt dhe etolöt, sipas Livius-it'
libri XXXI, faqia 29, kishin njö gjuhö tö pörbashköt dhe
ata ishin, pra, tosköt apo albanöt e Jugut, me numrin mö
tö madh pas fiseve kurete-cananee.

V
Kalabrezöt

Nö pjesön e mösipörme, tö dhönat e pörcjella nga


Diodorimundt,ipreköshmedorödhegjithashtusitek
perönditöeZeusit,ashtuedhetekgjigantöt,poredhesipas
vetö mendimeve tö greköve, ne kemi tö böjmö me njeröz tö
pjesö
zakonshöm dhe gjithgka qö tregohet nga ata öshtö njö
e historisö njerözore, por pas kösaj historiograföt tanö
interpretuan shumö gabim gojödhönat e vjetra greke duke i
konsideruar vetöm si poezi, ndörsa ato kanö nö fakt njö
interes tö madh historik dhe etnologjik, pasi mes pohimeve
qö gegöt'
tö ndryshme, ne shohim tek pohimet e mösipörme
35

tö cilöt sot janö tö lidhur me Albaninö, nö fillim kishin


zotörime deri nö ltalinö e poshtme, ku vazhduan mö pas tö
qöndronin, qö kalabrezöt e sotöm, populli nga tö cilöt
rrjedhin napoletanöt, tö cilöt janö nö gjithgka njölloj me
albanöt, pörvegse nö gjuhö (pasi ata flasin njö dialekt
roman), dhe pör prejardhjen e tö cilöve deri tani nuk mund
tö kem asnjö dyshim, qö nö origjinö ata ishin gjigantö ose
gegö.
Dhe me kötö shpjegohet gjithashtu qöndresa e fortö
me tö cilön kalabrezöt u janö kundörvönö nö tö gjitha kohöt
dhe vazhdojnö t'u kundörvihen deri nö ditöt e sotme si
"komitö" ndörhyrjeve tö huaja. Nö qoftö se nuk do t'ia dilnin
tö ruanin gjuhön e tyre tö vjetör tö gjigantöve, si banoröt e
fuqishöm tö Pirros dhe tö Skanderbegut dhe duke qenö njö
"popull" i vetöm, ata kanö tö drejtö tö ruajnö autonominö e
tyre dhe ta körkojnö atö pörsöri siskipötarö tö Skartagut dhe
Pindusit; njö fakt, tö cilin "Panromanöt" e Garibaldit dhe tö
Viktor Emanuelit sigurisht shumö pak do ta venö nö dyshim.
Kalabrezöt quheshin fillimisht "enotöd' dhe prej tyre Jugu i
Italisö quhej Enotria (Straboni, libri Vl dhe Herodoti, libri L
faqja 167); "aineat" do tö thotö "i egö/', "i guximshöm", por
ata i quajtön gjithashtu "chon" ose "chaon" apo 'kaon" (qö
do tö thotö "qen" e qö rrjedh nga fjalöt "cun, chuan, kain,
hunne") dhe fiala e fundit gjendet edhe nö ltalinö e Jugut, tö
cilin Strabonie pörcakton sipopullenotör (LibriVl) po köshtu
Aristoteli (Volumi Vll, faqja 9), si nö Epir tek gjigantöt e
vjetör.
Nö vazhdim duhet t'i pörmbahemi tezös se kaonöt
apo hundöUhunöt kanö shkuar nö ltali nga Epiri; sipas
Strabonit nö volumin Vll, faqja 6, qö sjell kötu Theopompus-
in, nö Epir ata ishin banoröt mö tö vjetör tö vendit, por sig e
36

kemi pörmendur mö parö, shumö shpejt ata u pörzien me


thraköt, teukreröt, tusköt dhe pellazgöt dhe ndörkohö
ndryshoi nö mönyrö thelbösore baza fisnore e popullit; as
me barbaritö e tyre pushtuesit romakö nuk ia dolön ta
zhduknin kötö racö, teksa Paulus Amelius-i vetöm nö Epir
shkatörroi 70 qytete tö mödha mollose' pra, gego-thesale,
dhe böri 150.000 skllevör tö cilöt i shiti nö tö katör anöt e
botös. Me tö njöjtön barbari ai kreu njö gjenocid tö tillö edhe
nö Enotria, pra, nö NaPolin e sotöm.
Me emrin "Kaon" mbyllet "eponimi" ityre apo i mbretit
mö tö vjetör tö pörmendur, qö quhet Lykaon, pra, qö do tö
thotö "Njeri-Ujk". Thuhet se ai duhet tö ketö pasur dy djem,
njöri nga tö cilöt quhej Enotrus dhe tjetri Peuketus, sig tregon
Dionisi nga Halikarnasi, libri I' faqja 11; me fialö tö tjera, Jugu
i ltalisö ishte i populluar nga dy fise, Enotröt e egör dhe
Peuketöt e vegjöl qö jetonin nö Pulian e sotme, ku "i vogö|"
thuhet "bigh", "beagh"; ishin pikörisht liguröf ose sig u
quajtön nga greköt letegö apo lokrer. Sipas Dionisit nga
Halikarnasi, nga Arkadia nö ltali shkuan tö paröt lykaonöt
dhe störgjyshi i tyre, Foroneus-i, njö gjigant dhe zotöruesi i
parö i Peloponezit, jetoi pesö breza pörpara Enotrit'
Shpörngulja e kötyre tö fundit drejt peröndimit apo Ausonia-
s duhet tö ketö ndodhur shtatömbödhjetö breza pörpara
rönies sö Trojös dhe madje pör shkakun e njö krize urie qö
pllakosi nö Peloponez. Lykaon-i, njeriu ujk, kishte jo mö pak
se22fömijö, dhe, pasipo ashtu populliigjigantöve ishte kaq
pjellor, kjo spjegon lehtösisht edhe krizön e urisö'
Enotrötbanoninkryesishtnözonatma|oretö|talisö
sipas traditös sö parardhösve tö tyre nö Arkadi dhe Epir,
duke ndörtuar nö majat e maleve mure rrethore, ku mö vonö
lindön köshtjellat dhe u shpörndanö nö drejtim tö veriut dhe
37

u shtrinö deri nö trojet e Teveres ku, si banorö malesh, ata


u quajtön aborigjenö, flalö kjo qö e ka prejardhjen nga fjala
greke "oros" apo nga fjala kelte "ot'', qö do tö thotö "mal",
dhe jo nga fjala latine "origo", qö do tö thotö "origjinö". por
nö Tevere ata ranö nö kontakt me umbröt ose ambronöt
venetö nö Hader (Adria), tö cilöt kishin kaluar nga Alpet e
veriut, dhe köshtu nö fund malet e larta samnite apo sannite
u mbetön aborigjenöve, ndörsa nö Aker dhe nö Thalland ato
u mbetön umbröve apo sabinöve. Kjo ndarje e lashtö kufijsh
vazhdon tö jetö nga ana etnografike deri mö ditöt e sotme,
por edhe migrimet nga veriu dhe nga deti bönö qö tö
mbörrinin edhe shumö elementö tö rinj, tö cilöt u vendosön
vetöm nö qytetet e zonave tö ulta, por nö periudhön romake
dhe sidomos nö kohön e migrimeve tö mödha tö popujve,
ato qytete shpeshherö u shkatörruan dhe banoröt e tyre u
plagkitön, ndörsa popullsia e zonave fushore arriti tö
shpötonte duke u ngjitur maleve dhe kösisoj arriti tö
siguronte mbijetesön e racös sö vet, qö vinte nga kohöt e
lashta, tek napoletanöt racön gego-enotre apo albano-
sanito-kalabreze, ndörsa tek romaköt atö sabino-umbre apo
verono-venete. Natyrisht qö gjuha e tyre u romanizua
gjithandej, por ajo nuk ishte dhe nuk öshtö gjuha latine
klasike e Romös sö lashtö, por e ashtuquajtura latinishtja
vulgare (popullore), e ruajtur etnikisht edhe nö racat e
ndryshme, tö cilat u detyruan ta pranojnö nöpörmjet
romaköve. Banoröt e lashtö tö Romös e mbronin me
fanatizöm gjuhön e tyre, ashtu si mösuesit tanö atdhetarö tö
sotöm dhe si kudo mö kot bönö njö luftö tö pörjetshme
kundör dialekteve tö popullit, por megjithatö kjo ishte e drejta
e parö e njö lirie tö natyrshme pör gdo njeri dhe pör gdo
popull pör tö folur ashtu sig ia ka krijuar natyra.
38

Köshtu pra, tek kalabrezöt, parardhösit e


napoletanöve tö sotöm, unö shoh ende qö emri i kötij populli
nö formön "galabrioi" nga Straboni, volumi 7, fa$a 5,
pörmendet po ashtu edhe nö Shqipöri, si pjesö e dardanöve,
i
tö cilöt gjithashtu pörkasin racös ilire, si edhe shumö
pjesöve tö tjera deri nö brendösitö Alpeve dhe tö Karpateve
dhe nö aförsi tö Boden-see-sö, pör tö cilöt do tö flitet nö
kapitullin tjetör. "Galabh, "galach" apo edhe "gailbheach" do
tö thotö "i egö/', "i fortö", "krena/', "i guximshöm", ndörsa
"ai/'do tö thotö "njeri". Pra, emri "kalabrier" nuk öshtö emör
qesöndisös si emri "geg".
Eolöt, njö fis thesal, i cili banonte gjithashtu nö Azinö
e Vogöl, e kishin origjinön edhe ata pjesörisht nga kalabrezöt
italikö, tö paktön ata erdhön nga Metapontio pranö Sybar-it
nö Peneus tö Thesalisö, por, nga ana tjetör, qyteti i
Metapontios banohej nga njö koloni akee apo pellazge, ku
fjala "aiol" apo "ail" do tö thotö "i huaj" dhe gjuha e tyre ishte
mö tepör dorike sesa jonike, prandaj ata duhet tö
konsiderohen si gjigantö.
Tanimö, sig dihet, pör aförsinö qö ka me gjuhön
greke, gjuha romake öshtö mö shumö doriko-eolike (gege)'
sesa atiko-jonike, prandaj romaköt, edhe nö qoftö se kanö
qenö shumö tö pörzier me pellazgöt, sabinöt edhe tyrrenöt,
rradhiten nö mönyrö tö barabartö me gegöt, ndörsa greköt,
nö kuptimin e ngushtö tö {alös, pra, pellazgöt e pastör
kretezö, pör shkak tö kontradiktös sö tyre tö fortö ndaj gjakut
fenikas, kanö mbajtur njö dialekt tö butö' Fenikasit shkuan
nö Athinö me emrin "gephyrae/', krijuan atje njö köshill tö
popullit me ndikim tö vegantö dhe nön drejtimin e Harmodios
dhe Aristogeiton-it, gliruan qytetin nga tiranöt Hipparkö'
Edhe pellazgöt lidö banonin nö Athinö.
vt.
Tirolezöt
Nö kohöt e vjetra, gegöt nuk shkuan vetöm nö jugun
e ltalisö, por edhe gjatö gjithö bregdetit Adriatik däri ne
Venecia, vendin e enetöve tö vjetör apo njerözve tö detit,
dhe qö atje shkuan nö thellösi tö luginave tö Alpeve qö
nga
Inn-i deri nö Brenero. Ata krijuan atje popujt tuftaräre
te
Breuner dhe Genaunen me emrin *breunari,, äpo ,,pregnari,,
deri nö shekullin lX pas Krishtit, pra, pas mbarimit tö
emigrimit tö popujve, gjö qö pörmendet madje
edhe nö njö
dokument tö vitit 82g (Meichelbeck, nr. 532).
Atje thuhet: "Ego euarti nationis Noricorum et
Pregnariorum dono Deo et sancto Candido
ad Intiha
monasterio propriam hereditatem meam.,,
Emri "breune/' apo "pregnef (qö do tö thotö ,,banor
mali" dhe qö vjen nga flala .bryn", ,,brain" apo ,,braigh,,,

gjermanisht "Bergu, ndörsa nö shqip "breg"j
öshtö ,üo"jtu,.
deri nö kohöt e krishterimit dhe qö nga hyrja nö
krishterim
nuk ka pasur mö dyndje tö barbaröue ie huaj nö
Tirot,
prandaj rezurton qö tirorezöt janö tö
njöjtö me ,,breunöt,,,
megjithatö duhet theksuar se nö ditöt e sotme
ata nuk flasin
11ö nö gjuhön shqipe, si völlezörit
e tyre nö Adria, dhe as nö
gjuhön romake, si karabrezöt dhe engadinöt
e Innthar-it tö
S_ipörm, siladinöt qö kanö qenö tö detyruar
nga romaköt pör
tö pördorur ratinishten vurgare. por pjesa -e poshtme
e
Innthal-it kaloi nön sundimin e bajuvar_öve, prä,

markomanöve kimbörtö pörzjerö me thuringöt
suevö tö ciröt,
pas pushtimit tö Boierrand-it tö vjetör pranö
rsar-it, u quajtön
tanimö edhe "bojern" apo ,,bayerno (bavarezö)
40

Por Bojerlandi mori kötö emör, pasi ashtu si dhe


bohemöt, banoröt e tij u vunö pörpara nön sundimin e Bojerit
tö ardhur nga Galia.
Dialekti bavarez itirolöve öshtö aq i pasur, saqö ata e
pranuan atö dalöngadalö nga zotörit e tyre suevö, teksa
populli mbeti po ai, ashtu sig kishte qenö gjithnjö nö gjak'
kaiakter, atdhedashuri, njö popull luftarak dhe energjik' i
guximshöm,krenarevetmohues,njöpopullicilinövitin
iaOS gl"ti tek Andreas Hofer-i i tij njö lidhje tö denjö..me
njihen
Skanderbegun nö A|bani, ndörsa bajuvaröt, ashtu sig
kudo, janö njö popull flegmatik, i ndryshöm nga tirolezöt
dhe me
edhe nö pamie; köta tö fundit janö kryesisht floközinj
janö mö biondö dhe me
lökurö pak brune, ndörsa bavarezöt
shpeshherö
lökurö tö bardhö' Pa dyshim qö kanö ndodhur
Alpeve' por'
pözjerje dhe sidomos nö luginat e largöta buzö
ng"-"n" tjetör, edhe nö ultösirön bavareze kanö mbetur
piese tö popullsisö
'mund floközezö tö banoröve parasuevö' köshtu
q'e nuf tö böhet njö ndarje e popullsisö duke e
Njö gjö e.tillö
konsideruar si tö andejshme apo kötejshme.
tek G gjithö
natyrisht qö nuk ndodh vetöm kötu, por edhe
tö Europös, prandaj brenda gdo populliduhet
p"öti,
".ätet
ie .nin"n vetöm elementet qö bien nö sy, duke
lönö mönjanö
pözjerjet e rastit, dhe köshtu del qö tirolezöt nga ana etnike
jana n1e racö mö vete, gjö qö pörkon me pörshkrimin e
Strabonit, i cili nö Librin lV, kapitulli 6' thotö
se breunöt
(brennen) dhe genauöt janö poq.uj ilirö' por ilire
janö
dhe Dalmacisö' sigurisht
$itnasntu edhe pbpujt e Älbanisi
periudhön e avaröve u dyndön
ö'e t"x köta tö tunOit nö qö ata sot
sllavöt, tö cilöt u pörzien me ta, köshtu
piköpamja gjuh-ösore'
konsiderohen si sllavö, sö paku nga
sepse nga pököpamja e karakterit dhe traditave tö tyre'
dalmatöt ndahen nö sllavö llird qö kanö lidhje r" .tr 1l
vendeve tö Karpateve veriore, ashtu si tirolezöt me
bajuvaröt e vendeve tö Alpeve veriore.
Zotörinjtö e mödhenj bajuvarö nö Mynih sigurisht qö
nuk pajtohen me pörfundimet e kötij hulumtimi pör tirolezöt
ilirikö apo tirolezöt gjigantö dhe duhet thönö se Dr. Steub, i
cili gdo vit shkon nö Alpe pör tö takuar "gjermanöt", tö cilöt
ai mö pas i pörshkruan nö gazetön "Allgemeine Zeitung",
ndihet aq pak i lidhur me tirolezöt, saqö ata "i shpötojnö atij
edhe nga sytö", dhe i konsideron ata tö lidhur jo me
gjermanöt, por pikörisht me gjigantöt dhe kalabrezöt.
Historia e vjetör e breunöve (brunöve) nö librin "Die
Deutschen" (Gjermanöt) tö Kaspar Zeuss-it, öshtö
pörmbledhur shkurt nö mönyrö tö dokumentuar. Kaspar
Zeuss-i shprehet gjithashtu kundör origjinös ilirike tö
tirolezöve dhe veg kösaj ai mendon se Straboni ishte i mirö
informuar nö lidhje me lliröt, sepse ai kishte qenö vetö nö
vendin e Tiberiusit; ndörkohö, ai duhet tö ketö thönö tö
vörtetön pör brunöt, edhe nöse bajuvaröve nuk u shkon pas
fillit; pör mö tepör, ai nuk ka njö shpjegim tjetör tö thjeshtö
pör vegoritö e tirolezöve si njö popull qö i pörket njö race qö
ndryshon nga ajo e popujve fqinj, pra, bavarezöve nö veritö
tyre, suevöve nö Vorarlberg dhe Bregenzer - Walde,
sllovenöve veneto-ilirö nö lindje tö tyre dhe tusköve tö
romanizuar nö luginat jugore tö Alpeve, pör tö mos folur pör
galöt dhe lombardöt nö zonat e lumit Po.
Ndörkaq, sipas Strabonit, nö fillim iliröt u shtynö
edhe mö tej dhe konkretisht deri nö Bodensee (LibriVll,
kapitulli 5), köshtu qö e gjithö pjesa e Alpeve midis ltalisö
dhe Gjermanisö ishte ilire.
42

