Beruflich Dokumente
Kultur Dokumente
pág. 1
Ni’awa ihpura ya’werewasu
pág. 2
Nitutawa kanpuwa nituterewasu’
pág. 3
Shiwi ninanukesu kashinu’sa yamapachinara ma’pi u’napi taweri , ku nipun
pi’ipi taweri. Nuwitwa a’nara ma’sha nitutunan kashinu’sa yamapatewara
yunkirawate ninesu.
Nutuwaru yun, tuhshin,tepa inapita
kankirapachina nitutarewa ka’nanu’sa
yawerinsu, ihsupita:
yunkurun,winka,shante, yuwi, shawe, Bandada de loros
ipi, kiraman, ihte, pawara, un’nu, inshi,
kuwasha inapitasu kashinu’sa irupi nani
mahkakasu nisawasu inapitari irupi.
¿Ma’ta manewasu’?
Ni’sha nihsha kashinu’sa manewa irukasumare,manewa ya’pirinen, iten,
namenen, shaweten,werunen,ka’nanu’santa ninewa kapakasumare
ninunenamakasumarnta yunirewa anaken nunenamenu’sa . nuwiterewa
anaken
Kashinu’sa
Iruresu kashinu’sa manesu inapitasu
we’tawa, shi’pi, shinara, takun anpi, ,
kayunan, ke’pa uwiru, unushupi, shinpira,
tukunsara, amishura, shapi, mereme’,tenu’ Hombre y su mujer
yuri, misera, mahki, nuhtu ,shiwaku, ’ina, recolectando frutos de yarina
ke’pa, ,mankuwa, kankira.
Ka’nanu’sa
pág. 5
Tu’wa manewasu
pág. 6
Nehkera tu’wasu,ninan tu’wasu ku inasu manewe inapitasu suniman
yaweterin ka’patera ku nuyawe akurinpu naniterin chiminakasu.
pág. 7
¿Ma kusharuta ninewa kayunan werunkeran?
Ihsupuchin nanpipisu
Irahka shwiru’sasu ihsupuchin yaweatuna nipatumatupi
yawekaisumare.
Irahka shawiru’sa yawepisu. Irahka
Imagen del periodo indígena de los
shawiru’sasu auhkaru’sare ninuwituna Shawis
yawetuna ku nikeyapiwe,napuatun ku
nuyawe yawepiwe.A’na taweri niawepi,
nite’papi iapuchin ya’wepi .
Imagen de misioneros y
colonizadores
pág. 8
Sahkatu nika’tawatuna yawepi napupianachin nika’tawatuna nuya
yawepi.
Imagen de colonizadores
1980
pág. 9
1945 1955 1965 2000 2020
Unpu nanperesuna.
Ihsupuchin nanpeteresu yawerin ni’sha
ni’sha kashinu’sa mahkakasumare, a’naken
Escalando sapote.
i’narake mane ku nipun nuninkeran
nanperesu.Inapuchin kashinu’sa ma’patera
ku kashinu’sa tehparewe.
Nara nishitetupiupita
y Pankanamashu kashinu’sa nipachina
Tala de aguaje ihsupuchin ni’pi: shi’pi, sinara, shapi, kayunan,
amun nuhsunpira, inapitasu mane a’neate.
inapuchin kashinu’sa ma’kakasu ku nuyawe,
inaputuwatera ayatere ku ahkete yawerinwe
tananke.
I’narake manesu’
U’yapi, namanshapi, nawan
Cogiendo pijuayo con gancho
u’yapi,shapira, inawitasu mane’
i’narake narake.
pág. 10
Ninuntuku nipayaransure’ke a’chinapire’ken: ¿Yaweranke ma’ta ni’sarama
ahketeware ya’wekasumare kashinu’sa ya’wekasumare?
Apankatawa yunkirewasu
pág. 11
Apakatawa yunkirewasu’
Ka’nahu’sa ku naseken yaweterinsuwe
Ka’nanu’sa ku nanseken yaweterinsuwe ku pishapirin yaweterinwe inasu ku
pi’pishateranta nanseen yaweterinwa inasu.
Ya’ipiya puchin 95% masharu’sa ku yaweterinwe naseken .
Nanitere ni’kakasu ihsupuchin:
Pinanteni’ ya’kupirinsu Ku makariteranta ya’kupirinwen
Churo Mariposa
Cangrejo Gusano
Escarabajo Lombriz
pág. 12
Ma’sharu’sa ku naseken yaweterinsuwe yaweterin kara puchin nininsu:
muhtuken, ninipiteken, chi’chiwiteken.
Muhtukentake yaweterin nanamen, anshaninsu inaran ya’pirin.
Nininpitetake yaweterin anpiateen,inaran nanteken nichinpiterinsupita.
Mahpitasuna ya’weterinsupita.
Nahtanteke’:
¿ma’ninu’sata ka’newasu? ¿ma’ninu’sata ku nuyawe naniterin
wihkainpusu? ¿Unpuatunta?
Yunkirawatun nunanke inakeran akuteke ma’pitasuna yaweterinsu.
pág. 13
ti’kirarewa ,napurawatun ka’nanu’sa yawerinkenta inanta ya’ipiya
nararu’sa ti’kitarewa a’neatewa, napuatun ku kusharune yawetupiwe.