Appiani pörmend vetö rhaetöt (retöt) nö luginat e


sipörme tö Rhenit/Rinit ende si ilirö, pastaj mö tej nö lindje
noriköt, mö pas mÖzöt apo peonöt, pra, tö gjithö popujt e
lartösive tö maleve nga St. Gotthard-i deri nö Albaninö e
sotme; pörsa i pörket kösaj pjese nö periudhön e perandorit
Konstantin, e gjithö zona e Alpeve u quajt Provinca e
Kishave tö llirisö Peröndimore; pjesa ilire lindore pörfshinte
Panonien, Kroacinö dhe Albaninö.
Sig öshtö pörmendur edhe nö pjesön e parö, pamja e
jashtme dhe karakteri i fisit kryesor tö Shwarzwald-it dhe
banoröt e Vogesen-it, tö paktön e atyre tö luginave tö
brendshme, pörkon me atö tö iliröve, dhe duhen pörmendur
"triboköt" e periudhös sö Cezarit sistörgjyshörit e "breunöve"
tirolezö. Fjala "dri" do tö thotö "dru", "pyll", "buach", "boch",
"zonö malore", pra, "tribocke/' (banoröt e maleve pyjore).
Pör tö njöjtat arsye duhet tö konsiderohen gegöt edhe
tek "kogöt" (Kogen) nö luginat e larta veriore tö Alpeve tö
ashpra pranö burimeve tö Jaxt-it dhe tö "kokö"-ve (Kocher)
dhe köta "kogö" na kujtojnö edhe "gogaröt" nö Armeni, tö
cilöt banonin atje nö aförsitö detit Kaspik. Por köta kaspikas
ishin njö popullsi albane, sig öshtö pörmendur edhe mö
sipör, dhe pördornin si veshje tö zakonshme pallto prej
gözofi, sig tregohet nga Herodoti, ku ai pörshkruan njö pjesÖ
tö ushtrisö sö Kserös. Albanöt vazhdojnö t'i mbajnö ende
köta gözofö tö erröt me lesh dhie me kapug mbi xhaketat e
tyre tö zbukuruara, sikurse dhe fustanellat e vjetra romake.
Ata nuk veshin pantallona, deri diku si albanaköt nö Skoci,
pasi kjo do tö ishte veshja mede e vjetör apo veshje ariane,
por "albanoi"-tö apo "albion"-öt nuk i pörkisnin racös ariane'
43

Nö Steiermark, pasardhösit e taurisköve tö vjetör, tö


cilöt banojnö nö Tauern apo nö lartösitö e maleve (,,Tord'do
tö thotö "mal thepisu/', "mal lartö") mbajnö tö
i i
ashtuquajturin "shajak', börö me lökurö tö erröt dhe kjo
veshje mbahet pothuajse nö tö gjithö zonön e Alpeve dhe
pikörisht nö pjesön jugore tö luginave tö larta, ku sot flitet
gjuha romane. Köta shajakö dhie janö guna me kapug tipike
albane, emri i tö cilave nuk do tö thotö thjesht ,,veshje" ose
"kleid" nö gjermanisht, "cloth" nö anglisht, ,,clotha" nö
irlandisht dhe "claudere" nö latinisht, por "njö veshje qö e
rrethon ose e mböshtjell trupin". Ato janö veshje
karakteristike ashtu sipelerinat e bukura shumöngjyröshe tö
skocezöve apo veshjet e tartanöve. pörveg taurisköve
norikö, popullit tö vjetör tö Steiermark-ut, mö vonö erdhön
tusköt, bojöt, romaköt, sllavöt dhe gjermanöt, por ende sot e
kösajdite nö Tauern tö Krimesö gjenden gjithashtu tauriskö,
njö popull iegör, pör tö cilin nö Librin lV, kapitulli 103
Herodotirröfen historitö padögjuara. Ata jetonin me plagkitje
dhe luftö, vrisnin tö gjithö ata qö kalonin me anije pranö
brigjeve tö tyre, ua prisnin kokat dhe ua ngulnin nö hunj nö
banesat e tyre dhe ivendosnin atje ku dilte tymi nga oxhaku,
sikur tö ishin dordolece mbi gati. po köshtu veprojnö sot
albanöt me kokat e prera tö armiqve tö tyre. Edhe malazezöt
serbö kanö marrö kötö zakon tö tmerrshöm dhe köshtjella e
Vladikös nö Cetinje öshtö e ,,zbukuruaf edhe nö ditöt e
sotme me koka turqish.
Köshtu u krijua raca autoktone e gjigantöve nö malet
gölqerore tö pasura me shpella tö Europös nga Kaukazi nö
Tauern-in e Krimesö, nö Ballkan dhe nö Karpate, rreth e
pörqark detit Adriatik, nga skaji mö jugor i Moresö deri nö
Kalabrinö pörballö sajdhe qö atje deri nö ishujt e Kretös dhe
44

Rodit, mö pas nga ana veriore e pjesös europiane tö Alpeve


derinöPanonia,ngavargmalimadhöshtoriAlpevetö
ashpra, nga Shwarzwald-i, nga Vogesen-ideri nö Cevennen
tö Auvergne-ös, mö tej nö Britani dhe Skoci dhe nö fund
edhe nö skandinavi, ku Edda e famshme öshtö njö döshmi
e gjallö e shumicös sö fiseve tö gjigantöve'
Po nga erdhivallö kjo popullsie lashtö e Europös? Nuk
mund tö gjendet as edhe njö historian, qoftö edhe me
njö
fakt tö vetöm, qö t'ijapö pörgjigje kösaj pyetjeje, dhe kush
janö
nuk öshtö i könaqur me thönien se iliröt apo gegöt
faktin
banoröt autoktonö tö Europös, ai nuk e mböshtet as
se pas ngjarjes sö Zend-Avest-it, ata u shpörngulön nga
(persiane)
lartäsitö e Vleriut, si nö gojödhönön e vjetör parse
pörracön",i"n".Thuhetpikörishtseatje,tekipari..Fargard''
"njeri ifuqishöm"
i Vendidat-it, "Ahura-m azda" (qö do tö thotö
oseiquajturndryshe..ormuzd")fo|imbishenjtörinöet.tj
Zarathustia apoZoroaster (sipas pörkthimit nga dr' Haug):
"Unö gjeta njö vend me bukuritö rrallö, qö ishte ende
i pabanuar, dhe tä parin dhe mö tö bukurin e maleve dhe
"fusha
fushave, unö gjeta Airyana-vaegon (qö do tö thotö
ariane" dhe vjen nga fiala'Taich") me natyrön mö tö
bukur'
Möpasdoliperbal|etilnngro-mainyus(.,arimanmainneus''
Oo tb tnote "njeritinzar"), njö gjarpör agresiv
i mbretörisö sö
vdekjes dne äebores, vepör e "Daeva"-s ("daebh' dubh" do
tö thotö "izi, djall)".
"Janö dhjetö muaj dimör dhe dy muaj verö"' Sipas
kösaj, pörpara se tö shkonin nö luginön e Sogd-it apo

Sogdiana.npranÖsamarkand-it,ku..Sogd'dotöthotö..i
,,succulentus" (shön i pörkth.: nö
,i ,,i
bufurr,, ömböl", butö",
aröt
shqip kemi{alön sod-is, pra, sodis bukuritö e natyrös)'
45

banonin nö trojet pak mö lart se Siberia e sotme, ku nö


njördn nga epokat e Tokös, klima kishte qenö e ngrohtö, gjö
qö e döshmojnö fosilet e panumörta tö kafshöve dhe bimöve
tö gjetura atje, tö cilat gjenden vetöm nö vendet e ngrohta,
ndörsa tanivetöm nö ishullin e Novaja-semlias tö ngrirö nga
akullidhe döbora gjenden mbeturina bimösh nö qymyrin apo
bimöt e fosilizuara, tö cilat tani gjenden vetöm nö pjesön
jugore tö asaj hapösire tö madhe. Nuk ka dyshim qö dikur
veriu ka qenö ndryshe e qö ka pasur klimö mö tö butö.
Revolucioni filloi si rrjedhojö e ndryshimit tö vendosjes sö
aksit tö planetit tonö, köshtu qö pikörisht ata breza tö
planetit, tö cilat njö kohö ishin nön zonön e ngrohtö, u
spostuan drejt Veriut dhe mbas kösaj bota bimore ngriu,
ndörsa njerözit dhe kafshöt shpötuan duke ikur sa mö larg
tö ishte e mundur drejt Jugut.
Pörsa u pörket aröve (arianöve), mund tö tregoj pör
ata tö Zend-Avest-it, pör gjigantöt dhe turqit, tö cilöt janö sö
bashku lökuröbardhö dhe natyrisht qö mund tö merret me
mend se pör shkak tö ardhjes sö tö ftohtit, edhe ata shkuan
drejt jugut dhe konkretisht, turqit nö lindje tö Arias, ndörsa
gjigantöt nö peröndim, kösisoj edhe albionöt apo albanaköt
e maleve tö Skocisö nuk kishin emigruar nga jugu, por ishin
pasardhösit e popullsisö sö vjetör nö veri dhe albanöt e
Alpeve dhe tö Schartag-ut ishin degözime qö emigruan drej
jugut.
Pör kötö arsye, nö trojet poshtö Polit tö sotöm tö
Veriut, u bönö dyndje tö mödha popullsie pör t'u vendosur
nö parajsön e lökurbardhöve dhe, nö fakt, tek njohösit e
historisö dhe lundrimtaröve tö ditöve tö sotme rishfaqet njö
"e vörtetö e erröt", por pse vallö ekziston kjo döshirö e
pashpjegueshme pör tö dörguar anije me kosto tö lartö nö
46

Polin e Veriut dhe pör t'u vendosur atje nö vendin e akullt?


Vetöm vullneti i zjarrtö pör tö parö me sytö e tyre atdheun e
Adamit, mund tö böjö qö njö nismö e tillö e erröt tö duket si
e realizueshme, pörndryshe njö gjö e tillö nuk ka si tö
shpjegohet, sepse vajtja nö ato zona vetöm pör tö ngritur
"gracka" pör peshqit (tö cilöt kanö börö nö detet polare deri
sot njö jetö tö qetö) nga njeriu, i cili nuk kishte mundur kurrö
t'u afrohej, nuk mö duket aspak njö qöllim i miröfilltö i
shkencös gjermane.

vll.
Vendosja e vendbanimeve nö AlPe.

Vendosja e popujve tö ndryshöm tö Alpeve nga


Periudha e Akullit deri nö ditöt tona ka ndodhur nö
pesömbödhjetö periudha, sig do tö pörmendet mö poshtö:
Nö kohöt e lashta, kur luginat e vargmaleve deri nö
thellösitö e vendeve ishin ende tö mbuluara me döborö dhe
akull, vetöm lappöt dhe eskimezöt kullosnin tufat e tyre tö
dreröve nö tundrat gjermanike, por mö vonö, pör shkak tö
tharjes sö deteve tö Saharasö, ku shiroku apo "fohn"-i (era)
goi rryma tö nxehta nö Alpe dhe akullnaja dalöngadalö u
shkri deri nö perimetrin e sotöm, shkuan edhe popuj tö tjerö
nö luginat e mbuluara me bar dhe nö fillim nga peröndimi
drejt Rhon-it shkuan ligöt apo liguröt, pastaj nga lindja, por
ndoshta edhe nga veriu, shkuan iliröt.
Meqönöse ata u vendosön nö luginat 1l
" nl"r"
rrjedhjeve tö Danubit, köta tö fundit (iliröt) u shpörndanö dhe
köshtu ata shkuan edhe nö Tirol pörqark vargmalit tö
Brenerit deri nö Bodensee, por edhe mö tej, deri nö zemör
tö pyjejeve dhe nö Malin e Bardhö. Tö paktön, fokunatöt apo
gjuetaröt e shpendöve, tö cilöt njihen si popull ilir, nga
gjeograföt e vjetör thuhet se janö vendosur edhe nö
peröndim tö liqenit tö madh nö ltalinö e sipörme, pra, nö
afdrsi tö Malit Roza apo nö Wallin e sipörm. Ndörkaq, nö
köto vende peröndimore, para dyndjes sö umbröve
"gjermanikö" (jo gjermanö apo teutonö), jetonin vetöm popuj
ligurö, qö ishin tö pushtuar nga gjigantöt e mödhenj dhe tö
fuqishöm, tö cilöt fillimisht duhet tö kenö guar kuajt nö ltalinö
e sipörme, sepse ende nö kohön e Romös ekzistonte njö
racö gege kuajsh (sipas Strabonit, Libri lV, faqa 6).
Köta "kuaj gegö", njölloj si ponöt tanö u dörguan nga
"kalorösit kentaurö", "gentauröt" nö Pelion tö Thesalisö, nga
ku, sig i pörshkruan Diodori, ata kaluan si njeröz dhe jo si
plagkitös me jetö tö dyfishtö dhe hynö nö Thesali deri nö
thellösi tö Greqisö jugore. Kean-torr-i öshtö mali mö i lartö,
njölloj si Pelioni, por jo njeri-dem* apo njeri-kalö, sig u pölqen
skulptoröve tanö t'i paraqesin köta popuj. Kentauröt kishin
shumö kontradikta me Herkulin tö cilin, pör shkak tö
rrengjeve tö tij, e döbuan nga Greqia nö ditöt e fundit tö jetös
sö tij, por aigjeti njö rrugödalje arratie nö njö skutö tö luginös
sö Osös, pranö kalimit tö Thermopileve dhe u ndesh i vetöm
atje me kentauröt derisa nö fund, sipas traditös sö vjetör,
duke qenö i sömurö dhe pa asnjö shpresö pör tö shpötuar,
ai i dha fund jetös duke i vönö zjarrin vetes.
Liguröt ishin trupvegjö|, por tö shkathöt dhe ishin
paraardhösit e savojardöve, tö cilöt ende sot e kösaj dite
48

njihen pör shtatin e tyre tö vogö|. Edhe nö Alpet lindore


pranohet ekzistenca mö e hershme e popullsisö ligure se ajo
gege, gjö qö döshmohet nga autoröt e vjetör tö cilöt flasin
pör lig-iliröt apo ligyrisköt. Köta ligurö trupvegjö1,
lökurözeshköt dhe floközinj shkuan deri nö Poloni, ku ata
ligierö, lugierö apo logierö mö pas u quajtön lechen apo
ljachen dhe ende sot e kösaj dite ata pörböjnö pjesön mö tö
madhe tö popullsisö, köshtu qö do tö ishte gabim i röndö
nöse ata do tö konsideroheshin si emigrantöt mö tö vjetör tö
Europös deri nö Urale dhe mö tej nö brendösi tö Azisö,
sepse janö pikörisht tö ashtuquajturit hunnöt mongolö ata qö
duhet tö konsiderohen tö kösaj race ligure.
Nö zonat drejt veri-peröndimit ne e ndeshim emrin
"ligier" pörsöri nö Lothringen, ku popullsia mö e vjetör e atij
vendi quhet "leuke/'dhe ata i pörkisnin pikörisht popullsisö
mö tö vjetör tö Galisö e cila, pör shkak tö shtypjes nga
galjegöt kaldee, u lidh me popullin e galöve. Vetö galjegöt
erdhön nga veriperöndimi i Spanjös, ku ishin vendosur nga
sidonöt fenikas, sig döshmojnö analet irlandeze, njö
pörmbledhje e dokumenteve tö vjetra, librave historikö dhe
gojödhönave, tö cilat kohöt e fundit janö konsideruar si tö
vörteta nga studiuesit anglezö, sig rezulton p.sh. nga vepra
e William Skene-s pör "banoröt e maleve tö Skocisö" me
titullin "The Highlanders of Scotland", Volumi l, faqja 3, qö
pörmendet tek shönimet. Köto dokumente u pörkthyen mö
sö miri nö anglisht nga Dr. Charles O'Connor dhe do tö ishte
shumö idobishöm njö botim kritik ityre nö gjuhön gjermane,
pör t'u dhönö historianöve tanö mö shumö dritö mbi
emigrimin dhe historinö e popujve keltö, sikurse edhe mbi
katöt gjermanikö. Sipas analeve irlandeze, me mbörritjen e
tyre nö Duero, "galjegöt" apo "Gaal of Sgioth" gjetön atje
49

popullin lökurzeshköt tö klodöve, i


cili mö parö ishte
skllavöruar nga fenikasit dhe pothuajse nö tö njöjtön mönyrö
ishte dönuar me punö tö detyrueshme nö miniera, ashtu si
tremijö vjet e gjysmö mö pas meksikanöt dhe peruanöt nga
spanjollöt, pasardhösit e gjallö tö kötyre fenikasve dhe "ls-
feine, Hispanien" apo ishulli fenikas u banua nga popujt
kannaanö dhe pikörisht nga chetitöt apo chattöt (katöt).
Köta klodö lökurözeshköt i kanö konsideruar si
ciganöt e Spanjös njölloj si siginöt e vegjöl tö Panonies,
sikulöt apo seklertöt e Sibenburgenit dhe sikulöt italianö tö
Sigilisö. Nga ana tjetör, klodöt irlandezö formojnö ende nö
ditöt e sotme fisin apo klanin e mac-klod-öve nö pjesön
peröndimore tö maleve tö Skocisö dhe hebridöt, tö quajtur
atje "lugioi" nga Ptolemeu, tö shtypur njösoj dhe madje qö
nga kohöt pararomake nga fenikasit, pasardhösit e tö cilöve
dallohen ende sot tek kampbellöt hundö-shtrembör, si edhe
nga galedinöt apo kaledonöt, mac-donalds-öt e sotöm, tö
cilöt ishin kthyer nga Deti i Lindjes dhe pikörisht ata qö u
pörkisnin fiseve greko-burgunde apo gelone. Ndörsa basköt
e zeshköt nö Pirenej erdhön nga Gatulieni nö Atlas dhe janö
gjithashtu völlezör tö kabylöve. Pörsa u pörket gegöve tö
gjatö dhe lökuröbardhö, ata vazhduan ikjen drejt luginave tö
trojeve tö Danubit dhe Etsch-it historik deri nö Tirol, pasi
breunöt dhe genaunöt njihen nga Straboni si ilirö tö vörtetö
dhe pör ta nö gjermanisht pördornin flalön "Lurleyer", ku
"Lurley" nö Bacharach, nö Ortgau-n e vjetör apo nö
Ubierlande e merr emrin nga fjalöt "Lwt'', "Lul'', "Lyri", qö do
tö thonö "shkömb" ose "mal i thepisur, i ashpör", si tek
"illyröt" qö fillimisht banonin pranö humnerave tö maleve tö
Schartag-ut apo tö Alpeve.
50

Por edhe "Ortgau" ynö pranö Renit, sig vörehet, öshtö


njö fjalö kelte dhe nönkupton gdo pjesö tö lartö tö thepisur
apo gdo pjesö tö lartö pörballö detit apo lumit, pra, edhe nö
fjalön "oir-gael" apo nö bregdetin galik nö Skocinö
peröndimore, i cili tani quhet "Argyl". Fjalös "ortgau"* i öshtu
shtuar njö 't", sig ndodh shpesh p.sh. nö fjalön "gean" apo
"gin", nö latinisht "genus", nö gjermanisht "Kind". Emrat e
vjetör tö "breun"-öve dhe "genauen"-eve kanö tö njejtin
kuptim me atö tö iliröve: "breun" vjen nga "brain, pryn, broin",
"Berg" (do tö thotö "mal"), gjithashtu "braighe" (do tö thotö
"breg"), nga e cila kemifialön "pregnarii" pör banoröt pörreth
Brenner-it; ndörsa fjala "genauen" vjen nga fjala "cean" apo
"gean", qö do tö thotö "majö mali", "kokö", "beden" (kalaje)
dhe nga fiala "oon", qö do tö thotö "shkömb".
Por pörtej Gothard-it banonin edhe njö mori popujsh
tö vegjö|, disa prej tö cilöve duhet tö kenö qenö nga raca e
gjigantöve, köshtu p.sh., salasöt nö luginön e Aostös, tö cilöt
u krijuan shumö probleme romaköve falö trimörisö sö tyre tö
madhe, duke mos i lönö ata tö qetö deri kur Augusti arriti ta
nönshtronte atö populltö vogöl dhe sipas zakoneve tö atyre
kohöve tö skllavörimit, shiti gjithsej 36.000 veta, nga tö cilöt
6.000 ishin tö aftö pör luftö. Cezari ndörtoi nö trojet e tyre
qytetin e Augustös, qö sot quhet Aosta. Kato i konsideron
köta salasö sitauriskö, sikurse edhe lepontöt, duke pörfshirö
edhe liguröt dhe mbetet ndörkaq ende pör t'u zbuluar sa
kohö qöndruan köta popuj tö vegjöl ligö nön sundimin e
keltöve dhe akoma mö pörpara nön sundimin e gegöve. Nö
periudhön e mbörritjes sö romaköve, liguröt pranö lumit Po,
nö Apenine dhe pranö Rhonit tö poshtöm, ishin pothuajse tö
gjithö nönshtetas galö, por popujt keltö i sulmuan liguröt
(ligurisköt) nö dy periudha tö ndryshme, njöherö nga Reni si
51

umbör apo sabinö dhe rreth njömijö vjet mö vonö nga Franca
qöndrore sigalö.
Gjatö epokös umbre, pas lapöve, ligöve dhe gego-
iliröve, luginat e Rhen-it dhe Aar-it, mö pas Wallisi dhe nö
fund e gjithö ltalia e sipörme deri nö dyert e Romös dhe
pjesörisht deri nö luginat e Abruzzo-s, ranö nö duart e kötij
"populli gjermanik", ku fiala ,,ghairman', apo edhe
"ghearman" nö kuptimin e sajtö miröfilltö do tö thotö ,,popull
fqinj" apo "popull kufitar me galöt". Nö epokön e Augustit
qöndruan nö pjesön e sipörme tö Bernös köta gjysmö
gjermanikö ("Halb Germanen"), tö quajtur köshtü nga
romaköt: ata quheshin ',gjysmö gjermanikö" sepse ishin
shumö tö pörzjerö me fiset lige dhe gege qö kishin qenö
pörpara tyre dhe prandaj qö prej asaj kohe deri nö ditöt
e
sotme popujt e vegjör tö shumöilojshöm nö ruginat e Arpeve
tö wallis kanö mundur tö gjejnö mböshtetje tek njöri{jetri.
Umbröt ishin njö popull bujk wendish verior qö
fillimisht kishte mbörritur nga trojet pranö Elbös sö poshtme
dhe mö vonö u shpörnda nga Thuringu deri nö Rhen. Nö
Gjermani ata u quajtön ,,!!1nen" apo ,,Verinen", nga
peröndesha Saaten "ftgonia" ("fearan" do tö thotö ,,wiese,,,
"vise", "livadh"), e cila u vendos mes peröndive
romake
nöpörmjet sabinöve. Gjithö köta popuj buiq wendish shkuan
fillimisht nga Frygia dhe Teukria mbi rhrakö pör nö Danub
deri nö Krime. Mö vonö, ata u quajtön ,,getö", .dakö, dhe
"kimerö", nö Suedi u quajtön
ujutö", Jotö" jpo "jotunö", nö
Danimarkö nga kjo ende sot e kösaj dite janö "wend-
s.ysself'-öt nö skajin verior tö Juflandit äpo tb gadishullit
kimbrik, pasi kimbört apo kimmeröt e sapo mbörritur i
pörkisnin mö vonö racös wendishe-sllave.
52

Nöpörmjet kötyre umbröve, tek tö cilöt nö Alpet


qöndroreka|uanmövonörhetöt,gjigantöttiro|öubashkuan
ng" peröndimore deri nö brendösi tö luginös dhe mö
väne"n"
nga ana jugore nöpörmjet tusköve nö Etschthalin e
sipörm.
Me shfaqjen e tusköve nö ltalinö e sipörme' tö ardhur
-Qipro,
nga Lidia One filloi periudha e pestö pör trojet e
popullsinö
Ripeve. Ky popull ndörtues dhe trim e detyroi
pjesön e
italiane umbre tö törhiqej drejt jugut, nö malet nö
luginön e
mesme dhe tö sipörme tö Teveres, pushtoi vetö
piesös jugore
Ärno, dhe mö pas u zhvendos nö Etsch drejt
pörpunimin
tö luginave tö Alpeve ku, si mjeshtra tö zotö nö
nö luginat e
e melalit, edhe nöse u romanizuan, u vendosön
Trompia-s dhe Camonica-s, nö pjesön veriore
tö Brescia-s'
tö Veronös'
Edhe lugina e sotme italiane e Etschit' nö veri
euganöt, po
ishte e banuar nga tusköt. Atje u vendosön
ashtulepontötqöuvendosönnöluginöneLiviniasnöSt.
Gotthard,ishintusköqöishinvendosuratjedhekishinvönö
at'rjvargmali'
nön sundimin e tyre banoröt e vjetör ligö tö
Dyndia e giashtö pas tusköve ishte ajo e galöve apo
dhe Brennusit'
bojöve ne ttätine ä siperme poshtö. Bellovös
Sigovös' sikurse
siklrse edhe nö Bajein dhe Bohemiposhtö
quajtön norikö pör
edhe nö Alpet lindöre, tö cilöt atöherö u
shkaktöqytetit"Noreja'';'no/'dotöthotö..malilartö''.Njöri
(Vogt) nga Cezari'
nga köta princa galö norikö quhej"Vocio"
Oüa e ketij Ariovisti, ishte gruaja
e tij e dytö' dhe nga Straboni
Hungari nga
nje princ'i quajtur 'Kritasi/', i cili u mund nö
"Kritasi/' do tö thotö
oärät, qö banonin nö lindje tö vendit.
q9 tö
"kalorös i fuqishöm" dhe ij"n nga fjala "greadh"' !oapo
"sura"' "said'
thotö "kalö", "kope", "tufö", dhe nga flala
"sir'', qö do tö thotö "njeri i fuqishöm"' Kryeqendra
e kösaj
53

perandorie ishte qytetiKarnuntum qö ndodhej pranö Danubit


e qö tani quhet Hainburg. Sipas Plinit (Libri lll, faqja 24),
edhe Viena u quajt nga bojöt me emrin Vindomana.
Por pörpara bojörve, sig öshtö pörmendur mö lart,
atje kishin banuar ligurisköt, tö cilöt ishin börö sllavö apo
skllavö, por ata nuk mund tö kishin pretendime pör pjesöt e
sipörme tö luginave. Qöndrat kryesore tö sakrificave tö
kötyre ligurisköve ishin nö majat e maleve tö Tebös pörballö
Hainburg-ut, gjatö rrjedhös sö March-ut nö Danub dhe kudo
ku ne ndeshemi nö tempullin e vjetörtö Tebös (vjen nga f,ala
"dev", "deb", "daimh", "daimb" apo "dewan", qö do tö thotö
"tempull"), gjejmö edhe popullsinö e vjetör tö ligöve, nga tö
cilöt kanö dalö tö gjitha tö dhönat mitologjike nga Teba nö
Egjipt dhe nö Beoci (kjo e fundit u themelua nga Kadmi
egjiptian), mö tej nga Teba e lelegöve nö Teukri, nö fundin e
malit lda, mö tej nga Tybeivenecian nö Friaul (Friuli) dhe tek
Devöt ose Deböt e ndryshöm nö Gjermaninö qöndrore dhe
pikörisht nö Mulde tek "Grimma", nö vendin e shenjtö (ku
"Deun Cruimh" do tö thotö "Zot"), mö tej nö Gali nö trojet e
ligöve tö vjetör, Glandevö dhe Lodevö.
Nö brigjet lindore tö veriut tö Skocisö shtrihet Aber-
Deen, qö do tö thotö "tempulli i detit", njö qytet i vjetör me
rrönjö fenikase, qö fillimisht quhej lnbhior-Dewana, sikurse
Inverness-i, ishulli nö gjirin e Moray-ös, nö vendbanimin e
vjetör tö attakottö-ve apo hoch-chattö-ve ("inbhio/' do tö
thotö "shumö ujö').
Bojöt nga Karnuntumi apo Hainburgu dhe Viena,
para se tö viheshin nön sundimin e daköve, kishin sunduar
pothuajse nö tö gjithö zonön e Alpeve lindore dhe nga lidhja
e iliröve tirolezö me ata tö fisit tö tyre nö Adriatik, u ndanö
pikörisht henetöt apo venetöt. Vetöm nö Alpet tauriske, nö
54

veri tö venetöve, taurisköt e vjetör mundön t'i ndalonin,


prandaj popullsia e atyre zonave, e quajtur "kraine/', arriti tö
ruajö deri nö ditöt e sotme origjinön e saj.
Pas bojörve galikö, nö dyndien e shtatö, u kthyen
pörsörikimbröt nga veriu. Ata vörshuan nö Galidhe ltalidhe
pushtuan Gjermaninö duke e mbajtur nön sundimin e tyre
deri nö mbörritjen e romaköve, por mendohet se nö Alpe ata
kanö hasur kudo nö njö qöndresö tö fortö dhe deri sot nuk
öshtö konstatuar atje ndonjö popullsi kimbre, pra, duhet tö
jenö Haslithaller-i apo Meyringöt e sipörm tö zonave sipör
Bernös apo Weislande tö cilöt, sipas njö gojödhöne tö njohur
tö luginös, e kanö origjinön nga Suedia dhe kanö lidhje me
Jutland-in apo Danimarkön dhe, pagka se fillimisht mund tö
kenö qenö kimbör, me kalimin e kohös duhet tö jenö
teutonizuar. Mö tej do tö flitet pör ta nö kapituj Vlll, lX dhe X.
Helvetöt e vjetör ishin kryesisht galikö qö nga koha e
Brennusit, ndörsa kimbröt apo, sig u quajtön ata edhe nga
romaköt: markomanöt, sunduan pör njö kohö tö gjatö nö
Bohemidhe Mahren, ku Marbod-i kishte krijuar njö mbretöri
tö fuqishme. Gjermanöt nuk ishin köta markomanö, por
pikörisht nö kohöt e Ariovist-it u bönö aleatö kundör Romös
me gjermanöt suevö.
Pas kimbörve trojet e Alpeve ranö nön sundimin
romak nö periudhön e Augustit, Drusit dhe Tiberit dhe ajo
ishte periudha e tetö.
Gjatö asaj periudhe, vendet alpine pak nga pak u
romanizuan. Nö qytete u vendosön pushtuesit dhe kolonöt
romakö, por pör köta tö fundit, ltalia jo gjithnjö ishte atdheu
dhe vöndbanimi i tyre, köshtu qö gjatö qöndrimit tö gjatö tö
njö legjioni romak nö njö nga ato vende, ku ende nuk ishte
pörhapur gjaku romak, ata mund tö kenö mbetur tö izoluar,
55

pra, ndonjö legjion mund tö ketö qenö me prejardhje tö


vörtetö romake. Nga ajo periudhö filloi latinizimi i
engadinöve, pasi pörpara sundimit romak, rhetöt e atjeshöm
flisnin gjuhön umbro-kelte.
Me mböshtetjen e romaköve, nö Zvicrön peröndimore
u vendosön burgundöt, njö popull i vjetör prusian qö i
ardhur nga Lituania dhe nga Deti i Lindjes, i cili ishte krijuar
nö ato zona nga pörzjerja e gelonöve grekö me nordgetöt
wendikö apo tyssagetöt. Ata burgundö ishin njö popull
zanatginjsh floközinj, sig tregojnö Edda dhe autoröt romakö
tö kohös, pra, jo tö ndryshöm nga barinjtö shtegtarö apo
gjuetaröt gjermanö, si saksonöt apo suevöt e möparshöm.
Burgundöt ishin, ashtu si edhe greköt, störgjyshörit e tyre,
banorö qytetesh dhe emri i tyre vjen nga fala "bw/' apo
"bu/', qö do tö thotö "i madh" dhe nga fiala "gann", "gunn",
"gans" apo "guns" ose "gund", qö do tö thotö'köshtjellö" si
nö köshtjellat "Sargan", "Sagunt", "Magunt" dhe köshtjella tö
tjera tö mödha.
Köshtjella e parö e burgundöve ngrihej nö Bug tö
krahinös sö Podoljes, nö trojet e buidhinöve tö sotöm
lökuröverdhö, tö cilöt u döbuan nga Darius Hystaspes, kur
ai sulmoi skitöt (apo magjaröt e sotöm) dhe u detyruan tö
shpörnguleshin drejt veriut tek tysagetöt, duke u larguar me
anije, pushtuan ishullin Bornholm apo Burgundarholm dhe
njö pjesö e tyre shkoi deri nö Skoci, ku u quajtön "popull i
huaj" apo "gael-daoin" kaledonöt dhe hibridöt, tö cilöt morön
nö zotörim si pjesön peröndimore, ashtu edhe atö jugore tö
zonave malore dhe nö aleancä me chatöt (katöt) skocezö
dhe me albanaköt e Kontit Ross nön drejtimin e heroit
Galgakus ("galgach" do tö thotö "trim") körkonin tö ndalonin
depörtimin e mötejshöm tö romaköve nö malet e Grampianit.
56

Pasardhösit e tyre janö mac-donaldöt e sotöm. Njö pjesö


tjetör e atyre burgundöve, e shtyrö nga sarmatöt, mö vonö u
äetyrua tö kalonte pörmes atdheut tö tyre "galind" nöpörmjet
Gjermanisö qöndrore nö Main deri nö zonat e Neckar-it,
detyroi alemanöt tö shpörnguleshin mö nö jug, drejt Zvicrös,
pushtoi me pölqimin e romaköve Worms-in, qytetin e vjetör
wendik apo wangionik, dhe qöndroi atje si fis zotörues deri
nö thyerjen e hunöve, nga tö cilöt u sulmua nö hyrje tö
Haard-it, kaloi nö luginön e Saon-ös apo nö Burgundi-nö e
sotme franceze, dhe qö andej, gjithmonö me mböshtetjen e
romaköve, edhe nö Savojö dhe nö Zvicrön peröndimore' Ky
öshtö emigrimi i nöntö nö zonat e Alpeve.
Atje dhe nö Saone linditanimö perandoria burgunde,
e cila tö paktön nuk ishte gjermane, sö pari, sepse ata nuk
ishin burgundö dhe, sö dyti, sepse ka mö pak tö ngjarö qö
ata tö kenö qenö popuj tö nöshtruar galikö, ndörsa me
alemanöt gjermanö me tö cilöt ishin nö luftö nö Neckar-Pfalz,
ata ishin tö bashkuar nö pjesön e Zvicrös lindore. Ndarja e
fundit e kufirit ndodhi dalöngadalö nö gjatösinö e saane-s
nö Uechtland, ku Friburgu u bö gjysmö gjerman dhe gjysmö
romak.