Ya’ipi taweri ma’sapi ku
inkariteranta a’pairinwen nitun
mayuru’sa, i’yuru’sa,
kunkunu’sa, ya’shin nu’shinen
Motelo nitun ma’sapi pa’anakaisumare,
pa’anatuna kanakaisumare
inautatuna ka’nanu’sa ka’pa
ni’sarin.
pág. 14
Piyapi’sa a’nerapi shi’pi Talando árbol
shinara,uwiru,tahkun,misera inapita
kayarinsu ma’tuna irukaimare
inaputapi. Inauma’tatuna kashinu’sa
ti’kirapi,napuatun inapitasu ku wachi
tananke ahkete yawerinwen napuatun
inasu’ kahpa ni’sarin.
pág. 15
inake imin ni’sapi sha’kaimare, palma aceitera itupisu. Imin sharu’sa inake
sh’sapi.
pág. 16
Ardilla Tananke pa’sawatera shi’pi
kara’apatera ya’pirinsu te’yatere,
ira yunsake’ inake
pa’putakamare .ka’nanu’sasu
ma’sharaya ka’pachina
keparawatun te’yaterin, inake
pa’putamare inaputerin: ihte, ipi,
yuhwi, piriyun, wiasha, i’se
inapita inapuchin ni’pi.
Weyuru’su ku i’sha
te’yaterewe ku
maninteranta inaputakasu.
Quebrada limpia
pág. 17
samiru’sa i’shanake na’akasumare i’yu wansha nuyapiachin
nanpikaisumare.
A’paiawa shi’naru’sa
tananke yawerinsupita.
Inawitasu ku naniterewe
Árbol de huayruro
a’nekasu ku naniterewe
imin ni’kakasu inake.
Yunkiatewa tanan
a’paiawa inakesu
tananu’sa yawerinsu,
ka’nanu’sa nararu’sa inake kanpuwasu ma’sha ma’tewa nanpirewasu
napuatun ya’ipinpuwa nuya ka’tawawa inawitanta nanpikaisumare.
pág. 18
nutuwaru ma’sapi inute’ nisawatuna inake akurapi wensharawatuna
na’akaisumare.
pág. 19
Kanpuwa yawerewakesu ni’sha ni’sha Imagen de recolección en el mar.
ninanuke yawerewasu kanpuwasu
nipirinwen Tanan a’painapinpuwa .
Nuya nanpirewa tanane’kenpuwa
yawatewa inake ma’tewa ka’newa inake
ma’tewa ninunenewa na’puatun
nuyapiyachin nanpirewa.
pág. 20
Kaura ninawesu
Niawa Nanperesu’
Nanan
Un niño y una niña mirando un bosque con pocas
Witiriku , Isaku inapita yunkipi palmeras
ihsupuchin nanan nuyatakaisu
Dibujo de
Federico y isac Yunkipi ihsupuchin a nuyatakaisu:
Nuyatu a’nara:
Ni’patewa nanpekasu mare ku wachi a’nekasu yunkiariwawe kashinu’sa
ma’kakasumare.
Nuyatu kahtu:
Ku wachi ma’patewawe kapakasumare wa’kimiachinkeran
a’shiantapun nakeranchin kayunanu’sa.
pág. 21
Wayunakasu nuya yunnki
A’nara nanpe 1:
Yuranwa a’nara sahkatu.
pág. 22
Prototipo armado y siendo usado en la
Tinirapi sahkatunena ni’pisu,
siembra de huevos.
nuyatama sahkateka ta’tuna
inapuchin ni’sapi.
Tinirawatewa ninuntawa
A’nuawa nituterewasu
pág. 23
A’chinpei iminenke narawaru’sa sha’awa.
¿Ma’ta niawa?
Pa’awa iminke narawaru’sa sha’awa kashinu’sa pa’puterinsu, mahkatewa
a’pitawa: shinarawa, shi’pirawa, tahkunawa, ma’hkirawa, kamukamurawa
inakeran a’napitanta manewasu inanta ; Irahka mahshukuru’sa nanpipisu
yunkiatuna inapuchin sahkatapi inakeran a’na ninanukenta.
¿Unpu niyuntanariwata?
Nishitawatewa ina sahkatu ni’sarewa nara sha’kasumare.
Niyuntunatewa yamutewa sahkatawa.
Yunitewa shawipisu nananu’sa nitutawa unpu manesuna kashinu’sa.
Nishirapiawa a’nar sahkatu imin nunanpisu ni’sawatewa
sha’tupisutake nitutawa a’chinapi shawituwachinpuwa.
Nishirapiawa ihpura nananu’sa yawerinsu unpu manesuna
ma’sharu’sa ina yunkiatewa nunanwan.
Yunkirawatewa ya’ipinpua niyuntuawan ninuntakasumare ninanuke
yawerewasupita.
Tawishinmiachin wensenanu’sa akua’awa.
Ni’sawatewa sahkatunenpuwa ya’ipipuwa yunkiraoiawa
nunakasumare.
A’chinapiri sahkatunenpuwa ni’sarin inakeran shawitarinpuwa
yunkirapirinsu.
Sahkatunepua nuya nisarin anapita yunkipikeran ka’tawarinenpuwa
yawerewake.
pág. 24