vlll.
Emigrimet gjermane nga Veriu
Kurfuqia e perandorisö romake kishte rönö pör shkak
tö luftörave möse njöqind-vjegare tö popujve veriorö, vörshoi
nö vendet e pambrojtura njö tjetör mori tö döbuarish tö rinj;
köshtu, nö Jurathaler nga zona e Rhenit (ky ishte emigrimi
57

i dhjetö) u dyndön sö pari alemanöt, njö popullsi chatto-


sueve, e cila u pörqöndrua nö veri tö Mainz-it tö poshtöm.
Emri i tyre "ail-maon" do tö thotö "njeröz tö huaj", pasi si tö
tillö iu dukön ata galöve tö romanizuar tö Aecker-it tö ndarö
nö dhjetö pjesö, nö jugun e Pfalgraben-it, i cili u mposht pas
betejash tö gjata. Emri "aleman" vjen nga forma "ellen"
apo "hellen", nö gjuhön keltike "ailean", sikurse nö
emrin "helen" tö Greqisö, dhe me kötö emör quheshin
atje albanöt apo gjigantöt qö kaluan pörsöri nga Doris-i
drejt jugut, nga tö cilöt nö "hapösirön e pakufishme" tö
Mesene-s u rritön spartanöt nö periudhön kur bujqit akej u
shtypön nga helotöt, gjö qö ndodhi ashtu si nö Europön
qöndrore, ku nöpörmjet tö huajve aziatikö, wend-öt
pörshkuan pörsöri Saksoninö dhe Suevinö.
Alemanöt suevö u pörkisnin atyre ushtrive me
kalorös, tö cilat u detyruan tö shpörnguleshin nga turqit pas
Sachsen-it dhe dolön nga Azia e sipörme nöpörmjet
territoreve tö sarmatöve deri nö Elbö dhe Havel, ku nö pyjet
e Semnon-it (qö vjen nga fjala "taoman", qö do tö thotö "pyll",
Seman") u vendos qöndra e tyre pör treqind vjet, nga ku ata
pörsöri sulmuan mö tej, shpeshherö drejt peröndimit dhe
jugut, por njö pjesö e tyre shkoi edhe drejt veriut deri nö
malet me pyje tö Norvegjisö. Emri "suevö" vjen sö pari nga
mönyra e tyre e jetös nomade, pra, nga flala "seabh",
"seabhas" apo "seabhaid", qö nö gjuhön kelte do tö thotö
"shtegta/', por emri "suev" erdhi nga keltöt nga koha e
romaköve deri tek ne, sepse pa Cesarin, Tacitusin dhe
autoröt e tjerö tö lashtösisö, ne nuk do tö dinim nö ditöt e
sotme asgjö pör suevöt e lashtö dhe aq mö pak pör betejön
e Teutoburgut, miröpo faktin qö flala "suevö" apo
"schweifended' öshtö njö fjalö e vjetör kelte, e shohim tek
58

emri "Sebazios", emör qö pördorej pör Bakus-in nga kelto-


greköt apo popujt titanö gjatö endjeve tö tij nga Afrika deri
nö lndi. Fjala gjermane "schwabe" pörkon me fialön "sueve",
ndörkaq kjo fialö haset vetöm pör vendet pranö lumenjve
dhe deteve, prandaj ajo duhet tö shpjegohet mö shumö duke
u nisur nga kuptimi lokal: "sg" do tö thotö "det" dhe "bi, aibh"
do tö thotö "fis", popull", pra, banoröt e rrethinave tö
Bodensee-sö ishin fillimisht schwabö dhe prandaj u vu emri
"schwabenland" pranö kötij "deti tö shvaböve" shumö kohö
pörpara se suevöt gjermanö tö kishin marrö tö njejtin
identitet. Ajo zonö konsiderohet e ngjashme me vendin e
pasur me liqene pranö Havel-it dhe nö Nordschwabengau,
nga ana peröndimore e Elbös, nö pjesön mogalore tö Bodes.
Suevöt njiheshin me emör tjetör nö Azinö e sipörme,
ku nö fillim nga kinezöt quheshin 'Jeten", 'Juten" ose'Joten"
dhe mö vonö emri ityre u shqiptua "gotö" me tingull grykor.
Kjo flalö do tö thotö "harkötar'' dhe vjen nga fjala 'Jgf',
'Jg![aidh",'Jutaigh" apo'Jutug" (qö do tö thotö "shigjetö") dhe
nga kjo fjalö rrjedh fiala'Jutugen" apo'Jatagen", sikurse edhe
fjala 'Jats" apo "dschats" (qö do tö thotö "gjuajtös") e
indianöve dhe anglezöve, pasi gotöt pushtuan 100 vjet
pörpara Krishtit trojet nga Baktria deri nö Indi dhe e kanö
konsideruar dhe vazhdojnö ta konsiderojnö atö deri nö ditöt
e sotme si "qendrön" e "sikh"-öve nö Pendschab (Panxhab).
Pra, flala "Jete", sig e shkruajnö kinezöt, öshtö njö fjalö e
vjetör kelte apo ariane, qö mund tö shpjegohet nöpörmjet
foljes 'Jeter" tö gjuhös frönge, qö do tö thotö "hedh", sepse
hedhja e shigjetös ishte arti mö i röndösishöm pör köta popuj
gjuetarö. Ata i prodhonin shigjetat, sig tregojnö kinezöt, nö
shpellat e gjata tö stepave, sig njihen tek ne ato nö "Podolie".
59

Por si harkötarö suevöt u quajtön edhe "lakkobardö",


sig shkruan Ptolemeu, dhe jo "langobardö"iu, sig pretendonin
studiuesit francezö, pasi ata nuk kishin pasur mjekra (nö
gjermanisht "Barte") tö gjata si njerözit e tjerö, gjö pörtö cilön
döshmojnö gojödhönat historike tö lakkobardöve, nö tö cilat
tregohet se gratö e tyre i krihnin dikur floköt pörpara fytyrös,
kur burrat e tyre luftonin nö Pommern kundör vandalöve,
prandaj ato ijanö dukur Wodan-it si burra me mjekra tö gjata
dhe pikörisht nga kjo gojödhönö mö pas u krijua emri i
popullit, natyrisht si njö pörrallö, dhe fiala "lakkobard" apo "e
folur me hundö", shpjegon fialön "longobard". Me tö vörtetö
köta suevö kishin patur njö rritje mjekre mö tö döndur sesa
popujt e tjerö, köshtu nuk ishte e nevojshme pör tö shpikur
pörralla dhe pör t'i spjeguar ato me emra tö pakuptueshöm
keltö. "Laogh" do tö thotö "held, hero", "bard" shigjetö dhe
"dae" njerö2, pra shigjetarö trima, e njöjtö me {alön 'Jutuge,
juete, jatage, apo gothe"; pöf kötö, pasi kishin tö njöjtin
kuptim, köta gjuhetarö aziatikö duke u ngatörruar nga keltöt
u quajtön herö suevö, herö gothö, herö lakkobardö dhe herö
jutugö; gjithashtu "hunding-öt", bijtö e hundig-ve nö Edda,
apo "gundingöt" nö gojödhönat lakkobarde, sot e kösaj dite
quhen "hunte/' (gjuhetarö, hundeleute) tek anglezöt.
Vendbanimi i suevöve nö Europö, sig u pörmend mö
lart, ishte nö Semnonewalde (nö pyjet e Semnonit) nö
bregun e djathtö tö Elbös dhe nga ana e majtö nö Barden-
Gau, nö Lunenburg-un e sotöm, ku qyteti Bardo-vigh, sot i
quajtur Bardendorf, ishte rezidenca mbretörore e kötij
degözimi suevo-lakkobardö. Qö andej ata u shpörngulön nö
dy drejtime, njö herö drejt jug-peröndimit dhe mö pas drejt
veriut, nö Jutland tö Skandinavisö.
60

Degözimi i parö nöpörmjet Thüring-ut shkoi deri


pranö Lahnös dhe Rhenit dhe fillimisht goi nö krijimin e dy
popujve tö fuqishöm, thuringöve dhe alemanöve, dhe nga
lidhjet e njerözve (schaaren)* tö shtyrö drejt Jutlandit dhe
Norvegjisö me popullsinö e vjetör vendase lindön normanöt,
ndörsa nö drejtim tö kundört, nga köto zona skandinave
shkuan lakkobardöt, duke vazhduar udhötimin e tyre pörmes
Polonisö dhe Hungarisö, dhe sö fundmi pushtuan ltalinö e
sipörme dhe i vunö vendit emrin Lombardi' Njö pjesö e
kötyre lombardöve shkuan mö tutje nö Alpe, nö luginat
uerior" tö Helvetisö, konkretisht nö kantonet e vjetra dhe nö
weisland-in e Bernös dhe prandaj historia e lakkobardöve
öshtö pjesö e kötij studimi, Sepse pa trajtuar historinö e
lombardöve, origjina e popullsive gjermane tö zonave alpine
tö Zvicrös mbetet njö mister i pazgjidhshöm'
Gojödhöna e Haslithales (lugina e Haslit) tregon pör
origjinön e njö populli nga suedia dhe harkötari i urnerit apo
gard fet-i pa dyshim öshtö i njöjti, ashtu si "Palnatoke"-i
danezo-jutö, nö tö cilön historia e shigjetös qö qöllon mollön
e vendosur mbi kokö, rröfehet thuajse nö tö njöjtön mönyrÖ
si nö gojödhönön nordike. Por emri "Tel" öshtö pörkthimi nö
ubard", qö do tö thotö "shigjetö",
latinisht dhe italisht i fialös
ndörsa nö latinisht "telum" dhe nö fjalön jute "palna-toke", nö
pjesön e dytö tö fialös ndodhet flala greke "toxon", e cila
glitnasntu do tö thotö "hark" apo "shigjetö"' Fjala "balna" vjen
nga f,ala greke "ballein", qö do tö thotö "hedh", "shtie", pra'
"patnätotÄ" öshtö pörkthimi geto-grek apo burgund i fjalös
kelte "laogh-bardae", pasi burgundöt ishin greköt e lidhur me
tysagetötapowendötnordiködhesunduanpörshumövjet
ne ränen nga Bornholmi apo Burgundarholmi deri nö Detin
e Lindjes. Duhetthönö se pjesa mö e madhe dhe mö e bukur
61

e gojödhönave nordike öshtö me origjinö greko-burgunde


dhe e tillö öshtö nö thelb edhe könga e Nibelungöve.
Mö sill mua vetöm njöherö "njö" Skandinavi nö njö
tjetör lidhje historike me ata tö Uri-t dhe tö Haslithal-it, ashtu
si nöpörmjet lidhjes sö lombardöve norvegjezo-jutö! Por köto
emigrime nga vendet e veriut, tö cilat pörputhen fjalö pör
fjalö me gojödhönön e tyre popullore, pjesörisht u
keqkuptuan dhe pjesörisht u lanö mönjanö si tö pa vlerö
edhe nga hulumtuesit tanö mö tö mirö, miröpo gojödhöna
lombarde öshtö pothuajse e njöjtö me atö zvicerane apo atö
tö Haslit, sig do tö tregoj unö mö tej nö kapitullin lX.
Norsöt (norvegjezöt) janö etnikisht shvabö (schwab)
dhe nö damaröt e tyre rrjedh gjak gjerman, ndörsa suedezöt,
tö cilöt kishin emigruar me Asen Odin, janö saksonö. Por tö
dy etnitö, ashtu si edhe njö pjesö e jutöve, bönö pjesö nö
emigrimin e lombardöve, fillimisht shkuan nö Pommern
nöpörmjet detit dhe qö atje kaluan pörmes Europös Lindore
dhe mbörritön deri nö Lombardi dhe nö zonat e Alpeve.
Pjesa e dytö e alemanöve pörböhej nga chattöt
(katöt) dhe madje edhe nga njö pjesö e fiseve gjermano-
kelte apo, sig shprehej Dio Cassius, "keltikon ethnos"
(etnikisht keltö), tö cilöt si "usipetö/' apo emigrantö nga
Fulda dhe Edder-i u törhoqön nö Hairich apo nö shpatin
verior tö pyjeve tö Taunus-it dhe atje vörshuan suevöt
lakkobardö apo "suevoi lakkobardoi", sig i quanin Ptolemeu
dhe autoröt romakö. Köta tö fundit, pör tö mos u zgjatur mö
shumö nö kötö shkrim, duhet t'i qartösoj nö botimin tim tö
ardhshöm pör historinö e vjetör tö chattöve, por kötu do tö
shtoj gjithashtu se edhe "tenkteröt", qö aq shumö janö
pörmöndur nga Cezari, ishin njö fis emigrues i chattöve.
"Twinaich" do tö thotö "pyjor" dhe "tir" do tö thotö "vend" dhe
62

köshtu lindi emri "tench-tir" apo "Tenkterland" (qö do tö thotö


"vendi i tenkterö-ve"), qö mö vonö u quajt "Hairich" apo
"Hagerich". Ai kaloi nga Taunus-i "dun-aith", qö do tö thotö
"mal i lartö" apo "twin-aith", qö do tö thotö "pyll i lartö", deri
nö lumin Lahn, pra, deri nö Westerland dhe Sauerland, pasi
nö tö gjitha köto pjesö pyjore chattöt (katöt) kishin ngritur
vendbanimet e tyre, si emigrues, "usipied'-öt, fialö kjo qö vjen
nga fjala "us", qö do tö thotö "nga", "pr€j", nga fjala "ibh" apo
"aibh", qö do tö thotö "popull" dhe nga fjala "dae", qö do tö
thotö "njerö2".
Ata emigrantö u ndanö edhe nö degö tö tjera tö
ndryshme gjeografike apo lokale, si nö "buccinobantö"-t nÖ
Buchengau apo Buchonia-n e vjetör (ku "ban" do tö thotö
"rrip toke", nö lvlA$iak-ö nö tokat e bukös tö Rheingaues-it,
ku "maidh" apo "maigh, magh" do tö thotö "fushö", ndörsa
"madhiagh" öshtö njö formö mbiemri), nö Andernach-u nö
Maienfeld, nö mac-mahons-öt nö lrlandön veri-peröndimore,
nö magjaröt hungarezö, nö medöt nö trojet e fisit arian dhe
nö shumö vende tö tjera ku shfaqet pörsöriforma "mag, mai,
maidh", qö nö gjuhön gjermane u shndörrua nö "mähe[" (qö
do tö thotö "pres", "kor/').
Ndörkaq, princöt alemanö jo vetöm qö nuk duket tö
kenö qenö tö gjithö nga fiset sueve por, nö bazö tö emrave
tö tyre, sidomos atje ku shfaqet emri "Welfen" apo "Wolfe",
rezulton qö tö kenö qönö popuj chattö nö krye tö kötyre
ushtrive tö tmerrshme, pör tö shkatörruar "makinön e luftös"
romake dhe pör t'i döbuar nga Alpet tö ardhurit nga jugu'
Pranö alemanöve, nga ana e majtö e Danubit tö
sipörm dhe nö lller (illeer), u vendosön juthungöt, njö popull
i vörtetö gotik, dhe nga ky popull dolön ata tö cilöt sot i
quajmö "schwab". Ky öshtö emigrimi i njömbödhietö' Sig
63

öshtö pörmendur mö sipör, fialöt "gotö' dhe 'Jutugö" janö tö


njöjta nga piköpamja gjuhösore dhe dialekti shwab e
döshmon plotösisht njö gjö tö tillö, pra, qö aiöshtö krijesö e
gjuhös gotike, ashtu si edhe populli me qöndrimet e tij tö
paepura kujton gjithnjö e mö shumö gotöt e vjetör. Gotöt e
lindjes dhe tö peröndimit, tö njohur mirö nga historia, kishin
shkuar tö gjithö nö ltali dhe Spanjö, por jutugöt suevö apo
juthungöt qö kanö mbetur aty janö völlezörit e tyre tö njö
gjaku, si popullsia kryesore e tö ashtuquajturve gjermanö tö
sipörm, ndryshe nga saksonöt apo gjermanöt e poshtöm,
me tö cilöt ata ishin nö konflikte tö mödha nö Bactrien,
ndörsa gotöt apo jatagöt, prej tö cilöve saköt apo saksöt
(saksonöt) rreth 100 vjet para Krishtit u detyruan tö
shpörnguleshin drejt peröndimit, dhe mö pas nön drejtimin e
Odin-it, njö prijös oset apo alan, shkuan nga Kaukazi pör tö
pushtuar Gjermaninö e veriut dhe Skandinavinö.
Jutugöt (gotöt) shwabö shkuan sö pari nga Thüringu
nö Gjermaninö e sipörme. Nö veritö pyjeve tö Thüringut, nö
aleancö me "werin-öt wendö", suevöt kishin krijuar njö
perandori tö fuqishme e cila, nö periudhön e sundimit tö
Vilbilis-it apo Waibel-it, kishte arritur madje tö pushtonte
Boheminö dhe tö mposhte atje markomanöt. Sig öshtö
pörmendur mö lart, köta markomanö nuk ishin gjermanö, por
roje kufiri kimbör qö ishin nö luftö me bojöt galikö dhe
romaköt e mövonshöm, por pas rönies sö perandorisö sö
krijuar nga Marbodi nö Bohemi, ata u vunö nön drejtimin e
suevöve dhe bashkö me ta pushtuan Bojerlandin e vjetör
apo Bavarinö e sotme. Köshtu bavarezöt pörböhen nga njö
pörzjerje e bojörve tö vjetör galikö, kimbörve dhe werinöve
nga Thüringu dhe jutugöve (gotöve) suevö nga Azia e
sipörme, ndörsa fqinjöt e tyre shwabö, nga ana tjetör e Lech-
64

ut kanö mbetur jutugö apo gotö tö vörtetö dhe fqinjöt e tyre


peröndimorö, alemanöt chatto-suevö nö zonat e Rhenit.
Köta tre popuj u vendosön edhe nö zonat e Alpeve,
alemanöt pushtuan vendet midis Aar-it dhe Bodensee-sö,
po ashtu edhe Elsas-ön (Alzas-ön) dhe Sundgau-n, jutugöt
u pörqöndruan midis Bodensee-sö dhe Lech-ut dhe nö luftö
me rhetöt dhe tirolezöt dalöngadalö pushtuan edhe zonat
pörpara luginave tö Alpeve dhe pikörisht pyllin e Bregenzer-
it, ku kapelet prej lökure me formön e kokös pör burrat dhe
gratö janö tö njöjta ende sot e kösaj dite, ashtu si tek kazaköt
äpo kuadöt nö Turkestan. Sö fundmi, bavarezöt u vendosön
dalöngadalö nö gjithö Tirolin derinö kufi me lombardöt, duke
u börö köshtu zotörit e luginös sö Etsch-it tö poshtöm' Ky
ishte emigrimi i dymbödhietö nö Alpe. Ky emigrim nuk u
shtri vetöm nga ana jugore nö Tirol, por para sö gjithash nga
ana peröndimore nö Luginat e Enz-it dhe Steier-it, ku gjatö
periudhös sö Mesjetös dalöngadalö rriti atje vlerön e Markös
sö steier-it. Tanimö ata nuk ishin mö norikö ilirö ("no/'do tö
thotö ,,mal") kundör tö cilöve bajuvaröt kishin dashur tö
luftonin, por luftuan kundör tyre, nöpörmjet avaröve nga
pjesa peröndimore e Karpateve, korbatöt e shpörngulur atje'
pasardhösit e gepidöve tö lashtö apo sllovaköt e sotöm'
Gjuha gjermane hyri nö kötö mönyrö nö luginat e
Alpeve dhe u pranua köshtu nga populli i sapo formuar'
ashtu sig kishte ndodhur mö pörpara me gjuhön romake'
Ndörkaq, nö luginat e ndryshme u shfaqön dialektet e vjetra
paragjermane, tö konsideruara si dialekte para romake'
ke"ni, nö luginat e Grodener-it* dhe Enneberger-it, si edhe
nöBuchensteintekbriksöt(brixen),möpasnöluginön
Teferegger nö Linz. Kötu popullsia e kötyre "ishujve
gjunesoie" kishte njö dhunti tö theksuar pör artin dhe
65

industrinö, köshtu ajo duhet tö na gojö tek tusköt, tö cilöt


para romaköve sundonin nö luginön e Etsch-it. Grodnöt janö
gdhendös tö talentuar tö drurit* (krutan) dhe tefereggöt
bredhin nöpör botö me "qilimat e tyre tirolezö". Gjuha e
grodnöve, nga tö cilöt disa vite mö parö u botua njö
gramatikö nö Bolzano, ka mbetur edhe sot e kösaj dite njö
mister si pör gjermanöt, ashtu dhe italianöt.

tx.
Lombardöt gjermanö nö Veri tö Alpeve.
Luginat e sö ashtuquajturös "Urcantone", si edhe
pjesa e sipörme e Bernös apo Weisland-i, banoheshin qö nö
kohö shumö tö hershme nga njö popullsi, e cila kishte
dallime tö konsiderueshme nga popullsia qö kishte nö
zotörim vendet e ulta deri nö Rhen, gjithashtu edhe nga
dialekti i saj, i cili öshtö shumö mö i butö se ai i chatto-
suevöve apo alemanöve, gjuha e tö cilöve ka mbetur deri nö
ditöt e sotme gjuha mö e ashpör e tö gjithö popujve
gjermanikö (krahasohen vetöm shqiptimi i shkronjös "t'' nö
zonat e Werra-s), si edhe nga pamja trupore dhe nga
zakonet, veshjet dhe nga tö dhönat historike. Nuk ka asnjö
dyshim qö historikisht alemanöt, tö cilöt banonin nö pjesön
verilindore tö kantoneve, pikörisht nö Thurgau dhe
Zurichgau, ishin nön zgjedhö, gjithashtu keltöt e romanizuar
u
apo helvetöt galikö vendosön nö jugperöndim nön
mbrojtjen e burgundöve. Nö qytetet e Wald-it pörreth liqenit
me tö njejtin emör dhe nö Aar-in e sipörm dhe Rhone banon
njö popullsi tjetör, madje qö flet gjermanisht, por nö njö
dialekt i cili, sig thuhet, i pörngjan gjuhös sö alemanöve.
66

Sipas gojödhönave tö Hasli-t, banoröt e Weisland-it


dhe tö katör qyteteve tö Wald-it shkuan atje nga Suedia dhe
Frieslandi. Pör sqarim, kötu böhet fialö pör Frieslandin e
veriut, i cili pörbön njö pjesö tö Jutlandit, pasi frisöt
peröndimorö apo holandezöt nuk mund tö kenö emigruar sö
bashku me suedezöt apo norsöt. Shkaku i kötij emigrimi
ishte kriza e urisö, e cila nuk ishte e rrallö nö ato zona
veriore. U mblodh popullsia dhe vendosi qö njö pjesö e saj
tö emigronte dhe köshtu ndodhidhe ajo pjesö, sö cilös itakoi
tö largohej, u nis nga tre zona tö vendit dhe ishin gjithsej
6000 veta, burra, gra dhe fömijö. Ata zgjodhön tre prijös qö
quheshin: Switer, Swey dhe Hasius. Nö atö marshim u
bashkuan me ta 1200 frisö dhe köshtu ata mbörritön nö
Rhen, ku konti Peter i Frankenlandit donte t'i mbronte, por
nuk ishte e nevojshme, pasi ata mbörritön nö njö vend qö
quhej Brochenburg, ku gjetön livadhe tö bukura dhe bagöti
tö mira; ata u vendosön atje dhe ndörtuan Schwyz-in, pra, e
quajtön sipas emrit tö prijösit tö tyre Schwyzer. Por kur
popullsia filloi tö shtohej, ata zunö tö shpörndaheshin edhe
nö thellösi tö vendeve ku shtriheshin pyjet, ku ngritön
vendbanimet e tyre dhe pikörisht nö kömbö tö njö mali tö zi,
i cili tani quhet Braunegg. Qö andej ata kapörcyen malin e
Aarthal-it dhe shumö prej atyre qö kishin banuar nö qytetin
suedez Haessle, u vendosön nö Hasli, nö Weisland-in e
poshtöm dhe madje nön drejtimin e prijösit tö tyre tö tretö,
Hasius-it. Konti i Habsburgut i kishte lejuar tö banonin nö ato
zona. Qö atje ata u zhvendosön nga lugina nö luginö deri nö
Frutigen, Simenthal, Sanen, Afflentsch dhe Jaun, por nö
anön tjetör e Jaunit banonte njö tjetör racö. - Köshtu tregojnö
nö mönyrö tö qartö Etterlin nö Kronikön e tij dhe Johannes
Müller nö Librin l, kaPitulli 15.
67

Jaun-i öshtö Donnbach-u, i cili ndodhet nö vendin e


quajtur Brock nö Saane, Afflentsch-i iquajturAblingen, midis
Friburgut dhe Bernös. Nö gojedhönö pörmendet
Brockenburgu, pör vendin e quajtur Brock qö ndodhet nö
Saane tö Greyerz-it, köshtu qö emigrimi dhe ngritja e
vendbanimeve nuk kishin filluar nö Schwyz, por nö
Saanenland. Emri "Donnenbach" pörkon me emrin e lumit
Donne nö Francö apo Gali dhe flala "ean" do tö thotö "ujö".
Emri "Schwyz" öshtö gjithashtu me origjinö nga gjuha e
vjetör galike dhe vjen nga fjala "suitheas", qö do tö thotö
"vendbanim'. Nö dokumentet e periudhös mesjetare, emri
"Suuites" figuron "Suites". Nö Tirol ai emör u shndörrua nö
"Schwaz", mö pas nö Neckarpfalz u quajt "Schwetzingen".
Sipas gojödhönave, popullsia qö emigroi gjeti atje lopö,
qumösht dhe mish dhe vendi ishte quajtur me emrin
"Suitheas" shumö kohö mö parö, pra, nuk ishte e mundur qö
vendita ketö marrö emrin fillimisht nga njö .Swite/'. Pör mö
tepör, ky nuk öshtö si eponimi qö i vihej gdo populli apo fisi
nö kohöt e vjetra, pör tö shpjeguar kötö emör, ndörsa dy
prijösit e tjerö, Swey dhe Hasius, ishin skandinavö tö vjetör,
köshtu fialön "sweo", "swen" apo "swein" e gjen nö historinö
nordike me kuptimin "mbajtös i ujit", "armömbajtös" apo
"minato/' dhe Hasius-i kujton Asen Odin-in apo Hessen-in
apo Ersen-in*, nga fiala "aird", qö do tö thotö "i lartö", "fisnik",
"hyjnod' (Köshtu quheshin popujt e parö nö lrlandö, Skoci
dhe Skandinavi).
Ne vendosöm sö bashku gojödhönat e Haslit me ato tö
lombardöve, köshtu sö pari rezultoi se mbreti i tyre nö
Danimarkö, nön qeverisjen e tö cilit kaloi kriza e urisö, quhej
Snio, pra, nö gjermanisht'Schne€", gö do tö thotö "döborö";
ndörkohö, nö gojödhönön e Haslit, Sweo-s duhet t'ijetö vönö
6B

me saktösi emri sepse, me sa di unö, nuk pörmöndet


asgjökund nö veri njö mbret me emrin "Schnee".
Prijösit e dy degöve (dhe jo tö tre degöve) tö
emigrantöve nö gojödhönön lombarde, tö cilön e shkroi rreth
fundit tö shekullit tö tetö Paulus Diakonus nö periudhön e
sundimit tö Karlit tö Madh, quheshin Ebbe dhe Aage. Ebbe
udhöhoqi jutöt dhe Aage ("Hagen", 'der Hohe", qä do tö
thotö "i lartö") gundingöt apo hundingöt, bijtö e hundingöve
tö cilöt, sipas Edda-s, ishin gjahtarö tö egör nö Norvegji. Nga
Danimarka, vendiku ata mblidheshin, ata braktisön me anije
atdheun dhe mbörritön nö fillim nö brigjet pommerane'
Nö pörputhje me kötö, Prosper Aquitanus-i shpjegon
nö kronikön e tij se nö kohön e sundimit longobard u shkrua:
"Ausonio et Olybrio Consulibus (nö vitin 379 pas Krishtit)'
Langobardi ab extremis Germaniae finibus, Oceanique
protinus littore, Scandiacque insula magna egressi et
novarum sedium avidi, lborea et Ajone ducibus Vandalos
primum vicerunt", pra "Nön konsullatat e Ausonius dhe
Olybrius kaluan longobardöt nga kufijtö e jashtöm
gjermanikö dhe bregu aför oqeanit (pra, nga Jutlandi) dhe
e
nga ishujt mödhenj, tö lidhur me gadishullin e
Skandinavisö dhe duke u pörpjekur pör vendbanime tö reja,
nön drejtimin e prijösve tö tyre, lbor dhe Ajo, sulmuan sö pari
vandalöt (pommeranöt).' Nö vend tö emrit "Ebbe" apo
"Ebbo", kötu do tö shkruhet "lbol'', emör qö vjen nga fiala
"ebb" apo "ibh" (ndörsa nö greqisht "hyppos" do tö thotö
"kalö") dhe nga fiala "ot'' ose vetöm "a" ose "o", 9ö do tö thotö
"njeri", "burrö", pra, emri"lbo/'do tö thotö "kalorös". Nö vönd
tö emrit "Ajo", "Aage" apo "Hagen" gjendet gjithashtu emri
"Agio" apo 'Aggo", sig pördoren nö kronikat dhe köngöt e
vjetra daneze, nö legjendat e Suhms-it' E njöjta gjö thuhet
69

edhe nö Saxo Gramaticus, ku pörmbajtja e gojödhönös


ndahet nö tre pjesö tö ndryshme, konkretisht nö atö tö
Danimarkös, Lombardisö dhe nö fund Haslithale-s.
Mö tej, njö longobard i
panjohur tregon (nö
parathönien e Ritters apo Kavalieröve nö Kodex-in e
Theodosios-it): "Postquam de eadem ripa (Vindelici amnis)
Langobardi exierunt, sic Scatenauge Albiae fluvii ripa primis
novam habitationem posuerunt", pra, "Pasi u larguan sörish
nga brigjet e lumit Wendel (pra, tö lumit Od, i cili derdhet nö
detin Wendel ose Wenden apo nö Detin e Lindjes), fillimisht
lombardöt ngritön vendbanimet e reja nö Scatenauge, pranö
bregut tö lumit Elba". Pra, ata u kthyen mbrapsh nga veriu
pörsöri nö vendbanimet e tyre tö vjetra pranö Elbös dhe
madje nö "Scatenauge". - Por gfard do tö thotö vallö kjo fjalö
e guditshme? Nuk mund tö jetö fjala pör Skandinavinö, pasi
kötu böhet fjalö pör Elbön. Eshtö sörish keltishtja ajo qö na
jep kötu tö dhönön e döshiruar: fjala "sgadan" do tö thotö
"hering" dhe flala "oiche" do tö thotö "ujö". Longobardöt
shkuan, pra, nö Elbön e poshtme nö kohön e gjuetisö sö
heringut dhe morön me vete ushqime pör marshimin e
mötejshöm. Peshkimin me dorö mund ta pördornin vetöm
banoröt e Detit tö Veriut nö Jutland dhe Nordland dhe
prandaj ata u quajtön "Winj!e/'*, qö do tö thotö "njerözit e
detit", f,alö qö vjen nga fjala "ean" apo "win" (uin), qö do tö
thotö "ujö", pra, "winil", nga vjen edhe emri "Wendelsee", do
tö thotö "shumö ujö" dhe po kötö kuptim ka edhe emri
"wandal", sepse edhe "wandal"-öt qöndronin pranö
Wendelsee-sö, por nö brigjet jugore tö tij, nö brigjet e
Pommeranias dhe Mecklenburgut.
Sipas Paulus Diaconus, winilöt kishin vetöm pjesön e
tretö nö brendösi tö Skandinavisö, pra, as Suedinö dhe as
70

Gothland-in, por vetöm Norvegjinö, ku ata ishin tö njohur me


emrin "gundinge/'. Kur shpörtheu krtza e urisö, popullsia u
nda nö tre pjesö, njöra nga tö cilat u detyrua tö largohej' gjö
qö pörmendet edhe nö legjendön e Haslit, pra, qö emigrantöt
ishin ndarö nö tre pjesö, por nö fakt nuk ishte ashtu, sepse
vetöm njö e treta e tyre u largua dhe madje nön drejtimin e
dy prijösve tö lartpörmöndur, nöna e tö cilöve, Gambara,* u
qöndroi pranö duke u dhönö köshilla. Gambara jetonte nö
Jutland apo nö gadishullin kimbör dhe emrin ia vunö nga
vendi kimbör i origjinös, por duhet thönö se tö gjithö jutöt
ishin me origjinö kimbro-wende.
Pommerania, ku u vendosön winilöt apo lombardöt,
quhet "skoringen"; "sgol''* do tö thotö "shkömb i mprehtö",
ndörsa nö gjermanisht "Scheere" do tö thotö "görshörö",
"shkömbinjtö nönujshöm", siata tö ishullit Rügen, iciliöshtö
i rrethuar me shkömbinj tö thepisur. Prijösit e vandalöve, tö
citöt u mundön nga vinilöt, quheshin "Ambri" dhe "Assy", pra
"Ambrone", emör qö rrjedh nga flala "amhra", qö do tö thotö
"i egö/', ndörsa emri"Assy" ose "Ase" do tö thotö "mö i larti",
"i pari" dhe nö legjendön e Haslit aifiguron si zvicerian, por
mund tö vijö edhe nga fjala "aith" apo "aird", qö do tö thotö "i
lartö", pra, ka tö njöjtin kuptim me fialön "aighe" (Hagen,
hoch, Egg). Pasi siguruan ushqimin pranö Elbös, lombardöt
kaluan nö vendin e quajtur Mauringa, nö sllavisht Pomore,
qö do tö thotö "pranö detit" apo "anös detit" (nö gjermanisht
"am Meere" apo "Meer-ane"), sig u quajtön pomeranöt pör
njö periudhö kohe nö kronikat e Regensburgut, kur mö pas
hynö gabimisht nö Meran tö Tirolit; atöherö, nö anön
peröndimore tö Maurungia-s apo Meerland-it ndodheshin tö
shpörngulurit wandalö, ndörsa asipetöt ndodheshin nö
Mecklenburg; por nöse hessöt ishin si ussipetö nö Taunus,
71

kush mund ta zbulojö kötö gjö? Shumö nga köta asipetö,


sipas Paulus Diaconus-it, pranuan tö drejtoheshin nga
lombardöt, tö cilöt nö "lage/'-at e tyre mbanin njeröz me
skalpe qeni, me qöllim qö tö frikösonin asipetöt dhe
qöndruan mönjanö, pasi kishin qenö tö pafatö nö luftö.
Lombardöt u törhoqön nga Pommerania dhe u
vendosön pranö detit, kösisoj sgadanöt u dyndön gjithnjö e
mö shumö nö drejtim tö lindjes deri nö Goland, Gotland apo
Gautland, sig quhej nö kohöt e lashta Prusia lindore ("gaoth"
do tö thotö "det"), ku ata ngritön vendbanimin e tyre e
qöndruan pör njö kohö tö gjatö. Por qö atje udhötimi i tyre
vazhdoi drejt Anthaib-it, Wendenland-it, Antenland-it apo
Rusisö, pastaj pörsöri mö nö peröndim drejt Banthaib-it,
Weiberland-it, Maegdhaland-it, sig e shkruan Alfred, prä,
Polonisö, teksa nö keltisht "ban" do tö thotö "grua" dhe "aibh"
do tö thotö "vend" (tek sarmatöt polakö gratö mbanin
pantallona), mö pas drejt Wurgonthaib-it, Burgunderland-it
nö Podolie (nö latinisht "pagus Wurcundorum") dhe qö andej
shkuan nöpörmjet Bullgarisö pörsöri drejt peröndimit, nö
Rugiland apo nö brigjet veriore tö Danubit nö Vienö, nö
rrethinat e saj, nö njö vend qö tani quhet Marchfeld. Qö atje
shkuan drejt Hungarisö, ku zhvilluan luftime tö ashpra
fillimisht me gepidöt nö Sllovaki, mö pas me herulöt dhe
gotöt, tö cilöt atöherö banonin nö jugun e Hungarisö.
Pörpara se tö mbörrinin atje, iu desh tö zhvillonin njö
betejö tö ashpör me amazonat sarmate nö Banthaib, nö
Poloni, ngjarje qö tregohet nga Paulus Diakonus-i nö librin l,
faqja 15:
"Kur lombardöt iu afruan perandorisö sö amazonave,
e cila ende sot e kösaj dite (pra, nö kohön e Karlit tö Madh)
duhet tö jetö nö brendösi tö Gjermanisö, ato donin tö
72

pengonin kalimin e tyre mbi lumö, i cili ishte kufiri i


perandorisö sö tyre. Ndörkaq, duke notuar nö lumö, njörit
prej luftötaröve tö ushtrisö lombarde iu desh tö luftonte me
njö nga köto gra luftarake. Nöse luftötari i lombardöve do tö
ishte mundur nga vapae re, lombardöt duhet tö törhiqeshin
tö gjithö sö bashku, por nöse do tö mundej vaiza, atöherö
kalimi i lumit do tö ishte i lirö. Luftötari qö u zgodh nga
lombardöt pör dyluftim ishte Lamissi i guximshöm, fitorja e
tö cilit do t'i sillte atij lavdi dhe do t'u bönte tö munclur
njeröane tö tij tö kalonin lumin".
Pör cilin lumö böhet fialö kötu, do tö ishte e vöshtirö
tö pörcaktohej, ndoshta pör lumin Weichsel, por ai nuk
ndodhet nö kufirin e perandorisö sarmate apo tö
amazonave, por kalon pörmes saj; ndörkaq, nö periudhön
nö fialö, pra, 500 vjet pas Krishtit, ky sundim icili shtrihej mbi
tö gjithö Rusinö e jugut, kish mbörritur deri pranö atij lumi,
nö anön peröndimore tö tö cilit ligöt, ljachöt apo liutizzöt dhe
lausitzöt e kishin ruajtur ende me vendosmöri pavarösinö e
tyre dhe ajo qö ka mbetur nö gjuhön e tyre ende sot nö
Lausitz, öshtö vetöm njö mbetje e doböt e gjuhös sö liuticöve
tö vjetör, tö cilöt pörpara se tö bashkoheshin apo tö formonin
njö komb nga lindja me sarmatöt apo polaköt dhe nga
peröndimi me gjermanöt, banonin nö brendösi nö
rrafshnaltön midis Weichsel-it dhe Elbös deri poshtö tek
wandalöt nö Detin e Lindjes (Pör amazonat dhe perandorinö
e tyre mijövjegare nö lindje tö Europös mund tö lexoni nö
broshurön time "Die Amazonen etj., Berlin, Denicke).
Emri "Lamissio" vjen nga fiala "lahm", qö do tö thotö
"dorön, apo nga fiala "lamhaidh" apo "lamhach", qö do tö
thotö "dorö" apo "krah", "lamech" nö Genesis, emri ynö i
sotöm "Lamey"; emri i"beleg"-öve, qö ishin nön sundimin e
73

lombardöve, si edhe tö popujve keltö dhe pikörisht tö jutöve,


pra, nga vijnö köta emra "tö vjetör gjermanikö"? Nö Hungari
lombardöt luftuan pör 42 vjet me fqinjöt e tyre nö Alfeld apo
nö 'Tushön e madhe" (sot hungarezöt e shkruajnö "Alfold",
duke i dhönö köshtu emrit formön magjare), öshtö njö territor
i gjerö nga tö dyja anöt e Theis-it tö poshtöm dhe tö mesöm
(dhe mö pas ata vazhduan drejt ltalisö dhe pikörisht nö vitin
568 pas Krishtit). Vöndin e tyre nö Hungari ua lanö turqve
avarö, tö cilöt sunduan nö trojet qö shtriheshin qö atje deri
nö zonat e mesme tö Danubit. Bashkö me lombardöt apo
lakkobardöt suevö u zhvendosön drejt ltalisö edhe ushtri tö
tjera tö ndryshme, si bullgaröf, njö pörzjerje e hunöve me
sllavöt, gepidöt, parardhösit e sllovaköve tö sotöm,
sarmatöt, por nga ajo degö qö nö Hungari quhen jacigö
fiazygö) dhe qö banojnö nö pjesön e sipörme tö Theis-it,
pannonöt, nga fiset e vjetra ilire, nga luginat e Savös apo
nga vendet e Alpeve norike, pranö atyre tö jutöve, tö cilöt
ishin shpörngulur nga veriu, dhe nö fund edhe njö degö e
saksonöve, tö gjithö nön drejtimin e Alboin-it, i cili pas njö
beteje tö shkurtör, pushtoi ltalinö e sipörme ku i shpörndau
shoköt e tij tö luftös; popullsia e lindur romake nuk u zhduk,
sig tregohet zakonisht nga tö tilla ushtri kalimtare, por u la
nö ato vende si bujkrobör apo gjysmö fshatarö, pasi
zotörinjtö e rinj, ashtu si edhe paraardhösit e tyre, romaköt,
i pördorön ata pör tö punuar pör vete dhe pör t'u dhönö atyre
nö formö takse gdo lloj prodhimi.
Ndörkaq, sig ndodh röndom, ata u ndanö nö dy pjesö
dhe saksonöt, tö cilöt lakkobardöt nuk donin t'i lejonin qö ata
tö jetonin sipas sö drejtös sö tyre saksone, shkuan mö tej
dhe depörtuan nö Gali, por aty u detyruan tö törhiqeshin nga
Sigebert-i, mbreti i franköve, sig tregon Gregor von Tours nö
74

librin 4, faqja 43. Nö fund ata u rikthyhen nö atdheun e tyre


tö vjetör, nö vendin midis Haz-it dhe Elbös, e cila ndörkaq
ishte pushtuar me lejen e franköve nga shvaböt e veriut,
pasardhösit e fundit tö suevöve nga Semnonenland-i dhe
popujtö tjerö me prejardhje sllave. Midis tyre dhe saksonöve
filloi lufta, dhe suevöt patön epörsi, prandaj pör kötö edhe
sot nö Bode apo nö Thuringun e veriut, populli nuk flet
dialektin sakson tö Gjermanisö sö poshtme, por atö suevö
tö Gjermanisö sö sipörme, por ndörkaq jo nö atö shvabo-
gjerman jugor, pasi ky dialekt, sig tregohet mö sipör, öshtö
mö shumö gotik. Suevöt apo gotöt u ndanö qö nö Azinö e
sipörme nö shumö fise dhe dialekte tö ndryshme. Arsyeja
pör tö cilön saksonöt u larguan pörsöri nga ltalia, sig jepet
nga Paulus Diaconus (libri 3, faqja 6), ishte se ata nuk donin
tö viheshin nön sundimin e longobardöve, sepse köta tö
fundit, sig öshtö thönö mö lart, nuk donin t'i lejonin ata tö
jetonin sipas sö drejtös sö tyre saksone, "in proprio jure
subsistere". Ky fakt öshtö i röndösishöm, sö pari, sepse
tregon nö mönyrö konkrete qö lakkobardöt jetonin sipas njö
tö "drejte" tö ndryshme nga ajo e saksonöve, gjö qö tregon
se ata nuk ishin saksonö, ndörsa mö pas pör saksonöt do tö
thuhet se ata duhet tö ta kenö origjinön nga popujt jo suevö
tö ushtrisö sö Alboinit dhe pikörisht nga jutöt, prandaj nuk do
tö ishte aspak njö pohim i guximshöm nöse unö do tö
pranoja qö ata, lökurbardhöt e luginave tö Haslit tö
shpörngulur nö luginat e Alpeve tö veriut, tö cilöt nga
bardhösia e lökurÖs dhe ngjyra e floköve biondö u ngjajnö
jutöve qö rrjedhin nga jutöt tö cilöt shkuan me Alboin-in nö
Italinö e sipörme, por ashtu si saksonöt dhe pör tö njöjtat
arsye, ata u armiqösuan me lakkobardo-suevöt e fuqishöm
dhe u detyruan tö shpörnguleshin mö tej, mö pas u döbuan
75

nga franköt, ndörsa nö fund u vendosön nö luginat e Alpeve


dhe nö zonat pyjore. Nga mbret ifranköve, Childebert-i, nö
legjendön e Haslit, u bö kontifrank "Pete/'dhe nga "duköt"
e alemanöve, tö cilöt i lejuan tö vendosen nö pjesön pyjore
tö maleve tö larta, u bönö "kontöt" e Habsburgut dhe nö fakt
ishin köta pasardhös tö cilöt u vunö mökömbös tö Helvetisö
apo alemanöve nga franköt nö Kiburg pas fitores sö tyre nö
Zülpich. Sig tregon legjenda, zviceranöt hynö nö konflikt me
franköt e kontit Peter nö Rhen, gjö qö duhet tö shpjegojö
faktin qö, ashtu si saksonöt, kur ata u pörpoqön tö
riktheheshin nö atdheun e tyre nö veri apo tö hynin nö Alzas,
ata u shtynö me forcö nö Aar dhe Saane, vazhduan
rrugötimin e tyre derisa mbörritön nö Brockenburg, qö
ndodhet nö anön peröndimore tö vendit tö tyre tö sotöm dhe
qö atje mbörritön dalöngadalö deri nö Schwyz.
Ndörkaq, mund tö pranohet mö parö njö emigrim nga
lugina e lumit Po nö Bosco drejt Oberwallis-it dhe qö atje mö
tej nö Grimseldrejt luginös sö Haslit, nga ku tö shpörngulurit
u shpörndanö mö pas drejt lindjes dhe peröndimit.
Sidoqoftö Schwyz-i nuk ishte vendbanimi i parö
gjerman nö Waldeland, sö pari, pasi ai nuk ka asnjö lidhje
me ltalinö dhe, sö dyti, pasivendi pörpara se tö banohej nga
gjermanöt, ishte banuar nga keltöt, pra, duhej njö vörshim i
fuqishöm qö köta tö fundit t'i shtynin apo t'i nönshtronin.
Sakaq, nö ltali shkuan forca me gjak tö huaj dhe mbas
shkatörrimit tö shtetit lakkobard nga Karli i Madh, vendin e
gjermanäve e zuri sörish masa e romaköve tö shtypur, por
vetöm nö luginat e Alpeve janö ruajtur pasardhösit e atyre
emigruesve skandinavö dhe madje fillimisht nö Obenruallis,
ku ndörkaq lökurzeshköt mö nö fund shkuan pörsöri nö
Oberhand, edhe gjuha vazhdon ende tö jetö gjermanishtja,
76

mö pas nö kantonet e vjetra pörreth liqenit tö


Vierwaldstatter-it, dhe nö fund nö Weisland-in e Bernös,
para sö gjithash nö luginön e Haslit nö Meyringen, nö
kryeqendrön, ku qöndroi Maier apo Maor-i katt, njö emör
vendi, i cili tregon se para lombardöve atje kishte pasur
vendbanime kelte, si kudo nö territorin e Zvicrös.
Emigrimi lombard nö luginat e Alpeve, sipas
llogaritjeve tona, öshtö i trembödhieti. Me kötö emigrim
pörfundon vendosja e vendbanimeve gjermane nö kömbön
jugore tö malit Rosa, pör tö cilin do tö flitet shkurt mö poshtö
nö lidhje me dialektet e tjera tö vogla nö jug tö Alpeve.

x
Lombardo-gjermanöt nö kömbön jugore tö
malit Roza. (Monte Rosa)
Nö vitin 1839 ata u vizituan nga Albert Schott-i nga
Shtutgarti, i cili shkruajti pör ta njö libör (Cotta 1842), ku ai
shpreh mendimin se ata döshirojnö tö vönö pika vrojtimi nö
pjesöt mö tö larta, siwalsert-i nga ana veriore e rröpirave tö
Snptugen-it nö Graubendten dhe walsert-i nö fundin
peröndimor tö malit Arl nö Vorarlberg, pör tö mbajtur tö
hapura kalesat nö AlPe.
Unö nuk dua tö pranoj mendimin nö lidhje me
gjermanöt nö Monte Rosa, e aq mö pak qö vetöm ata
qöndruan nga njö popullsi e madhe nga luginat gjermane tö
Wallis-it tö sipörm, pasi emrat e kötyre komunave janö tö
gjitha nö italisht dhe tö lidhura me keltishten e vjetör, si p'sh',
77

lssime, Gressonay, Alagna, Rima Macugnaga nö luginat e


Lesa-s, Sesia-s dhe Anza-s, ku tö gjithö lumenjtö e vegjöltö
formuar nga akullnajat pörreth Monte Rosa-s zbresin drejt
trojeve tö luginös sö lumit po, pra, duhet pranuar fakti se
köto vende ishin tö ndörtuara nga romaköt pörpara
mbörritjes sö gjermanöve, por duhet thönö gjithashtu se
romaköt nuk mund tö jenö döbuar nga pronat e tyre nga njö
pakicö emigrantösh nga Wallis-i, por vetöm nöpörmjet
forcös, megjithatö njö fushatö e tillö luftörash nö lartösitö e
pakapörcyeshme tö Monte Rosa-s nuk mund tö mendohet
dhe nuk ekziston asnjö döshmi historike qö gjatö periudhös
sö Mesjetös tö ketö pasur ndonjö rast pushtimi me luftö, gjö
qö bön tö bien tö dhönat e saussure-it, Hirzel-it dhe skott-it
pör prejardhjen e gjermanöve tö jugut tö Monte Rosa_s nga
wallis-i. Köta gjermanö mendoj se kanö tö njöjtön prejardhje
me banoröt e Weisland-it dhe Waldstatten_it nga pjesa
veriore e Alpeve dhe janö pikörisht pararojat gyermäno-
lombarde qö luftuan kundör franköve tö cilöt, kur fiiloi
shkatörrimi i perandorisö lombarde, u detyruan tö
törhiqeshin nö buzöt e luginave. pörveg faktit qö pararoja qö
ishte nö luftö me franköt, kishte marrö urdhör qö tö kaionte
nö qafön e san Bernardit nö luginön e Aostös drejt ltalisö sö
sipörme, pushtimi i ruginös sö Aostös nöpörmjet njö ushtrie
lombarde kishte edhe röndösi strategjike edhe pasmbarimit
tö luftös kundör franköve, kur pararojat duhet tö kalonin nga
lugina kryesore nö buzöt e luginave, ndryshe nuk do tö
kishte asnjö interes qö San Bernardin ta mbanin pör vete,
pasi rruga tjetör pör nö ltali kalonte mö tej nga lindja pörmes
Graubundten-it apo nö drejtim tö Etsch-it.
Faktin qö lugina e Aostös ishte e pushtuar nga köto
pararoja qö luftonin kundör franköve e döshmon edhe
78

Cassiodor-i, i cili shkruan se "Theodorich-u, mbreti i


ostgotövenöAosta(inaugustanisc|ausuris),kadhönö60
ushtarakö, pör tö cilöt ai urdhöroi veganörisht qö tö
penguan
kujdeseshin, sepse nö kötö pjesö tö kufirit ata
suimet armiqösore nga hyrja e provincös"' Atö qö bönö
ostgotöt,nukdotalönöpaeböröedhepasardhösitetyre
lomlardö; ndörkaq, köta tö fundit fillimisht bönö sulme nö
Ga|i,pornöfundusulmuanngafrankötdhenövitin576iu
desh.tötörhiqeshinngatrojeteAostösdhetöSuza.s
(Augusta dhe Siusium apo Segusium)' Nö kötö kohö
parärolat lombarde, tö cilat ishin vendosur rreth Aostös,
buhet ie lene törhequr nö buzöt e luginös. Kur nö vitin
773
Karli i Madh u hodh kundör lombardöve dhe shkatörroi
plotösisht perandorinö e tyre, mori njö pjesö tö ushtrisö

iij, te e drejtoivetö, dhe u nis nö drejtim tö Monte Cenis'
näörr" "ien
njö pjesö tjetör e ushtrisö e udhöhequr nga xhaxhai
i
dhe
tü g"rnuioi'sntoi-drejt san Bernard-it apo Jovisberg-ut
f-eto kaleda ishin nö mönyrö tö padiskutueshme nön
drejtiminefranköve,prandajedhenöluginateAostösuruajt
dialektifranko-savojezndryshengarrethinatelumitPo'ku
gjuha e
mbeti dominuese itätisnqa vulgare (latinishtja). Atje
me atö tö
lombardöve, tö cilöt ishin suevö, ishte e njöjtö

gotöve, köshtu tek gjermanöt e Monte Rosa-s mund

äallohen edhe ostgoGt e vjeter tö vönö nga Theodoriku'
cilöt mö vonö u shtuan nga lombardöt'
Gjuha e sotme e banoröve tö lssime-s' Gressonay-it'

Alagna-i, Rima-s, Macugnaga-s dhe njö numör fshatrash
Schott-i'
tlerä te vogla, tö cilat jane persnkruar nga Albert
pastör gjermanö
dhe nö shumö prejtyre qö mbajnö emra tö
- ku numri i Oanor6ve arrinte nö rreth 7000 veta -
öshtö
dialekti shwab qö tingöllon pothuajse si nö köngöt e
79

Nibelungöve, ndörkaq qö shumö prej tyre janö zövöndösuar


nga fjalö tö gjuhös italiane. Schott-i jep njö numör faktesh
gjuhösore, tö cilat nuk lönö vend pör asnjö lloj dyshimi.
Veshja e grave öshtö ajo e suevöve tö vjetör, floköt janö tö
i
krehur mbrapa dhe tö lidhur görshet, sig pörshkruan
Tacitus-i njölloj edhe tek burrat, ndörkohö qö gratö romake i
ndanin floköt dhe imbanin tö löshuar me dy görsheta, njölloj
si gratö nö tö gjithö Zvicrön peröndimore deri nö Neus, ku
gjithashtu janö tö njohura edhe ndikimet greko-burgunde jo
vetöm nö vendbanimet e ndörtuara me shije tö hollö, me
muret dhe lulet qö zbukuronin gatitö prej kashte, por para sö
gjithash tek shallvaret e burrave, tö cilat lindön nga
fustanellat e greköve dhe romaköve; atje ato quhen
"Schwyzerhosen" (pantallona zvicerane), ndryshe nga
pantallonat e ngushta prej lökure tö pördorura mö parö nga
alemano-shvaböt nö lindje tö Neus-it.
Origjinön greke tö burgundöve duhet ta trajtoj nö
broshurön pör fiset e Prusisö sö lindjes dhe kötu do tö them
vetöm se shallvaret arrijnö nö ultösirat e Zvicrös, pra deri nö
Neus, gjithashtu edhe mönyra e ndörtimit tö shtöpive öshtö
pörkatösisht si ajo e ultösirave gjermane apo tö vjetra
saksone: njö ndörtesö e njö madhösie mesatare, ngritur mbi
truall, me stallat anash, me gatitö qö mbörrijnö deri nö tokö,
ndörsa njö shtöpi e vörtetö sueve zakonisht öshtö dy-
katöshe, ku kati i poshtöm pördoret sistallö dhe kati isipörm
kryesisht pör dhoma tö vogla pör njerözit. Shtöpite e
lombardöve nö Monte Rosa janö ndörtuar nö stilin shwab,
ashtu siedhe shtöpitö nö kantonin e vjetör nö veritö Alpeve,
tö cilat janö ndörtuar me dru, ndörsa nö jug janö ndörtuar nö
stilin romak mö shpesh me gur.
Mö tej, nö anön lindore tö Monte Rosa-s ndodhen
ende vende tö banuara nga gjermanö mes vendeve tö
banuara nga italianöt, si Bosco (Busch, Hag), Pommat
(Kuhmatte, "Bu" öshtö "Kuh", qö do tö thotö "ka", "lopö"),
Formazza("Heufeld" do tö thotö "fushö me bar" dhe vjen nga
{iala "Feor", qö do tö thotö "bar", "kashtö", dhe nga fiala
"Maes", qö do tö thotö "fushö e korrur"), Orna-vasco (Berg-
Vieh-Hag) dhe vende tö tjera, mö pas Simplon dhe Gons, tö
cilat tö shpien nö pjesön e sipörme gjermane tö Wallis-it
(Oberwallis). Sipas thönieve tö banoröve tö atyre zonave,
köto vende duhet tö jenö mbajtur nga banoröt gjermanö nga
Wallis-i i tyre, gjö qö mund tö jetö e mundur, po njö thönie e
tillö mund tö hidhet poshtö, por edhe mund tö pranohet qö
ato vendbanime tö kenö qenö vendbanime tö lombardöve
qö kishin mbetur nö ato troje kur ai popull suev vazhdoi
emigrimin e tij tö mötejshöm nga zonat rreth lumit Po nö
drejtim tö Wallis-it tö sipörm, tö luginös sö Haslit dhe
kantoneve tö vjetra, pasi nöpörmjet njörös nga ato udhö
lombardöt e Alpeve tö veriut duhet tö kenö dalö nö Alpet
veriore, ndonöse ata nuk janö i njöjti popull me alemanöt e
Zvicerös lindore, sig kuptohet nga dialekti i tyre i butö, edhe
pse ata banonin nö pjesöt mö tö larta tö luginave tö maleve'
Por udha nöpör Simplon do mund tö ketö qenö udha mö e
natyrshme dhe mö e lehtö pör t'u kaluar pör köta lombardö
tö veriut. sipas njö thönieje tö besueshme historike, qö andej
banoröt e Oberwallis-it shkuan nö luginön e sipörme tö
Brunnen-it, sikurse edhe nö BÜndnerland, Prätigau, Davos
dhe madje rreth vitit 1250, ata shkuan dhe u vendosön nö
Manastirin e Pfeffers-it si njeröz tö lirÖ, tö cilöt jetonin sipas
sö drejtös sö Walser-it, mö pas edhe nö Montafun etj'
81

Nö kötö mönyrö ata mundön tö pörhapen nö


periudhön e Mesjetös nga Wallis-i nö njö pjesö tö Zvicrös sö
veriut, köshtu duhet pranuar qö ka pasur njö emigrim tö
ngjashöm tö hershöm tö asaj popullsie nga lugina e lumit Po
nö drejtim tö Wallis-it, gjö qö do tö ndihmonte qö banoröve
gjermanö tö Alpeve tö Zvicrös t'u vörtetohej prejardhja e tyre
e vegantö kombötare dhe vegoritö e tyre etnike dhe historike
nö lidhje me alemanöt, tö döshmuara qö nga dyndja e tyre e
parö. Kötu po japim disa shönime tö shkurtra pör dy ose mö
shumö "ishuj gjuhe" gjermane qö janö shtrirö mö tej nga ana
lindore dhe konkretisht pör komunitetet alemane tö luginös
sö Brentös dhe pör "Quaden der Gottsche".
Banoröt e lokalitetit tö shtatö dhe tö trembödhjetö nö
Veronese dhe madje nö pjesön verilindore tö malit tö kötÜ
qyteti, pranö burimeve tö Brentös, janö alemanöt tö cilöt, qö
nga koha kur mbreti i franköve, Chlodwig-u, pas betejös nö
Zülpich, sundoi nö vendet nö luginön e Rhenit, u detyruan tö
largoheshin nö drejtim tö jugut dhe gjetön mbrojtje nö vitin
496 tek Theodoriku, mbreti i gotöve tö lindjes, i cili nö atö
kohö ishte sunduesi i vendeve tö Alpeve. Kaspar Zeus-i (nö
librin e tij "die Deutschen etj...") nö faqen 589 shkruan pör
köta tö shpörngulur nöpörmjet dokumenteve historike.
Dialekti i tyre öshtö ende sot e kösaj dite ai alemano-suev
dhe ata nuk janö kimbör, sig öshtö thönö zakonisht, thjesht
pör faktin se ata nuk ishin aspak gjermanö (nxjerrö nga libri
im "Historia e vjetör e wendöve").
"lshulli" i tretö dhe i fundit gjerman, tö cilin doja ta
pörmendja kötu, öshtö ai i "gottsche"-ve nö Krainö, pör tö
cilöt sö shpejti do tö botoj njö shkrim ku böhet fjalö pör "zips-
öt dhe gepid-öt e vjetö/'. Gotsk-öt apo guduscanöt e vjetör
ndodhen nö vendin e quajtur Gutzeska apo Gutzeka, sig e
82

quajnö atje vendasit, quadöt, tö cilöt bashkö me Vannius-in


u vendosön nö Krainö me mböshtetjen e romaköve, por mö
pas ai u döbua nga Mahren-i nga Vilbilis-i, mbreti i suevöve
tö Thüring-ös. Quadöt vetö ishin gotö gjermanö ("guaidh" do
tö thotö "i keq")dhe emri ityre sot gjendet edhe nö Turkestan
nö formön "quasaken" apo "kazakö", ku krahas kirgizöve,
ata pörböjnö pjesön mö kryesore tö kötij populli tö stepös.
Kötu pörfundon studimi pör banoröt gjermanö tö kötij vendi
dhe nö v'ljim do tö thuhet ende digka pör emigruesit sllavö
nö Alpet e lindjes.

xt.
Sllavöt e Alpeve -a) Kroatöt - Gepidö
(emigrimi i katörmbödhjetö)

Nö kohön kur avaröt turq sundonin apo, tö paktön,


endeshin dhe plagkisnln nö pjesön mö tö madhe tö
Europös lindore, rreth viteve 500 deri 800 pas Krishtit,
depörtuan me lehtösi deri nö anön peröndimore dhe
lindore tö Karpateve dhe deri nö brendösi tö Rusisö
kolonöt e popullit baritor tö wendöve apo antöve, tö cilöt
shumö kohö mö parö, qö nga kohöt e sundimit lombard,
u quajtön nga sarmatöt si "sllavö" dhe trajtoheshin si
"skllevöd', si endacakö, dhe u vunö fillimisht nön drejtimin
e bullgaröve nö pjesön mö lindore dhe jugore tö
Gadishullit Ballkanik, mö pas nga ana veriperöndimore
nön drejtimin e avaröve dhe pikörisht nö Dalmacidhe nö
Krain. Nö luftörat qindravjegare kundör bizantinöve,
franköve dhe geköve, nö fund shkuan si bullgaröt, ashtu
edhe avaröt dhe qöndra e tyre mbeti si nö Thraki, nö
Alpet e lindjes vetöm me gjakun sllav, megjithatö ata u
83

pörzien me popullsinö autoktone tö atyre trojeve, pra, nö


luginat e Alpeve me karnöt, taurisköt dhe japidöt ilirö, tö
cilöt janö krainöt e sotöm qö nö pamje duken tö
ndryshöm nga sllovaköt e Karpateve peröndimore. Köta
tö fundit, tö cilöt u quajtön kudo nga populli "krobaten"
apo "krawaten", pra, "njerözit e Karpateve" apo "banoröt
e maleve" dhe tö cilöt mö parö quheshin shkurt edhe
"karp" (ku flala "karb" apo "grob" do tö thotö "mal",
"shkömb" dhe "aith" do tö thotö'i lartö"), janö njö popull
me fizik tö fortö dhe kokö tö rrumbullaköt, shpesh
floközinj, ndörsa krain-öt janö mö tö zhdörvjellöt dhe
kanö strukturö tö ashtuquajtur greke tö kokös, tö
rrumbullaköt dhe janö gjithashtu floközinj.
Ashtu si krobatöt, pasardhösit e popujve
karpatö pranö Savös quhen kroatö, pasi "kruadh" do tö
thotö gjithashtu "shkömb", "mal" sikurse edhe "grob" apo
"karp", ndörsa fjala "slowakö", e cila vjen nga fjala
"sluaig", pördoret pör njö popull tö törö apo njö turmö
njerözish, ashtu si edhe fiala "schlachtiz" nö Poloni, nöse
nuk böhet fialö pör fialön "sluag", "Schlag" apo
"Schlacht", qö do tö thotö "goditje" ose "betejö". Fjala
"slave" apo "sclave" rrjedh sö fundi nga fiala "slaib", qö
do tö thotö "tö palarö", "tö pistö", "hlapez" nö windish
"djalosh", pasi tashmö si skllevör u trajtuan popujt bujq
wendö nga sarmatöt dhe köshtu mbeti pjesa mö e madhe
e tyre gjatö gjithö emigrimit tö popujve deri nö ditöt tona.
Hordhitö nomade aziatike, tö cilat njöra pas tjetrös
erdhön nga stepat e Tartarias nö Europö dhe u döbuan
pörsöri, u gjendön tö sigurta me njöra-tjetrön pranö
popujve wendö, ku ngritön vendbanimet e tyre dhe
siguruan jetesön; ata nuk kishin njohuri pör kultivimin e
84

tokös, nuk ishin vegse barinj dhe kalorös. Ndörkaq köta


kalorös ndoqön hap pas hapi deri nö fund armiqtö e
vjetör dhe lanö mbrapa si kujtim tö ekzistencös sö tyre
vetöm emra popujsh tö rinj dhe njö pjesö tö gjuhös sö
tyre, pordalöngadalö nöpörmjet popujve punötorö morön
nö gjak pothuajse gjithgka, köshtu qö nö bazö tö
konceptit "popull" sot nö Europö, ata pak tö huaj qö kanö
depörtuar, e kanö prejardhjen nga popujt e lashtö qö
kishin qenö pörpara tyre, gjö qö ka ndodhur edhe nö
Krain dhe Kroaci. Atje jeton dhe ka mbeturfisi kryesor ilir
ashtu si nö Albani dhe Tirol, por me gjuhö tö sllavizuar
dhe vetöm njö pjesö e popullsisö aristokrate mund tö
konsiderohet me gjak tö pastör sllav. Ndörkaq, popullsia
e emigruar nö masö nö vendin e saj ishte marrö me
bujqösi, köshtu qö atyre nuk u ndodhi si bullgaröve dhe
avaröve, tö cilöt u zhdukön sörish nön sundimin e iliröve
tö vjetör, por vende-vende ishin sllavöt qö drejtonin dhe
vende-vende ishin banoröt e vjetör, prandaj nö disa fise
nö Dalmaci, Kroaci, Slloveni dhe nö Krainö, duhet tö
böhet njö körkim dhe grupim i thelluar pör njerözit dhe
kostumet dhe sö pari tö pörcaktohet drejt prejardhja e
tyre, njö punö kjo qö mund tö arrihet me sukses, pasi
dialektet sllave dhe ato albane janö njölloj tö pördorura.
i
Emigrimi sllavöve tö Karpateve, apo, duke
pördorur emrin mö tö vjetör, i gepidöve (pra i "zipser"-
öve, pasi ajo fjalö vjen nga fjala "giubhas", qö do tö thotö
"pyll me pisha", ku "gepidöt" u quajtön "zips") nö luginat
e Alpeve filloi nö fillim tö shekullit tö shtatö, megjithatö
pas vitit 562, sepse nö kötö kohö Prokopi pörmend atje
ende karnöt dhe noriköt, pra, iliröt galik, sig tregon Paolo
Diaconus-i nö librin 4, ta$a 7, nö vitin 595 Tassilo,
B5

peshkopi i Bavarisö, nön urdhörin e Childebert-it, mbretit


tö franköve, u hodh nö luftö kundör kötyre sllavöve.
Ndörkaq, Chagan-i apo Cacan-i (Kakani), mbreti i
avaröve, e mböshteti me trupat e tij dhe vrau rreth 2000
veta tö ushtrisö bavareze. Rreth vitit 610, Garibaldi, i biri
i Tassilos, qöndroi nö burimet e Draut (Dravös), pra, nö
luginön e Puster-it, pörsöri nö luftö kundör kroatöve, nga
tö cilöt ai u mund nö fillim nö Agunt (tani quhet Innichen
dhe vjen nga fjala "inteach" (shön. i pörkth.: "hyn tek") do
tö thotö "kalim i ngushtö"), por sakaq arriti nö fund tö
mbronte nga sllavöt kufirin e atöhershöm tö Bavarisö nö
Pusterwald. ("Puste/' vjen nga "bus-dea/', shön. i
pörkth.: "pus ster/', prä pyll i dendur). Gjithashtu nö
Savön e sipörme sllavöt kishin pushtuar nö atö kohö
Cillin (Zellia-n e vjetör), por atje ata qöndruan nön Dukön
frank nga Friaul-i (Friuli), tö cilit i pagonin taksat. Me
thyerjen e sllavöve kristianizmi u shtyp pörsöri nö ato
vönde, köshtu qö mö pas atyre iu desh tö hynin nga ana
e Salzburgut, por ende nö vitin 579 peshkopöt ilirö u
vendosön nga Tiburnia dhe Celleja nö Köshillin e Grad-
it. (Hansiz, "Germania Sacra", libri 1, faqja 96).
Gjatö kohös kur ishte shumö pranö gepidöve nö
Zips apo nö Walderlandin e Sllowakisö, KasparZeusi, nö
veprön e tij pörmbledhöse kryesore ("Die Deutschen etj")
i nxjerr köta sllavö tö Alpeve si paraardhösit e kroatöve
dhe serböve tö sotöm tö ardhur nga Rusia apo nga
Antenlandimbi Polonidhe Mahren. Pasidöboi hunöt nga
Hungaria, Ardariku, mbreti igepidöve, sundoi nö tö gjithö
vendin e pannonöve dhe Thorisendi, biri i tij, dhe mö
shumö akoma Kunimundi, nipi itij, i humbön pörsöritrojet
e tyre nö luftö kundör lakkobardöve qö ishin nö aleancö
86

me avaröt; ndörkaq, tö paröt (lakkobardöt) u törhoqön


drejt ltalisö, por tö dytöt (avaröt) qöndruan atje si
sundues tö vendit deri tre shekuj mö vonö kur ata u thyen
nga franköt dhe geköt; ndörkohö, gepidöt kishin pushtuar
pjesörisht me ndihmö dhe pjesörisht nö luftö kundör
avaröve zonat e Alpeve lindore dhe me körkesö nga
perandori Herakliu, nö vitin 619 pushtuan gjithashtu
Kroacinö dhe Dalmacinö dhe kufijtö e tyre arritön rreth
vitit777 deri nö Enn nö Ostarrichi (Austri), e cila mö pas
u quajt Sclavinia, Slawenland, por qö mö pas u quajt
edhe Avaria. Pas pushtimit tö saj nga Bavaria nö
shekullin Xl, Karnthia/Karincia iu bashkua Steiermarkut,
sörish u nda prej tij dhe u bö e pavarur. Karinzia,
Carantana e vjetör, öshtö "Tan"-i apo vendi rreth
"Carnuntum"-it, kryeqyteti norik i trojeve tö Alpeve lindore
(emri "carn-ion" do tö thotö "vend sakrifice"). Mö parö
quhej Carnunt edhe Virunum, Wiesenstadt, qö vjen nga
tjalöt "fuirion", Wiese,* ashtu si edhe emrat V@ona dhe
Berna. Krain sipas gjuhös sllave "Krd!" do tö thotö "kufi",
pra, Krainer-March, ndörsa nö norishte thuhet "carn",
"carnech", "carnaich", qö do tö thotö "vend malo/' dhe
nga ajo flalö tek lombardöt e gjejmö tö lidhur me formön
"carniolien", tek e cila "carn" e lidhur me fialön "iol" apo
"oil" do tö thotö "shkömb", "mal". Nga fiala "iol" u quajtön
nga romaköt Alpet "Julie". Fjala "no/'do tö thotö "mali i
lartö". Carnuntum-i, vendi i sakrifikimit kelto-norik apo
bojik, ndodhej nö Mariasaal nö fushön e doganös apo
"fuirion". Kötu u festua kurorözimi i qeverisjes sö Dukös
sö Karincias, i cili u mböshtet nga populli. Duka vuri me
dorön e tij shpatön mbi njö gur, i cili ekziston ende sot e
kösaj dite. lshte kjo njö traditö e vjetör kelte, por edhe
87

mbretörit skotto-irlandezö kurorözoheshin tö ulur mbi njö


gur, "Liafaj!" apo "guri i profetit", qö ende sot ruhet nö
WestminsterAbbey nö Londör, iciliöshtö njö bllok kuarci
i bardhö; ai erdhi nö lrlandö sö pari nöpörmjet kathag-
öve apo chatt-öve nga Andalusia apo Fenien. Nö trojet e
chetit-öve apo chatöve nö Kanaan ndodhet ky gur i
shenjtö nö Hebron nö luginön Mamre, nö kryeqendrön e
vjetör tö chatöve apo störgjyshörve tö Enakim-it tö cilöt,
ashtu si aditöt, emigruan nö Arabi dhe atje nö Mekö,
mijöra vjet para Muhamedit, varön gurin nö Qabe. Por ky
öshtö njö "basalt" i zi (gurö i zi). Nö pjesön e poshtme
veriore tö Kaukazit, skitöt kaldeikö kishin tö njöjtön
traditö, e cila u soll prej andej nga magjaröt nö Hungari,
ku guri u shndörrua nö njö "kodör tö shenjtö kurorözimi'.

b) Kimbro-Serböt
(Emigrimi i pesömbödhjetö)

Nö tö njöjtön mönyrö erdhön edhe serböt nga ana


lindore e Karpateve apo nga Galicia lindore, midis polonisö
dhe Ukrainös, por jo nga Sorbenland-i pranö Elbös (sig e
pörmend Kaspar Zeusi), nö zonön poshtö Savös dhe
Moravös. Ashtu sig kishin qenö fqinjö tö gepidöve nga ana
lindore nö Sllovaki, ata u bönö sörish fqinjöt e tyre tö lindjes
nö Panonien e jugut, gjatö njö kalimi tö serböve tö Elbös
nöpör Bohemi, Mähren dhe Hungari dhe pörmes njö numri
tö madh popujsh luftarakö, tö cilöt nuk paraqesin njö röndösi
historike, por edhe serböt e Elbös pörjetuan plagkitjet e
avaröve. Fjala "suir, "saai'apo "saue/'do tö thotö "ujö" dhe
"suir ibh" do tö thotö "vend me ujö", pra, njö vend pranö
88

Elbös, si bashkimi i degöve tö Dravös, Savös, Danubit,


Theisit dhe Moravös. Fjala "sg[d' nuk öshtö tialö sllave, sig
shkruan Dobrowsky, por as f,alö gjermane, por flalö e vjetör
kelte e sjellö nga bojöt (bogöt) galikö nö jug tö Hungarisö,
pasi köta u vendosön si skordisköt pörpara bizantinöve dhe
romaköve nö Sklavoni dhe Schartag dhe mbajtön "gjak"-un
tö pastör nga dyndjet sllavo-serbe. Ndörkaq, serböt mund tö
llogariten vetöm deri nön Alpet sllave, por ata u pörhapön
edhe deri nö Crnagora apo nö Malin e Zi dhe u bönö
pengesö pör pörhapjen e mötejshme tö kroatöve drejt jugut'
gjö qö ndikoi gjithashtu edhe tek shqiptaröt qö banonin mö
nö jug.
Serböt dhe malazezöt qö rrjedhin nga zonat e Kiev-it
dhe nga trojet e Ruthen-it, sö parijanö tö afört me kimbröt e
shumöpörmendur, pasisi "kimerö" ata ishin tö vendosur mö
parö nö detet Asowschi, si "drevö/' apo "trerö/' nö Dnieprin
,,trerö"
e sipörm, si apo pörsöri si "kimerö" nö kohöt e lidöve
ata shkretuan Azinö e Vogöl; mö pas u döbuan nga sarmatöt
dhe shkuan drejt E|bös sö poshtme dhe qö andej si kimbör,
teutonö dhe ambronö shkuan drejt Galisö dhe ltalisö, ku u
mundön nga Marius-i. Kötu duket qö ashtu si nö rastin e
kroatöve gepidö, nuk kemitö bÖjmö me popujtö rinj, tö cilöt
papritmas shfaqen nga largösitö panjohura, por me popujtö
njohur nga kohöt e romaköve dhe greköve, tö cilöt ndörruan
vetöm emrin e tyre sipas popujve qö kohö pas kohe ishin nö
kontakt me ta, pasi gjithniö emrat apo emörtimet vihen
vetöm nga popujt fqinjö pör t'i dalluar, rrallö ndodh qö njö
popull t'ivörö vetes njö emör, ashtu si njö fömije qö nuk
mundtövetöpagözohetaponjödjalosht'ivörövetesnjö
nofkö.
89

Sig rezulton nga dokumentet e vjetra, historia e fiseve


tö veganta serbe dhe krishterimi ityre öshtö i njöjtö me atö
tö kroatöve, tö cilön Kaspar Zeusi e ka trajtuar nö mönyrö tö
hollösishme nö librin e tü "Gfrorer's Byzantinischen
Geschichten", plotösuar dhe vazhduar nga ProfesorWeis nö
Graz. Me kaq po e mbyll kapitullin e kösaj broshure.

xil.
Mbyllja
Nö kapitujt e kaluar besoj tö kem treguar, qö nö kohöt
mö tö lashta, menjöherö pas sö ashtuquajturös "Epoka e
Akullit" nga brigjet e detit Egje deri nö thellösitö Alpeve ishte
pörhapur njö popullsi ilire, e njöjtö me atö qö hyri nö ltalinö
jugore e quajtur me emrin "enotri". Ky popull njihet nö
gojödhönat e heronjve grekö me emrin "gjigantöt", ndörsa
tek albanöt nö ditöt e sotme me emrin "gegöt".
Nö Alpe i pörkisnin fisit tö gegöve para sö gjithash
breunöt, banoröt pörreth Brenner-it, nga tö cilöt e kanö
prejardhjen tirolezöt e sotöm. Nöse nö ditöt e sotme köta nuk
flasin mö gjuhön shqipe, kjo nuk sjell ndonjö ndryshim nö
karakterin e tyre etnik, pasi dikur edhe banoröt e lnnthales
apo wallensöt, sig u quajtön ata nö fillim tö periudhös sö
Mesjetös, njölloj si engadinöt, flisnin ende latinisht. Nö njö
dokument tö Aribo-s ("Zeus", faqja 587) ata quhen ende
romakö: "Dominicus nobilis Romanus, Breonensium plebis
civis" etj.
Ashtu si ladinöt (latinöt) e Engad-it pörpara syve tanö
dalöngadalö mösuan gjermanishten dhe kösisoj u
"gjermanizuan" vullnetarisht, edhe köta wallensö brunikö
90

bönö tö njöjtön gjö qö nga shekulli i shtatö, kur ata kishin


rönö nön sundimin franko-bavarez, por gjatö kohös sö
Theodorikut, mbretit tö gotöve tö lindjes, ata ishin ende tö
pavarur, pasi kishin börö fushata luftarake kundör tyre dhe,
sig tregon Kassiodori, ky mbret i dha urdhör dukös sö
rhetöve, i cili ishte vasal i tü, tö marshonin kundör tyre.
Sakaq, tirolezöt janö njö popull i vegantö, ashtu si
ladinöt e Engadit, dhe mö pak se ata tö cilöt, falö
mjeshtörisö sö tyre nö gatimin e ömbölsirave nö tö gjithö
Gjermaninö e veriut, bashkuan dialektin berlinez apo ndonjö
dialekt tjetör, pör t'u börö etnikisht prusianö, por tirolezöt e
ndryshuan shumö pak karakterin e tyre kombötar nöpörmjet
pranimit tö dialektit bavarez; ata kanö mbetur ilirö, gegö apo
gjigantö, si völlezörit e fisit tö tyre nö Albani apo kalabrezöt
nö mbretörinö e Napolit, edhe pse nga ana gjuhösore ata
janö pörzier me popullsitö e mödha dhe qö nga fillimi i
periudhös sö Mesjetös u mösuan tö quhen gjermanö.
Sö bashku me fiset e tjera köta gjermanö formuan njö
fis etnik me tö drejta tö barabarta, fisin gjiganto-helen. Ata
nuk janö vetöm "shtesa, bishti apo fundi i Bavarisö", por ata
kanö dhönö prej shumö vitesh si qytetarö tö vörtetö tö
Mynihut kontributin e tyre dhe madje kur ata tregonin me
döshirö nö dogana pörkatösinö bavareze qö kishin marrö,
nö kötö mönyrö ata humbön edhe döshminö e fundit tö
pretendimit se deri tani nö mönyrö tö kotö dhe tö
pajustifikueshme ishin larguar nga Tiroli. Nö vitin 1809
Andreas Hofer dhe populli i tij trim baritor ka treguar gfarö
ishte, öshtö dhe do tö böhet dhe qö atöherö Bavaria ishte e
lidhur me Napoleonin e tmerrshöm, ashtu si sot pörsöri me
pasardhösit e tyre berlinezö tö plotfuqishöm möndjemödhenj
me tö gjithö servilöt nacionalistö "gjermanö" dhe me
91

vörshimin fetar tö idhujve tö tyre tö sotöm. Sigurisht qö rolet


tanimö kanö ndryshuar nö lidhjet e fundit; dikur gjigantöt
rekeshin, sig thuhet nö gojödhöna, t'i ngjiteshin Olimpit, dhe
u shkatörruan nga perönditö; sot janö bütö e kötyre
gjigantöve, tö cilöt mbrojnö shkömbin, malin Petri dhe
prandaj do tö shpötojnö me siguriedhe besimin e tyre, ashtu
sig kanö shpötuar kombösinö e tyre prej mijöra vitesh.
Pörsa u pörket tirolezöve nö Alpet qöndrore, köto janö
kantonet e vjetra lombarde dhe ato tö Weisland-it tö Bernös
nö anön peröndimore tö tyre, edhe ata u shpörngulön pör
shkak tö körkimit tö territoreve tö nivelit tö ulöt, tö cilat u
konsideruan si njö e drejtö popullore pör zhvillim ekonomik
nga qöndra avokatore e Bernös dhe plutokracia e Zyrihut.
Nö tö njöjtön mönyrö fiset norike dhe ato sllave
luftojnö nö Alpet e lindjes pör mbrojtjen e identitetit tö tyre
kundör sundimit tö plotö teutonik dhe atyre u vjen nö ndihmö
nö mönyrö tö dukshme klima dhe karakteri i natyrös sö
maleve. Popujt e pastör gjermanö, lökuröbardhö dhe me njö
strukturö mö tö doböt fizike, mund t'u rezistojnö mö pak
kötyre kushteve se njerözit e lökurözeshköt nö tokön e racös
me rrönjö ilire, tek tö cilöt tö tilla "sfilitje" trupore dhe
shpirtörore nuk shkaktojnö "probleme tö mötejshme psiqike"
si tek gjermanöt nö Steiermark-un e sipörm. Nö vitin 1g5S,
sipas njö memorandumi tö paraqitur nga Dr. Franz Kostel i
Ministrisö austriake, Doktor nö psikiatri nö Graz dhe nö
Pragö, raporti i "njerözve me probleme psiqike" me njerözit
e shöndoshö nö popullsinö e Steimark-ut öshtö 1:110, tek
sllavöt 1:513, ndörsa tek iliröt nö moshö tö rritur tö Krahinös
nuk rezulton asnjö. Edhe tek wendöt nö Steyer-in qöndror,
sömundjet psiqike janö shumö tö rralla dhe duhet tö jenö
krijuar vetöm nga pörzjerja e racave.
92

Kötu dalim nö pörfundimin e röndösishöm etnik qö, si


gdo bimö qö körkon tö rritet nö tokön qö i pörshtatet, nö
mönyrö qö tö mos zhduket dalöngadalö, ashtu edhe gdo
racö njerözore körkon tokön dhe klimön e saj tö vegantö,
pörndryshe ajo ndryshon dhe trasformohet si nga ana fizike,
ashtu edhe nga ajo shpirtörore.
Vetöm iliröt u zhvilluan fuqimisht nö trojet e Alpeve:
banoröt e Krainös, tö Tirolit dhe fise tö tjera tö vendeve tö
larta malore, nö dejet e tö cilöve rrjedh gjaku i gjigantöve; tö
gjithö tö tjeröt u shkatörruan dhe gjatö shekujve u bönö vend
pörsöri autoktonöve tö vjetör, edhe kur gjuha e tyre humbi.
Nö Turqi gjuha öshtö ruajtur vetöm tek shqiptaröt dhe
nöpörmjet saj köta bijö tö Skanderbeg'ut kanö ditur tö ruajnö
njökohösisht lirinö dhe pavarösinö e tyre mijravjegare. Ata
kanö mbetur gjigantöt e vjetör dhe duhet shpresuar qö, kur
vendet tona tö ulta tö modernizuara do tö kenö marrö
plotösisht tö pörpjetön nö fushön socio-politike, nga kreshtat
e maleve tö vendeve tö Alpeve gjermane njö ditö dielli i lirisö
sö popullit do tö shfaqet pörsöri dhe do tö löshojö rrezet e
reja jetödhönöse qö nga pyjet e bukura, deri nö brigjet e
detit.

Zoti qofiö me ne!


93

Shönime tö pörkthyesve
INö parathönien e librit "Geographie der Griechen und Röme/',
botuar nö vitin 1812, nö faqen Vl, Konrad Mannert shkruan:
"Graiki ose graikos apo greköt shfaqen si njö popull i egör dhe
shtegtar, qö banon nö shpella dhe pyje. Vetöm pjesa veriore e
tyre mbajti emrin e helenöve. Nö faqen 534, ku trajton shtegtimet
e helenöve, autori shkruan: "Nuk böhet flalö pör njö pushtim tö
mundshöm nga Heleni, bir i mundshöm i Deukalionit. Natyrisht,
emri "helen" nuk ishte emri i njö personi, por ishte emri i njö
populli, tö cilin Deukalioni pör herö tö parö e udhöhoqi nö njö pjesö
tö Thesalisö dhe nöpörmjet kötyre pushtimeve, böri tö njohur edhe
emrin e tij. Ata vetö ishin njö degö e fisit tö greköve (graikoi), tö
cilöt nuk janö vetöm mbajtös tö miteve, por janö ata vetö, ndörsa
pellazgöt e shtypur mbajtön emrin e popullit qö ngadhnjeu ndaj
tyre nö ltali, pra, tö romaköve". Ndörsa nö librin e tij "Mithridates",
Adelungu shkruan pör pellazgöt mes tö tjerash si vijon: "Sipas
Strabon-it, ata ishin njö popull i egör dhe krenar ..., ata gjendeshin
herö nö Azinö e Vogö|, herö nö ishujt grekö, herö nö ltali dhe prel
shumö kohösh iquanin grekö".
ir lshujt e kontinentit amerikan nö oqeanin Atlantik.
irr I kujtojmö lexuesit
se {ala "motör'' nö shqip öshtö e ngjashme
me fialön "mate/' nö latinisht, "madre" nö italisht, "mother'' nö
anglisht, "mutted' nö gjermanisht etj. dhe jo me tjalöt me tö njöjtin
kuptim "soror" nö latinisht, "sorella" nö italisht, "sister" nö anglisht,
"schwester'' nö gjermanisht etj. Historia e Bazilesö, motrös sö
madhe tö titanöve, e quajtur me emrin "Möma e madhe" shpjegon
edhe arsyen pse flala nö shqip "motör" öshtö e ngjashme me
fjalön "mömö" tö gjuhöve tö tjera. Kjo tregon mö sö miri se ajo
öshtö gjuha e mitologjisö.
'u Lakkobardö dhe langobardö janö e njöjta flalö, pasi öshtö
dhönö nga shumö autorö tö vjetör qö shkronja "k" gege lexohet
"ng" nga tosköt, ku shkronja "n" öshtö e pazöshme.
CIP Katalogimi nö botim BK Tiranö
Obermüller, Wilhelm
Popujt e Alpeve : titanöt, gjigantöt, albanöt, napoletanöt, katöt,
skotöt,
shvaböt, zviceranöt dhe tirolezöt : studim historiko-etnologiik /
Wilhelm
Obermüller; pörkth. nga origj. Albert Gjoka, Frida Gjoka
(Vokopola).

-Tiranö: Turdiu, 2019


111f.; 14.8x21cm.

Tit. origj.: Die Alpen Völker: Titanen, Giganten, Albanesen,


Neapolitaner,
Chatten, Skotten, Schwaben, Schweizer und Tyroler

ISBN 978-9928-45 80-0- I


l.Historiaelashtö 2.Etnologjia 3.Antropologjia
4.Shqiptarö

94(496.s).0r
39):18) (091)
rffiililililtil|ilililil|lil
ISBN 928-9928 -458o-o- 1